Valtioneuvoston asetus kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmästä

Guido Kross Lausunto 19.02.2019 Asia: VM/35/03.01.01/2019 VM001:00/2019 Valtioneuvoston asetus kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmästä Lausunnonantajan lausunto Yleiset kommentit asetusluonnoksesta Poliittisesti etuoikeudettuja yhteiskuntaryhmiä ei ole enää olemassa, - Suomi on täysivaltainen tasavalta. OSALLISTUMINEN POISSULKEMINEN Ensinnäkin henkilön tai ryhmän kulttuurisen syrjäytymisen voi joskus olla sellainen, että hän ei salli tämän henkilön tai ryhmän osallistua yhteiskuntaan tavalla, jolla muille sallitaan ja kannustetaan tekemään. Tätä voidaan kutsua "osallistumisen poissulkemiseksi". ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen vuodelta 1948. Sen 22 artiklassa säädetään: "Kullakin henkilöllä on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliseen turvallisuuteen, ja hänellä on valta saada nauttia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja sivistyksellisiä oikeuksia, jotka ovat välttämättömiä hänen ihmisarvolleen ja hänen henkilöytensä kehittymiselle" Joissakin tapauksissa syrjinnän vastaisessa politiikassa käytetyt tunnusmerkit viittaavat suoraan kulttuurisiin ominaisuuksiin. Tämä koskee erityisesti uskonnollisten yhteisöjen syrjintää, mutta sitä voidaan soveltaa myös ryhmiin, jotka määritellään kielellä, sosiaalisella alkuperällä tai muulla tunnistusominaisuudella. Ilman ihmisten osallistumista osallistumiseen voi liittyä eri henkilöiden ominaisuuksia, kuten sukupuoli, etnisyys tai uskonto. Syrjinnän ensisijainen perusta monissa tapauksissa osallistumisen poissulkemisessa on asianomaisten ihmisten kulttuuriyhteys, mikä johtaa heidän syrjäytymisestään osallistumiseen koulutukseen tai työllisyyteen tai poliittiseen päätöksentekoon. Lausuntopalvelu.fi 1/16

Kaikki lait pitää olla sellaiset, että ne ovat yhteiseksi hyödyksi, ja sen tähden, kun laki tulee vahingolliseksi, ei se enää ole laki, vaan vääryys, ja on hylättävä (7. tuomarinohje). On kuultava ainakin kaikkia niitä ryhmiä, joiden alalla suunniteltu hanke/lainsäädäntö vaikuttaa. Yhdenvertaisuusloukkaukset ilmenevät usein ns. omien suosimisena. Institutionalisoitu rasismi: epätasa-arvoisuus rakennetaan tarkoituksellisesti sisään valtiollisiin instituutioihin (lainsäädäntö) Hyvä hallinto käsittää oikeusvaltion ja demokratian periaatteiden noudattamisen, korruptionvastaisuuden ja tasapuoliset osallistumismahdollisuudet "Rikollisuus yhteydessä syrjäytymiseen Rikollisuus on yhteydessä syrjäytymiseen.vaikutussuhde on molemminpuolinen: syrjäytyminen edistää rikollisuutta ja rikolliseksi leimautuminen syrjäytymistä. Tulevaisuuden uhkana ovat "rikolliset luokat". Vaarana on, että maahan on syntymässä pysyvästi työelämän ja muiden lailliseen yhteiskuntaan yksilöä kiinnittävien järjestelmien ulkopuolinen laaja väestönosa. "Kaikilla yhteiskunnassa tehtävillä päätöksillä on myös sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia" Järjestäytynyt rikollisuus, kuten rikollisuus yleensä, ei leviä sattumanvaraisesti. Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet ovat vähimmäisstandardeja. HE92+2002 Esitän ilmeisyysvaatimuksen! Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu Riittävän ilmeinen yhteisön oikeuden rikkominen! Lausuntopalvelu.fi 2/16

Täytäntöönpanotoimien toteuttamista koskeva velvollisuusvaatimus! TÄLLÄINEN MENETELMÄ EI OLE TASA-ARVOISTA KUULEMINEN, JA ON SELVÄSTI TSSn sekä KPn SOPIMUSTEN VASTAINEN MENETTELY! Viivytyksettä on oetettava mukaan kaikki kansalaiset, ja jokaista henkilöä pitää tosiasialliseti kuulla, myös ulkomaalaisa. Ikääntyneitä (65 vuotta täyttäneitä) on Suomessa 1,2 miljoonaa, joista n. 500 000 ei ole käyttänyt verkkopalveluita (Tilastokeskus 2015). Kielimuurin taakse jäävät esimerkiksi maahanmuuttajat TYÖRYHMÄ EI OLE OTTANUT MUKAAN SÄÄTÄMISVAIHESSA KANSALAISIA! TYÖRYHMÄ ON JÄTTÄNYT HUOMIOTTA KANSALAISTEN ITSEMÄÄRÄMISOIKEUDET, KANSAINVÄLISET IHMISOIKEUSSOPIMUKSET SEKÄ MAAN PERUSTUSLAIN. EUROOPAN UNIONIN TURVALLISUUSSTRATEGIA TURVALLISEMPI EUROOPPA OIKEUDENMUKAISEMMASSA MAAILMASSA On tärkeää, että maat noudattavat YK:n peruskirjan perusperiaatteita ja ETYJ:n periaatteita ja sitoumuksia. Meidän on selkeästi ilmaistava, että valtioiden suvereniteetti, riippumattomuus ja alueellinen koskemattomuus sekä riitojen rauhanomainen ratkaiseminen ovat asioita, joista pidetään kiinni. Alueellisten kysymysten ratkaisemista asevoimin tai asevoimien käytöllä uhaten ei voida sallia missään. Toimintakyvyttömät valtiot: Huono hallinto, jolle ovat ominaisia korruptio, vallan väärinkäyttö, heikot instituutiot ja vastuuvelvollisuuden puuttuminen, sekä sisäiset konfl iktit rappeuttavat valtioita sisältä päin. Joissakin tapauksissa tämä on johtanut valtion instituutioiden romahtamiseen. Euroopan ihmisoikeussopimus (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) Jäsenvaltiot ovat edelleen sidoksissa Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeussopimusten mukaisiin velvollisuuksiinsa eivätkä voi vapautua näistä velvoitteista yksinkertaisesti siirtämällä niiden täytäntöönpanoon liittyviä toimivaltuuksia EU: lle. Lausuntopalvelu.fi 3/16

Lisäksi kansainvälisen oikeuden mukaan EU: n itsensä velvoitteet ovat ihmisoikeusvelvoitteita siltä osin kuin ne sisältyvät kansainväliseen yleiseen oikeuteen ja sopimuksiin, joihin EU on sitoutunut, kuten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskeva yleissopimus ja yleissopimus. Yleissopimus vammaisten oikeuksista, jonka se ratifioi vuonna 2010. Myös EU: n lainsäädäntöön perustuvat vahvat perustelut tukevat kantaa, jonka mukaan EU: ta sitovat itse asiassa ihmisoikeusvelvoitteet, jotka johtuvat YK: n peruskirjaa ja YK: n ihmisoikeussopimuksia suoraan _ YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 6/1976; TSS-sopimus) 2 artiklassa edellytetään, että sopimuksessa mainittuja oikeuksia käytetään ilman minkäänlaista muun muassa kieleen perustuvaa syrjintää. _ "Vammaiset henkilöt toivovat riittävää sosiaaliturvaa ja aitoa osallisuutta" "Vastauksissa korostettiin tuettua päätöksentekoa ja vammaisten ihmisten mielipiteiden aitoa kuulemista ja huomioon ottamista." Suomi on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen. Vammaissopimus on siten osa kansallista velvoittavaa lainsäädäntöä.sopimus velvoittaa jäsenvaltiot toisaalta osallistamaan vammaiset henkilöt kaikkeen heitä koskevaan päätöksentekoon ja toisaalta keräämään tietoa sopimukseen perustuvien velvoitteiden täytäntöönpanosta ja esteistä, joita vammaiset henkilöt kohtaavat käyttäessään oikeuksiaa. Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty YK:n yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja tulivat Suomessa voimaan kesäkuussa 2016. Vammaissopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, edistää ja suojella näitä oikeuksia ja vapauksia sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Huomautan erittyisesti, että YK:n vammaissopimus velvoittaa vammaisten henkilöiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseen. Esimerkiksi sopimuksen artikla 4 velvoittaa osallistamaan vammaisjärjestöt ja vammaiset henkilöt tiiviisti päätöksentekoprosesseissa. Artikla 9 velvoittaa järjestämään vammaisille henkilöille yhdenvertaisen ja esteettömän pääsyn palveluihin, fyysisiin ympäristöihin ja sähköisiin järjestelmiin. Artikla 21 velvoittaa yleisen tiedonsaannin Lausuntopalvelu.fi 4/16

saavutettavuuden varmistamiseen esimerkiksi esteettömiä teknologioita käyttämällä. Esimerkiksi näiden asioiden edistyminen sote-palveluissa vahvistaisi esityksen kansanvaltaisuutta vammaisten henkilöiden kannalta. Valtion keskeisenä tehtävänä on turvata ihmisarvon loukkaamattomuus yhteiskunnassa. Tämä on kaikkien perus- ja ihmisoikeuksien lähtökohta. Ihmisarvon vastainen kielto koskee sekä fyysistä että henkistä kohtelua. Se on tarkoitettu kattamaan kaikki julmat, epäinhimilliset tai halventavat rangaistuksen tai muun kohtelun muodot. "Eriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä" SM Julkinen toiminta on perimmiltään toimimista kansalaisten valtuutuksella, kansalaisten varoilla ja kansalaisten eduksi. (VM virkamieseetiikka 8/2000) "Suomalaisen demokratian suurimpana haasteena voidaan pitää äänestysaktiivisuuden laskemista ja osallistumisen eriarvoistumista." Eriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä SM Yleisö tarvitse oikeusturvaa kaikissa häntä koskevissa ratkasussa, olipa kysymys yksityisten henkilöiden tai yhtesöjen päätöksistä ja toimenpiteistä. Oikeusturva tarve on erityisen suuri hallinnon alalla. Julkisoikeudellinen lainsäädäntö koskee kaikkia kansalaisia. Esimerekkeinä voidaan mainita veroitus, sosiaaliturva, kaavoitus ja seutusuunnittelu, ympäristösuojelu, terveydenhuolto, opetustoimi, julkisen yhteisöjen keskeiset sekä niiden ja yksityisen kansalaisen väliset suhteet. Kehitys on samalla lisännyt ristiriitojen syntymisen mahdollisuutta. Seurauksena on vastaavasti tarve kehittää sitä menettelyä, jossa julkisoikeudelliset ristiriidat ratkaistaan. OM Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. On kuitenkin ihmisryhmiä, joiden kohdalla oikeudet eivät toteudu, ellei niihin kiinnitetä erityistä huomiota ja toteuteta erityisiä toimia oikeuksien varmistamiseksi. Vammaiset ihmiset ovat yksi tällainen ihmisryhmä. Tämän vuoksi on tarvittu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus ja tämän vuoksi tarvitaan myös erityisiä kansallisia toimia, totesi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila toimintaohjelman julkistustilaisuudessa 13.3. (STM 13.3.2018 13.00 Tiedote 33/2018) Katson, että on laiminlyöty kansalaisten itsemäärämisoikeutta kun kuulemiset on osoitettu suroraan vain tietyille tahoille, muttei esim. kansalaisjärjestöille eikä edes ulkomaalaisryhmille jotka eivät osaa suomea. Eduskunta pitää antaa välittömästi epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla. Viiytyksettä, heti on siis Lausuntopalvelu.fi 5/16

ryhdyttävä täyttämä kansalais- sekä virkavelvollisuuksia! Heti pitää ottaa mukaan lakien sekä asetusten säätämiseen kaikki kansalaiset, mm. ulkomaalaiset! TSS sopimuksen sekä KP-sopimuksen laiminlyönti DECLARATION OF PRINCIPLES ON EQUALITY -laiminöyönti Jokainen laki sekä asetus koskee siis jokaista kansalaista, mutta heitä ei ole edes kuultuu eikä heitä ole otettu asian valmisteluun. On kuultava ainakin kaikkia niitä ryhmiä, joiden alalla suunniteltu hanke/lainsäädäntö vaikuttaa. Tälläinen toimintaa on maan perustuslain sekä ihmisoikeussopimusten mm. KP:n sekä TSS vastainen, ja on räikeä rikkomus kansalaisten kohtiin kansalaisten näkökulmasta, asiaan kohdistuu siis syrjintää, sananvapuden estäämistä, vainoa sekä korruptioa. (Sosiologisessa merkityksessä korruptio on liidetty myös intressikonflikteihin. Näin siksi, että konflikteja voidaan ratkaista lahjonalla tai muulla tavoin tukemalla päätöksentekijöitä tietun intressantin etujen turvaamiseksi. Tälläistä toimintaa on pidetty korruptiivisena silloinkin, kun lakeja ei ole rikottu.) Lakien ja asetuksien laatimisessa/säätämisessä haluttaan rikkoa (rikotaan systemaattisesti) perustuslakia sekä kansainvälisiä ihmioikeussopimuksia! ESITTÄN KAIKKIEN KANSALAISTEN SEKÄ NÄKEMÄTTÖMIEN KANSALAISRYHMIEN PUOLESTA ilmeisyysvaatimuksen, intressikonfliktin poistamisvaatimuksen, kaikkien kansalaisten osallistumista ja kuulemista koskevan vaatimuksen, - tasapuolisuusvaatimuksen equality of arms" sekä oikeutettujen odotusten suojan vaatimuksen. Lainsäädäntö on oikeusjärjestyksen kesikeinen osa, ja ihmisoikeudet ovat yksilön oikeuksia, joita valtio ei voi pidättää itselleen. Viiytyksettä, heti on ryhdyttävä täyttämä virkavelvollisuuksia! KAIKKIA KANSALAISIA PITÄÄ ASIASSA AIDOSTI KUULLA, EI VAAN TIETYJÄ ETURYHMIÄ!!! Lisäperusteluja: Perustuslain 6 :n yhdenvertaisuussäännös. PL 2.3 :stä johdettu lakisidonnaisuus luo yksilölle oikeuden vaatia ja edellyttää, että viranomaiset toteuttavat laissa määritellyt oikeudet ja edut. Perusoikeussuojan alkamis- ja päättymisajankohta Lausuntopalvelu.fi 6/16

Ehdotuksen lähtökohtana on, että perusoikeudet kuuluvat luonnollisille henkilöille heidän elinaikanaan. Ihminen tulee siten perusoikeuksien haltijaksi täysimääräisesti syntymänsä hetkellä ja on niiden suojan piirissä kuolemaansa asti. (HE 309/1993) Eduskunnan perustuslakivaliokunta on eri yhteksissä korostuanut hallituksen velvollisuutta huolehtia ihmisoikeusnormien asianmukasesta huomioon ottamisesta lainvalmistelussa (ks. PeVM 3/1988 vp. ja PeVL 2/1990 vp.) Perusoikeusnormit sitovat yleisesti kaikkia lainsäädämisprosessiin osallistuvia valtioelimiä (Hiden 1971, 18-19) Eduskunnan on tehtävä hallituksen budjettiesitykseen sellaiset muutokset että sopimuksen määräys kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen keskittämisestä sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen tulee toteutetuksi. Samoin eduskunnalla on velvollisuus käyttää poliittista ja oikeudellista kontrollivaltaansa sopimuksen toteuttamiseksi esim. niin, että eduskunta antaa epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSSsopimuksen vastaisella tavalla (Kansainväliset ihmisoikeudet, 1988, Heikki Karapuu s. 84). KP- sopimuksen 26 artiklan mukaan kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suojaan. Sopimuksen kansallista noudattamista valvova YK:n ihmisoikeuskomitea on katsonut tämän sopimusmääräyksen edellyttävän, että suojan syrjintää vastaan tulee kattaa viranomaistoiminta kokonaisuudessaan sekä yksityisten väliset oikeussuhteet keskeisillä elämänaloilla kuten työ ja asuminen. Syrjityksi tulleella on sopimuksen 2 artiklan perusteella oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot. Oikeusministeriö 6.10.2017 12.26 Tiedote Oikeusvaltioperiaatetta kunnioitettava Oikeusministeri Häkkänen esitti puheessa myös huolensa siitä, että EU-maissa on ilmennyt lipsumista oikeusvaltioperiaatteesta Useat oikeudellisesti sitovat kansainväliset velvoitteet asettavat Suomelle täsmälliset vaatimukset siitä, millä tasolla oikeusturvan tulee maassamme olla. Näiden vaatimusten voimassaolo ei riipu siitä, millaiset taloudelliset tai poliittiset suhdanteet maassamme tai ympärillämme kulloinkin vallitsevat. Tätä seikkaa ei voi sivuuttaa, vaan oikeuslaitoksen toimintaan tehtävien taloudellisten panostusten tulee olla linjassa sen kanssa, mitä oikeusjärjestelmän toiminnalta kansainvälisten velvoitteiden ja oman prosessilainsäädäntömme puolesta vaaditaan. ( lml_oikeusturvaohjelma ) Lausuntopalvelu.fi 7/16

Julkisen vallan sekä kansalais- ja järjestötoiminnan herkkä suhde Laajamittaisempana käytännön toiminnan muutosprosessina kumppanuustyötä voidaan käynnistää vasta siinä vaiheessa, kun tulevat maakunnat ja uudistuvat kunnat pääsevät vauhtiin käytännön toiminnan rakentamisessa. Kumppanuudessa toimittaessa tärkeimpiä lähtökohtia ovat yhdenvertaisuus, luottamus, avoin vuorovaikutus sekä toisen osapuolen lähtökohtien tunteminen ja niiden kunnioittaminen. Julkinen valta valtio ja kunnat eivät myöskään voi eivätkä saa määritellä kansalaisyhteis-kunnalle rooleja ja tehtäviä, jotka esimerkiksi kansalais- ja järjestötoimijoiden tulisi ottaa vastaan. Kansalais- ja järjestötoiminta perustuu aina ihmisten omaan haluun osallistua ja vaikuttaa. Kansalais- ja järjestötoiminnan eetos lähtee aina alhaalta ylöspäin, eikä julkinen valta voi koskaan yksipuolisesti määritellä kumppanuudenkaan agendaa. TEM UM: Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille Merkittävin ja tunnetuin ihmisoikeuksia koskeva asiakirja on YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1948. Julistuksen pohjalta on solmittu joukko kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Julistuksen ydinsanoma on, että ihmisoikeudet ovat kaikkien ihmisten synnynnäisiä oikeuksia eikä valtio tai kukaan muukaan voi niitä yksilöltä riistää. Ihmisoikeudet ovat samat kaikille ihmisille riippumatta rodusta, ihonväristä, sukupuolesta, kielestä, uskonnosta, poliittisesta mielipiteestä, omaisuudesta, syntyperästä tai muista vastaavista seikoista. Ihmisoikeuksien julistus kattaa keskeiset ihmisoikeudet: sekä niin sanotut kansalais- ja poliittiset oikeudet (KP-oikeudet) että niin sanotut taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet (TSS-oikeudet). Kansalaisoikeudet turvaavat jokaiselle ihmiselle henkilökohtaisen vapauspiirin, johon julkinen valta ei saa puuttua. Poliittiset oikeudet suojaavat yksilön osallistumista vapaaseen yhteiskunnalliseen toimintaan. TSSoikeudet eroavat sikäli KP-oikeuksista, että niiden toteutuminen edellyttää yleensä julkiselta vallalta aktiivista toimintaa eikä pelkästään pidättäytymistä puuttumasta yksilön vapauspiiriin. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden periaate vahvistettiin ihmisoikeuksien maailmankonferenssissa Wienissä vuonna 1993. KP- ja TSS-oikeudet ovat yhtä tärkeitä ja niiden toteutuminen liittyy toisiinsa. Sananvapaudella on merkitystä vain silloin kun ihmiset osaavat lukea. Tiedotusvälineet, sananvapaus ja demokratia Vapaiden ja eri näkökantoja edustavien tiedotusvälineiden olemassaolo on ensiarvoinen tärkeää sekä hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien kunnioittamisen että tasa-arvon ja demokratian kehityksen kannalta. Demokratian tunnuspiirteisiin kuuluu oikeus ilmaista myös hallituksen linjasta poikkeavia ja kriittisiä näkemyksiä. UM Vähemmistöt ja alkuperäiskansat Vähemmistöihin kuuluvat joutuvat usein muita helpommin ihmisoikeusloukkauksien kohteeksi. Siksi esimerkiksi etnisiin, uskonnollisiin, kielellisiin tai seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten Lausuntopalvelu.fi 8/16

oikeuksien turvaaminen on erityisen tärkeää. Vähemmistöjen eduista huolehtiminen palvelee myös konfliktien ehkäisyä: konfliktien taustalla on monesti etnisten ryhmien välisiä ristiriitoja ja vähemmistöoikeuksien loukkauksia. Alkuperäiskansojen ongelmat ovat usein samankaltaisia kuin vähemmistöjen. Alkuperäiskansoihin kuuluvat ovat usein vähemmistönä maassaan ja heidän ihmisoikeutensa ovat alttiita loukkauksille. TSS-oikeuksien toteutuminen on erityisen tärkeää alkuperäiskansoille, joiden kulttuurit ovat monin paikoin vaarassa tuhoutua syrjäytymisen tai taloudellisen muutoksen vuoksi. Eduskunta ei saa edes perustuslain säätämisjärjestyksessä säätää lakeja, jotka ovat TSS-sopimuksen vastaisia. Sopimuksella on siis sen alhaisesta voimaansaattamismuodosta riippumatta osittain jopa suurempi normatiivinen voima kuin perustuslailla. TSS-sopimus sitoo lainsäädäntötoiminnan ohella myös eduskunnan budjettivaltaa. Eduskunnan on tehtävä hallituksen budjettiesitykseen sellaiset muutokset että sopimuksen määräys kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen keskittämisestä sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen tulee toteutetuksi. Samoin eduskunnalla on velvollisuus käyttää poliittista ja oikeudellista kontrollivaltaansa sopimuksen toteuttamiseksi esim. niin, että eduskunta antaa epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSSsopimuksen vastaisella tavalla (Kansainväliset ihmisoikeudet, 1988, Heikki Karapuu s. 84). Perustuslain 3 :n 1 momentin mukaan eduskunta päättää valtiontaloudesta. Tällä viitataan erityisesti perustuslain 83 :n 1 momentin säädökseen eduskunnan toimivaltaan päättää talousarviosta vuodeksi kerrallaan. Eduskunta käyttää pääsääntöisesti budjettivaltaansa lainsäädäntötyön muodossa. Kuitenkin budjetin tosiasiallinen käyttö ja varojen hyödyntäminen kanavoituu hallituksen ja ministeriöiden sekä virkamiehistön kautta. Varojen kohdentamisella onkin erityinen merkitys perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisella. Perusoikeudet saattavat, paitsi velvoittaa määrärahan osoittamista tiettyjen perusoikeuksien toteuttamista turvaaviin tai edistäviin käyttötarkoituksiin, myös kieltää määrärahan osoittamisen perusoikeuksia loukkaaviin tarkoituksiin. On nimittäin huomattava, ettei resurssipulaan viittaaminen poista valtion vastuuta huolehtia perusoikeuksien asianmukaisesta toteuttamisesta. (Perusoikeudet Veli-Pekka Viljanen, OTL, Turun yliopiston valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professori) Edustuksellinen demokratia on edelleen tehokkain tapa päättää yhteisistä asioista ja suurista linjoista jäsenmäärältään suurissa yhteisöissä. Edustuksellisessa demokratiassa äänestäjät valitsevat itselleen edustajat, jotka kansalaisten valtuuttamina tekevät päätökset yhdessä muiden edustajien kanssa. Ongelmana on, että osallistuminen ja osallistumattomuus ovat jakautuneet epätasaisesti eri sosioekonomisten ryhmien kesken. Suomessakin edustuksellisen järjestelmän tarjoamia vaikutuskanavia hyödyntävät eniten politiikasta paljon tietävät, korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset (tästä lisää julkaisun ensimmäisessä luvussa). Siten poliittiset ratkaisutkin edustavat enemmän näiden ryhmien tahtoa, mikä vahvistaa heikosti osallistuvien käsitystä siitä, että järjestelmä ei ole heitä tai heidän tarpeitaan varten. Ongelma ei poistu monipuolistamalla osallistumistapoja ja vaikutuskanavia, sillä Lausuntopalvelu.fi 9/16

myös niitä hyödyntävät ahkerimmin politiikasta paljon tietävät, korkeasti koulutetut ja hyväpalkkaiset. Kun demokratiaa pyritään vahvistamaan, huomion tulisi olla siihen osallistumattomien aktivoinnissa. Vain siten on mahdollista korjata osallistumisen väärentymää. Osallistuminen epätasaistuu ja vaikutusvalta kaventuu Nykyisellä yleisödemokratian aikakaudella kansalaiset ovat ikään kuin yleisön asemassa. Kansalaisten ja poliittisen eliitin välinen etäisyys on kasvanut, median ja mielipidemittausten rooli korostunut ja poliittisten toimijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet painottuneet sisältökysymysten sijaan.7 Päätöksentekijät eivät enää tavoita kansalaisia puolueiden, vaan median kautta.! Suomessa järjestelmä kuitenkin on monimutkaisempi kuin muualla. Äänestäjä ei voi etukäteen tietää puolueiden mahdollisia hallituskumppaneita, eikä yksittäisen puolueen linja näyttäydy erityisen selkeänä, kun puolueiden ehdokkaat kilpailevat vaalipiirissä keskenään. Siten äänestyspäätöksellä on Suomessa epäsuorempi vaikutus maassa harjoitettuun politiikkaan kuin esimerkiksi Ruotsissa. Osallistumisen ja tiedon polarisaatio Suomessa on muodostunut ongelmaksi, että yhä useampi kansalainen jättää käyttämättä perustuslain takaaman oikeutensa osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon yhteisistä ja itseä koskevista asioista. Osallistuminen on jakautunut vahvasti eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Korkeasti koulutetuilla on korkein tietotaso ja vahvin poliittinen lukutaito, ja he myös osallistuvat koulutusalasta riippumatta. Korkeasti koulutetut kokevat muita useammin, että he voivat vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon,29 ja he myös hyödyntävät eri vaikuttamistapoja muita yleisemmin. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista yli puolet koki kykenevänsä vaikuttamaan poliittiseen järjestelmään, kun taas alle neljännes niistä, joilla ei ollut minkäänlaista ammattikoulutusta, ajatteli samoin. 29 Elo & Rapeli 2012, 275 Demokraattisen järjestelmän perusajatus on kansalaisten yhtäläinen osallistuminen päätöksentekoon. Kun suuri osa kansalaisista järjestelmällisesti jättää osallistumasta, järjestelmän oikeutus kärsii. Edustuksellisen demokratian ei myöskään voida antaa kaventua politiikasta paljon tietävien ja hyvin menestyvien ja korkeasti koulutettujen lajiksi, vaan se kuuluu kaikille. Sen vuoksi edustuksellista järjestelmää tulisi pyrkiä uudistamaan siten, että se pystyisi vastaamaan kansalaisten odotuksiin paremmin. Lausuntopalvelu.fi 10/16

Myös yhtiöittämällä ja ulkoistamalla julkisia palveluita päätösvaltaa siirretään demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle. Päätösvaltaa siirtyy kansalaisten valitsemilta valtuutetuilta yhtiöiden hallituksille ja lisäksi päätöksenteon avoimuus kärsii, kun päätöksistä ja niiden taustoista tulee liikesalaisuuksia. Myös oikeusturva heikkenee, sillä yksityisiltä toimijoilta ei edellytetä samalla lailla suhteellisuus-, yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysperiaatteiden noudattamista. Lisäksi vastuut hämärtyvät, kun esimerkiksi palvelun tuottaja ei ole vastuussa palvelun käyttäjälle vaan sen maksajalle, jolla on vain rajattua vaikutusvaltaa palvelun sisältöön.57 57 Kuusela & Ylönen 2015. Vallalla oleva yksilöllisyyden painottaminen voi myös heikentää ihmisten kykyä vaikuttaa asioihin yhdessä muiden kanssa. Vaarana on myös ristiriita kunkin kynnelle kykenevän omien intressien ja yhteisen hyvän välillä.98 Lisäksi ihmiset ovat mitä suuremmassa määrin eriarvoisessa asemassa sen suhteen, kuinka he osaavat kommunikoida oikeiden tahojen kanssa. 99 Korkeasti koulutettujen, politiikasta paljon tietävien vaikutusmahdollisuudet verrattuna politiikkaa vähemmän aktiivisesti seuraavien suhteen. 97 Häyhtiö & Rinne 2007, 12. Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. (Matteus 7:12) 955 Raamattu: 5. Moos. 16:1 Tuomarien velvollisuudet 18 "Asettakaa heimojanne varten tuomareita ja kirjureita kaikkiin kaupunkeihin, jotka Herra, teidän Jumalanne, teille antaa. Heidän tulee tuomita kansaa oikeudenmukaisesti. 19 Älkää vääristäkö oikeutta älkääkä olko puolueellisia. Älkää ottako lahjuksia, sillä lahjus sokaisee viisaankin ja vääristää niiden asian, jotka ovat oikeassa. 20 Olkaa rehellisiä, noudattakaa oikeudenmukaisuutta, niin saatte elää ja pitää omananne sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille. JESAJA 10 1. Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät, jotka turmiollisia tuomioita kirjoittelevat, Yleinen yhdeenvertaisuuslauseke Yleisellä yhdenvertaisuuslausekkeella ilmaistaan yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa koskeva pääperiaate. 2Yleinen yhdenvertaisuuslauseke kohdistuu myös lainsäätäjään. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. Lausuntopalvelu.fi 11/16

"Syrjintä ei ole uhka vain yhteiskunnalle, vaan tietenkin myös sille yksilölle joka sen kohteeksi joutuu. Syrjintä merkitsee uhrin yhtäläisen ihmisarvon kiistämistä, ja syrjivällä käytöksellä on aina kaksinkertainen kielteinen vaikutus; teolla riistetään jokin uhrille kuuluva oikeus, palvelu tai muu oikeushyvä, samalla kun hänen identiteettiään loukataan perustavanlaatuisella tavalla. Syrjinnästä tekee erityisen vakavan ilmiön se, että se tavallisesti perustuu sellaisiin henkilön ominaisuuksiin joihin hän ei voi vaikuttaa, kuten etniseen tai rodulliseen2 alkuperään, sukupuoleen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Syrjintä kohdistuu siten henkilön identiteetin kannalta olennaisen tärkeisiin alueisiin. Syrjinnän seuraukset ovat sen mukaisia: syrjinnän on todettu olevan yhteydessä esimerkiksi vieraantumiseen, syrjäytymiseen, radikalisoitumiseen ja psyykkiseen pahoinvointiin." Kun valtio loukkaa ihmisoikeuksia, loukkauksessa on kyse paitsi yksittäistä loukkauksen kohdetta, myös koko yhteiskuntajärjestystä vastaan kohdistuvasta teosta, oikeusvaltion perusteiden loukkaamisesta. Koskaihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia moraalisia oikeuksia, niiden loukkaamista on pidettävä erityisen vakavana. (Suvianna Hakalehto-Wainio) II.2 IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS (Universal Declaration of Human Rights; Déclaration universelle des Droits de l Homme) Eduskunnan perustuslakivaliokunta on eri yhteksissä korostuanut hallituksen velvollisuutta huolehtia ihmisoikeusnormien asianmukasesta huomioon ottamisesta lainvalmistelussa (ks. PeVM 3/1988 vp. ja PeVL 2/1990 vp.) Valtionneuvoston selonteko: Wienin ihmisoikeuskonferenssi vahvisti ihmisoikeuksien jakamattomuuden ja niiden riippuvuuden toisistaan. Suomen lähtökohtana on kaikkien ihmisoikeuksien - niin kansalais- ja poliittisten kuin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellistenkin - samanarvoisuus. Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä eikä yksi oikeus voi käytännössä toteutua ilman toista. Wienin ihmisoikeuskonferenssi vahvisti ihmisoikeuksien jakamattomuuden ja niiden riippuvuuden toisistaan. Suomen lähtökohtana on kaikkien ihmisoikeuksien - niin kansalais- ja poliittisten kuin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellistenkin - samanarvoisuus. Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä eikä yksi oikeus voi käytännössä toteutua ilman toista. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta on tärkeää korostaa ja vahvistaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS-oikeuksien) velvoittavuutta. Globalisaatio ja maailmanlaajuiset kehityskysymykset sekä ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat luonnonkatastrofit ovat korostaneet TSS-oikeuksien merkitystä. kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa, ja kun kansojen korkeimmaksi päämääräksi on Lausuntopalvelu.fi 12/16

julistettu sellaisen maailman luominen, missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta, oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan, kun on tähdellistä edistää ystävällisten suhteiden kehittymistä kansojenvälille, kun Yhdistyneiden KKansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen, sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa, kun jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista, ja, kun yhteinen käsitys näiden oikeuksien ja vapauksien sisällöstä on mitä tärkein tämän sitoumuksen täydelliselle toteuttamiselle,.. Kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto on yksi keskeisimmistä yhteisöoikeudellisista periaatteista he_265+2002.pdf. Valtio ei voi vedota kansalliseen oikeuteensa, ei edes perustuslakiinsa, perusteena kansainvälisten velvoitteidensa loukkauksille. Tämä tiedonato sekä vaatimukset jää voimaan ikuisesti jokaisen lain sekä asetuksen säätmisessä. Jokaisen lausunnonpyynnön vastaukseksi. Velvoittan siitä vaatimuksesta tiedotamaan myös jokaista lainsäätäjä kaikissa ministeriöissä, hallintoviranomaista sekä kansanedustaa, persidentti. Lisävaatimukset: KAIKKINAISEN ROTUSYRJINNÄN POISTAMISTA KOSKEVAN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN NOUDATTAMISEN VAATIMUS YHDISTYNEIDEN KANSANKUNTIEN PERUSKIRJAN SISÄLTÄMÄN VELVOITUKSIEN NOUDATTAMISEN VAATIMUS Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi noudattamisen vaatimus sekä siihen liittyvien lisäpytäkirjojen noudattamisen vaatimus (1. Yleissopimuksen ja lisäpöytäkirjojen sisältö 1 artikla velvoittaa sopimusvaltioita takaamaan jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle henkilölle yleissopimuksen 1 osassa määritellyt oikeudet ja vapaudet.) WIENIN YLEISSOPIMUS JA SEN 18 ARTIKLA - PACTA SUNT SERVANDA -velvoiten noudattamisen vaatimus TSS:n sekä KP:n sopimuksien noudattamisen vaatimus Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimus Itergiteettiperiaaten noudattamisen vaatimus Lausuntopalvelu.fi 13/16

Luottamuksensuojan periaaten vaatimus Oikeutettujen odotusten suojan vaatimus Perustuslain noudattamisen vaatimus Korostettu asiantuntemusvaatimus. Yleinen yhdeenvertaisuuslauseke Syrjintä on ihmisten välisiin eroihin perustuvaa ei-hyväksyttävää kohtelua. Oikeus olla joutumatta syrjityksi on yksi kaikkein keskeisimmistä ihmisoikeuksista, koska syrjintä loukkaa ihmisarvon ydintä, ihmisen omaa identiteettiä. Perustuslain 6 :n yhdenvertaisuussäännös. Lisäksi PL 2.3 :stä johdettu lakisidonnaisuus luo yksilölle oikeuden vaatia ja edellyttää, että viranomaiset toteuttavat laissa määritellyt oikeudet ja edut. Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen OECD:n maa-arvion mukaan kansalaisten kuulemista koskeva toimintapolitiikka on pysynyt Suomessa heikkona hyvästä tahdosta ja monista eri puolilla hallintoa tehdyistä parannuksista riippumatta. Ydinkysymys hallinnon ja kansalaisten välisessä etäisyydessä on kansalaisten kuulemisen vähyys poliittisessa valmistelussa ja valtionhallinnossa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan ongelmia on aiheuttanut toimintaympäristön hidas muuttuminen asetettuihin tavoitteisiin nähden. Hallinnon avoimuutta ja osallistumista kehittävät hankkeet ovat usein olleet projektimaisia, mikä on hankaloittanut pysyvien tulosten aikaansaamista. Ministeriöiltä vaadittava uudenlainen proaktiivinen ote sekä hallinnon sisälle että ulkomaailmaan ja toisaalta ehtyvistä resursseista syntyvät paineet tehostaa toimintaa ovat osittain ristiriitaisia. s.44 Myös maahanmuuttajat ovat edelleen selkeästi aliedustettuja sekä ehdokkaina että luottamushenkilöinä. Tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen Suomen muuttuvan väestörakenteen tulisi näkyä myös demokraattisissa päätöksentekoelimissä. Ilman maahanmuuttajien edustusta on hankala löytää toimivia keinoja monikulttuurisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Avoin ja vastavuoroinen poliittinen järjestelmä on myös keino estää poliittista radikalisoitumista. Suomalaisen demokratian ongelmat näyttäisivät olevan säädösten sijaan toiminnan sekä asenteiden ja osallistumisen tasolla. Suomen etuna on lainsäädännöllisestä ja oikeudellisesta näkökulmasta katsottuna vahva edustuksellinen järjestelmä ja yleisesti kattava ja osallistumista tukeva lainsäädäntö. Demokratiapolitiikan tulee tähdätä aidosti vuorovaikutukselliseen Lausuntopalvelu.fi 14/16

päätöksentekokulttuuriin, jossa kaikki väestöryhmät voisivat osallistua kykyjensä ja halujensa mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. s.35 Linjaus 21: Suomi korostaa erityisesti naisten sekä heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien oikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia Suomi painottaa syrjinnän poistamiseen liittyviä kysymyksiä niin kansainvälisissä politiikkalinjauksissaan kuin antamallaan kehitysyhteistyö- ja muulla taloudellisella tuellaan. Demokratiaan kuuluvat myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ilman syrjintää. s.64 "Tuottamuksellinen teko. Jos tekijä rikkoo huolellisuusvelvoitettaan vaikka hän olisi voinut noudatta sitä. Tuottamuus voi olla törkeää, mikäli se kokoinaisuudena arvioidaan törkeäksi. Mitä korkemmaksi tuottamuus arvioidaan, stiä kovempi on myös rangasitus. Oleellista tuottamuksellisuudessa on se, mitä henkilö tiesi tai olisi pitänyt tietää vallitsevista olosuhteista ja tapahtumaan vaikuttavista tekijöistä. Nämä tekijät määrittelevät huolellisuusvelvoitteita, jota tekijän tulisi noudattaa. Voidaan oletta, että mikäli vahingonaiheuttaja on asiantuntija vahingontapahtumiseen liittyvissä asioissa, hänen oli pitänyt tietää tekonsa riskit. Asiantuntialta voidaan siis odottaa tiettyä tietämystä, vaikka hän ei tietäisi, hänen olisi pitänyt tietää. Henkilö ei siis voi vedota tiedon puutteensa. Henkilöltä voidaan odottaa sitä, että hän käyttää kaiken asiantuntemuksensa vahinkojen synnyn minimoimiseksi. " Kansojen alistaminen vieraalle alistumiselle, ylivaltiolle ja hyväksikäytölle on perusihmisoikeuksien kieltäminen, on vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja estää sen edistämisen maailmanrauhaa ja yhteistyötä STATUS NEGATIVUS Yksityiskohtaiset kommentit pykälistä Toimintaa on YK-sopimuksIen vastainen Kumpaa 2 :n (Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset) vaihtoehdoista pidätte tarkoituksenmukaisempana? - Kommentit perustelumuistioon Lausuntopalvelu.fi 15/16

KAUNNANJOHTO EIKÄ EDES VALTION VIRANOIMAISET OLE KYSELLYT KUNTALAISILTA/KANSLAISILTA MIELIPIDETTÄ, ETTÄ MILLAISTA PALVELUA HE TULEVAISUUDESSA HALUAVAT JA MITEN NE TULEE TODEUTTAA. HALUAVATKO YLIPÄÄNSÄ OSALLISTUA DIGITAALISESSÄ ELÄMÄSSÄ JA KÄYTTÄÄ DIGITAALISTA PALVELUA, JOSSA VIRANOMAISET HEITÄ VALVOO!!! TÄLLÄINEN LAINVALMISTELUN MENETTELY ON IHMISOIKEUSSOPIMUSTEN VASTAISTA JA ON VIHAPUHETTA!!!! Euroopan neuvoston ministerikomitea: Vihapuheella tarkoitetaan sellaista ilmaisua, jolla levitetään, ylläpidetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa. Ihmisoikeudet ovat yksilön oikeuksia, joita valtio viranomaiset ei voi pidättää itselleen! Ulkoistamissopimuksissa tulee vaatia perus- ja ihmisoikeuksien turvaamista.1 Intressikonfliktin poistamisen vaatimus Huonontamiskiellon vaatimus Guido Kross Lausuntopalvelu.fi 16/16