EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta 13. marraskuuta 2003 TYÖASIAKIRJA koulujen ja kouluopetuksen roolista kulttuurin yleisen saatavuuden maksimoinnissa Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta Esittelijä: Vasco Graça Moura DT\511170.doc PE 312.590
ESIPUHE Koulun asema on herättänyt paljon keskustelua jäsenvaltioissa, ja Euroopan parlamentti haluaa nyt aloittaa Euroopan tasolla keskustelun koulujen ja kouluopetuksen roolista kulttuurin yleisen saatavuuden maksimoinnissa määrittämällä koulutukselle ja kulttuurille uudet puitteet sekä laajentumiseen liittyen että eri kulttuureista voimansa saavan ja niistä koostuvan eurooppalaisen identiteetin muodostamiseksi. Kulttuurien ja kielten monimuotoisuuden kunnioittaminen ja edistäminen ja yhteisen kulttuuriperinnön jakaminen toimivat myönteisenä voimana integraatioprosessissa ja EU:n kehityksessä. Euroopan yhdentyminen ja globalisaatio asettavat uusia haasteita Euroopan eri kulttuureille ja jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmille, joiden on edistettävä tietoisuutta muiden jäsenvaltioiden kulttuurista ja historiasta unohtamatta kuitenkaan kansallisen kulttuurin tärkeyttä. Nykyinen nopean teknisen ja taloudellisen kehityksen ilmapiiri ja kiihtyvä globalisaatio vaikuttavat opetus- ja koulutusjärjestelmiin ja -laitoksiin monin eri tavoin. On siksi ensiarvoisen tärkeää, että koko väestölle taataan työpaikan saantiin (ja sen pitämiseen) tarvittavat taidot 1. Tämä pyrkimys näkyy myös Lissabonin neuvoston ensisijaisessa poliittisessa tavoitteessa tehdä EU:sta "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous" vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii puolestaan koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista. KOULUN MUUTTUVA ROOLI 1. Perustiedot Koulu on perinteisesti ollut lähtöpiste, jossa oppilas saa perustiedot ja tietoon liittyvät työvälineet: suullisen ja kirjallisen ilmaisun, lukutaidon ja matematiikan. Koulu kehittää myös sosiaalisia ja fyysisiä taitoja sekä kulttuuritaitoja ja edistää siten yksilön kokonaisvaltaista kehitystä ihmisenä. Yhteiskunta on kuitenkin muuttunut nopeasti 25 viime vuoden aikana, ja koulun rooli on kehittynyt ja monipuolistunut. 2. Eurooppalainen ulottuvuus Koulujen antaman opetuksen tärkeänä tehtävänä on ollut antaa oppilaille tietoa heidän historiastaan ja kulttuuristaan. Opetuksessa on perinteisesti käsitelty kansallista historiaa ja kulttuuria, mutta sitä tulisi laajentaa käsittämään Euroopan yhdentymisen ja globalisaation aikaansaamat muutokset. Koulujen antaman opetuksen tulisi myös antaa Euroopan kansalaisille entistä enemmän tietoa toisistaan ja toistensa kulttuurista. Vuonna 2003 julkaistussa tutkimuksessa Euroopan unionin asemasta jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden keskiasteen koulutuksen opetussuunnitelmissa 2 mietitään, miten Euroopan 1 Komission tiedonanto: Tehokas investoiminen koulutukseen tärkeää Euroopalle, KOM(2002) 779, 10. tammikuuta 2003. 2 Education and Culture Series Working Paper No. EDUC 113, 2003, The place occupied by the European Union in the secondary education curriculum in the Member States and in the candidate countries Euroopan parlamentin kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja PE 312.590 2/6 DT\511170.doc
toimielimet voisivat tulevaisuudessa parantaa keskiasteen oppilaiden sekä yleensä nuorten tietoa ja tietoisuutta Euroopasta. Tutkimus osoittaa, että eurooppalaisesta ulottuvuudesta on tullut vuosien mittaan yhä keskeisempi osa keskiasteen koulutusta kaikkialla Euroopassa. Tämä näkyy selvimmin historiassa, maantieteessä, humanistisissa aineissa, taloustieteessä ja vieraissa kielissä. Eurooppalainen ulottuvuus on nyt selvästi esillä kaikkien jäsenvaltioiden kansallisissa opetussuunnitelmissa, ja myös ehdokasvaltiot pyrkivät antamaan eurooppalaiselle ulottuvuudelle sille kuuluvan paikan koulutuksessa. Tutkimuksessa suositellaan kuitenkin useita keinoja, joilla eurooppalaista ulottuvuutta voitaisiin korostaa koulutuksessa. Näihin kuuluvat opettajien jatkuva kouluttaminen EU:hun liittyvissä asioissa opetusvälineille annettava eurooppalainen laatumerkintä, jolla taataan niiden riittävän korkea taso Eurooppaa koskevan tietopaketin kehittäminen, jotta EU:n eri jäsenvaltioiden oppilaat saavat tietyt perustiedot EU:hun liittyvistä asioista Tällä hetkellä on kuitenkin yhä tärkeämpää antaa nuorille työvälineitä, joiden avulla he saavat kosketuksen Euroopan kulttuurien monimuotoisuuteen. 3. Kansallinen identiteetti ja Euroopan kansalaisuus Koulun ja sen antaman opetuksen tärkeimpiä tehtäviä on perinteisesti ollut antaa nuorille kansallisen identiteetin tunne ja tunne omaan kansaan kuulumisesta. Kansallisen identiteetin tärkeimpiä tunnusmerkkejä ovat yhteinen kulttuuri ja historia. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 17 artiklassa otettiin käyttöön Euroopan unionin kansalaisuus, joka täydentää, mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta. Euroopan asukkaiden suuri enemmistö ei ole kuitenkaan vielä omaksunut ajatusta Euroopan kansalaisuudesta. Kuten komission strategisissa tavoitteissa vuosina 2000 2005 todetaan, on tärkeää "lähentää unionia ja kansaa, jota palvelemaan se on luotu" 3. Yhdistymisprosessi on ollut poliittinen ja taloudellinen menestys, mutta EU:n kansalaisten joukossa ei ole syntynyt vastaavaa voimakasta yhteiseurooppalaisen identiteetin tunnetta. Tämä johtuu osin siitä, että EU:ta pidetään pääasiassa poliittisena ja taloudellisena kokonaisuutena, jolla ei ole Euroopan kansallisten kulttuurien perustana olevia perinteisiä myyttejä, symboleita ja historiallisia muistoja. Kouluopetuksella on keskeinen asema tämän ongelman torjumisessa, sillä koulu pystyy paremmin kuin mikään muu yhteiskunnallinen rakenne luomaan uuden Euroopan kansalaisten sukupolven. Se voi myös opettaa aktiivista osallistumista, yhteisvastuuta sekä oikeuksia ja velvollisuuksia vapauteen, demokratiaan ja muiden kulttuurien kunnioitukseen perustuvassa yhteiskunnassa. Yhteisön alueellisen identiteetin ja aktiivisen kansalaisuuden ohjelma RIAC (Regional Identity and Active Citizenship) pyrkii herättämään tietoisuutta Euroopan alueiden elintärkeästä roolista Euroopan kansalaisuuteen liittyen. RIACin perusajatuksena on, että urheiluvaliokunnan tutkimuksen pääosastolta tilaama työasiakirja. 3 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle: strategiset tavoitteet vuosina 2000 2005 "Uuden Euroopan hahmotteleminen", EYVL C 81, 21.3.2000, s. 2. DT\511170.doc 3/6 PE 312.590
oman alueensa tunteva yksilö kykenee muita paremmin toimimaan Euroopassa ja löytämään paikkansa aktiivisena Euroopan kansalaisena laajenevassa Euroopan unionissa. RIACin puitteissa on jo toteutettu useita menestyksekkäitä kouluprojekteja. Nuorille suunnattuun toimintaan kuuluvat nuorisoparlamenttien ja alueiden nuorisokomitean tukeminen, urheilutapahtuma ja lasten ja nuorten tapaamiset. 4 On myös erittäin tärkeää, että opiskelijat ja nuoret yleensä voivat tutustua paremmin kansallisten identiteettien monimuotoisuuden selittäviin arvoihin ja kulttuuriperintöön. Näin voidaan voittaa perinteiset erimielisyydet, vastakkainasettelut ja kilpailu muun muassa kulttuuriin, uskontoon, historiaan, kieliin ja naapuruuteen liittyen. Eroavaisuuksia voidaan pitää näin myönteisinä osatekijöinä Euroopan valtaisassa kulttuurien rikkaudessa ja dynamiikassa pikemminkin kuin sellaisina eripuran ja aggression aiheuttajina, jollaisia ne ovat usein olleet. Liikkuvuus voimistaa tunnetta Euroopan kansalaisuudesta ja kuuluu Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksessa määriteltyihin perusvapauksiin. Erasmus-ohjelma on yksi EU:n rohkaiseman liikkuvuuden merkittävimmistä menestystarinoista. Yliopisto-opiskelijoille suunnattujen ohjelmien lisäksi EU haluaa kuitenkin edistää liikkuvuutta myös epävirallisessa koulutuksessa ja on tehnytkin niin Euroopan nuoriso-ohjelman kautta. Myös opettajat voivat osallistua EU:n liikkuvuusohjelmiin. 4. Kulttuuriperintö 5 Mahdollisuus nauttia kulttuuriperinnöstä on aina kuulunut Euroopan parlamentin tärkeimpiin tavoitteisiin, kuten todetaan jo vuonna 1974 annetussa ensimmäisessä päätöslauselmassa. Päätöksessä Kulttuuri 2000 -ohjelman perustamisesta korostettiin, että Euroopan laajuista kulttuuriperintöä on tärkeää tuoda esille. Oppilaiden tulisi päästä nauttimaan kulttuuriperinnöstä koulun kautta. Esimerkiksi Sokrates-ohjelma tukee kulttuuriperintöön liittyviä opetushankkeita, joihin koulut ja museot osallistuvat. Tämän alan toimintaa tulee kuitenkin lisätä. Euroopan unionin neuvosto on toiminut hyvin aktiivisesti eurooppalaisen kulttuuriperinnön tuomiseksi koululaisten ja nuorten ulottuville ja pannut alulle jo useita vuosia käytössä olleet toimineet eurooppalaisen kulttuuriperinnön oppitunnit. Oppitunnit pidetään koulupäivän aikana, mutta niillä tehdään retkiä historiallisesti, arkkitehtonisesti tai arkeologisesti tärkeisiin paikkoihin tai paikkoihin, jotka ovat erityisen tärkeitä kirjallisuudelle, taiteelle, tieteelle tai tekniikalle. Euroopan kulttuuriperinnön oppitunnit pyrkivät tukemaan Euroopan yhtenäisyyttä tarjoamalla nuorille mahdollisuuden osallistua yhteisiin elämyksiin kansalaisuuden, suvaitsevaisuuden ja seurallisuuden hengessä. Kulttuuriperinnön oppituntien suosio on kasvanut Ranskassa ja Belgiassa, ja Euroopan unionin tulisi tukea niiden kehittämistä muiden jäsenvaltioiden alueella. 4 RIAC on 12 eri maassa lokakuusta 2002 syyskuuhun 2005 toimiva Sokrates Comenius 3 -verkosto; http://www.riac.net; http://europa.eu.int/comm/education/programmes/socrates/comenius/activities/network2002_en.pdf 5 http://www.coe.int/t/e/cultural%5fco%2doperation/heritage/heritage%5feducation/classes.asp#topofpage PE 312.590 4/6 DT\511170.doc
5. Taidekasvatus ja luovuus Euroopan unionin toimielimet ovat todenneet useita kertoja, että meidän on elintärkeää kehittää älyllisiä ja luovia taitojamme voidaksemme ymmärtää nykymaailmaa ja osallistua tehokkaasti globaaliin ja nopeasti kehittyvään nyky-yhteiskuntaan. Kyky oppia ja sopeutua uusiin tilanteisiin on nykyajan ja tulevaisuuden työmarkkinoilla entistä tärkeämpää. Tutkimusten mukaan (A must or a-muse, Arts and Culture in Education Policy and Practice in Europe -konferenssin tulokset 6 ) nykyään ymmärretään entistä paremmin, että aikaisin aloitettu kulttuurikasvatus ja osallistuminen taide- ja kulttuuritoimintaan ovat tärkeitä tekijöitä yksilön taitojen ja kykyjen kehityksessä. Taidekasvatuksen ei tulisi pyrkiä vain kulttuurin välittämiseen, vaan myös oppilaiden luovien voimavarojen kehittämiseen. Lapsen luovien voimavarojen kehittäminen on hänelle avuksi niin hänen tulevassa työ- kuin yksityiselämässäänkin. Jäsenvaltioissa ymmärretään yhä selvemmin, että yksilöiden menestys koulutuksessa ja työelämässä vaatii sellaisen yhteiskunnan luomista, jossa akateemisia ja luovia kykyjä pidetään yhtä tärkeinä. Tästä syystä tarvitaan useampia monipuolisesti koulutettuja, dynaamisia ja luovia opettajia. Jäsenvaltioissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota luovuuden edistämiseen kouluissa. Esimerkkinä tästä on Ison-Britannian hallituksen rahoittama Creative Partnerships -luovuuskumppanuushanke. Luovuuskumppanuuksien tarkoituksena on kehittää koululaisten mahdollisuuksia, kunnianhimoa, luovuutta ja mielikuvitusta perustamalla koulujen, luovan alan organisaatioiden ja kulttuurijärjestöjen ja yksilöiden välisiä kestäviä oppimiseen vaikuttavia kumppanuuksia. Kumppanuushankkeella pyritään osin vastaamaan laajalle levinneeseen käsitykseen, jonka mukaan kolmen perustaidon eli lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan opetuksen korostaminen on hävittänyt luovuuden Ison-Britannian kouluissa annetusta opetuksesta. Ison-Britannian opetus- ja kulttuuriministerit ilmoittivat kesäkuussa 2003, että kumppanuuksille oli myönnetty 70 miljoonaa puntaa lisärahoitusta 7. EU:N ALOITTEET Euroopan unioni pyrkii antamaan suurelle yleisölle mahdollisuuden nauttia taiteesta ja kulttuurista ja saada koulutusta Kulttuuri 2000:n, Sokrateksen ja Leonardo da Vincin kaltaisilla kulttuurikasvatus- ja koulutusohjelmilla. Ohjelmat edistävät kulttuurillista luovuutta ja liikkuvuutta sekä kulttuurin ja kulttuurien välisen vuoropuhelun laajaa saatavuutta ja kehittävät Euroopan kansojen historian tuntemusta. Niiden yleisenä tavoitteena on luoda yhteinen kulttuurialue ja tuoda ihmiset lähemmäksi toisiaan, mutta säilyttää kuitenkin kansallinen ja alueellinen monimuotoisuus. 1. Sokrates 14. maaliskuuta 1995 tehty päätös Sokrates-toimintaohjelmasta asettaa etusijalle yleisesti eurooppalaiseen ulottuvuuteen keskittyvät hankkeet ja muut kulttuuriperintöön, ympäristönsuojeluun, taidekasvatukseen ja tieteen ja tekniikan edistämiseen liittyvät teemat 8. Sokrates-toimintaohjelman yleisessä ehdotuspyynnössä vuodelle 2004 (Comenius) annetaan 6 Rotterdamissa, Alankomaissa 26. 29. syyskuuta 2001 pidetyn A must or a-muse -konferenssin tulokset 7 http://www.creative-partnerships.org/creativity/ 8 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 819/95/EY, tehty 14 päivänä maaliskuuta 1995, yhteisön Sokrates-toimintaohjelmasta, EYVL L 87, 20.4.1995, s.10 24. DT\511170.doc 5/6 PE 312.590
etusija verkostoille, jotka keskittyvät tieteidenvälisiin aiheisiin, kuten perustaitoihin, kieltenoppimiseen, luonnontieteisiin ja teknologiaan, taidekasvatukseen ja luovuuteen innostamiseen 9. Seuraavat esimerkit osoittavat, että yhteisö tarjoaa Comenius-ohjelman kautta runsaasti tukea kulttuurin asemalle koulussa: Interread-Intercultural -lukemishanke ala-asteen oppilaiden kulttuurienväliseen lukemisen opettamiseen keskittyvä koulutushanke Englannissa, Portugalissa ja Belgian Flanderissa. Lapset oppivat arvostamaan monimuotoisuutta ja löytämään keskinäiset yhteytensä tutustumalla eri kulttuurien lastenkirjallisuuteen. Valitut kirjat käännetään hankkeen kahdelle muulle kielelle. Kuvataiteiden studiotöiden arviointi hanke oppilaiden taidekasvatustöiden asianmukaisten arviointimenettelyjen kehittämiseksi. Bringing children to the world of art (lasten tuominen taiteen maailmaan) koulutusohjelma päiväkotien ja ala-asteiden opettajille. Ohjelmalla pyritään edistämään eurooppalaista ulottuvuutta päiväkodeissa ja ala-asteilla antamalla laajempaa tietoa Euroopasta ja perustamalla opettajien vaihto-ohjelmia. 2. Kulttuuri 2000 -ohjelma Euroopan parlamentin ja neuvoston Kulttuuri 2000 -ohjelman perustamisesta antaman päätöksen 1 artiklassa ohjelman tavoitteiksi määritellään muun muassa kulttuurin saatavuuden parantaminen ja mahdollisimman monen Euroopan unionin kansalaisen pääseminen osalliseksi kulttuuritoiminnasta. Kulttuuri 2000 -ohjelmaan liittyy kulttuurialan yhteistyö sellaisten alojen kanssa, joilla on yhteisiä ja samaan tähtääviä pyrkimyksiä, kuten kulttuuri, opetus ja nuoriso (erityisesti esittämällä kouluissa ja oppilaitoksissa eurooppalaista kulttuuria esitteleviä audiovisuaalisia ja multimediatuotteita, joita teosten tekijät tai esittäjät kommentoivat). Kulttuuri 2000 -ohjelman puitteissa toteutettavan toiminnan tulisi keskittyä etenkin Euroopan kulttuurien monimuotoisuutta käsitteleviin hankkeisiin, joilla parannetaan Euroopan kansalaisten tietoja muista Euroopan kansoista ja tuetaan tämänhetkisen luovan kulttuurin ymmärtämistä. LOPPUHUOMAUTUKSET Kaikissa kansallista opetuspolitiikkaa koskevissa lausunnoissa painotetaan luovien kykyjen edistämisen ja kulttuuriulottuvuuden tärkeyttä ja korostetaan, että on tärkeää saada lapset osallistumaan taiteen ja kulttuurin harjoittamiseen ja opiskelemiseen. Euroopan neuvoston jäsenvaltioista vuonna 1999 tehty tutkimus osoitti kuitenkin, että kulttuuri ja taiteen tukeminen on käytännössä tätä heikommalla tasolla, vaikkakin paranemassa. Vaikuttaakin siltä, että sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla tulisi käynnistää keskustelu näistä aiheista. 9 Yhteisön koulutusalan Sokrates-toimintaohjelma, yleinen ehdotuspyyntö vuodelle 2004 (EAC/41/03), EUVL C 177, 26.7.2003, s. 3. PE 312.590 6/6 DT\511170.doc