PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-0577/2017 24.10.2017 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS komission julkilausuman johdosta työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa (2017/2897(RSP)) Ska Keller, Ulrike Lunacek, Florent Marcellesi, Terry Reintke, Judith Sargentini, Ernest Urtasun, Monika Vana, Molly Scott Cato Verts/ALE-ryhmän puolesta RE\1137781.docx PE611.513v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

B8-0577/2017 Euroopan parlamentin päätöslauselma seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa (2017/2897(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 8, 19, 157, 216 ja 218 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21, 23, 24, 25 ja 26 artiklan sekä 31 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon neljännessä naisten maailmankonferenssissa 15. syyskuuta 1995 hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman sekä YK:n erityisistunnoissa Peking +5 (2000), Peking +10 (2005), Peking +15 (2010) ja Peking +20 (2015) hyväksytyt asiakirjat, joissa arvioidaan konferenssien tuloksia, ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvälineet ja erityisesti naisten oikeuksia koskevat välineet, kuten YK:n peruskirjan, ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen ja siihen liitetyt pöytäkirjat, ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (jäljempänä Istanbulin yleissopimus ), ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston 7. maaliskuuta 2011 hyväksymän Euroopan tasa-arvosopimuksen (2011 2020) 1, ottaa huomioon miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY 2, ottaa huomioon miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13. joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/113/EY 3, jossa määritellään ja tuomitaan häirintä ja sukupuolinen häirintä, ottaa huomioon rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1 EUVL C 155, 25.5.2011, s. 10. 2 EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23. 3 EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37. PE611.513v01-00 2/7 RE\1137781.docx

2012/29/EU 1, ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n naisten ja miesten tasa-arvostrategiasta vuoden 2015 jälkeen 2, ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa vuosina 2014 2015 3, ottaa huomioon EU:n suuntaviivat naisiin kohdistuvan väkivallan ja kaikkien naisiin kohdistuvien syrjintämuotojen torjunnasta, ottaa huomioon 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin osalta 4, ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan, A. toteaa, että seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalinen häirintä ja painostus eri tilanteissa, myös työpaikalla, ovat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa; toteaa, että naisiin kohdistuva väkivalta on julmaa syrjintää ja loukkaa ihmis- ja perusoikeuksia; B. ottaa huomioon, että joka kolmas nainen on kokenut aikuisiällä fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa; ottaa huomioon, että EU:ssa jopa 55 prosenttia naisista on kokenut seksuaalista häirintää, 32 prosenttia kaikista uhreista EU:ssa sanoo tekijän olleen esimies, työtoveri tai asiakas, 75 prosenttia pätevyyttä edellyttävissä ammateissa tai ylimmän johdon tehtävissä toimivista naisista on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi, 61 prosenttia palvelualalla työskentelevistä naisista on kokenut seksuaalista häirintää ja että EU:n 28 jäsenvaltiossa 20 prosenttia nuorista naisista (18 29 vuotta) on kokenut häirintää verkossa; ottaa huomioon, että joka kymmenes nainen on joutunut seksuaalisen häirinnän tai vainoamisen kohteeksi uuden teknologian kautta; C. ottaa huomioon, että seksuaalinen häirintä ja kiusaaminen jäävät usein ilmoittamatta; toteaa, että naiset eivät useinkaan tee kanteluita sukupuoleen perustuvasta väkivallasta tai seksuaalisesta häirinnästä; ottaa huomioon, että naisista, jotka eivät ilmoita seksuaalisesta väkivallasta poliisille, 25 prosenttia ei tee ilmoitusta häpeän vuoksi, 20 prosenttia ei halua kenenkään tietävän asiasta ja 10 prosenttia uskoo, että poliisi ei tekisi tai ei pystyisi tekemään mitään; D. toteaa, että seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä suvaitaan ja ne hyväksytään edelleen kaikilla tasoilla; toteaa, että on leviämässä huolestuttava suuntaus syyttää uhria; E. ottaa huomioon, että Istanbulin yleissopimuksessa sukupuoleen perustuva väkivalta määritellään väkivallaksi, joka kohdistetaan naiseen siksi, että hän on nainen, tai joka vaikuttaa suhteettomasti naisiin; 1 EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57. 2 EUVL C 407, 4.11.2016, s. 2. 3 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0073. 4 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0329. RE\1137781.docx 3/7 PE611.513v01-00

F. ottaa huomioon, että direktiivin 2004/113/EY mukaan sukupuolinen häirintä on sitä, että ei-toivotulla sanallisella, tai sanattomalla, luonteeltaan sukupuolisella käytöksellä, tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri; G. toteaa, että häirintä ja seksuaalinen häirintä ovat vastoin naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja luetaan sukupuoleen perustuvaksi syrjinnäksi; H. toteaa, että sukupuolistereotypioilla, seksismillä, seksuaalisella häirinnällä ja seksuaalisella hyväksikäytöllä on uhrille fyysisiä, seksuaalisia, emotionaalisia ja psykologisia seurauksia; I. katsoo, että vallan epätasainen jakautuminen miehille ja naisille, sukupuolistereotypiat ja seksismi, myös seksistinen vihapuhe verkossa ja sen ulkopuolella, ovat perimmäisiä syitä kaikenlaiseen naisiin kohdistuvaan väkivaltaan; J. katsoo, että kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä työpaikalla, yksityisissä ja julkisissa tiloissa sekä poliittisessa elämässä ovat sekä syy sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan, eriarvoisuuteen ja sukupuolistereotypioihin että seurausta niistä; K. toteaa, että sukupuolten tasa-arvo on kaikkien yhteiskunnan jäsenten vastuulla ja edellyttää sekä naisten että miesten aktiivista osallistumista; katsoo, että viranomaisten olisi sitouduttava kehittämään miehille ja nuoremmille sukupolville suunnattuja valistuskampanjoita, joiden tavoitteena on osallistaa miehiä ja poikia kumppaneina ja torjua ja poistaa vaiheittain kokonaan kaikenlainen sukupuoleen perustuva väkivalta sekä edistää naisten mahdollisuuksia ja voimaannuttamista; L. toteaa, että poliittisessa elämässä väkivalta ja häirintä kohdistuu suhteettomasti naisiin; toteaa, että tällainen väkivalta loukkaa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, mukaan lukien velvollisuus taata, että naiset voivat osallistua vapaasti edustukselliseen politiikkaan; M. ottaa huomioon, että Istanbulin yleissopimuksessa kehotetaan kriminalisoimaan ja poistamaan naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä ja vaaditaan, että osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että kaikista sellaisen ei-toivotun sanallisen, sanattoman tai ruumiillisen seksuaalisen käyttäytymisen muodoista, jonka tarkoituksena tai vaikutuksena on henkilön ihmisarvon loukkaaminen, voidaan määrätä rikosoikeudellinen tai muu oikeudellinen seuraamus, erityisesti, jos tämä käyttäytyminen luo uhkaavan, vihamielisen, halventavan, nöyryyttävän tai loukkaavan ilmapiirin; N. toteaa, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet Istanbulin sopimuksen, mutta vain 15 on ratifioinut sen; O. katsoo, että eriteltyjen tietojen kerääminen on välttämätöntä seksuaalisen häirinnän torjuntaa koskevien asianmukaisten politiikkatoimien laatimiseksi ja niiden vaikuttavuuden seuraamiseksi; PE611.513v01-00 4/7 RE\1137781.docx

Nollatoleranssi seksuaaliseen häirintään ja hyväksikäyttöön ja niiden torjunta EU:ssa 1. tuomitsee jyrkästi kaikenlaisen seksuaalisen väkivallan sekä fyysisen ja psykologisen häirinnän; pitää valitettavana, että niitä siedetään liian helposti, vaikka tosiasiassa ne ovat perusoikeuksien rakenteellisia loukkauksia ja vakavia rikoksia, joista on rangaistava; tähdentää, että rankaisematta jättämisen on loputtava niin, että varmistetaan tekijöiden syytteeseen asettaminen; 2. kehottaa jäsenvaltioita panemaan Istanbulin yleissopimuksen täysimääräisesti täytäntöön myös perustamalla eriteltyjen tietojen keräysjärjestelmän, jossa tiedot jaotellaan myös tekijöiden iän ja sukupuolen mukaan sekä tekijän ja uhrin välisen suhteen mukaan ja joka sisältää seksuaalista häirintää koskevat tiedot; 3. kehottaa jäsenvaltioita kriminalisoimaan kaikkinaisen seksuaalisen häirinnän ja toteuttamaan ehkäisevää politiikkaa ja tiedotus- ja valistuskampanjoita, jotta nollatoleranssista tulee normi; 4. kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan naisten johtokuntapaikkoja koskevan direktiivin käsittelyä; korostaa Euroopan komission vastuuta tehdä kaikkensa toimivaltansa rajoissa, jotta saavutetaan edistystä tällä alalla; huomauttaa, että monimuotoisuuden puute ja syrjivä työkulttuuri lisäävät seksuaalisen häirinnän esiintymisen todennäköisyyttä; painottaa siksi, että on kasvatettava naisten osuutta kaikilla päätöksenteon tasoilla; 5. kehottaa komissiota antamaan mitä pikimmiten ehdotuksen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevaksi direktiiviksi, jonka keskiössä ovat ihmisoikeudet ja kaikkien uhrien suojelu; 6. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään poliisi- ja oikeusviranomaisten koulutusta ja valmiuksien kehittämistä uhrien tukemiseksi kaikissa verkossa ja sen ulkopuolella tapahtuvaan häirintään liittyvissä tapauksissa ja psykologisen tuen tarjoamiseksi asiaankuuluvien oikeuskäsittelyjen aikana; 7. korostaa, että kaikilla miehillä on keskeinen rooli muutokseen sitoutumisessa ja kaikenlaisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan lopettamisessa torjumalla olosuhteita ja rakenteita, joilla myös passiivisesti mahdollistetaan näihin johtava käytös, ja ilmoittamalla väärinkäytöksistä ja sopimattomasta käytöksestä; 8. painottaa, että koulutusjärjestelmillä ja tiedotusvälineillä on merkittävä vaikutus sukupuolten välisiin eroihin ja vastaavasti valintoihin ja oikeuksien toteutumiseen; pyytää siksi komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään huomattavasti toimia, joilla poistetaan stereotypioita ja edistetään kaikkien pääsyä koulutukseen ja työelämään ilman stereotypioita; katsoo, että mainonta voi olla tehokas väline stereotypioiden haastamisessa ja niiden vastustamisessa ja nykyajan monikulttuurisissa yhteiskunnissa tärkeä väline rasismin, seksismin ja syrjinnän torjunnassa; 9. kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään koulutusjärjestelmiinsä pakollisena aiheena valistuksen seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta ja seksuaalisesta häirinnästä; RE\1137781.docx 5/7 PE611.513v01-00

Seksuaalinen häirintä Euroopan parlamentissa 10. tuomitsee jyrkästi kaikenlaisen seksuaalisen väkivallan sekä fyysisen ja psykologisen häirinnän; kehottaa EU:n toimielimiä osoittamaan johtajuutta esittämällä nollatoleranssia koskevan toimintasuunnitelman ja ottamalla käyttöön kaikenlaisen häirinnän nollatoleranssiin tähtäävän toimintatavan, joka sisältää myös vahvat ja kestävät tukirakenteet kaikenlaisen häirinnän uhriksi joutuneille; 11. tuomitsee tiedotusvälineissä paljastetut seksuaalisen häirinnän tapaukset ja ilmaisee vankan tukensa seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön uhreille; painottaa, että EU:n toimielinten on vastustettava päättäväisesti kaikenlaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja kaikenlaista sukupuolten tasa-arvoa haittaavaa toimintaa, jotta toimielimet otetaan vakavasti; 12. kehottaa kutsumaan koolle riippumattomista asiantuntijoista koostuvan komitean, jolla on valtuudet tutkia seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön tilaa Euroopan parlamentissa, ja sitoutuu käynnistämään riippumattoman tutkinnan ilmoitetuista tapauksista ja soveltamaan tarvittaessa ankarimpia seuraamuksia; sitoutuu tukemaan uhreja ja tarjoamaan heille oikeudellista neuvontaa, jos tapauksiin liittyy mahdollisesti rangaistavaa käytöstä; 13. kehottaa asiaankuuluvia elimiään arvioimaan ja tarvittaessa tarkistamaan valtuutettujen avustajien ja parlamentin jäsenten välisiä häirintätapauksia käsittelevän neuvoa-antavan komitean toimintaa; kehottaa tehostamaan häirintää ja sen ennaltaehkäisyä työpaikalla käsittelevän neuvoa-antavan komitean toimintaa ja perustamaan erillisen seksuaalista häirintää käsittelevän työryhmän, jossa on mukana lainopillinen neuvonantaja ja lääkintähenkilöstön edustajia ja joka tutkii tapauksia, joista on esitetty virallinen kanne, jotta ajan mittaan ilmenneistä tapauksista voidaan pitää yllä luottamuksellista rekisteriä, ja hyväksyy parhaita menetelmiä nollatoleranssin varmistamiseksi toimielimen kaikilla tasoilla; 14. sitoutuu antamaan täyden tukensa uhreille toimielimen omissa menettelyissä ja/tai paikallisten poliisiviranomaisten kanssa käytävissä menettelyissä, käynnistämään tarvittaessa kiireellisiä suojelu- tai suojatoimenpiteitä ja panemaan täytäntöön henkilöstösääntöjen 12 artiklan a kohdan kaikilta osin sen varmistamiseksi, että tapaukset tutkitaan perusteellisesti ja kurinpitotoimenpiteitä sovelletaan; 15. sitoutuu varmistamaan, että koko henkilöstö ja parlamentin jäsenet osallistuvat pakolliseen koulutukseen kunnioituksen ja arvostuksen merkityksestä työpaikalla, jotta voidaan varmistaa, että nollatoleranssista tulee normi; kehottaa koko toimielintä sitoutumaan valistuskampanjoihin, johon kaikki jäsenet ja hallinnon yksiköt osallistuvat ja joissa keskitytään erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten harjoittelijoihin, valtuutettuihin avustajiin ja sopimussuhteisiin toimihenkilöihin; sitoutuu perustamaan komission esimerkin mukaisesti luottamuksellista neuvontaa antavien henkilöiden verkoston, joka tukee uhreja; PE611.513v01-00 6/7 RE\1137781.docx

16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman kansallisille parlamenteille, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille sekä Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle. RE\1137781.docx 7/7 PE611.513v01-00