TALOUDELLINEN KASVU JA KASVUPOLITIIKKA Oulu, 8.3.2019 Matti Viren
Talouskasvu Suomessa Rahamarkkinat ja rajapolitiikka Kurssin sisältö Julkinen talous ja finanssipolitiikka Työmarkkinat Suomessa Asuntomarkkinat Talouspolitiikka Paljon kalvoja; yritetään saada käsitys mittasuhteista ja olennaisista muutoksista Aiheesta huonosti kirjallisuutta, 2 kirjaa, mutta ne ovat 20 vuotta vanhoja Hirveästi materiaalia olemassa: esim. VM:n. Suomen Pankin, ETLA: julkaisut
Tämä kalvosetin sisällöstä Kasvuteorian perusasioita Empiirisiä havaintoja talouskasvusta Suomessa ja maailmalla Selvitetään, miten talouskasvuun vaikuttavia tekijöitä voi tutkia Taloushistoriaa Suomesta, pitkät sarjat
Historian alku Tärkeitä muutoksia 1155??-1808 Ruotsin vallan aika 1809 Autonomia: maakunnista Suomen suurruhtinaskunta Omat instituutiot, hallitus, parlamentti, oikeuslaitos; verovarat omaan käyttöön 1860 oma raha talouskasvu alkaa 1800-luvun alussa 0.5 %, loppupuolella 1.5 %. 1917 itsenäistyminen Sotatalous 1939-1954 (säännöstely aina 1954 asti) 1995 EU, 1999 EMU 2008 Finanssikriisi, sen jälkeen mennyt huonosti
Elintaso yli 30 kertaistunut 2 vuosisadassa
30-luvun lama; nopeasti ohi Lama 1990-93
Suomi; BKT:n kasvu, tässä BKT per capita ks. 1948-1990
0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0-0,05-0,1-0,15-0,2 1861 1864 1867 1870 1873 1876 1879 1882 1885 1888 1891 1894 1897 1900 1903 1906 1909 1912 1915 1918 1921 1924 1927 1930 1933 1936 1939 1942 1945 1948 1951 1954 1957 1960 1963 1966 1969 1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 214 Talouskasvu Suomessa 1861-2015, BKT
6 000 Suomen väestö tuotannon rakenteen mukaan Alkutuotanto Jalostus Palvelut 1000 henkeä 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus.
Julkisen sektorin arvonlisä = JS:n kustannukset
2007 ero kurottu umpeen
BKT per capita 1860-2010, Lähde Maddison 50000 5 000 500 1860186518701875188018851890189519001905191019151920192519301935194019451950195519601965197019751980198519901995200020052010 - Suomi - Norja - Ruotsi - Sveitsi - UK - - - USA
50000 Suomi ja ent. Neuvostoliitto, BKT pc, Lähde Maddison 5 000 500 1885 1890 1895 1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 - s uomi - USS R - USS R
8 Kasvuvauhti Euroopassa ja USAssa, koko ajan laskua 6 4 2 0 kulmakerroin = -0.07-2 -4 Growth rate trend (EU) Growth rate (EU) Growth rate (US) -6 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 10
Kasvuvauhti eri maissa 5,00 4,50 60-12 90-12 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 AT BE DE FI FR GE GR IR IT LU NL PT SP SW UK
Kansantalouden tilinpito, Systen of National Accounts
Käsitteitä Bruttokansatuote = (tuotannon kautta) = arvonlisien summa Bruttokansantuote = (tulojen kautta) = palkat + toimintaylijäämä (= yrittäjä, omaisuus ja pääomatulot) + hyödykeverot (netto) + pääoman kuluminen (poistot) = kansantulo + pääoman kuluminen (poistot) Bruttokansatuote = (käytön kautta) kulutus + investoinnit + vienti tuonti Kulutus = yksityinen kulutus + julkinen kulutus Investoinnit = yksityiset investoinnit + julkiset investoinnit Kulutus = yksilölliset kulutusmenot + kollektiiviset kulutusmenot Investoinnit = kiinteät investoinnit + varastoinvestoinnit Kiinteät investoinnit = rakennusinvestoinnit + kone- ja laiteinvestoinnit + tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit
Tuotannon (arvonlisän rakenne)
Tuotantofunktio Talouskasvun lähteet Y = AF(K, N) Dekomponoidaan kasvuaste muotoon: Y/Y = A/A + a K K/K + a N N/N a -termit ovat eri panosten tuotosjoustoja Y/Y: käytä log differenssejä = log(y), jos tarvitset %-lukua, kerro = log(y) 100:lla (aina luonnollisen logaritmin pohjaisia) Kun lasket keskimääräistä kasvua (vaikka BKT1900 ja BKT2000 välillä), käytä kaavaa: kasvu = (BKT2000/BKT1900) (1/(2000-1900)) -1 Eli laske osamäärästä 100 s juuri ja vähennä siitä 1 (jos taas tarvitset %- luvun, kerro tulos 100:lla).
Talouskasvun lähteet Tulkinta A:n kasvu 10% lisää tuotantoa 10% K:n kasvu 10% lisää tuotantoa a K kertaa10% N:n kasvu 10% lisää tuotantoa a N kertaa10% Sekä a K ja a N ovat alle ykkösen vähenevien tuottojen lain mukaan.
Taloudellisen kasvun lähteet Kasvutilinpito (growth accounting) Kasvutilinpidossa on neljä vaihetta, joissa tuotannon kasvu dekomponoidaan osatekijöihinsä: tuottavuuden kasvuun, pääoman kasvuun, työvoiman kasvuun 1. Lasketaan data Y/Y:stä, K/K:sta, ja N/N:stä, ja vieläniin, että korjaan laatumuutokset 2. Estimoidaan panosjoustot a K ja a N datasta 3. Lasketaan pääoman ja työvoiman kasvukontribuutiot a K K/K ja a N N/N 4. Lasketaan (kokonais)tuottavuuden kasvu residuaalina: A/A Y/Y a K K/K a N N/N
Denisonin laskelmat USA:n kasvu Denisonin mukaan (Denison = pioneeri tällä alalla) Denisonin tulokset ajanjaksolle 1929 1982 Koko ajanjakson tuotannon keskimääräinen kasvu: 2.92%; työpanoksen kasvun vaikutus 1.34%; pääoman kasvun vaikutus 0.56%; tuottavuuden (teknisen kehityksen) vaikutus 1.02% Muutokset ajassa; ks. seuraavan taulukko: Phelps 2015; julkinen sektori hidastajana
Denisonin laskelmat eri ajanjaksoilta (% vuodessa)
Tuotantofunktio Y = F(t,N,K), jossa N = työvoima ja K pääoma Tavallisin esitys on Cobb-Douglas tuotantofunktio Y = A0 e γt N α K β = A 0 e γt N α K 1-α Jossa γ on teknisen kehityksen nopeus ja α työvoiman panosjousto (joka on samalla työvoiman tulo-osuus). A 0 on skaalavakio ja Y tuotanto (arvonlisä), yleensä α+β=1 Jos tuotantofunktio =CD, työvoiman rajatuotos = αy/n = palkka
Työn tuottavuuden määräytyminen Y N A K N a ( ) K Y N A K N työ tuottavuus TFP pääoman syveneminen K/N Työn tuottavuus voi olla noprampaa kuin kokonaistuottavuus TFP koska pääonaintensiivisyys kasvaa (pääoma syvenee ), oletetaan, että panosjoustojen summa on 1 (a K = 1-α edellisellä kalvolla).
Tuottavuuden kehitys Suomessa 1976-2015 2007 jälkeen mennyt huonosti
Kokonaistuottavuus sektoreittain; julkinen sektori ongelma koko 2000 luvun
100 N\n_ 83 O V ' I ::, Bo >. -. O Ll'I. o > N 60 ' u ;:j => VI "O "O 0 c: 40 '- CO 0. VI _ 'ḡ_= g > 20 CO +-'...J 92 71 49 45 35 22 O NOR EFTA IRL DNK FIN GBR SWE EU15 North LUX BEL AUT NlD DEU FRA EU15 Continental I TA ESP GRC EU15 South PRT SVN HUN SVK CZE EU12 Contine ntal POL EST LVA LTU EU12 North ROM BGR EU12 South 10 10.4 7.5 7.6-2 NOR IRL DNK EFTA -------------------- 3.1 2.5 EU15South FIN GBR SWE EU15 North _.:!.:2.. - - - 8- - 0.1 LUX BEL AUT NLD DEU FRA EU15 Continental expected growt fta ESP GRC EU15 South _--s..1. 4.7 3.6 Actual grow t----- h - 2. 0 PRT SVN HUN SVK CZE POL EU12 Continental EST LVA LTU EU12 North ROM BGR EU12 South
4 3 TFP growth (average bydecade) 1960s 1970s 1980s 1990s 2000s 2 1 0 us UK Euro area
Tuotantofunktiot Cobb-Douglas Q = Ae γt N α K 1-α Leontief Q = min(an,bk) CES = Ae γt (αn -ρ + (1-α)K -ρ ) -θ/ρ, jossa substituutiojousto σ = dln(n/k)/dln(f N /f K ) on σ = 1/(ρ + 1). Parametri θ kertoo skaalatuottojen asteen, vakioskaalatuotoilla se on tietenkin 1. Jos Cobb- Douglas tuotantofunktiossa panosjoustot eivät ole α ja 1-α, vaan sanotaan α ja β niin, että α+β > (<) 1, meillä on kasvavat (laskevat) skaalatuotot
Lineaarinen t.f. Tuotantofunktiot jatkuu Q = Ae γt + an + bk, jossa σ = Homogeeninen astetta n oleva tuotantofunktio F(λK,λN) = λ n F(K,N) Jos se on astetta 1, voidaan kirjoittaa F(K,N) = L*F(K/N,1) = L*f(k), jossa k =K/N. Eulerin lause: Jos TF on homogeeninen astetta 1:Y = F N N + F K K. Jos täydellinen kilpailu, F N = w/p ja F K = R/p, eli kansantulo tulee jaettua täsmälleen panososuuksiin, w on nimillspalkka, p, tuotannon hinta ja R pääoman tuottoaste..
K Leontief vs substituutio; L-tuotantofunktiossa yhden panoksen kasvattaminen ei yleensä lisää tuotannon määrää, panoksen kasvattaminen menee hukkaan K* Y1 K** Y1 Y0 L
Mikä on substituutiojousto Kertoo, miten helposti tuotannontekijöitä voi korvata. Itse se kertoo, miten hyvin markkinat toimivat. Esimerkkejä huonosti toimivasta systeemistä: - lainsäädäntö/työehtosopimukset määräävät, että kuormaautossa pitää olla 2 kuljettajaa - monopolit, VR, ALKO, apteekit Näyttäisi siltä, että substituutiojousto on hivenen noussut viime vuosikymmeninä, mutta näyttää edelleen olevan alle yhden Kasvu voi kiihtyä siksi, että substitutiojousto kasvaa (talouden tehokkuus kasvaa)!
The case of Russia: Easterley & Fischer 1994
Tekninen kehitys Solowin mallissa Määritetään uusi käsite: E = työvoiman tehokkuus Oletetaan, että tekninen kehitys on työtä säästävää (työvoiman laatu paranee) = Harrod neutraali (vastakohta on Hicks neutraali t.k., jossa tekninen kehitys ei sitoudu kumpaankaan tuotannontekijään). Oletetaan edelleen, että se kehittyy eksogeenisella nopeudella g = E/E: Voidaan kirjoittaa tuotantofunktio muotoon: Y = F(K,N*E) Jossa N*E on työvoiman määrä, eli E vaikuttaa tuotantoon samalla tavoin kuin työvoiman määrän kasvu.
Tuotanto suhteessa pääoma/työvoima-suhteeseen; vähenevät tuotot; pääomavaltaisuuden kasvu tuottaa aina vähemmän
Kulutus per capita ja pääoman/työvoima-suhde Sollowin kasvumallissa ei kannata maksimoida pääoman määrää (investointejaa)
Solowin mallissa rajoittava tekijänä on pääoman kuluminen (poistot) Lisäämällä k:ta voidaan kasvattaa kulutusta tiettyyn rajaan asti k G on ns. Kultaisen säännön mukainen pääoma/työvoimasuhe Jos pääomaa kasvatetaan tämän yli kulutus supistuu Mutta yleisesti ottaen k kasvattaa kulutusta
Solowin mallin lepotilan määräytyminen; säätäminen = investoinnit
Pitkän aikavälin kasvu Jos tuottavuus ei kasva, talous on lepotilassa siten, että y, k ja c (eli per capita suureet) ovat vakioita Siksi pitkän aikavälin tuotannon ja kulutuksen fundamentaaliset determinantit ovat 1. Säästämisaste 2. Väestön kasvu 3. Tuottavuuden kasvu
Säästämisasteen kasvu nostaa pääoma(työvoima-suhdetta) = pääomaintensiteettiä ja siten elintasoa:
Väestön kasvu laskee pääomaintensiteettiä ja kulutuksen per capita output per worker, and lower consumption per worker
. Tuottavuuden (teknisen kehityksen) kasvu nostaa pääomaintensiteettiä ( tavanomaisella tavalla mitattuna )
Tasapainoinen kasvu Solowin mallin kasu on tasapainoista. Y/L ja K/L kasvavat samalla vauhdilla g, ja K/Y on vakio. Tämä on hyvä approksimaatio reaalitaloudesta. Sollowin malli ennustaa, että reaalipalkat kasvavat saman verran kuin per capita tuotanto Y/L, eli funktionaalinen tulonjako on vakio. Tämä on kutakuinkin totta myös reaalimaailmassa
Endogeeninen kasvuteoria Yritetään selittää tuottavuuden kasvun syitä Olkoon tuotantofunktio AK tyyppiä: Y = AK dy/dk = A! Vertaa Cobb-Douglas dy/dk = (1-α)Y/K, jossa α on työvoiman panosjousto (tulo-osuus) Oletetaan, että pääoman rajatuottavuus on vakio Syitä Tiedot ja taidot, koulutus Inhimillinen pääoma kasvaa käsi kädessä fyysisen pääoman kanssa Tutkimus- kehittämistoiminta Pääoman (muutoin) laskeva rahatuottavuus korvautuu tieto & taidon kasvulla
Endogeeninen kasvuteoria Implikaatiot kasvuvauhdille Oletetaan. Että säästäminen on (edelleen) vakio-osuus tuloista: S = sak (Brutto) Investoinnit ovat yhtä kuin nettoinvestoinnit + pääoman kuluminen, I = K + dk Investoinnit säästäminen identiteetti implikoi: K + dk = sak Toisin sanoen: K/K = sa d Koska Y=AK,, Y/Y = K/K, so Y/Y = sa d Siksi säästämisaste vaikuttaa pitkän aikavälin kasvuun, eikä vain tuotannon tasoon (päinvastoin kuin Solowin mallissa)
Yhteenveto Endogeenisen kasvuteorian positiivinen kontribuutio Endogeeninen kasvuteoria yrittää selittää talouskasvun syitä, eikä vain kuvailla kasvuprosessia Kasvuun vaikuttaa teorian mukaisesti moni asia: säästäminen, innovaatioaktiviteetti, rahoitusmarkkinoiden toiminta, omaisuuden suoja (patenttilainsäädäntö yms.). Talouspolitiikalla voidaan vaikuttaa useaan niistä.
Konvergenssi Pienenevätkö tuloerot vaiko kasvavat (konvergenssi vs divergenssi)? Solowin malli ennustaa, että tuloerot supistuvat (köyhät maat saavuttavat rikkaita maita, koska f (k)<0) Köyhät maat hyötyvät aina rikkaiden maiden teknologian adaptiosta Konvergenssi voi riippuu muista muuttujista (ehdollinen konvergenssi) β ja σ konvergenssi; y t = α + βy Dt-1 + γx t + u t, jossa y D = y y Frontier X kuvaa mahdollisia konvergenssin kontrolleja; σ -konvergenssi mittaa tuloerojen dispersion (standardipoikkeaman) muutoksia
Konvergenssi vs. divergenssi
Empiiriset kasvututkimukset Solowin mallin mukaan köyhät maat saavat kiinni rikkaat Mutta näin ei näytä aina tapahtuvan osin siksi, että taustalla on muitakin tekijöitä kuin teknologia Datan perusteella näyttäisi, että samanlaisten (samanlainen demografia, koulutus, uskonto yms.) maiden joukossa tuotantokuilu supistuu noin 2 % vuodessa Samaten ehdollinen konvergenssi (kun kontrolloidaan demografia, koulutus, uskonto yms.) on noin 2 % vuodessa yli kakkien maiden
Mutta aina eivät tulot kovergoidu
Disparity in lncome per Capita across Countries: 1-2008 lncome per Capita 0 1000 1820 2008 Western Offshoots 400 400 1,202 30,152 Western Europe 576 427 1,194 21,672 Latin America 400 400 691 6,973 Asia 456 470 581 5,611 Africa 472 425 420 1,780 Rich / Poo r (ratio) 1.4 1.2 2.9 16.9
Ennen teollistumista elintaso oli vakio; elintason muutokset heijastelivat väestön muutoksia, vasta teollistumisen myötä palkat ovat nousseet pysyvästi pääoman kasvu ja teknisen kehityksen myötä Reaalipalkat lähtivät pysyvään kasvuun vasta 1700 luvulla!
Bruttokansantuote asukasta kohti Suomi Ruotsi Iso-Britannia USA Geary-Khamis $, vuoden 1990 hintoihin (vuoteen 1997) 10 000 1 000 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus.
Kuvia Suomesta Suomen sotien jälkeinen taloushistoria aika erikoinen; yhtämittaista kasvua aina vuoteen 1990 Valtio selvästi rahoitusylijäämäinen; yritykset vastaavasti rahoitusalijäämäisiä Valtio toimi rahoittajana: valtionyhtiöt, ARAVA ja maatalouslainat ym. Ulkomaista velkaantumista vältettiin (tai oli pakko välttää), suu säkkiä myöden Talous oli aina 1990 jonkinlainen säännöstelytalous (idänkauppa bilateraalikauppaa 1991 asti).
Suomen säästämis- ja investointiaste Säästämisaste Investointiaste 35 % BKT: stä 30 25 20 15 10 5 0-5 -10 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus.
Kansantalouden säästö ja investoinnit, erotus on vaihtotase 40 % BKT:stä 35 30 25 20 15 10 5 Investoinnit Säästö 0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Yritysten ja rahoituslaitosten säästö ja investoinnit 25 % BKT:stä 20 Investoinnit Yrityksillä meni hyvin 1995-2008 Säästö 15 10 5 0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
25 %:stä Kotitalouksien säästö ja investoinnit, huomaa, että nämä ovat bruttolukuja, investoinnit = asuntoinvestointeja 20 15 10 Investoinnit Säästö 5 0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Julkinen talouden säästö ja investoinnit, huomaa, miten käsittämättömän suuri oli säästöylijäämä 1990 asti! 20 %BKT:stä 15 10 Säästö 5 Investoinnit 0-5 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus.
Näistä tarkemmin FIPO -osiossa Suomen julkisen talouden tasapaino Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä (vasen ast.) Julkisyhteisöjen tulot (oikea ast.) Valtion rahoitusjäämä (vasen ast.) Julkisyhteisöjen menot (oikea ast.) 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 % BKT:stä 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus. 70 60 50 40 30 20 10 0-10
Viennin ja tuonnin arvon kehitys Vienti Tuonti 45 % BKT: stä 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki.
Vaihtotase, kauppatase ja sotakorvaukset Kauppatase Sotakorvaukset Vaihtotase 20 % BKT:stä 15 10 5 0-5 -10-15 -20 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: Suomen Pankki.
Vienti, tuonti ja kauppatase Kauppatase Vienti Tuonti 40 % BKT:stä 35 30 25 20 15 10 5 0-5 -10 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Suomen Pankki.
Venäjän/Neuvostoliiton osuus Suomen ulkomaankaupasta 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 % Vienti Tuonti 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 20 Lähteet: Tulli ja Suomen Pankki.
Vernon s tuotesykli
Miten uuden tuotteen valmistus siirtyy maasta toiseen ja miten keksijä voi lopulta päätyä tuotteen nettotuojaksi puhelin, autot, ym.
Pääomaintensiteetti vs. tuotannon tehokkuus Elintasoerot maiden välillä voivat johtua: 1. Erilaisista pääomaintensiteeteistä 2. Teknisen kehityksen 2. Tuotannon tehokkuudesta (tuotantofunktiosta) Empiiriset tutkimukset osoittavat, että kaikki tekijät ovat tärkeitä: Mutta mainitut tekijät ovat usein korreloituneita; korkea pääomaintensiteetti liittyy usein korkeaan tehokkuuteen (palataan asiaan substituutiojouston yhteydessä).
Teknisen kehityksen ja R&D:n rooli Teknologia tärkeä Vähäiset R&D investoinnit selittävät ainakin osan heikosta kasvusta Myös tuotannon rakenteella on merkitystä: mitä suurempi on substituutiojousto, sitä korkeampi on tuotannon taso (Kilponen & Viren 2010); on vaikea erottaa teknisen kehityksen ja substituutiojouston muutosten vaikutukset.
Olennaista on tuotannon arvonlisäintensiivisyys = tuotteiden sofistikoituneisuus
The data are from 2009; in some cases, however, from 2006-2008 ir ge at fi jp it sw pt be de sp nl uk us fr gr no us Teollisuuden arvonlisä-osuus; % 0 5 10 15 20 25 30
High-tech = aircraft + spacecraft+ pharmaceuticals + office & computing machinery + radio & TV and communication equipment and medical, precision and optical instruments = ISIC 353+2423+30+32+33 fi ir sw jp ge de uk be at high tech-toimialojen arvonlisäosuus, % fr it nl sp no pt gr 0 1 2 3 4 5 6
high tech -toimialojen arvonlisäosuus teollisuudesta, % eli Suomi oli hyvä ir fi us sw uk jp de fr ge be at it no nl sp gr pt 0 5 10 15 20 25 30
R&D intenstiteetti koko taloudessa sw fi jp ge at de us fr be lu uk nl no ir sp it pt gr 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5
R&D intensiteetti teollisuudessa sw jp fi us fr de ge be uk at lu nl no sp it ir pt gr 0 2 4 6 8 10 12 14
R&D intensiteetti high tech -toimialoilla nl us sw fr be fi jp uk at ge sp no it gr ir pt 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Teollisuustuotannon lama 2008 jälkeen jatkuu (EMU 1999, Lehman 2008)
Sähköteknisen teollisuuden osuus 35- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0 -+--r-m m m m m m 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014
100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tehdasteollisuus toimialojen osuus arvonlisäyksestä, % 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Sähkö-ja elektroniikkateollisuus Kemianteollisuus Muu tehdasteollisuus Metalliteollisuus pl. sähkö-ja elektroniikkateollisuus Metsäteollisuus Lähde:Tilastokeskus
2 1,8 Deflaattori TOL 26-27 Hirveän vaikea laskea hintoja; miten paljon esim. Tietokoneen laatu on muuttunut? 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1990 1995 2000 2005 2010
Vaihtosuhde heikentynyt EMU -ajanjaksona yli 20 %! Vertaa taas kerran Saksaan! 150 140 Ulkomaankaupan vaihtosuhde, 2005=100 130 120 110 100 90 80 70 Saksa Suomi 60 50
175 Ulkomaankaupan vaihtosuhde Vaihtosuhde* Tuonnin hintaindeksi Mikä muuttuin1945? Viennin rakenne Viennin hintaindeksi 1926 = 100 LOG 100000 150 10000 125 1000 100 100 75 10 50 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. *Vaihtosuhteen paraneminen näkyy käyrän nousuna. 1
Vaihtosuhde = vienti- ja tuontihintojen suhde
Reaaliset vientihinnat, 2010=1 2 1,8 1,6 1,4 1,2 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014
Metsäteollisuuden hintakehitys on Suomelle elintärkeä Paperin ja selloosan maailmamarkkinahinnat
Funktionaalinen tulonjako; tulojen tuotantopanosten kesken 80 70 palkat pääomatulot hyödykeverot 60 50 40 30 20 10 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Yrittäjätulojen osuus laskussa, 2008 jälkeen paluuta 1970-luvulle 40 Yrittäjä- ja pääomatulojen kansatulo-osuus, % Yritysten voitot/bkt, % 30 20 10 0-10 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Kukaan ei säästä, miten rahoittaa investoinnit? Ongelmia on tulossa vastaan pitkällä aikavälillä
700 600 EU Lehman 500 400 300 200 100 0 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 10 15 Capital stock; Finland Time trend
Pääomakanta supistuu teollisuudessa 70 Mrd. euroa, netto 60 50 40 Paperi ja sellossa 30 p 20 Muut 10 1983 1988 1993 1998 2003 2008 2013 97
1860 1863 1866 1869 1872 1875 1878 1881 1884 1887 1890 1893 1896 1899 1902 1905 1908 1911 1914 1917 1920 1923 1926 1929 1932 1935 1938 1941 1944 1947 1950 1953 1956 1959 1962 1965 1968 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 Brutto- ja nettoinvestointiasteet Suomessa, pääomakannan kasvaessa kasvavat myös poistot 0,35 0,3 Gross Net 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0-0,05
Kone- ja laiteinvestoinnit ja kapasiteetin käyttöaste 10 100 5 90 0 80-5 70-10 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Tilastokeskus Kone- ja laiteinvestoinnit, liukuvan vuosisumman muutos, % Kapasiteetin käyttöaste, teollisuus, 6 kk liukuva keskiarvo, % 60
Kansainvälinen vertailu vuodelta 2005, kaikki maat, Suomessa tuottoaste alhainen Houkutus sijoittaa halpamaihin
Tavaraviennin markkinaosuus¹ 2007=100, trendi (HP) 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 Espanja Saksa Italia Ruotsi Suomi ¹ Tavaraviennin kasvu suhteessa maailmankaupan kasvuun Lähde: Macrobond, VM
- Tavaravienti Mrd. euroa. 6.5, - Tavaratuonti 5.fi fi 4.fi 4 3 fi.3, 2 fi 2005, 2007 2011 2013, 2015
Suomen valuutta on kallistunut, eli hintakilpailukyky on heikentynyt, mutta Saksa on kulkenut päinvastaiseen suuntaan 150 Reaalinen valuuttakurssi, EU15 suhteen, 2005=100 140 130 120 110 100 90 80 70 Saksa Suomi 60 50
Missä on Eurooppa?
Falling trade barriers Weighted average tariff on trade products 80% 70% --- World - us - - -Brazil - China - Jndia 60% 50% 40% 30% \ \ \ \ \. ' ' ' "... 20% 10% 0% ' ' ---,...;. ---------------------.. - - 1988 1993 -.-.:-.: - - - - -- - - -.--- ---------- -- ----- - - - - - - - - - -=-=- - 1998 2003 2008 Source: World Bank WDI.
Väestön määrä Suomessa 1750-2011
Väestöennusteesta haetaan usein suuntaa päätöksenteon pohjaksi. Tulevaisuutta se ei kuitenkaan ennusta, vaan kertoo, mihin suuntaan tämänhetkiset trendit väestönkehitystä veisivät (Tilastokeskus).
Kuvio 1. Koko maan väkiluku Tilastokeskuksen vuosien 1973 2009 kunnittaisissa väestöennusteissa
Vanhusväestön (yli 65 -vuotiaat) osuus kasvaa nopeimmin, myös 45-64 - vuotiaiden osuus on kasvanut 1990 luvun alusta näihin vuosiin
Muut = rahoitus+ vakuutus+ julkiset ja yhteiskunnalliset ja muut palvelut 4500 4000 3500 väestö työv. työlliset muut yrittäjät Työikäinen väestö +350 3000 työvoima +102 2500 työlliset -24 2000 1500 Kasvava erä: muut +300 1000 500 Yrittäjät; vähän -33 0 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Demograafinen huoltosuhde ja sen ennuste (20 seuraavan vuoden aikana erittäin nopea nousu lähes 50 prosentilla) Huoltosuhde Suomessa ja sen ennuste vuoteen 2060 Huoltosuhde (ei-työikäiset/työikäiset 15-64 vuotiaat) 0.8 Osuus 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 Lähde: Tilastokeskus.
γ