TOImINTASuuNNITElmA 2016
sisällys salibandyliitosta lyhyesti.........................................................................3 Salibandyn visio 2028...............................................................................4 Salibandyn strategia 2028.........................................................................4 Salibandyliiton organisaatio ja toimintasektorit.............................................. 6 Salibandyn toiminnan painopisteet vuoteen 2017.............................................8 Vuoden 2016 tavoitteet ja tuloskortti........................................................... 9 kilpailutoiminta..................................................................................... 12 Sarjatoiminta....................................................................................... 12 Aluetoiminta........................................................................................14 Erotuomaritoiminta................................................................................ 15 pelaamisen kehittäminen........................................................................16 huippu-urheilu.......................................................................................18 Maajoukkueet.......................................................................................19 Salibandyn maajoukkuekalenteri................................................................19 Avaintoimijaverkosto............................................................................. 20 Urheiluakatemiatoiminta........................................................................ 20 Nuorten Olympiavalmentajat (NOV)........................................................... 20 Pelaajapolku........................................................................................ 20 Floorball Academy (FBA)..........................................................................21 Floorball Centre.....................................................................................21 Joukkuepeliprosessin jatkojalostus.............................................................. 21 Valmentajakoulutus............................................................................... 21 seura- ja kehityspalvelut........................................................................ 22 Sähköiset järjestelmät............................................................................ 24 Jäsenpalvelut, laskutus ja asiakasneuvonta................................................... 24 Erotuomareiden palkkioiden keskitetty maksatusjärjestelmä.............................. 24 Seurakehittyminen................................................................................ 24 Erotuomaritoiminnan arvostuksen ja toimintailmapiirin parantamisen työryhmä..... 26 superfinaali.......................................................................................... 27 viestintä............................................................................................... 28 Sähköinen viestintä............................................................................... 29 TV ja nettilähetykset.............................................................................. 29 Mediaseuranta ja yhteistyö median kanssa................................................... 29 Uudet haasteet ja suunnitelmat................................................................ 29 vaikuttaminen...................................................................................... 30 Olosuhdetyö....................................................................................... 30 talous.................................................................................................... 31 SSBL:n tulorahoituksen jakauma 2016......................................................... 32 SSBL:n kulujakauma 2016........................................................................ 32 Salibandyliiton budjetti 2007 2016.............................................................33 Salibandyliiton talousarvio 2016................................................................ 34 liitteet.................................................................................................. 35 salibandyliitosta lyhyesti Suomen Salibandyliitto ry (SSBL) on vuonna 1985 perustettu valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata maamme salibandyn ja sählyn harrastusta ja kehitystä. Salibandyliitto toimii siihen kuuluvien salibandya ja sählyä harrastavien piirien ja aluejärjestöjen, urheiluseurojen sekä muiden aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä. Salibandyliiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin perusteet, ja toiminnassaan se pyrkii edistämään tasa-arvoa (toimintasäännöt). 2 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 3
salibandyliitosta lyhyesti salibandyliitosta lyhyesti salibandyn visio 2028 Salibandyn visio 2028 Salibandyn visiota ja strategiaa vuoteen 2028 luotiin alkuvuodesta 2015. Niitä työstettäessä kysyttiin myös jäsenistön näkemyksiä kyselyin ja haastatteluin. Valtuusto vahvisti vision ja strategian elokuussa 2105. Salibandy tuottaa monipuolisimmat mahdollisuudet pelata ja urheilla Love the way You Play Salibandyn visio vuoteen 2028 on seuraava: Salibandy tarjoaa monipuolisimmat mahdollisuudet pelata ja urheilla Love the Way You Play! Tämä visio asettaa salibandylle sen tulevien vuosien suunnan ja tavoitteet, jota kohti Salibandyliitto sekä sen jäsenseurat ja muut sidosryhmät haluavat kehittää salibandya urheilulajina. Love the Way You Play -lause ilmentää lajin monimuotoisuutta ja pelaamisen monien eri tapojen mahdollisuutta ja se kehottaa myönteiseen oman lajin arvostukseen. Englanninkielisellä lauseella haluamme kertoa myös lajin kansainvälisestä ulottuvuudesta ja tavoitteena on tuoda esiin myös lajin fanin näkökulma. Salibandyn strategia 2028 Samassa yhteydessä määriteltiin ja hyväksyttiin myös salibandyn strategiset tavoitteet kohti visiota vuonna 2028: Salibandyn strategia 2028 Salibandy on Suomen suurin joukkuepeli Suomi on maailman paras salibandymaa Salibandy on Suomen suurin joukkuepeli Olemme sekä harrastajien että lisenssipelaajien määrällä mitattuna Suomessa eniten pelattu joukkuepeli. Kehitämme salibandya ja sählyä sekä niihin liittyvää sarja- ja muuta toimintaa siten, että yhä useampi voi ottaa lajin omakseen. Suomi on maailman paras salibandymaa Suomalaiset ovat maailman parhaita salibandypelaajia ja suomalaiset seurat ovat maailman parhaita salibandyseuroja. Suomi on maajoukkuetasolla maailman paras salibandymaa. Teemme systemaattista ja pitkäjänteistä kehitystyötä, jotta pelaajamme, joukkueemme, seuramme ja tapahtumamme ovat salibandymaailman parhaita. PAINOPISTEET 2015 2017 Salibandyliitto on Suomen paras liikunnan palveluorganisaatio asiakaslähtöisyys Toimintakulttuurin kehittäminen Olemme Rohkea Utelias Lajin painoarvon kasvattaminen Laadukas Myönteisen laji-imagon tuottaminen viestinnän keinoin Vuorovaikutteinen 4 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 5
salibandyliitosta lyhyesti salibandyliitosta lyhyesti Salibandyliiton organisaatio ja toimintasektorit Salibandyliiton organisaatiota on muutettu vision ja strategian päivityksen myötä tukemaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja toiminta on organisoitu sektoreittain seuraavasti: Seurat muut kumppanit myynti, markkinointi, kaupallistaminen (OY) Jari-Pekka Lehtonen, toimitusjohtaja Viestintä Juhani Henriksson, viestintäpäällikkö Seura- ja kehityspalvelut Mervi Kilpikoski, kehityspäällikkö kilpailutoiminta Ari Vehniäinen, kilpailupäällikkö pelaamisen kehittäminen Kim Sällström, kehityspäällikkö HUIPPU- URHEILU Petri Kettunen, huippu-urheilujohtaja tapahtumat kehitysprojektit Vaikuttaminen Jari Kinnunen, yhteiskuntasuhdejohtaja Toiminnanjohtaja Kari Lampinen talous Claes Grapes talouspäällikkö hallitus 6 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 7
salibandyliitosta lyhyesti salibandyliitosta lyhyesti Salibandyn toiminnan painopisteet vuoteen 2017 Strategian toteuttamiseksi vahvistettiin myös seuraavat toiminnan painopisteet vuoteen 2017 saakka: Salibandyliitto on Suomen paras liikunnan palveluorganisaatio asiakaslähtöisyys Palvelemme asiakkaitamme ja muita sidosryhmiämme entistäkin paremmin asiakaslähtöisen ajattelun näkökulmasta. Olemme aktiivisia myös paikallisesti kehittäen seura- ja muuta alueellista toimintaa vastaamaan eri alueiden tarpeita. Toimintakulttuurin kehittäminen Kehitämme Salibandyliiton johtamisjärjestelmää saavuttaaksemme parhaalla mahdollisella toimintatavalla strategian asettamat tavoitteet. Salibandyliitolla on selkeät sekä yhteiset että työntekijäkohtaiset tavoitteet, vastuut, roolit, pelisäännöt ja mittarit työn onnistumisen tukemiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Asetamme haastavat ja innostavat tavoitteet ja nostamme toimintamme tasoa. Lajin painoarvon kasvattaminen Salibandy on lajina laajasti arvostettu ja sillä on vahva paikallinen asema tehtäessä liikunta- ja terveyspoliittisia päätöksiä. Olemme aktiivinen toimija suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamisessa sekä kansainvälisessä salibandy-yhteisössä. Salibandya koskevat päätökset tehdään oikeiden tietojen pohjalta ja edistämme lajin esilläoloa, jotta sen myönteinen vaikuttavuus tulee huomioiduksi ja lajin tarpeet kuulluksi. Olemme alueellisesti aktiivinen paikallinen toimija maakunnallisen vaikuttajaverkostomme kautta. Myönteisen laji-imagon tuottaminen viestinnän keinoin Viestintämme on myönteistä, aktiivista ja strategisista tavoitteista kumpuavaa ja viestimme monipuolisesti kohderyhmiämme kiinnostavista asioista. Viestintä ei ole vain joidenkin velvollisuus, vaan jokaisen oikeus. Käytämme aktiivisesti median kaikkia ulottuvuuksia. Tavoitteiden saavuttamiseksi salibandy haluaa lajina olla rohkea, utelias, laadukas ja vuorovaikutteinen. Kannustamme lajiyhteisöämme arvioimaan nykyisiä toimintamalleja parempaa palvelua etsien ja yhdessä kehittäen. Kokeilukulttuuri on osa toimintaamme. Etsimme aktiivisesti uusia mahdollisuuksia kehittää lajia vastaamaan muuttuvan yhteiskuntamme ja erilaisten asiakasryhmien tarpeita. Parannamme suunnitelmallisesti tekemisemme laatua ja kehitämme osaamistamme ja asiantuntemustamme huomioiden asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeet. Suunnittelemme ja teemme asioita vuorovaikutteisesti yhdessä työskennellessämme kohti visiota. Vuoden 2016 tavoitteet ja tuloskortti Salibandyliiton toiminnan tavoitteet vuodeksi 2016 lähtevät salibandyn visiosta ja strategiasta. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on strategian maastouttaminen päivittäiseen toimintaan ja vahvistettujen painopisteiden mukainen toiminta, jota Salibandyliiton henkilökunta toteuttaa yhdessä seurojen ja koko salibandyverkoston kanssa. Strategian mukaisesti tavoitteena on luoda uusia pelaamisen mahdollisuuksia siten, että lajin lisenssimäärä ylittää 60 000 kappaletta vuonna 2016. Toiminnan asiakaslähtöisyyttä kehitetään edelleen ja tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua seuroille ja tukea seuroja heidän toimintansa kehittämisessä. Edistämme kokeilukulttuuria kannustamalla koko henkilökuntaa kokeiluihin ja kehitämme sisäistä toimintakulttuuriamme, mm. vuorovaikutus ja verkostoituminen. Panostamme vaikuttamistyöhön siten, että vuorovaikutus päättäjien kanssa on suunnitelmallista ja salibandya koskevat päätökset tehdään todellisiin faktoihin perustuen. Vuoden 2016 kuluessa rakennamme alueelliset vaikuttajaverkostot eri alueiden tarpeet huomioiden ja olemme mukana kaikissa sisäpalloiluhankkeissa Suomessa parantaaksemme lajin olosuhteita. Tavoitteena on edelleen lisätä viestinnän suunnitelmallisuutta ja toimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaa. Selkiytämme viestinnän rooleja ja vastuita lisäämme viestinnän ja muiden sektoreiden sekä seurojen yhteistyötä viestintäsuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2016 järjestetään ensimmäistä kertaa salibandyn Superfinaali, jossa ratkaistaan saman päivän aikana 16.4.2016 sekä miesten että naisten liigamestaruus. Tämä liigakauden huipentuma järjestetään Hartwall Areenalla ja tavoitteena on järjestää hieno salibandytapahtuma yli 10 000 katsojan iloksi. Huippu-urheilusektorilla tavoitteena on lisätä Salibandyliiton toiminnan vaikuttavuutta valmennuksen laadun parantamiseksi, jotta varmistamme huippu-urheilumenestyksemme jatkossa. Maajoukkueemme tavoittelevat menestystä asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja panostamme Suomessa järjestettäviin maajoukkuetapahtumiin. Salibandyliiton suunnittelu- ja johtamisjärjestelmän kehittämistyö jatkuu. Salibandyliiton tuloskortissa vuodeksi 2016 on määritelty organisaation tavoitteet ja mittarit neljän painopistealueen mukaisesti siten, että ne olisivat mahdollisimman konkreettisia ja mitattavia. Salibandyliiton tuloskortista on johdettu toimintasektorikohtaiset kehityssuunnitelmat, joissa on määritelty sektoreittain kehitystoimenpiteet, tavoitteet ja mittarit. Nämä suunnitelmat on koordinoitu keskenään. Kaikkien toimihenkilöiden kanssa käydään henkilökohtaiset kehittymis- ja tavoitekeskustelut, joissa määritellään kullekin toimihenkilölle henkilökohtaiset tavoitteet ja mittarit. Salibandyliiton tuloskortin, sektorikohtaisten kehityssuunnitelmien ja henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumista seurataan neljän kuukauden välein. 8 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 9
salibandyliitosta lyhyesti salibandyliitosta lyhyesti Salibandyliiton tuloskortti 2016 Asiakaslähtöisyys Toimintakulttuuri A1 Luomme uusia pelaamisen mahdollisuuksia yhdessä seurojen ja muiden tahojen kanssa ja saamme lisää pelaajia urheilun pariin ja rekisteröitymään mittari: Lisenssimäärä ylittää 60.000 v. 2016 T1 Liiton tuloskortti, sektoreiden kehityssuunnitelmat ja henkilökohtaiset tavoitteet tukevat lajin uuden strategian läpiviemistä ja toteutuvat päivittäisessä työssä mittari: Todennetaan tulokset tavoite/kehityskeskusteluissa ja seurantakeskusteluissa A2 A3 Annamme seuroille hyvää asiakaspalvelua ja kehitämme yhdessä heidän kanssaan seurapalvelun prosessia, jotta voimme tarjota konkreettista apua ja tukea seurojen toiminnan kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi, ja siten palvelukokemus liiton toiminnasta paranee mittari: Seurakyselyn tulokset Suomalainen seuravalmennus kasvattaa maailman parhaita salibandypelaajia mittari: Toimintaohjelma dokumentoitu ja toiminta käynnissä v. 2016 alusta alkaen T2 T3 T4 Kannustamme koko henkilökuntaa kokeiluihin ja huomioimme sen sektoreiden kehityssuunnitelmissa ja henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisessa mittari: Toteutettu vähintään 60 kokeilua Lisäämme vuorovaikutusta seurojen ja muiden määriteltyjen avainkohderyhmien kanssa mittari: Verkostojen ja kontaktoinivastuiden kuvaukset tehty, kontaktirekisterit ja kontaktien seuranta tehty Kehitämme sisäistä toimintakulttuuriamme, mm. muutosvalmius lajin uuden strategian toteuttamiseksi, työelämätaitojen kehittäminen, toisten työpanoksen arvostaminen, sektoreiden välinen yhteistyö mittari: Työilmapiirikyselyn tulokset Painoarvo Laji- imago P1 P2 P3 P4 Salibandya koskevat tuki-, rahoitus- ja muut merkittävät päätökset tehdään todellisiin faktoihin perustuen mittari: Salibandyn rahoitus kasvaa vähintään 75.000 verrattuna vuoteen 2015 (pois lukien naisten MM- avustus) Rakennamme alueelliset vaikuttajaverkostot yhteistyössä seurojen ja muiden lajien ja/tai organisaaioiden kanssa eri alueiden tarpeet huomioiden mittari: seitsemän alueellista verkostoa rakennettu v. 2016 KommunikoinI ja vuorovaikutus päättäjien kanssa on suunnitelmallista, säännöllistä ja dokumentoitua mittari: Todennetaan kontaktirekistereistä Salibandyn ja huippu- urheilun olosuhteet paranevat (uudet pelikentät, parantuneet olosuhteet, sis. myös ulkokentät) mittari: Olemme mukana kaikissa sisäpalloiluhallihankkeissa Suomessa L1 Viestintämme lähtee lajin strategiasta ja olemme määritelleet selkeästi viestinnän painopisteet, tavoitteet, avainviesit, roolit ja vastuut sekä yhteistyön eri sektoreiden kanssa. Viestintämme on vuorovaikutteista, suunnitelmallista ja seuraamme toimenpiteiden tuloksia. mittari: Vietintäsuunnitelmien (viestintä ja sektorit) laatiminen ja niiden toteutumisen seuranta L2 Järjestämme onnistuneen Superfinaalin 16.4.2016 mittari: katsojamäärä yli 10.000, Oy:n yhteistyökumppanuuksien arvo kasvaa vähintään 100.000, medianäkyvyys mitataan ja on suurempi kuin aikaisemmin, tapahtumakokemus arvioidaan kyselyn avulla L3 L4 Suomi menestyy huippusalibandyssa ja maajoukkue- ja huipputapahtumien mielenkiinto lisääntyy mittari: 4 arvokisamitalia (miesten, tyttöjen ja opiskelijoiden MM- kisat), joista 2 kultaa, tapahtumien katsojamäärät, mediaseurannan tulokset Teemme suunnitelman salibandyn brändin ja vetovoiman lisäämiseksi mittari: Suunnitelma tehty v. 2016 loppuun mennessä 10 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 11
KILPAILUTOIMINTA kilpailutoiminta Kilpailutoiminnan sektorin keskeisenä tehtävänä on sarjatoiminnan sekä erotuomaritoiminnan suunnittelu, toteutus ja kehittäminen. Kilpailutoiminnan suunnittelu ja kehittäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä toimihenkilöiden, kilpailu- ja erotuomarivaliokunnan sekä jäsenseurojen kanssa. Vuoden 2016 painopistealueina ovat erotuomarimäärien lisääminen, käytössä olevien sähköisten järjestelmien monipuolisempi hyödyntäminen ja niiden optimointi, uusien sarjamuotojen kehittäminen, sarjatoiminnan oikea-aikaisen ja tarpeellisen viestinnän kehittäminen sekä vuorovaikutus seurojen kanssa sarjatoiminnan kehittämiseksi. Sarjatoiminta Kauden 2015 16 sarjoihin osallistuu yhteensä 2930 joukkuetta. Kasvua edelliskauteen verrattuna on 4,8 % ja suurin kasvu on tapahtunut D-G -junioreissa. Sarjoja pelataan sekä yksittäisinä otteluina että turnausmuotoisina sarjoina. Yksittäisinä otteluina pelataan pääsarjat, miesten II div., naisten I div. sekä A-C1-poikien SM-sarjat, B-poikien I div. ja A-B -tyttöjen SM-sarja. C2-poikien SM-sarja pelataan hybridinä eli 1. kierros turnausmuotoisesti sekä 2,. ja 3. sarjakierros yksittäisinä otteluina. C-tyttöjen SM-sarja pelataan turnausmuotoisena. Pääsarjoja ovat miesten ja naisten Salibandyliiga sekä miesten Divari. Muita aikuisten sarjoja ovat alueellisesti pelattavat miesten II VI divisioonat sekä naisten valtakunnallinen I divisioona sekä alueellisesti pelattavat II IV divisioonat. Aikuisten alimmat sarjatasot vaihtelevat alueittain. Näiden sarjojen lisäksi pelataan sekä miesten että naisten Suomen Cup. Juniori-ikäluokissa valtakunnallisia SM-sarjoja ovat A-, B-, C1- ja C2-pojat, B-poikien I div. sekä tyttöjen ja A-C -tyttöjen SM-sarjat. Alueellisia sarjoja pelataan A-G-pojissa sekä A-tyttöjen I div. ja B-G-tyttöjen sarjat. Nuorimmat ikäluokat vaihtelevat alueittain. D-G- junioreiden pelitoiminnassa noudatetaan ensisijaisesti Salibandyliiton PeliMaailman, KisaMaailman ja KerhoMaailman sääntöjä sekä toissijaisesti kilpailusääntöjä. 12 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 13
kilpailutoiminta kilpailutoiminta Aluetoiminta Salibandyliiton aluetoiminta on jaettu seitsemälle alueelle (aluetoimiston sijainti suluissa): Etelä-Suomi (Helsinki) Länsirannikko (Turku) Sisä-Suomi (Tampere) Kaakkois-Suomi (Lappeenranta) Savo-Karjala (Joensuu) Pohjanmaa (Seinäjoki) Pohjois-Suomi (Oulu) joukkuemäärät alueittain 2015 16 ES LR SS KS SK PM PS Miehet 936 362 110 177 72 70 67 78 Naiset 226 71 36 48 11 14 21 25 A-C -pojat 376 121 63 78 32 25 30 27 A-C -tytöt 119 43 14 19 14 4 14 11 D-G -pojat 986 338 189 198 73 75 78 35 D-G -tytöt 114 38 27 23 2 8 9 7 Seniorit 163 90 12 29 11 9 12 Erityisryhmät 10 Pohjois-Suomi Sisä-Suomi Etelä-Suomi Savo-Karjala Jokaisella alueella on päätoimiset aluevastaavat (Etelä-Suomen alueella kaksi), jotka vastaavat sarjatoiminnan organisoimisesta. Sarjatoiminnan lisäksi alueellista toimintaa kehitetään ylläpitämällä ja luomalla uusia yhteistyöverkostoja jäsenseurojen, kuntien, muiden lajiliittojen ja halliyrittäjien sekä alueellisten erotuomariverkostojen kanssa. Alueilla toimivien työryhmien määrää tullaan lisäämään, jotta jäsenseurat pääsevät entistä paremmin vaikuttamaan alueiden toiminnan kehittämiseen. Yhteensä 2930 1063 451 572 215 205 219 195 Länsirannikko Pohjanmaa Kaakkois- Suomi Erotuomaritoiminta Tavoitteet Erotuomaritoiminnan yleistavoite on riittävä erotuomareiden taso niin laadullisesti kuin määrällisestikin. Erotuomarikoulutuksen määrällinen tavoite on tuottaa kysyntää vastaava määrä aktiivierotuomareita. Erotuomaritoiminnan viestintää niin sisäisesti kuin ulkoisesti kehitetään aktiivisesti. Yhteistyötä ja avoimuutta seurojen, joukkueiden, valmentajien ja muiden sidosryhmien kanssa lisätään. Erotuomaritoiminnan arvostusta pyritään lisäämään toiminnan avoimuuden avulla. Erotuomaritoiminnalle luodaan vuosikello sarjakaudelle 2016 2017, joka selkeyttää kaikilla osa-alueilla toimintaa. Erotuomarikoulutus Pääsarjojen sekä liittoryhmän erotuomareille on nimetty vastuuhenkilöt ja työryhmät. Työryhmät vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta. Alueen erotuomaritoimintaa johtaa valiokunnan nimeämät vastuuhenkilöt ja kunkin alueen (7 kpl) erotuomaritoiminnan johtoryhmä. ETV ja alue-et-koulutustyöryhmä kouluttavat jokaiselle alueelle alue-erotuomarikouluttajia. Nämä kouluttavat alueillaan alueen erotuomaritoiminnan johtoryhmän johdolla alue-erotuomareita ja tarvittaessa pelinohjaajia. Aluetoiminnan työryhmä uudistaa ja selkeyttää alue-erotuomarikoulutuksen rakennetta tavoitteenaan koulutuksen vuorovaikutteisuuden ja verkko-pohjaisuuden lisääminen. Myös alue-erotuomarikouluttajien koulutuksen uudistamisprosessia jatketaan yhdessä alueiden et-koulutusvastaavien kanssa. Erotuomarivalmennus ja otteluvalvonta Erotuomarivalmennuksen vastuuhenkilö ja työryhmä kouluttavat pääsarjaerotuomarivalmentajat (otteluvalvojat). Alueiden erotuomarivalmennusta yhtenäistetään mm. yhtenäisemmän koulutuksen avulla. Erotuomarivalmennusta toteutetaan kohteen budjettiraamin rajoissa. Otteluvalvontaa ja olosuhdetarkkailua suoritetaan yksittäisissä otteluissa sarjajärjestäjän tukena. Lahjakkaiden erotuomareiden löytämistä (scouting) kehitetään. Erotuomariasettelu ja luokitukset Asettelun pääsarjoissa tekevät erotuomarivaliokunnan nimeämät henkilöt. Muissa sarjoissa asettelijoina toimivat alueiden erotuomariasettelijat. Luokitusjärjestelmää uudistetaan vastaamaan nykytilannetta kevään 2016 aikana. Toimitsijakoulutus Toimitsijakoulusta uudistetaan sarjakaudelle 2016 2017. Koulutusuudistuksen tavoite on siirtää toimitsijakoulutus kokonaisuudessaan verkkokoulutukseksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Kansainvälinen toiminta Kansainvälisiä erotuomaripareja sekä kv. erotuomarivalmentajia koulutetaan ja nimetään Kansainvälisen Salibandyliiton (IFF) vaatimusten mukaisesti. Yhteistyötä IFF:n RC:n kanssa jatketaan. Kansainvälistä erotuomarivaihtoa jatketaan liigoissa muiden salibandymaiden kanssa. 14 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 15
pelaamisen kehittäminen pelaamisen kehittäminen pelaamisen kehittämisen kokonaisuus Pelaamisen kehittämisen sektorin keskeisenä tehtävänä on lisätä ja monipuolistaa pelaamisen mahdollisuuksia eri kohderyhmille. Vuoden 2016 painopistealueina ovat: Lisätä ja monipuolistaa F G -ikäisten poikien sarjatoimintaa, turnauksia ja oppilasurheilua (sis. päiväkodit) yhdessä seurojen ja muiden tahojen kanssa Sinettiseurat Kehittää uusia pelimuotoja ja tarjota aikuisille monipuolisia (työyhteisöt ja kaveriporukat) harrastepelaamisen mahdollisuuksia Luoda uusia pelaamisen mahdollisuuksia tytöille ja kasvattaa tyttöjunioripelaajien määrää ikäluokissa 03 10 Lajikerhotoiminta Ohjaajakoulutus Ottaa käyttöön uusi Säbämestari-mobiilipalvelu, joka tukee sekä lajikerho- että nuorten ja aikuisten harrastetoimintaa Lasten lajikerhotoiminta. Kartoitetaan kaikkien avainseurojen lajikerhotoiminta toimintavuoden aikana. Tuetaan ja kehitetään seurojen 6 9 -vuotiaiden ja alakoulujen lajikerhotoimintaa. Kortteliliigat, G-juniorit ja kyläsarjat Pelaamisen kehittäminen Oppilasurheilu Tukimateriaaleina Kasva urheilijaksi: Säbämestarin lajikerhokansio ja vuoden alussa avattava Säbämestari-mobiilisovellus (tavoite 2000 latausta). Käynnistetään kaksi uutta kortteliliigaa tai G-juniorisarjaa sekä koulutetaan 200 seurojen ohjaajaa. Oppilasurheilu. Kokeillaan pääkaupunkiseudulla päiväkotien ja alakoulujen 1. 2. luokkaisille järjestettäviä turnauksia ja kilpailuja. Tavoitteena on järjestää kaksi turnausta, joihin kutsutaan päiväkoteja ja alakoululaisia. Kokeillaan yhdellä alueella myös päiväkotisarjan järjestämistä esikoululaisille ja 1. 2.luokkalaisille. Tyttösalibandyn kehittäminen Työpaikkaliikunta Aikuisten harrastesarjat Sinetti- ja avainseurat. Auditoidaan kahdeksan sinettiseuraa ja järjestetään yksi valtakunnallinen sinettiseminaari. Pelaamisen kehittämisen tiimoilta vieraillaan 20 avainseurassa. Aikuisten harrastesarjat. Pilotoidaan aikuisten 4 vs. 4 harrastesarjoja pienellä, keskisuurella ja suurella paikkakunnalla. Osallistuvien joukkueiden ei tarvitse olla liiton jäsenseuroja. Järjestävä taho voi olla seura, liitto tai halliyrittäjä. Työpaikkaliikunta. Järjestetään lajitutustuminen peli- ja kuntoilukonsepti Pistemestariin 20 yritykselle yhteistyössä seurojen ja/tai halliyrittäjien kanssa. Kehitetään SM-työpaikkasalibandya järjestämällä 5 7 alueellista karsintaturnausta ja yksi loppuhuipentuma. 16 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 17
huippu-urheilu huippu-urheilu Huippu-urheilun organisaatiota on uudistettu ja toimintaa kehitetään liiton strategiatyön pohjalta tavoittena vastata uuden huippu-urheilustrategian tavoitteisiin. Maajoukkueet Miesten maajoukkueella on joulukuussa MM-kisat Riikassa Latviassa. Tyttöjen U19 MM-kisat järjestetään toukokuussa Bellevillessa Kanadassa. Naisilla ja pojilla on arvokisojen suhteen välivuosi. Tyttöjen ja naisten maajoukkuetoimintaan tähtääviä tyttöjä valitaan tehoryhmään, joka leireilee Eerikkilän valmennuskeskuksessa. Opiskelijoiden MM-kisat ovat osa aikuismaajoukkueiden toimintaa. Urheiluakatemioiden valmennustoimintaa vahvistetaan ja maajoukkuepelaajia ohjataan voimakkaammin mukaan alueellisiin harjoitusryhmiin. huippu-urheilun kokonaisuus Salibandyn maajoukkuekalenteri Miesten maajoukkue Naisten maajoukkue 3. 7.2. MM-karsinta, Tallinna, Viro 21. 24.4. EFT, Sandviken, Ruotsi Nuorten Olympiavalmentajat (NOV) Pelaajapolku Pikku Pohjola 1 Pikku Pohjola 2 Pikku Pohjola 3 (tytöt) Pohjola cup (pojat) Tehoryhmä (tytöt) Floorball Academy (FBA) Floorball Centre Joukkuepeliprosessi Huippu-urheilu Urheiluakatemiatoiminta Avaintoimijaverkosto Maajoukkueet miehet naiset U19 pojat U19 tytöt opiskelijat (miehet, naiset) huhtikuu EFT, Lausanne, Sveitsi 22 24.5. kesäleiri 1. Eerikkilä 30.6 2.7. kesäleiri 2. Eerikkilä 14. 16.7. kesäleiri 3. Eerikkilä 19. 24.7. Opiskelijoiden MM-kisat, Porto, Portugali 7. 11.9. Ruotsi-ottelut ja Polish Open 2. 6.11. EFT, Växjö, Ruotsi 23. 29.11. Viimeistelyleiri 2. 11.12. MM-kisat, Riika, Latvia U19 pojat 3. 7.2. Ruotsi-ottelu, Suomi 7. 11.9. syyskuu leiri 2. 6.11. EFT, Växjö, Ruotsi touko-kesä kesäleiri 1. 19. 24.7. Opiskelijoiden MM-kisat, Porto, Portugali 7. 11.9. Ruotsi-ottelut 4. 8.11 EFT, Sveitsi U19 tytöt 3. 7.2. Ruotsi-ottelu, Malmö 24. 26.4. leiri, Eerikkilä 29.4. 9.5. MM-kisat, Belleville, Kanada 7. 11.9. syyskuu leiri 4. 8.11. EFT, Sveitsi Valmennuskoulutus 18 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 19
huippu-urheilu huippu-urheilu Avaintoimijaverkosto Huippu-urheilun toimintaa ja vaikuttavauutta varten aloitetaan säännöllinen ja vuosikellolla määritetty yhteistyö sektorin avaintoimijaverkostoiden kanssa. Sektorin sisällä toimihenkilöillä on omat vastuualueensa avaintoimijaverkostoissa. Urheiluakatemiatoiminta Valtakunnallisesti salibandyn akatemiavalmennuksessa on 507 pelaajaa, 42 valmentajaa ja yhtensä 28 valmennusryhmää. Painopisteakatemioita ovat Helsinki, Tampere ja Turku. Akatemiavalmentajille järjestetään kerran vuodessa yhteinen tapaaminen ja akatemiavierailut kohdennetaan toimintavuoden aikana seuraaviin paikkoihin: Oulu, Vaasa, Jyväskylä, Tampere. Nuorten Olympiavalmentajat (NOV) Salibandyliitolle on myönnettynä Olympiakomitean puolesta tukea kahden (2) Nuorten Olympiavalmentajan (NOV) palkkaukseen. Nämä NOV:t sijoittuvat Turkuun ja Helsinkiin ja he toimivat valmentajina myös paikallisissa urheiluakatemioissa ja niiden yhteydessä toimivissa salibandyn tehoryhmissä. Nuorten Olympiavalmentajien tehtävänä on tehostaa huipulle pyrkivien tavoitteellisesti harjoittelevien valintavaiheen urheilijoiden valmennusta. Pelaajapolku Salibandyliiton järjestämillä pelaajapolkupolkuleireillä pelaajia valmennetaan, testataan ja heidän kehitystään seurataan ikäluokkavalmentajien johdolla. Salibandyliiton pelaajapolun tavoitteena on kasvattaa lahjakkuuksia urheilijoina, suunnittelemaan yhdistämään urheilu- ja opiskelu-uria yhteen sekä kartoittaa ikäluokan taso. Pelaajaseuranta aloitetaan pelaajien ollessa 7. luokalla, 13 14-vuoden ikäisiä. Ensimmäiset pelaajapolkutapahtumat ovat 7. luokan keväällä toukokuussa. Pelaajilla on mahdollisuus kulkea pelaajapolkua 5 6 vuoden ajan. Pelaajapolkutapahtumat järjestetään Salibandyliiton valmennuskeskuksessa Eerikkilän urheiluopistolla. Pelaajapolkutapahtumat 2016: Pikku Pohjola 1 pojat 2002 5. 6.5.2016 ja 7. 8.5.2016 Pikku Pohjola 2 pojat 2001 5. 6.5.2016 ja 7. 8.5.2016 Pohjolaleiri pojat 2000 6. 9.6.2016 Pohjola Cup pojat 1998 99 11. 14.8.2016 Pikku Pohjola 1 tytöt 2002 21. 22.5.2016 Pikku Pohjola 2 tytöt 2001 21. 22.5.2016 Pikku Pohjola 3 tytöt 2000 28. 29.5.2016 Tehoryhmä tytöt 1996 99 27. 29.5.2016 ja 18. 21.5.2016 Pelaajapolulla järjestetään yhteensä 11 leiriä, joihin osallistuu 712 pelaajaa, 165 valmentajaa ja 18 erotuomaria. Lisäksi 30 ikäluokkavalmentajaa kiertävät ympäri maata seuraamassa ja valmentamassa pelaajia kauden aikana. Floorball Academy (FBA) Salibandyakatemia (FBA) on toimintaa seurojen juniorijoukkueille valmennuskeskuksessamme Eerikkilän Urheiluopistolla. Tarkoituksena on valmennusosaamisen parempi integrointi osaksi seuratoimintaa. Mukaan voivat hakea seurojen tyttöjen ja poikien D-ikäiset juniorijoukkueet. Kolmen päivän tapahtumissa (kaksi kertaa vuodessa) kehitetään samaan aikaan pelaajia, valmentajia ja seuran valmennuspäälliköitä. Prosessin aikana määritellään ja tarkennetaan seuran valmennuslinja. Kunkin joukkueen prosessi on kaksivuotinen. Floorball Academyn aikataulut 2016 17. 19.2. Talviturnaus 25. 27.4. Valmennuspäällikkökoulutus 15. 17.5. Seurantatapahtuma 22. 24.5. Seurantatapahtuma 25. 27.5. Seurantatapahtuma 8. 10.7. Kv-turnaus Floorball Centre Floorball Centre -palvelu tarjoaa kaiken tasoisille valmentajille harjoitemalleja lajiharjoittelusta ja oheisharjoittelusta. Floorball Centre -palvelua käytetään salibandyvalmennuksen tietoresurssina sekä valmentajan henkilökohtaisena työkaluna valmentamisen arjessa. Floorball Centren sisältöä tuotetaan ja kehitetään koko ajan. Joukkuepeliprosessin jatkojalostus Joukkuepelien yhteistyöprojektiin liittyen, jatketaan joukkuepelien yhteistyöllä aloitettujen pelilliset iltapäivien laajentamista uusille paikkakunnille ja kouluihin. Pelilliset iltapäivät alkoivat kymmenellä (10) eri paikkakunnalla. Salibandyliitto vastaa yhteistyössä alueen seurojen kanssa salibandyosioiden sisältöjen tuottamisesta yhteistyöhön. Valmentajakoulutus Valmennuskoulutus 2016 tason I Salibandyvalmentajakoulutus Seurakoulutukset seuroissa 300 henkilöä Valmennuskoulutus 2016 tason II Salibandyvalmentajakoulutus Seurakoulutukset 115 henkilöä Valmennuskoulutus 2016 tason III HVK/Salibandyvalmentajakoulutukset Seurakoulutukset 20 henkilöä Valmennuskoulutus 2016 tason IV ammatillinen koulutus (yhdessä Eerikkilän kanssa) VAT/koulutus 16 henkilöä Valmennuskoulutus 2016 täydennyskoulutukset Teemakoulutukset 202 henkilöä 10. 12.8. Valmennuspäällikkökoulutus 26. 28.8. Valmennuspäällikkö- ja valmentajakoulutus 31.8. 2.9. Seurantatapahtuma 11. 13.9. Seurantatapahtuma 21. 23.9. Seurantatapahtuma 20 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 21
seura- ja kehityspalvelut seura- ja kehityspalvelut seura- ja kehityspalvelujen kokonaisuus Seura- ja kehityspalvelut -sektoriin kuuluu liiton päätöksenteko, jäsenpalvelut, asiakaspalvelu, sähköiset järjestelmät (lisenssimyynti, mobiililisenssit, jäsenrekisteri, pelaajasiirrot, tulospalvelu, erotuomaripalkkioiden keskitetty maksujärjestelmä, www.sbet.fi) ja seurakehittyminen. Seura- ja kehityspalvelut tuottaa edellä mainitun päätehtävänsä lisäksi tukipalveluina liiton muille toimintasektoreille kokous- ja matkajärjestelyt, ostolaskujen käsittelyn ja laskutuksen, pelaajien edustusoikeusasiat sekä siviilipalvelusten hallinnoinnin ja henkilöstöhallinnon kehitystoimet. Päätöksenteko ja kansainvälinen toiminta Hallitus kokoontuu tammi-kesäkuussa ja elo-marraskuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi pidetään sähköposti- tai videokokouksia (Skype for Business). Työryhmiä perustetaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Toimintavuonna työryhmiä tarvitaan mm. seurakehityspalveluiden suunnitteluprosessissa. Työryhmät ovat luonteeltaan lyhytaikaisia, tietyn asian ja työvaiheen toteutuksessa tarpeellisiksi arvioituja, ja varmistavat seurojen ja liiton edustajien vuorovaikutuksen. Valiokuntien ja valituslautakunnan kokoukset pidetään pääsääntöisesti sähköposti-, puhelin -ja videokokouksina jäsenten ajankäytön tehostamiseksi ja matkakustannusten nousun hillitsemiseksi. Sähköisen materiaalipankin käyttöä lisätään ja uuden järjestelmän hankintamahdollisuudet selvitetään. Valtuuston sääntömääräinen varsinainen kokous järjestetään huhtikuussa. Alueellisia seuratoimijoita ja urheilijoita palkitaan paikallisissa Urheilugaaloissa yhteistyössä liikunnan ja urheilun alueorganisaatioiden kanssa Kansainvälisen salibandyliiton (IFF) hallituksessa, valiokunnissa ja urheilijakomissiossa toimii useita suomalaisia. Kansainvälisen liiton toimisto sijaitsee Suomessa vuoteen 2017 asti voimassaolevan sopimuksen mukaisesti. Neuvottelut sopimuksen jatkamisesta käynnistyivät vuoden 2015 puolella, ja saatetaan päätökseen vuoden 2016 aikana. Kansainvälisessä kehittymisohjelmassa Each One Teach One (EOTO) Salibandyliitto toimii aktiivisena mentorina. Mentoroitavat maat ovat Kanada, Viro ja Ukraina. Viron kanssa toteutetaan valmentaja- ja erotuomarikoulutusta sekä tapahtumajärjestelykoulutusta miesten MM-karsintojen yhteydessä helmikuussa 2016. Vuoden 2020 miesten MM-kisojen valmistelut käynnistetään, mikäli IFF:n hallitus myöntää kisojen järjestelyoikeuden Suomelle. IFF:n hallitus päättää asiasta Tampereella joulukuussa 2015. Sähköiset järjestelmät lisenssimyynti mobiililisenssit jäsenrekisteri pelaajasiirrot tulospalvelu erotuomaripalkkioiden keskitetty maksujärjestelmä palvelusivusto Henkilöstöhallinnon kehittäminen Seurakehittyminen seurakohtaamiset seuraparlamentti seurakehitysohjelmat päätoimisten verkostot laatujärjestelmän suunnittelu Seura- ja kehityspalvelut Asiakaspalvelu lisenssit pelaajasiirrot yleinen neuvonta Liiton päätöksenteko: hallitus, valiokunnat, valtuusto, aluekokoukset, liittokokous Jäsenpalvelut: uudet ja eroavat jäsenseurat, yhteyshenkilömuutokset, seurakäyttäjätunnukset, jäsen- ja pelaajarekisteri, Sbet.fi-seuratunnukset Liiton henkilöstön ja luottamusjohdon kokous- ja matkustusjärjestelyt Talouden tukitoimet: laskutus, perintä, ostolaskut, keskitetty erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmä 22 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 23
seura- ja kehityspalvelut seura- ja kehityspalvelut Jäsenpalvelut, laskutus ja asiakasneuvonta Jäsenlaskutus ja joukkueiden osallistumismaksujen laskutus sekä ostolaskujen käsittely on pääsääntöisesti sähköistä. Pelaajalisenssi-, pelaajasiirto- ja edustusoikeusasioiden asiakaspalvelu toteutetaan keskitettynä. Internet-sivujen informaatioita kehitetään palautteen perusteella. Jäsenpalveluiden ja talousasioiden vuorovaikutusta ja tiedotusta kehitetään yhteistyössä salibandyn Avainseurojen kanssa. Keskeinen informaatiokanava on Seurajohdon Kausi-info, joka julkaistaan samaan aikaan Kilpailutoiminnan Kausi-infon kanssa. Lisäksi selvitetään seurojen yhteyshenkilöille ja kokopäivätoimisille työntekijöille kohdistetun uutiskirjeen tarve. seurapalvelut Jäsenrekisteri Ilmoittautuminen, osallistujatiedot seurakehittymisen TOIMENPITEET 2016 Pääsarjojen kehittämisohjelma Naisten liiga Miesten liiga Olemassa olevat Uudet tukitoimet ja työkalut toimihenkilöt päätoimiset Seuratuki seurakehittyminen Sinettiseuratoiminta Valmennus- ja junioripäällikköpäivät HUIPPU-URHEILU- SEKTORI Tapaamiset, vertaistuki, (alueellisesti tai valtakunnallisesti) Sähköiset järjestelmät Jäsen-, joukkue- ja pelaajarekisterinä käytetään Valo ry:n tuottamaa Sporttirekisteriä. Toimintavuoden aikana kartoitetaan jäsenrekisterin uusimisen vaihtoehdot, sillä nykymuotoinen Sporttirekisteri on varmuudella toiminnassa vuoden 2016 loppuun saakka. Jäsenrekisterin uusimisen yhteydessä myös ilmoittautumisjärjestelmä tullaan uusimaan. Koulutuksiin ja sarjoihin ilmoittaudutaan sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Pelaajasiirrot toteutetaan palvelusivuston kautta. Sähköiset järjestelmät ovat yhteydessä Sporttirekisteriin, ja mm. koulutusmerkinnät siirtyvät automaattisesti koulutukseen osallistuneen henkilön tietoihin. Keskitetty erotuomaripalkkiojärjestelma Taloushallinto Hyvät toimintamallit Lisenssit ja valuutukset Laatujärjestelmän suunnitteluprosessi Itsearviointi ja sen tukeminen seurojen kehittymishankkeet Hyvä hallinto Seurajohdon kausi-info Laatujärjestelmä, itsearviointi Joukkueenjohtajat VERKKOKOULUTUS + FOORUMI Huoltajat FOORUMI Puheenjohtajat ja muut hallituksen jäsenet SEURAPARLAMENTTI Koulutus (yhteistyössä muiden lajien kanssa) Erotuomareiden palkkioiden keskitetty maksatusjärjestelmä Salibandyliitto on kehittänyt erotuomaripalkkioiden keskitetyn sähköisen maksamisjärjestelmän. Järjestelmää pilotoitiin kaudella 2014 2015 ja kokonaisuudessaan se otettiin käyttöön kaudella 2015 2016. Kaikki salibandyliiton alaisten otteluiden erotuomaripalkkiot maksetaan keskitetysti. Erotuomaripalkkioiden maksatus kentän laidalta (käteisellä) päättyi. Näin saadaan rahaliikenne läpinäkyväksi ja varmistetaan lainmukaisuus. Järjestelmään siirtyy noin 50 000 erotuomaripalkkiomaksutapahtumaa, jotka on aiemmin maksettu käteisellä kentän laidalla ennen ottelua. Tämä helpottaa merkittävästi seurojen toimintaa ja näin varmistetaan, että vuosi-ilmoitukset verottajalle hoidetaan jatkossa asianmukaisesti kaikkialla, ja seurojen resurssit ohjataan toiminnan kehittämiseen. Kaudella 2016 2017 myös pääsarjojen laskutus ja maksuliikenne siirtyy sähköiseen maksujärjestelmään. Lisäksi selvitetään yksittäisten otteluien sarjoissa matkakulujen tasausmahdollisuudet sarjaan osallistuvien joukkueiden/seurojen kesken, samaan tapaan kuin pääsarjoissa (miesten salibandyliiga, naisten salibandyliiga ja miesten 1. divisioona) on tehty jo monen kauden ajan. Seurakehittyminen Seurakehittyminen on uuden strategian ja organisaation mukainen uusi kokonaisuus. Seurakehittymistä tuetaan monella eri toimintasektorilla. Seurakehittymisen koordinointia varten perustetaan johtoryhmä, jossa on edustus liiton eri sektoreilta (mm. huippu-urheilu, pelaamisen kehittäminen, viestintä, oy). Seurakehittymisen toimintakokonaisuus ja salibandyseurojen laatujärjestelmä määritellään toimintavuoden aikana, pohjautuen erilaisten seurojen, erityisesti vuoden 2015 Avainseurojen, Sinettiseurojen ja salibandyn pääsarjaseurojen (miesten salibandyliiga ja naisten salibandyliiga, miesten divari) tarpeisiin. Määrittely- ja suunnittelutyön yhteydessä käynnistetään ensimmäisiä toteutuksia ja kokeiluita mm. yhteistyössä SSBL Salibandy Oy:n kanssa. Miesten ja naisten salibandyliigaseuroille kohdistetaan omat kehittymisen tukiohjelmat, joita myös Oy resursoi. Seurojen päätoimisten työntekijöiden verkostotapaamiset aloitetaan toimintavuoden aikana. Verkostotapaamisten toteuttajina voi paikkakunnasta ja alueesta riippuen olla Salibandyliitto, liikunnan ja urheilun alueorganisaatio tai toinen lajiliitto. Seurakehityspalvelut toteutetaan verkostossa, mihin kuuluu seuratoiminnan asiantuntijatahoja useasta eri organisaatiosta. Salibandyliitto ei tule resursoimaan henkilöstöönsä seurakehittäjiä toimintavuoden aikana. Vuonna 2015 toteutettiin Avainseurakokeilu, jossa rakennettiin Avainseuraverkosto jäsenseuroista. Valituille avainseuroille nimettiin liitosta henkilökohtainen yhteyshenkilö. Liiton toimihenkilöistä 13 osallistui Avainseuratoiminnan kokeiluun yhteyshenkilönä. Sektoreiden esimiehet muodostivat Avainseuratoiminnan johtoryhmän. Avainseuraverkostoon nimettiin yhteensä 41 seuraa. Kokeilun tavoitteena on helpottaa seurojen arkea ja toiminnan kehittämistä, varmistaa vuorovaikutus liiton ja seurojen välillä, sekä seurojen kesken, parantaa asiantuntemusta palvelutarpeista ja lisätä liiton tuntemusta seuroista ja toisinpäin. Palaute kokeilusta on ollut kannustavaa, ja toiminnan on odotettavissa jatkuvan yhteisesti sovittujen asiakokonaisuuksien parissa. Avainseuratoiminnan arvioidaan sisältyvän jatkossa seurakehittymisen toimintakokonaisuuteen ja salibandyseurojen laatujärjestelmään. 24 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 25
SEURA- JA KEhITYSPALVELUT HAHMOSTA ON TEHTY KUUSI VERSIOTA. KÄYTÄ ROHKEASTI KAIKKIA HAHMOVERSIOITA. Erotuomaritoiminnan arvostuksen ja toimintailmapiirin parantamisen työryhmä Erotuomaritoiminnan merkitys lajille on suuri. Toiminnan haasteina ovat kuitenkin mm uusien erotuomareiden saaminen toiminnan pariin, pysyvyys, erotuomareita kohtaan kohdistuvat odotukset ja paineet, erotuomareilta vaadittava osaaminen ja tuomaritoiminnan arvostus. Salibandyliitto on käynnistänyt liittokokousaloitteen pohjalta erotuomaritoiminnan kehittämisen. Työryhmän tehtävän pohjana ovat Salibandyliiton liittokokouksessa esitetyt aloitteet: Erotuomaritoiminnan positiivinen näkyvyys Erotuomareiden lukumäärän lisääminen valtakunnallisesti Erotuomaritoiminnan kehittäminen alueellisesti Erotuomareiden saattaminen ja hyväksyminen osaksi peliä Joukkueiden asiallinen suhtautuminen erotuomareihin Erotuomaritoiminnan avaaminen suurelle yleisölle Lisäksi erotuomarikoulutuksen ja pelinohjaajatoiminnan kehittäminen huomioidaan työryhmän työssä. superfinaali Salibandy siirtyy uuteen aikakauteen, kun miesten ja naisten mestaruudet ratkaistaan yhdessä finaaliottelussa, Superfinaalissa. Superfinaali 2016 pelataan upeissa puitteissa helsingin hartwall Arenalla, jossa on ennenkin järjestetty suuria salibandytapahtumia, kuten MM-kilpailut vuosina 2002 ja 2010. Superfinaali on koko salibandyväen yhteinen juhla ja kauden huipennus. Tapahtuma tulee nostamaan salibandyn profiilia valtakunnallisella tasolla ja vahvistamaan salibandyn asemaa yhtenä suosituimmista joukkuelajeista. Superfinaaliin tavoitellaan yli 10 000 katsojaa ja laajaa näkyvyyttä sähköisissä ja printtiviestimissä. Superfinaalille on lanseerattu oma graafinen ilme ja sen tunnuslause on: Työryhmä aloitti työnsä toukokuussa 2015 ja ensimmäiset kokeilut käynnistyvät kaudella 2015 16. Työryhmän työskentelyä tukee ja sen toiminnan laadun varmistajana toimii ulkopuolisena toimijana KPMG. Työryhmä kokoontuu 2 3 kertaa ja sen toiminnan tavoitteena on ideoida ja kokeilla kehitystoimenpiteitä. Kokeiluiden arvioinnin jälkeen hyviksi havaituista kokeiluista tulee osa perustoimintaa. Työryhmän jäseninä ovat: Timo Kukkonen (OLS salibandy), Milla Ranne (TPS salibandy), Jukka Onnela (EST), Elina Anttonen (GrIFK salibandy), Mika Saastamoinen (erotuomarivaliokunta, alue-erotuomariorganisaatiot), Kari Saukkonen (valmentaja & erotuomarivaliokunta), Janne Bruun (Salibandyliitto), Mervi Kilpikoski (Salibandyliitto, kokeilukulttuuri), Sauli Wahlsten (Usbek ry), Mikko Kiviluoma (Usbek ry), Kimmo Intala (Tase ry), henrik Joki (varajäsen Tase ry). SALIBANDYN SUPERFINAALI GRAAFINEN OHJEISTO 26 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 27
Viestintä viestintä Viestinnän päätehtävä on tukea ja edesauttaa uuden strategian toteutumista. Viestintäsektori toimii lajin markkinoinnin suunnittelussa yhteistyössä SSBL Salibandy Oy:n kanssa. Jäsenviestintä on yksi osa sektorin toimintaa. Keskeiset kohderyhmät media seurat, jäsenet ja harrastajat henkilöstö ja luottamushenkilöt sosiaalisen median käyttäjät yhteistyökumppanit päättäjät, vaikuttajat, kunnat ja valtio Toiminnan painopisteet vuonna 2016 ovat: Strategian mukaisen viestintäsuunnitelman tekeminen, toteutus ja seuranta Media- ja pr-verkoston luominen keskeisiin mediavaikuttajiin ja kanaviin sekä dokumentointi median merkitys järjestöille valtava! Seuratapaamiset 2016 - viestinnällisen tuen jalkauttaminen seuroihin pilottihankkeen toteuttaminen Superfinaalin 2016 viestinnällinen onnistuminen - (kontaktit mediaan, järjestelmällinen some-kampanjointi "Superfinaali", toteutus YLEn kanssa, omat uutiset ja jutut) YLE-yhteistyön suunnittelu ja kehittäminen Nettilähetystuotannon (150 ottelua/kausi) lähetysten markkinointi, kaupallisten mahdollisuuksien kartoittaminen Mediaseurannan suunnittelu ja toteutus (krt/kk)- tulosten analysointi (Sponsor Insight, Finnpanel, Google Analytics) Viestintävastuiden selkeyttäminen sekä sisäisesti viestintäsektorilla että yhteistyössä muiden sektoreiden kanssa Maajoukkueiden viestinnän vahvistaminen Salibandyliigan kauden avaus suunnitellaan ja toteutetaan uudella aikataululla. Harrastepelaamisen medianostot. Sähköinen viestintä Viestinnän tärkeimpänä yksittäisenä toimenpiteenä on edelleen kasvattaa lajin medianäkyvyyttä ja painoarvoa niin perinteisessä (printti ja tv) mediassa, kuin sosiaalisessa mediassa. Konkreettisina toimintamalleina ovat oma video- ja ottelulähetystuotanto, monipuolinen yhteistyö YLEn kanssa, sosiaalisen median kontaktipinnan tuominen jäsenten, ison yleisön ja yhteistyökumppaneiden vuorovaikutukselliseen käyttöön ja omien nettisivujen hyödyntäminen tiedotuksen ja tarinankerronnan keinoin. Mediasuhteet niiden ylläpito, kehittäminen ja laajentaminen ovat keskeinen osa viestinnän sektorin toimintaa. Muutosta leimaa voimakas visualisuus ja liikkuvan kuvan käytön suuri lisääntyminen. Sähköisen viestinnän sisältökehitystä tekevät viestintäsektorin kanssa yhteistyössä organisaation kaikki muut sektorit ja SSBL Salibandy Oy. TV ja nettilähetykset Viestinnän sektori tukee, auttaa ja pyrkii kehittämään salibandyn tv-näkyvyyttä. Nykyinen tv-sopimus YLEn kanssa jatkuu kevääseen 2016. Tv-kumppania autetaan ja tuetaan lähetysten suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhdessä tv-lähetysten rinnalla kehityskohteena ovat kumppaneiden (Veikkaus, Ilta-Sanomat, Elisa) alustoille tuotetut nettilähetykset. Tavoitteena on kasvattaa suorien salibandyotteluiden katselua ja näkyvyyttä voimakkaasti. Oma video- ja kuvatuotanto näkyy niin omissa kanavissa (floorball.fi ja some-kanavat), kuin isoissa medioissa (YLE, MTV3, Nelonen, HS, IS, Urheilusanomat jne.) Mediaseuranta ja yhteistyö median kanssa Viestinnän sektori seuraa tarkasti perinteistä printtiä ja sähköistä mediaa. Vuorovaikutus ja yhteistyö isojen mediatalojen kanssa kuuluvat sektorin strategiaan. Lisäksi mediaseurantaa tehdään tarkasti sosiaalisen median (mm. Twitter, blogit, Facebook, Instagram) puolella. Puheenaiheisiin reagoidaan ja niitä ollaan myös itse synnyttämässä. Huomioidaan myös nopeat muutokset sosiaalisen median painopisteissä ja ollaan mukana uusissa innovaatioissa. Uudet haasteet ja suunnitelmat Superfinaali 2016 huhtikuussa ja miesten MM-kisat joulukuussa ovat lajinäkyvyyden ja vaikuttavuuden kannalta vuoden kaksi huipputapahtumaa ja suuri mahdollisuus. Salibandyliigakauden 2016 17 avaus huomioidaan paremmin kuin koskaan ennen. Viestinnän toimenpitein edesautetaan, että media kiinnostuisi myös harrastesalibandyyn liittyvistä aiheista. Muina suunnitelmina ovat organisaation sisäisten viestintäkoulutusten toteutus ja viestinnän vastuunjako sekä viestintäteemaiset seuratapaamiset. 28 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 29
vaikuttaminen Vaikuttamistyön keskeisenä perustehtävänä on Salibandyn painoarvon ja vaikuttavuuden kasvattaminen alueellisesti ja valtakunnallisesti. Vaikuttamistyöllä salibandyn ja salibandyseurojen asemaa ja painoarvoa urheilun kokonaiskentässä kasvatetaan. Tiedonkeruulla ja tiedolla johtamisen vahvistamisella varmistetaan, että salibandya ja sen seuroja koskevat alueelliset ja valtakunnalliset päätökset tehdään faktatietoihin perustuen. Rohkeasti kokeilemalla löydetään parhaat ja toimivimmat toimintatavat eri alueille. Alueelliset toimet tehdään paikalliset olosuhteet huomioiden ja alueellisista tarpeita lähtöisin. Valtakunnallisesti vaikutamme aktiivisesti toteuttaen laadittua vaikuttamissuunnitelmaa. Toimintasuunnitelmavuonna rakennetaan vähintään seitsemälle alueelle alueellinen aktiivinen vaikuttajaverkosto alueellisista tarpeista käsin. Olosuhdetyö Olosuhdetyö koostuu kolmesta osa-alueesta: liikuntapaikkarakentaminen ja -varustelu liikuntapaikkavuorojen jakoperusteet ja taksat tapahtuma- ja kenttäturvallisuus Olosuhdetyön tärkeimpiä verkostoitumismuotoja ovat aktiivinen osallistuminen sekä valtakunnalliseen että alueelliseen järjestöyhteistyöhön, liikuntarakentamisen messuihin ja erilaisiin seminaareihin. Tiedonkeruuta tulevista ja vireillä olevista liikuntapaikkarakennushankkeista tehostetaan. Suoralla vuorovaikutuksella seurojen, kuntien ja niiden päättäjien sekä halliyrittäjien kanssa haetaan ratkaisuja salibandyn olosuhdeongelmien lieventämiseksi sekä alueellisesti että paikallisesti. Toimintavuoden aikana osallistutaan Sportec-liikuntapaikkarakentamisen messuille näytteilleasettajana. Loppuvuoden aikana järjestetään jokaisella Salibandyliiton alueella olosuhdeseminaari, jonka sisältö muodostuu alueellisista ja alueen seurojen tarpeista. talous Toimintasuunnitelmavuonna liiton talousarvio on laadittu niin että se on niukasti ylijäämäinen. Systemaattisella kulukurilla ja taloudellisesti tehokkailla ratkaisuilla kyetään toiminta organisoimaan suunnitellulla tavalla. Vakaa taloudellinen asema tullaan säilyttämään huolehtimalla, että tulot ja kulut ovat tasapainossa ja että ne pysyvät suunnitelmien rajoissa. Toiminnan johtamis- ja ohjausjärjestelmän mukaisesti sektorit vastaavat itsenäisesti toiminnan suunnittelusta myös taloudellisesti sekä sektorin kulukurista. Organisaatiomuutoksen myötä esimiesten talousvastuut on selkeytetty ja raportointia on muokattu vastaamaan uuden organisaation tarpeita. Vuoden 2016 liikevaihtoa lisää edelleen erotuomaripalkkioiden keskitetty maksujärjestelmä jonka volyymi vuonna 2016 on 1.100.000 euroa (2015 660.000). Kilpailukaudella 2014 15 järjestelmää testattiin ja mukana kokeilussa oli vain osa otteluista. Laajempaan käyttöön järjestelmä otettiin syksyllä 2015. Liiton tulorahoitus säilyy edelleen jäsenrahoituspainotteisena. Jäsenmaksujen luonteisten maksujen osuus koko liiton tulorahoituksessa säilyy erittäin merkittävänä. Niiden osuus on kaikkiaan 58 prosenttia tulorahoituksesta (osanottomaksut 34 % ja jäsen- ja lisenssimaksut 24 %). Veikkausvoittovaroista jaettavien toiminta-avustuksien osuus on 15 prosenttia. Siirto- ja luovutusmaksujen osuus on 3 prosenttia ja yhteistyösopimusten osuus 4 prosenttia liiton koko tulorahoituksesta. Toimintasuunnitelmavuoden 2016 talousarvion loppusumman suurus on noin 7,9 miljoonaa euroa (v. 2015 7,7 M ). Yleishyödyllisen yhteisön, Suomen Salibandyliitto ry:n talousarvion mukainen toiminnallinen taloudellinen tulos vuodelle 2016 on ylijäämäinen noin 3 tuhatta euroa. Talousarvion loppusumma on 1,5 prosenttia suurempi kuin vuoden 2015 talousarvion loppusumma. Tarkemmat taloustiedot ilmenevät liitteenä olevasta talousarviosta 2016. Toiminnan kulurakenne säilyy pitkälti edellisvuosien kaltaisena. Palveluorganisaatiossa henkilöstökulujen osuus on 39 prosenttia (sisältäen palkkiot jossa valtaosa on erotuomaripalkkioita), matka- ja majoituskulujen osuus on 22 prosenttia. Kilpailutoiminnasta ja toimitiloista aiheutuvien vuokrien osuus on 16 prosenttia kulurakenteesta. Ulkopuolisten palveluiden osuus on 7 prosenttia. 30 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 31
TALOUS TALOUS SSBL:n tulorahoituksen jakauma 2016 SALIBANDYLIITON BUDJETTI 2007 2016 * Toiminta-avustus 15 % Erityisavustukset 1 % Erityismäärärahat 1 % *Liikevaihto 7,9 Milj e. Muutos + 1,5 %. Osanottomaksut 34 % 8 000 000 e 7 500 000 e Erotuomaripalkkiolaskutus 18 % 7 000 000 e 6 500 000 e 6 000 000 e 5 500 000 e Yhteistyösopimukset 4 % Lisenssimaksutuotot 21 % Muut tuotot 3 % Pääsylipputulot 0 % Jäsenmaksutuotot 3 % 5 000 000 e 4 500 000 e 4 000 000 e 3 500 000 e 3 000 000 e SSBL:n KULUjakauma 2016 2 500 000 e 2 000 000 e Materiaalikulut 2 % Varainhankinnan kulut 3 % 1 500 000 e 1 000 000 e Matkakulut 22 % Palkat 20 % 500 000 e 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Ulkopuoliset palvelut 7 % Vuokrakulut 16 % Palkkiot 19 % Henkilösivukulut 4 % 32 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 33
TALOUS SALIBANDYLIITON talousarvio 2016 varsinainen toiminta Budjetti 2016 Budjetti 2015 Tilinpäätös 2014 Osanottomaksut yhteensä 2 699 495 2 607 080 2 712 730 Pääsymaksut Pääsymaksu/pääsylipputulot 0 300 000 0 Muut tuotot yhteensä 1 628 950 1 190 950 455 712 Tuotot yhteensä 4 328 445 4 098 030 3 168 442 Palkat ja palkkiot -3 059 851-2 520 123-2 009 366 Henkilösivukulut -351 215-319 557-318 750 Henkilöstökulut yhteensä -3 411 065-2 839 680-2 328 116 Poistot yhteensä -26 833-25 633-6 647 Vuokrat yhteensä -1 246 565-1 330 130-1 138 543 Ulkopuoliset palvelut yhteensä -577 184-798 544-577 751 Matkakulut yhteensä -1 733 654-1 722 344-1 470 724 Materiaalikulut yhteensä -113 516-155 946-108 376 Muut varsin. toiminnan kulut -535 897-558 477-393 484 Kulut yleistoiminta -7 644 714-7 430 754-6 023 641 Varsin. toiminnan tuotto-/kulujäämä -3 316 269-3 332 724-2 855 199 varainhankinta Budjetti 2016 Budjetti 2015 Tilinpäätös 2014 Tuotot yhteensä 2 223 362 2 453 381 2 121 861 Kulut Kulut yhteensä -255 000-425 039-154 271 Varainhankinta yhteensä 1 968 362 2 028 342 1 967 590 Tuotto- /kulujäämä -1 347 907-1 304 382-887 609 Rahoitustuotot ja kulut Tuotot Osinkotuotot 1 000 1 000 550 Korkotuotot 1 000 3 000 341 Vuokratuotot 0 0 0 Kulut Korkokulut -1 000-1 000-1 150 Muut rahoituskulut 0 0-749 Rahoitustuotot ja -kulut 1 000 3 000-1 008 Omatoiminen tuotto- /kulujäämä -1 346 907-1 301 382-888 617 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0 0 0 Yleisavustukset Valtion toiminta-avustus 1 200 000 1 000 000 930 000 Valtion erityisavustukset 70 000 70 000 60 000 Muut yleisavustukset 80 000 300 000 57 923 Yleisavustukset yhteensä 1 350 000 1 370 000 1 047 923 Kokonaistuotto- /kulujäämä 3 093 68 618 159 306 Tilikauden tulos 3 093 68 618 159 306 liitteet KilpailuTOIMINNAN kehityssuunnitelma Tavoite Tulos/Mittari Tulospalvelujärjestelmän monipuolisempi hyödyntäminen ja Tilastoivat kohteet laajemmin esille ja turnausmuotoisissa siirtyminen yksittäisinä otteluina pelattavissa sarjoissa kokonaan sarjoissa otteluraportissa tehopisteet näkyvillä 4/2016 sähköiseen tulospalvelujärjestelmään. Viidessä turnausmuotoisessa mennessä. Sähköinen tulospalvelu käytössä yksittäisinä sarjassa kokeillaan vain sähköistä tulospalvelua. otteluina pelattavissa sarjoissa kauden 2016 17 alussa. Pelimuotoja ja sarjajärjestelmiä kehitetään ja monipuolistetaan alueelliset tarpeet huomioiden. Sarjajärjestelmäkyselyt tehdään keväällä 2016 jokaisella alueella ja analysoidaan ne. Sähköisten järjestelmien (palvelusivusto, sbet.fi, Sporttirekisteri) optimointi ja näiden ylläpitoon käytettävän työajan vähentäminen. Sektorin työntekijät tekevät henkilökohtaisen toiminnallisen vuosikellon ja hyödyntävät sitä suunnitelmallisesti työssään. Erotuomarimäärän kasvattaminen vastaamaan tarpeita. Pääsarjalisenssien ja sarjamääräysten päivittäminen. Pelaamisen kehittämisen kehityssuunnitelma Tavoite Vähintään viisi uutta alueellista kortteliliiga- tai vastaavaa sarjaa kaudelle 2016 17. Kyselyn tulosten perusteella tehdään tarvittavat muutokset. Järjestelmät palvelevat joukkueita ja erotuomareita paremmin. Kontaktimäärät vähenevät ja sarjavastaavien resursseja vapautuu toiminnan kehittämiseen rutiinien sijaan. Vuosikellon tavoiteaikataulun seuranta ja tarvittavat reagoinnit. 1050 aktiivituomaria kaudelle 2016-17 ja näissä riittävä määrä oikean tasoluokituksen omaavia erotuomareita eri tason otteluihin. Kauden 2016 17 sarjamääräykset ovat valmiina 2/2016 ja kauden 2017 18 pääsarjalisenssien päivitykset ovat valmiina 10/2016. Tulos/Mittari Lisätään ja monipuolistetaan F-G-ikäisten poikien sarjatoimintaa, Poikien lisenssipelaajien määrä ikäluokissa 06 10 n. 2 000 turnauksia ja oppilasurheilua (sis. päiväkodit) yhdessä seurojen ja pelaajaa. Käynnistetään kaksi uutta kortteliliigaa. muiden tahojen kanssa. G-juniorisarjojen ja yhteistyössä järjestettyjen päiväkoti- ja kouluturnausten lukumäärä on selvillä. Luodaan uusia pelaamisen mahdollisuuksia tytöille ja kasvatetaan Tyttöjen (03 10) lisenssipelaajien määrätavoitteena on n. 400 tyttöjunioripelaajien lisenssimäärää ikäluokissa 03 10. uutta pelaajaa. Tyttöjen timanttiliiga -konsepti on luotu alakouluille sekä raportoitujen seuravierailujen lukumäärä. Uuden, ei seuroissa harrastavien harrastepelaajien, rekisterijärjestelmän määrittely, valinta, modifiointi ja käyttöönotto. Lisäksi perustetaan uusi lisenssiluokka aikuisille harrastepelaajille. Valittu järjestelmä on käytössä. Luodaan uusia pelaamisen mahdollisuuksia ja lisätään aikuisten Pistemestari- ja seniorilisenssien lukumäärätavoite on n. 2000 (työyhteisöt ja kaveriporukat) harrastepelaajien lisenssimäärää. uutta pelaajaa ja uusi lisenssiluokka kaudelle 2016 2017 on käytössä. Mahdollistetaan pidemmän ajan kehitys luomalla uutta materiaalia. Päivitetään ja siirretään olemassa olevaa materiaalia mobiilikäyttöön. Junioriseuroista on tehty lista, jossa on kuvattu kerho- toiminnan laajuus ja vakuutusmuoto, sekä arvioidaan ja tehdään päätös uudesta lisenssituotteesta. Aluekohtainen listaus harrastesarjoista on tehty. Kartoitetaan junioriseurojen kerho- ja salibandykoulutoiminnan vakuutusmuodot ja mahdollisuudet liiton tuotteen hankinnassa ja kartoitetaan harrastesarjoja alueellisesti. Sählyn ja salibandyn terveysprofiili ja sählyn tuoteperhe on uusittu. Uusittu Säbämestari-materiaali on käytössä. Piste- ja Säbämestari-applikaatioita on ladattu 2000 kertaa. 34 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 35
LIITTEET LIITTEET Huippu-urheilun kehityssuunnitelma Seura- ja kehityspalvelut Tavoite Tulos/Mittari Toimenpide Tulos/Mittari Huippu-urheilun valmennustoiminnan sadan tärkeimmän toimijan verkoston systemaattinen ja sisällöllisesti tarkkaan kohdennettu kontaktointi sekä toiminnan ohjaus. Urheiluakatemiatoimintaa kehitetään ja laajennetaan. Yksilöitä ja kokonaisvaltaista valmennusta kehitetään. Seuravalmennusta ja yhteistyötä seuravalmennuksen kanssa kehitetään. Maajoukkuetoiminnan laatu ja maajoukkuetoimijoiden yhteistyö kehittyvät. Viestintä huippu-urheilusektorin eri toimijoista. Verkosto on vuosikellon mukaisesti toiminnassa. Verkostossa olevien toimijoiden kohtaamisten määrä ja HU-sektorin oman kohdennettu seurakyselyn tulokset ovat tiedossa. Akatemiaverkostossa mukana olevien maajoukkuepelaajien lukumäärä ja uusien yläkouluakatemioiden lukumäärä. Akatemia- ja seuravalmentajien kohtaamisten määrä ja tehoryhmissä mukana olevien urheilijoiden määrä. Valmennusosaamisen kehittyminen ja seuravalmennuksen laadun parantuminen. Seurataan syntyneiden tapaamisten, koulutusten ja kohtaamisten määriä. Tehtyjen pelianalyysien määrä kansainvälisistä peleistä ja maajoukkuetoimijoiden kokoontumisten ja niihin osallistujien määrä. Huippu-urheilusta ja sinne pyrkivistä yksilöistä urheilijan polun eri vaiheissa sekä esimerkillisistä urheilijoita auttavaa valmentajuutta ja erilaisia rooleja urheilijanpolun eri vaiheissa kuvaavien, syntyneiden ja julkaistujen juttujen määrä. Saadaan suurempi osuus salibandya/sählyä seuroissa harrastavista Sporttirekisterissä on käytössä työväline, jolla ryhmämukaan lisenssien ja rekisterin piiriin. Avainseurapilotti (ryhmä- vakuutukseen liittyvät henkilöt saadaan yhdistettyä seuravakuutus) koetaan onnistuneeksi ja toimintamalli laajennetaan raporttiin ja ryhmävakuutuksen piiriin saadaan n. 5000 kaikille seuroille. uutta pelaajaa. Yhteistyö viestintäsektorin ja seura- ja kehityspalveluiden välillä kehittyy. Kokeillaan asiakaspalvelua sosiaalisessa mediassa ja internetsivuilla. Seura- ja kehityspalvelujen tiedotus on kohdennettua, säännöllistä ja vuorovaikutteista. Seurapalveluiden palvelutarjotin selkiytetään ja seurojen tarpeet huomioidaan kehitysprosesseissa. Avainseuratoiminta integroituu seurapalveluksi, joka toteutetaan yhdessä muiden sektoreiden kanssa. Asiakaspalvelusta saa vastauksen yhdellä kontaktilla. Toteutetaan some-asiakaspalvelun kokeilu ja tehdään kokeilun perusteella johtopäätös tarpeesta ja hyödystä. Tiedotussuunnitelma ja -kalenteri on tehty ja toteutus noudattaa suunnitelmaa (liikennevaloarviointi). Seurojen yhteyshenkilöiden ja työntekijöiden kokemus jäsenpalveluiden tiedotuksen oikea-aikaisuudesta ja määrästä paranee (asiakastyytyväisyyskysely/jäsenkysely). Seurojen yhteyshenkilöt ja työntekijät osallistuvat seurapalveluiden kehittämiseen pyydettynä ajankohtana (kehitysaloitteiden lukumäärä). Avainseurojen kanssa toteutetaan vähintään yksi kokeilu/kausi. Kerätään palautetta asiakastyytyväisyyskyselyllä, jonka pohjalta palvelua parannetaan. Yhteydenpitoa, yhteistyötä ja vaikuttamista Olympiakomitean ja HYU:n suuntaan lisätään. SSBL Salibandy Oy:n kehityssuunnitelma Salibandyn asema huippu-urheilun päätöksenteossa kohenee. OK/HYU:n toimihenkilöiden tapaamisten ja kohtaamisten lukumäärä sekä huippu-urheilun tehostamistukipäätöksen euromäärä. Sektorin työntekijöillä on omien työtehtävien vuosikello käytössä ja vuosikellossa liikennevalomerkinnät toteutumi- sesta. Sektorin työntekijöiden toimenkuvien SWOT-analyysit toimivat oikeiden painopisteiden hahmottamisen ja oman kehittymisen apuna. Kahdenvälisiä sparrauksia on toteutettu pyyntöjen mukaisesti. Jokainen sektorin työntekijä tekee vähintään yhden omiin työrutiineihin liittyvän kokeilun ja vähintään yhden työn sisältöihin liittyvän kokeilun, joiden tulokset raportoidaan. Sektorin työntekijät hahmottavat paremmin oman toimenkuvan merkityksen strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kokemus oman työn hallinnasta paranee ja rohkeus kokeiluihin lisääntyy. Työntekijöillä on apuvälineitä oman työn suunnitteluun ja toteutuksen seurantaan. Toimenpide Superfinaalin myydään yli 10 000 lippua. Yhteistyökumppanuuksien arvo kasvaa vähintään 100 000 euroa ja Superfinaalin taloudellinen tulos on positiivinen. Tulos/Mittari Lipunmyynnin edistymistä seurataan raporteista. Myyntiraportointia seurataan ja kirjanpito on ajantasainen. Seurojen toimihenkilöiden kohtaamiset alueellisesti yhteis- työssä alueorganisaatioiden (vähintään yksi, jossa paikalla kaikki alueen seurojen päätoimiset työntekijät) kanssa ja/tai valtakunnllinen työntekijöiden verkostopäivä on toteutettu (1 kerta, jossa paikalla 30/100 seurojen päätoimista työntekijää). Miesten ja naisten liigaseurojen omat kehityshankkeet ovat käynnissä. Seurojen ja seuratoimijoiden kohtaamisia kehitetään yhteistyössä seuratoiminnan kehittäjien verkoston kanssa. Liigaseurojen kehittymisohjelma käynnistetään. Superfinaalin tapahtumakokemus arvioidaan kyselyn avulla. Salibandyliigan markkina-arvo kasvaa Superfinaalin myötä. SSBL Salibandy Oy:n kaupallinen ja markkinoinnillinen osaaminen on suomalaisen urheilun parasta, toteutuksien määrä kasvaa ja niiden tavoittavuus mitataan. Kyselyn yhteenveto ja tulokset analysoidaan ja tehdään tarvittavia parannustoimenpiteitä. Katsojamäärävertailut syksy 2015 vs. 2016 ja uusien yrityskumppanuuksien vertailu syksy 2015 vs. 2016. Toteutuksien määrä ja tavoittavuus yhteistyökumppaneiden määrä Salibandyn huippuseurojen toiminta on suunnitelmalli- sempaa (ohjelmaan osallistuvilla seuroilla kirjalliset kehitystavoitteet), organisoidumpaa (kehitystavoitteisiin johtavat vaiheet on määritelty) ja elinvoimaisempaa (tavoitteet saavutetaan ja seuroihin löydetään lisää toimijoita). Laatujärjestelmän kehitystyössä mukana ovat liigaseurat ja Avainseurat. Laatujärjestelmän ensimmäinen taso on määritelty ja käynnistyy. Huippu-urheilun ja liigaseurojen kehitysohjelmat ovat osa suomalaisen salibandyn laatujärjestelmää. Salibandyliiton tuotteiden kaupallistaminen ja niistä saatavien tuottoja lisääminen. Myyntiraportteja seurataan aktiivinesti. Seurojen toiminnan kehittämisen tukitoimet on yhteisesti määritelty ja osa-alueet tunnistettu. Toteutettavat kehitystoimet eri sektoreilla tukevat toisiaan. Seurakehitystoiminnan johtoryhmä on perustettu ja sen tehtävä ja toimintatapa määritelty. Myyntikontakteja lisätään. Myyntikontaktien määrää seurataan kuukausittain. Liigaseurojen kaupallista osaamista kehitetään. Seuroille tehdään kysely kehittämistarpeista, jonka pohjalta valitaan painopistealueet ja käynnistetään kehityshanke. 36 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 37
LIITTEET LIITTEET Viestinnän kehityssuunnitelma Vaikuttamisen kehityssuunnitelma Toimenpide Media- ja pr-verkoston luominen keskeisiin mediavaikuttajiin ja kanaviin sekä dokumentointi. Seuratapaamisten järjestäminen ja viestinnällisen tuen jalkauttaminen seuroihin sekä pilottihankkeen tekeminen. Superfinaali 2016 -tapahtuma onnistuu viestinnällisesti. YLE-yhteistyötä suunnitellaan ja kehitetään. Nettilähetysten markkinointia tehostetaan ja kaupallisia mahdollisuuksia kartoitetaan. Mediaseurantaa tehostetaan. Tulos/Mittari Medianäkyvyyttä ja -kontakteja seurataan aktiivisesti. Seuranäkyvyyden ja mediaosaamisen paraneminen, jota seurataan paikallismedia- ja sosiaalisen median mittarein. Mediakontaktit ja järjestelmällinen some-kampanjointi. Tapahtuman toteutus YLEn kanssa ja lähetyksen saavuttama katsojaluku. Oman uutistuotannon ja juttujen määrä sekä tavoittavuus. YLE:n lähetysten katsojaluvut, kumppanin tyytyväisyys ja tahtotila jatkosopimukseen. Salibandyn imagon nostaminen tv-tuotteen välityksellä. Katsojalukujen ja näkyvyyden aktiivinen (esim. Sponsor Insight). Kuukausittainen seuranta eri medioissa (Sponsor Insight, Finnpanel, Google Analytics, FB-, Instagram ja twitter-seuraajien määrät). Toimenpide Kutsutaan koolle toiminnallisten alueiden jäsenseurojen edustajia luomaan ja määrittelemään alueellisia tarpeita vaikuttajaverkoston rakentamiseksi. Kaikilla seitsemällä alueella järjestetään alueen tarpeista lähtöisin oleva olosuhdeseminaari, jonka tavoitteena on kerätä tietoa ja edistetään olosuhdeasioita alueella. Luodaan järjestelmä, jolla saadaan mahdollisimman tehokkaasti tietoon tulevat ja vireillä olevat rakennushankkeet sekä luodaan visuaalisesti selkeä karttapohja, johon päivitetään suunnitteilla ja rakenteilla olevat sekä valmiit hallihankkeet. Laaditaan vaikuttamissuunnitelma, jossa huomioidaan vaikuttamisen tahoina ainakin OKM, Valo, kunnat ja kaupungit. Luodaan visuaalisesti selkeä ja informatiivinen faktapankki, joka on helposti sidosryhmien saatavilla ja käytettävissä verkossa. Tiedot päivitetään puolivuosittain., Tulos/Mittari Vaikuttajaverkosto toimii vähintään seitsemällä alueella. Varmistetaan toiminnan käynnistyminen suunnitellusti. Osallistujamäärät alueen seminaareissa. Toteutus loka-joulukuussa. Valmis toukukuussa. Kontaktimäärät CRM. Valmis syys-lokakuu. Valmis kesäkuussa. Viestintävastuiden jakoa organisaation sisällä terävöitetään ja koko organisaatiossa tiedetään viestinnän rajapinnat. Maajoukkueviestinnän vaikuttavuutta vahvistetaan. Salibandyliigan avaus 2016 17 suunnitellaan ja toteutetaan uudella aikataululla. Harrastepelaamista tuodaan paremmin esille medioissa ja juttujen ideointia tehdään ja sisältöjä suunnitellaan sektorien kanssa yhdessä. Julkaisujen määrä omissa kanavissa tiedetään samoin seuratyytyväisyys. Omassa organisaatiossa viestintävastuuton käyty läpi sektoreiden kanssa. Tavoittavuutta seurataan (Sponsor Insight, sosiaalisen median mittarit). Tarinoita, persoonia ja ilmiöitä nostetaan omissa kanavissa sekä seurataan tuotannon määrää ja laatua. Tarinoita, persoonia ja ilmiöitä nostetaan paremmin esiin liiga-avauksen aikaan. Juttujen määrää ja tavoittavuutta seurataan (Sponsor Insight, sosiaalisen median mittarit). Harrastepelaamisen parempi medianäkyvyys (Sponsor Insight, sosiaalisen median mittarit). Talouden kehityssuunnitelma Tavoite Tulos/Mittari Budjettiprosessin aikaistaminen siten, että arviot raamimuutoksista Laaditaan tarkempi budjettiaikataulu kuvauksineen, joka ja perusteet siihen pyydetään 15.6. mennessä. Raamitus vahvistetaan tiedotetaan toukokuussa 2016. elokuun lopussa ja syyskuussa täytetään budjettitaulukot. Rolling 12 kk (edellisen 12 kk:n toteuma = kilpailukausi). Käyttäminen budjettipohjissa vuoden 2017 osalta. Sektoreiden tukeminen talousseurannassa niin että lukujen analysointiin voidaan heijastaa operatiivinen toiminta/mittarit. Tehdään selvitys ja suunnitelma 3/2016, joka lanseerataan toukokuussa. Kutsutaan talouden johtoryhmä koolle ensimmäisen kerran analysoimaan ja dokumentoimaan sektoritulos huhtikuu/2016. Jatkuu elokuun/joulukuu. Parannetaan hallitusraportointia niin että sektorianalyyseissä Dokumentoidaan ja raportoidaan talouden johtoryhmän 4/8/12 on parempaa tietoa operaatioista ja poikkeamien syistä. analyysit hallitukselle. Vahvistetaan ennusteprosessia ja sen raportointia hallitukselle. Laaditaan johtamista ja vastuualueiden määritystä tukeva ohje kirjoittamalla johtosääntö. Järjestelmien hankintaa ja ylläpitoa koordinoidaan. Lisätään kuukausituloksen raportointiin loppuvuoden ennuste syyskuusta lähtien. Talouspäällikkö laatii olemassa olevien ohjeiden perusteella luonnoksen, joka käsitellään talouden johtoryhmässä elokuussa. Perustetaan työryhmä, johon kutsutaan eri järjestelmien vastuulliset sekä koordinoidaan jatkossa hankinnat ja kehitystyö. 38 SALIBANDYLIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2016 39