HOLLOLAN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa hollolan kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Historiaa 2.3 Luonto, ympäristö ja liikuntapaikat 2.4 Väestörakenne 2.5 Elinkeinorakenne 2.6 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus 3.2 Nykytilanteen analysointi 3.2.1 SWOT-analyysi 3.3 Resurssit 3.3.1 Henkilöstö 3.3.2 Talous 3.3.3 Liikuntajärjestöt 3.3.4 Nykyiset liikuntapalvelut 3.3.5 Liikuntapaikat 4 liikuntatoimen tulevaisuuden tavoitteet...7 5 Toimenpide-esitykset...8
2
1 JOHDANTO Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi tulla liikunnan megamaakunnaksi. Päijät-Hämeessä asukkaiden hyvinvoinnin tukeminen liikuntapalvelujen kehittämisellä ja terveysliikuntaa edistämällä on kirjattu maakuntastrategiaan ja korkeakoulustrategiaan. Tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin kehitys valtakunnallista keskiarvoa paremmin ja alueen imagon nostaminen liikunnan ja hyvinvoinnin keskuksena (Päijät-Häme Liikunnan megamaakunta, terveysliikuntakonsepti -julkaisu/ Satu Parjanen, Vesa Harmaakorpi). Päijät-Hämeessä on ollut käynnissä Palvelurakenneuudistusprojekti (Päijät-Hämeen Liitto A174* 2008), johon liittyy Päijät-Hämeen Terveysliikuntastrategia vuosille 2009 2020. Tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin kehitys valtakunnallista keskiarvoa paremmin ja alueen imagon nostaminen liikunnan ja hyvinvoinnin keskuksena. Nykyisin voimassa oleva liikuntalaki on säädetty 1998 ja sitä on tarkistettu 2002. Liikuntalain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä, tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntaseurat ja järjestöt. Liikuntalain toisessa pykälässä todetaan: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa myös erityisryhmille. Opetusministeriö on asettanut 30. 1. 2009 työryhmän laatimaan ehdotusta liikuntalain ja liikunta-asetuksen muuttamiseksi. Säännösmuutoksen perustana ovat valtioneuvoston viime joulukuussa tekemä periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista sekä niihin liittyvä opetusministeriön toimenpidesuunnitelmia. Kuntien tulee laatia terveyden edistämisen toimenpidesuunnitelma viimeistään vuonna 2010. Toimenpidesuunnitelma voi olla myös yhteinen lähikunnan tai -kuntien kanssa. Maakunnallinen terveysliikuntastrategia on pohjana kuntien terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmille. Tämän selvityksen puitteissa on pyritty tarkastelemaan Hollolan kunnan mahdollisuuksia toteuttaa maakunnallista terveysliikuntastrategiaa sekä tuomaan esille eri vaihtoehtoja kunnan oman terveysliikunnan kehittämiseksi. 3
2 YLEISKUVAA HOLLOLAN KUNNASTA 2.1 Sijainti Hollolan kunta sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kuntakeskus on Salpakankaalla. Sijainti eteläisessä Suomessa, lähellä pääkaupunkia ja Lahden laajaa talousaluetta antaa uusia kehittymismahdollisuuksia. Matkaa kuntakeskuksesta Lahteen on vain 8 km, Hämeenlinnaan 66 km ja Helsinkiin 107 km. Maantieyhteydet ovat suhteellisen hyvät, sillä Helsinkiin ajelee moottoritietä pitkin noin tunnissa. 2.2 Historiaa Hollolan kunnan historia ja kulttuuriperintö on ainutlaatuinen. Hollolassa on asuttu historiantietojen mukaan jo ainakin 8 000 vuotta sitten. Vuosisatoja kunta on ollut laajan alueen keskus; kirkko-, kauppa- ja markkinapaikka. Vielä 1700-luvun alussa Hollolan suurpitäjä on käsittänyt koko nykyisen Päijät-Hämeen alueen. 2.3 Luonto, ympäristö ja liikuntapaikat Hollolan pinta-ala on 531 km 2, josta vesialueita 68 km 2 ja maa-aluei- ta 403 km 2. Vesijärvi osana Suomen toiseksi suurinta vesistöä, Päijännettä, antaa kunnan pohjois- ja itäosaan omat erityispiirteet. Kunnan länsiosassa Hahmajärvi hallitsee Herralan maisemia ja Salpakangas luo puolestaan neljän pienemmän järven ympärille viihtyisän ja houkuttelevan ympäristön kuntakeskuksen asukkaille. Tiirismaan luonnonsuojelualue Etelä-Suomen korkeimpine huippuineen, Finlandia-hiihdon reitistöt sekä Messilän laskettelu- ja golfkeskus luovat erittäin monipuoliset liikunta- ja virkistymismahdollisuudet kunnan omille ja maakunnan ulkopuoleltakin tuleville matkailijoille. 2.4 Väestörakenne Hollolan asukasluku oli 21 959 henkilöä (31. 12. 2010). Väestön kasvuvauhti on noin 1 %/ vuosi. Kunnassa on Salpakankaan lisäksi yhdeksän kylää, jotka ovat säilyttäneet vetovoimansa. Kunnan positiivinen kehitys perustuu palveluiden, viihtyisyyden ja kunnan sijainnin luomaan tasapuoliseen kokonaisuuteen. Ennusteen mukaan kunnan 20 64-vuotiaiden ikäryhmässä on vuosina 2015 2025 pientä notkahdusta alaspäin. Sen sijaan ikäryhmät 65 74 ja 75 84 osoittavat huomattavaa kasvua, joka toisaalta vaikuttaa ikäihmisten terveysliikuntaan liittyvien toimintojen lisäämiseen. Näyttäisi, että vuodesta 2010 2025 65 85-vuotiaiden ikäryhmässä tapahtuu huomattavaa nousua. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien henkilöiden ryhmä kasvaa tasaisesti. Vain vuosina 2015 2020 tullaan vähän alaspäin. Vuonna 2025 jo noin neljännes kunnan väestöstä on yli 65-vuotiaita. Tämä asettaa sosiaalista painetta ikääntyneen väestön terveysliikunnan kehittämiseksi. Tavoitteena on osaltaan edistää kotona selviytymistä ja parantaa ikääntyneen väestön toimintakykyä. Toinen merkittävä väestöryhmä terveydenedistämisen kannalta on ns. kansansairauksien (sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, erilaiset aineenvaihdunnalliset sairaudet jne.) ehkäisy. Ikäryhmät Ennuste 2010 Ennuste 2015 Ennuste 2020 Ennuste 2025 0 6-vuotiaat 2071 2110 2141 2137 7 16-vuotiaat 3017 3151 3336 3390 17 19-vuotiaat 854 789 814 886 20 64-vuotiaat 12709 12408 12210 12150 65 74-vuotiaat 2153 2913 3220 2959 75 84-vuotiaat 1084 1358 1745 2415 85-vuotiaat 346 465 594 780 ja sitä vanhemmat Yhteensä 22234 23194 24060 24717 4 2.4 Väestöennuste 2007 (Tilastokeskus).
2.5 Elinkeinorakenne Hollolassa oli 31. 12. 2008 Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan yhteensä 6 728 työpaikkaa jakautuen seuraavasti: maa- ja metsätalous 5,8 %, teollisuus 26,4 %, rakentaminen 7,7 %, kaupan palvelut 12 %, liikenne 5 %, rahoitus- ja kiinteistö- ym. palvelut 14,7 %, yhteiskunnalliset palvelut 27,3 % ja tuntematon 1,1 %. 2.6 Koulutus Hollolassa toimii 20. 9. 2010 tilanteen mukaan 10 alakoulua (1 698 oppilasta), yläkoululuokat 7 9 (750 oppilasta) ja lukio (207 oppilasta). Lukio on luokaton, painopistealueina viestintä ja kansainvälisyys. 3 Liikuntatoimen nykytilanne 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus Liikunnan tehtäväalue sisältää liikunta-alueiden, liikuntaa palvelevien keskeisten toimitilojen, uimarantojen ja venesatamien kunnossapitoja huoltotehtävät. Liikuntatoimi järjestää myös jonkin verran ohjattua ryhmäliikuntaa kuntalaisille uinninvalvojien sekä liikunnanohjaajan toimesta. Liikuntatoimen tehtävänä on lisäksi koko liikuntatoiminnan koordinointi sekä toimia liikuntapalveluiden asiantuntijana koko kunnan alueella. Liikuntatoimi tarjoaa kuntalaisille ja seuroille monipuolisia mahdollisuuksia sekä ulkona että sisällä tapahtuvaan liikuntaan huomioiden seudulliset liikuntapaikat. Liikuntatoimi toimii seurojen kanssa yhteistyössä kuntalaisten liikuntatottumusten ja liikuntamyönteisten asenteiden herättämiseksi sekä aktiivisten liikuntaharrastusten kehittämiseksi. Valtaosan Hollolan kunnan alueella tapahtuvista liikuntapalveluista tuottaa Wellamo-opisto ja liikuntajärjestöt. Myös yhteistyö Peruspalvelukeskus Oivan kanssa on lisääntynyt terveyspalveluissa, joita ovat esimerkiksi liikuntalähete/neuvonta käytäntö. 3.2 Nykytilanteen analysointi Liikuntaselvityksen lähtökohtana on nykytilanteen arviointi, joka on tehty perinteisellä nelikenttämenetelmällä (SWOT-analyysi). 3.2.1 SWOT-analyysi Vahvuudet ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta monipuoliset perusliikuntapalvelut monipuolinen ulkoilureittiverkosto aktiivinen urheiluseuratoiminta yhteishenki ja joustavuus kunnan sijainti ja imago kunnan välillinen ja välitön tuki urheiluseuroille Mahdollisuudet liikuntapalvelujen kehittäminen ja liikunnan arvostuksen lisääntyminen mahdollinen kuntaliitos? seutuyhteistyön lisääminen verkostoituminen seurayhteistyö hallintokuntien välisen yhteistyön lisääminen monipuolinen ulkoilureittiverkosto. Heikkoudet sisäliikuntatilojen ja nykyaikaisten harjoittelupaikkojen puute henkilökunnan vähäisyys liikuntapaikkojen heikkenevä kunto hallintokuntien välinen vähäinen yhteistyö vähäinen ohjaustoiminta kunnan toimesta Uhat liikuntapaikkojen riittävyys ja niiden heikkenevä kunto mahdollinen kuntaliitos? taloudelliset resurssit investoinnit vähäisiä henkilökunnan ikärakenne ilmaston muutokset yksityistäminen yleisen kustannustason nopea kasvu. 5
3.3 Resurssit 3.3.1 Henkilöstö Henkilöstöön on otettu huomioon liikunnan oma henkilöstö, työntekijät, jotka työskentelevät liikunnan toimipisteissä sekä ostopalveluna ostettava työvoima. Henkilöstön määrää kuvataan henkilötyövuosilla. Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa, eli 12 x kuukausityötunnit. Vuosiloma sisältyy henkilötyövuosiin. Lisäksi Hollolan kunta hoitaa useita liikunta-alueita erillisten hoitosopimusten avulla, joita on tehty muun muassa kaupungin, yrittäjien ja liikuntajärjestöjen kanssa. Vuonna 2010 sopimuksia oli yhteensä 9 kappaletta. Sopimusten rahallinen arvo vaihteli muutamasta sadasta eurosta aina useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin, riippuen työtehtävien määrästä/ sopimuksen kokonaiskestosta. 3.3.2 Talous Liikuntatoimi on nettobudjetoitu yksikkö. Liikuntatoimi on osa teknistä toimialaa ja päätökset tekee tekninen lautakunta. Lisäksi Hollolan kunta jakaa avustuksia vuosittain liikuntajärjestöille. Avustusmäärärahat on budjetoitu kunnanhallitukselle, joka myös päättää avustusten jakamisesta liikuntavastaavan esityksestä. Hollolan kunta jakoi avustuksia vuonna 2010 yhteensä noin 48 000 euroa. 3.3.3 Liikuntajärjestöt Luettelossa on huomioitu liikuntaseurat ja -järjestöt, jotka saivat tai hakivat kunnalta yleisavustusta vuonna 2010. Toimipiste Työnkuva Henkilötyövuodet Johto ja hallinto 2 Uimahalli/ Uinninvalvonta/ 3 liikuntahalli/ liikunanohjaus liikunnanohjaus Kiinteistönhoito 2 Siivous 4 Kunnossapito/ Vahtimestarit/ jäähalli liikunta-alueiden hoitajat 3 Kunnossapito/ Liikunta-alueiden hoitajat 3 liikunta-alueet Siivous 1 Yhteensä 18 Ostopalvelut 1 latukoneenkuljettajan palvelut Lahden seudun kuntatekniikalta 3.3.1 Henkilöstön määrää kuvataan henkilötyövuosilla. Toimipiste Toimintatulot Toimintamenot Tekninen toimiala 18588 810 euroa 18178 860 euroa (koko osasto) Liikuntatoimi 575 850 euroa 1681040 euroa 3.3.2 Teknisen lautakunnan määrärahat vuonna 2010. Järjestön nimi Toimintamuotoja Jäseniä Herralan Hukat ry Yleisurheilu, hiihto, beach volley 266 Herralan Urheilijat ry Sähly, yleisurheilu, hiihto 349 Holjutai ry Judo, aikido, 122 brasilialainen ju-jutsu Hollolan Nasta ry Hiihto, yleisurheilu, lentopallo 314 Hollolan Toverit ry Yleisurheilu, hiihto, pesäpallo 524 Hollolan Urheilijat 46 ry Hiihto, ampumahiihto, salibandy, 1181 suunnistus, yleisurheilu Hollolan Voimistelu ry Voimistelu, tanssi 235 Korpikylän ratsastajat ry Ratsastus 178 Laitialan Luja ry Lentopallo, hiihto, yleisurheilu 128 Pelicans 2000 Hollola ry Jääkiekko 490 Retkikunta Messilä Racing ry Alamäkipyöräily, maastopyöräily, 40 bmx-pyöräily Salpis ry Lentopallo 215 Vekin Tuki ry Jääkiekko, sähly 138 Vesikansan Urheilijat 78 ry Yleisurheilu, pesäpallo 472 VesiVeijarit ry Uinti 402 6 3.3.3 Hollolassa toimivat liikuntaseurat vuonna 2010.
3.3.4 Nykyiset liikuntapalvelut Hollolan kunnan toiminta-ajatuksena on se, että kunnan liikuntatoimi huolehtii pääasiallisesti liikuntapaikkojen ylläpidosta. Kunta pyrkii tarjoamaan kuntalaisille ja seuroille mahdollisimman monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Liikuntapalveluita järjestävät urheiluseurat ja järjestöt, Wellamo-opisto, yksityiset yrittäjät sekä kunnan liikuntatoimi. Aikuisille suunnattua ohjattua toimintaa löytyy aivan laidasta laitaan aina joogasta vesivoimisteluun asti, myös ainoastaan miehille suunnattuja ohjattuja ryhmäliikuntatunteja löytyy valikoimasta. Lisäksi monipuolinen liikuntapaikka- ja ulkoilureittiverkosto mahdollistaa hyvin omaehtoisen liikunnan harrastamisen vuodenajasta riippumatta. Lapsien liikuttamisen päävastuu on tällä hetkellä hollolalaisilla urheiluseuroilla ja heidän monipuolisesta lajivalikoimasta löytyy varmasti sopiva laji lähes jokaiselle lapselle tai nuorelle. Urheiluseuratoiminta liikuttaa myös Hollolassa merkittävästi aikuisväestöä sekä ikäihmisiä. Ohjatusta Ikäihmisten liikuttamisesta vastaa urheiluseurojen lisäksi pääasiassa Wellamo-opisto sekä kunnan liikuntatoimi. Erityisryhmille liikuntaa järjestää tällä hetkellä ainakin Wellamo-opisto. Kunta on järjestänyt myös vammaisryhmälle oman uintivuoron, joka on sunnuntaisin Hollolan uimahallissa. 3.3.5 Liikuntapaikat Hollolan kunta on tunnettu monipuolisista liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksistaan ympäri vuoden, muun muassa Salpausselän virkistysalueen ulkoilureiteillä liikkuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä ympäri Suomea. Lisäksi Hollolan kunnasta löytyy oma uima- sekä jäähalli, jotka liikuttavat myös merkittävän määrän kuntalaisia vuosittain. Hollolan kunnan liikuntapalveluverkosto on jaettu maakunnalliseen, seudulliseen ja paikalliseen luokitukseen sen mukaan, kuinka suurta osaa väestöä kyseenomainen liikuntapaikka palvelee. 4 Liikuntatoimen tulevaisuuden tavoitteet Hollolan kunnan liikuntatoimen tavoitteena on tarjota laadukkaita ja monipuolisia liikuntapaikkoja/ -alueita ja tiloja kuntalaisille sekä muille käyttäjille. Kuten jo työssä on aikaisemmin mainittu, on Hollola tunnettu muun muassa erinomaisista ulkoilureitistöistään. Ulkoilureittien kunnossapito sekä kesä- että talvikaudella on yksi selkeä painopistealue johon pyritään satsaamaan voimakkaasti tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa pyritään lisäämään entistä enemmän yhteistyötä sekä kolmannen sektorin että yksityisen sektorin ja kunnan välillä, koska kunta ei yksin tällä väestönkasvun tahdilla tähän haasteeseen pysty vastaamaan. Liikuntapalveluiden tarjonta on jo tällä hetkellä Hollolassa monipuolinen ja laadukas. Liikuntapalveluiden toteuttamisvastuu ohjauspalveluiden osalta on järjestöillä, Wellamoopistolla, yksityisellä sektorilla sekä kunnalla. Jotta pystymme jatkossa vastaamaan yhä paremmin liikuntapalveluiden kysyntään ja tarjotaan, pitää liikuntapalveluiden toteuttajien yhteistyötä tiivistää. Hollolan kunta on tunnettu lukuisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Hollolan yrittäjien jäsenmäärä oli jo yli 300 yritystä vuoden 2007 lopussa. Yritykset ja heidän henkilöstönsä liikuttaminen on merkittävä asia tällä hetkellä sekä tulevaisuudessa, kun mietitään liikuntapalvelutarjontaa Hollolassa. Hollolan kunnassa on otettu vuoden 2009 lähtien käyttöön liikkumislähetekäytäntö. Tämä tarkoittaa käytännön tasolla sitä, että kunnan liikunnanohjaaja antaa asiakkaalle yksilöllistä liikuntaneuvontaa. Liikkumislähetteen asiakkaalle terveyskeskuksessa kirjoittaa joko terveydenhoitaja tai lääkäri. Tämä toimii tällä hetkellä kohtuullisen hyvin mutta jotta toimintaa voidaan nykyisestä kehittää eteenpäin, vaatii se lisäpanostuksia. 7
5 Toimenpide-esitykset 1. Hollolan kunnan liikuntapaikkojen kunnostus- ja kustannusarviosuunnitelma laaditaan vuosille 2012 2017. Vastuutaho: tekninen toimiala/ tilapalvelupäällikkö, rakennuttajapäällikkö ja liikuntavastaava 2. Kunnan terveydenhuollossa on käytössä liikkumislähetekäytäntö, jonka avulla terveystoimen työntekijät motivoivat ja ohjaavat asiakkaita henkilökohtaisen ohjauksen piiriin. Henkilökohtaista ohjausta toteutetaan kunnan liikuntatoimen, Peruspalvelukeskus Oivan ja kolmannen sektorin kanssa. Liikuntatoimeen varataan tähän liittyvät resurssit vuoden 2012 talousarvioon. Vastuutahot: liikuntavastaava, peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitos/ hyvinvointipäällikkö. 3. Liikkumislähetekäytäntöä edelleen kehitetään. Tavoitteena on luoda toimiva palveluketju terveyskeskuksen asiakkaasta vapaa-ajan liikkujaksi. Vastuutahot: kunnan liikuntatoimi, Peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitos ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. 4. Terveydenedistämisen tarpeet ja siihen liittyvät näkemykset otetaan keskeiseksi osaksi maankäytön-, liikenteen- ja ympäristön suunnittelua. Vastuutaho: tekninen toimiala, maankäyttöpäällikkö ja liikuntavastaava. 5. Ryhdytään viettämään Terveystempaus-päivää, mikä suunnitellaan ja toteutetaan hallintokuntien yhteistyönä. Sen tavoitteena on edistää terveysliikuntaa ja esitellä liikuntajärjestöjen toimintaa ja mahdollisuuksia. Vastuutaho: hyvinvointityöryhmä. 6. Lasten ja nuorten lähiliikuntaa kehitetään tukeutuen koulujen liikuntapaikkoihin Vastuutaho: tekninen toimiala/ tilapalvelupäällikkö ja liikuntavastaava sekä sivistystoimiala (koulujen rehtorit). 7. Liikuntasuositusten jalkauttamisesta päiväkoteihin laaditaan toteutusmalliesitys Vastuutaho: hyvinvointiryhmä. 8. Kunnan nuorten liikkuminen kartoitetaan (suhteessa liikuntasuosituksiin) ja näiden pohjalta laaditaan jatkotoimenpide-esitys osana terveyden edistämistä Vastuutaho: hyvinvointiryhmä. 9. Kunnan hyvinvointityöryhmä arvioi ja tuottaa vuosittain toimenpide-esityksiä liikunnan edistämiseksi kunnassa. 8