Budjettikatsaus 2013 Syyskuu 2012

Budjettikatsaus 2013 Syyskuu 2012

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin: 0295 160 01 (vaihde) Telefaksi: 09 160 33123 Virallinen sähköposti: valtiovarainministerio@vm.fi Viestintä: vm-viestinta@vm.fi Henkilökohtainen s-postiosoite: etunimi.sukunimi@vm.fi Internet: www.vm.fi Taitto: Anitta Heiskanen

Budjettikatsaus 2013 Sisällys talouden näkymät... 5 Taulukko Kansantalaouden kehitys.... 7 Taulukko Julkinen talous.... 7 hallituksen talouspoliittinen linja... 9 Kuvio Valtionvelka.... 9 VALTION TASAPAINON VAHVISTAMINEN JA PANOSTUKSET KASVUUN....11 Taulukko Eräät etuudet kuukaudessa vuonna 2013....15 Taulukko Eräiden julkisten palveluiden keskimääräiset kustannukset vuonna 2010....... 15 Taulukko Valtion tuloveroasteikko vuonna 2013....16 Taulukko Perintöveroasteikko vuonna 2013....16 Taulukko Valmisteverokannat vuonna 2013....16 Kuvio Vuonna 2013 voimassa oleva CO 2 perusteinen autovero....16 Kuvio Vuonna 2013 voimassa oleva massaperusteinen ajoneuvoveron perusvero....18 Kuvio Ajoneuvoveron perusvero CO 2 -perusteella 2013....18 Valtiontalouden alijäämä pienenee 2013...19 Kuvio Budjettitalouden tulot ja menot 2013....19 Kuvio Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino...21 Kuvio Mihin veroeurot käytetään?... 22 Kuvio Mistä veroeurot tulevat?.... 22 VALTIONTALOUDEN EU-TULOT JA MENOT VUOSINA 2011-2013... 23 Taulu Yhteenveto valtion ja EU:n välisistä maksuvirroista vuosina 2011-2013.... 23 Kuntatalous heikkenee 2013... 25 Kuvio Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit... 25 MUITA POIMINTOJA VUOden 2013 TALOUSARVIOesityksestä... 26

Budjettikatsaus 2013

Budjettikatsaus 2013 5 Talouden näkymät Talouskasvu hidastuu Suomessa nopeasti Maailmantalouden kasvun hidas vaihe jatkuu vielä vuosina 2012 ja 2013. Hitaan kasvun taustalla ovat hallitusten tuki- ja elvytystoimien päättyminen, heikko yksityinen kysyntä, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä epäselvyys euroalueen näkymistä. Useissa teollisuusmaissa julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitosten on yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa, mikä osaltaan heikentää kokonaiskysyntää. Kasvun painopiste on kehittyvissä talouksissa, vaikka suuressa osaa niistäkin kasvu hidastuu. Kansainvälisen talouden epävarmuus ja erityisesti euroalueen talouksien ongelmat heijastuvat Suomen talouteen useita välittymiskanavia pitkin. Vuoden 2012 talouskasvuksi ennustetaan 1 % ja kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa. Epävarmuuden nousu näkyy erityisesti yksityisissä investoinneissa, joiden ennustetaan laskevan edellisvuodesta. Kysynnän heikkous erityisesti euroalueella johtaa sekä viennin että tuonnin hienoiseen supistumiseen. Vuoden 2013 talouskasvuksi ennakoidaan niin ikään 1 %. Kasvun rakenne on kuitenkin monipuolistumassa. Yksityinen kulutus säilyy edelleen kasvun tärkeimpänä lähteenä, mutta viennin ennustetaan kääntyvän 2,5 prosentin kasvuun. Suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne on säilynyt kohtuullisen hyvänä. Vaatimaton tuotannon taso ei kuitenkaan riitä ylläpitämään työllisyyden kasvua ja työttömyys kääntyy nousuun v. 2013, jolloin työttömyysasteeksi ennustetaan 8,1 %. Inflaation ennakoidaan hidastuvan vuoden 2012 2,6 prosentista hieman vuonna 2013. Työmarkkinaosapuolten vuoden 2011 marraskuussa neuvottelema raamisopimus määrittää nimellisten ansioiden kehitystä lähivuosina. Nimellinen ansiotasoindeksi kohoaa 3,5 % v. 2012. Vuonna 2013 ansiotason nousun ennakoidaan hidastuvan. Rahoitusmarkkinoilta ja kansainvälisestä taloudesta kumpuavat shokit näkyvät Suomessa nopeasti johtuen taloutemme avoimuudesta. Vaikka Suomen talous on euroalueen vahvimpia tällä hetkellä, niin se on myös avoimuudesta johtuen yksi haavoittuvimmista. Myös työmarkkinoiden lähitulevaisuuteen liittyy riskitekijöitä. Taloudellinen kasvu on jo pidemmän aikaa ollut vaisua ja pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Kulutusvetoisen talouskasvun kääntöpuolena on kotitalouksien velkaantumisasteen nousu uudelle ennätystasolle. Kotitalouksien kulutushalukkuuteen vaikuttaa luottamus tulevaan, jolle etenkin työmarkkinoiden kehittymisellä on keskeinen merkitys.

6 Budjettikatsaus 2013 Sopeutustoimet pienentävät julkisen talouden alijäämää Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista, työeläkerahastoista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Julkisen talouden rahoitusasema vahvistui v. 2011, kun suotuisampi talouskehitys lisäsi julkisen talouden tuloja, aiemmat elvytystoimet päättyivät ja välillistä verotusta kiristettiin. Vuonna 2012 alijäämä on suurempi talouskasvun jäädessä vaisuksi euroalueen kriisin ja muiden tekijöiden johdosta. Julkinen velka kuitenkin kasvaa myös v. 2013 ennen muuta siksi, että valtio ja paikallishallinto ovat alijäämäisiä. Euroalueen velkakriisiin liittyvät toimet lisäävät Suomen julkisen talouden velkaantumista. Vuonna 2012 Suomi pääomittaa Euroopan vakausmekanismia 1,44 mrd. eurolla. Myös Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ottama velka tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden euromaiden julkista velkaa, vaikka kyseessä on nimenomaan takaus, mikä ei sinällään aiheuta velanottotarvetta valtion budjetteihin. Hallituksen sopeutustoimet kohentavat julkisen talouden tilaa vuodesta 2013 alkaen. Valtion velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen näyttäisi edelleen kääntyvän laskuun hallituskauden loppupuolella hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Budjettikatsaus 2013 7 Kansantalouden kehitys Ennuste, syyskuu 2012 2009 2010 2011* 2012** 2013** Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa 172,3 178,8 189,4 196,6 203,2 Bruttokansantuote, määrän muutos, % -8,5 3,3 2,7 1,0 1,0 Työttömyysaste, % 8,2 8,4 7,8 7,6 8,1 Työllisyysaste, % 68,3 67,8 68,6 68,9 68,9 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 0,0 1,2 3,4 2,6 2,4 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 3,7 3,0 3,0 1,8 1,7 Julkinen talous Keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, prosenttia Ennuste, syyskuu 2012 2009 2010 2011* 2012** 2013** Verot ja sosiaaliturvamaksut, % BKT:sta 42,7 42,4 43,3 43,2 43,8 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 56,1 55,8 54,8 55,0 55,4 Nettoluotonanto, % BKT:sta valtionhallinto paikallishallinto työeläkelaitokset muut sosiaaliturvarahastot -2,7-4,8-0,7 3,1-0,3-2,8-5,6-0,2 3,0 0,0-0,9-3,3-0,4 2,8 0,0-1,7-3,4-0,7 2,4 0,0-1,2-2,8-0,7 2,4 0,0 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 43,5 48,6 49,1 53,0 54,9 Valtionvelka, % BKT:sta 37,3 42,0 42,1 45,2 47,2

8 Budjettikatsaus 2013

Budjettikatsaus 2013 9 Hallituksen talouspoliittinen linja Hallituksen talouspolitiikka tähtää talouden kasvupotentiaalin vahvistamiseen kestävällä tavalla, työllisyysasteen nousuun, kotitalouksien ostovoiman myönteiseen kehitykseen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn ja teollisuuden toimintaedellytysten kohentamiseen. Suomen kannalta on tärkeää parantaa talouden kilpailukykyä ja pitää yllä luottamusta julkisen talouden kykyyn hoitaa velvoitteensa kaikissa tilanteissa. Konkreettinen tavoite on säilyttää valtion luottoluokitus nykyisellä parhaimmalla mahdollisella tasolla. Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi hallituksen tavoitteena on valtion velkasuhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus tavoittelee valtiontalouden tasapainoa sekä ennusteita vahvempaa talouskasvua. Vaalikauden aikana tehtävillä menojen ja tulojen sopeutustoimilla sekä rakenteellisilla toimilla vahvistetaan julkista taloutta. Tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus on päättänyt eri yhteyksissä välittömistä valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista. Toimet toteutetaan asteittain vuoteen 2015 mennessä ja ne kohentavat valtion rahoitusasemaa nettomääräisesti yhteensä n. 5, 1 mrd. eurolla vuodesta 2016 alkaen. Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lisäsopeutuksen tarpeen tarkastelu tehdään vuosittain. Valtionvelka mrd. euroa % 120 80 100 80 60 60 40 40 20 % BKT:sta mrd. euroa 20 0 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12* 14* 16* Lähde: Valtiovarainministeriö. 0

10 Budjettikatsaus 2013 Vaalikauden 2012 2015 menosääntö Vastuullisen ja pitkäjänteisen menopolitiikan varmistamiseksi hallitus on sitoutunut valtion menojen kasvua rajoittaviin menokehyksiin, jotka kattavat noin 80 prosenttia talousarviomenoista. Menokehys varmistaa osaltaan valtiontalouden vakaan ja uskottavan hoidon. Kehyksen ulkopuolelle jäävät suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä valtion osuus toimeentulotukimenoista. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä. Vaalikauden 2012 2015 menokehys asetettiin siten, että se toteuttaa hallitusohjelmassa sovitun n. 1,2 mrd. euron kehysmenojen nettomääräisen vähennyksen vuoden 2015 tasolla verrattuna edellisen vaalikauden viimeiseen kehyspäätökseen. Kokonaiskehyksestä on varattu vuosittain 200 milj. euroa lisätalousarvioesityksiä varten. Hallitus sitoutui ohjelmassaan toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän vaalikauden aikana laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Keväällä 2012 hallitus päättikin lisäsopeutustoimista. Kehykseen kuuluvissa menoissa päätettiin n. 1,2 mrd. euron lisäsäästöistä vuoden 2015 tasolla. Päätettyjen lisäsopeutustoimien myötä vaalikauden kokonaiskehystasoa ja vuosittaisia kehystasoja korjattiin alaspäin säästöjen mukaisesti. Vaalikauden kehystasoa alennettiin kesken vaalikauden nyt ensimmäistä kertaa nykymuotoisen kehysjärjestelmän historian aikana. Kehyksen alentaminen, toisin kuin korottaminen, on mahdollista kesken vaalikauden heikentämättä kehyksen uskottavuutta.

Budjettikatsaus 2013 11 Valtion tasapainon vahvistaminen ja panostukset kasvuun Talousarvioesitys vuodelle 2013 perustuu keskeisiltä osin jo kevään 2012 kehyspäätöksessä tehtyihin ratkaisuihin. Ehdotukseen sisältyy valtiontaloutta sopeuttavia sekä työllisyyden ja talouskasvun vahvistamiseen tähtääviä toimia. Nuorten yhteiskuntatakuu käyttöön Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan nuorten yhteiskuntatakuun avulla. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Ohjelmaa toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla. TE-toimistoissa tuetaan nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille. Nuorten ohjauspalveluja vahvistetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriössä mm. etsivään nuorisotyöhön kohdistetaan lisärahoitusta. Nuorten yhteiskuntatakuun rahoitukseen osoitetaan kokonaisuudessaan n. 60 milj. euroa v. 2013. Lisäksi käynnistetään nuorten aikuisten osaamisohjelma, johon osoitetaan 27 milj. euroa v. 2013. Nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisesti määrärahaa käytetään vailla perusasteen koulutusta olevien 20-29 -vuotiaiden nuorten oppilaitos- tai oppisopimusmuotoiseen koulutukseen sekä aikuisille suunnattujen ohjaus- ja neuvontapalvelujen vahvistamiseen. Vanhuspalvelulaki ja omaishoidon tukipalveluiden kehittäminen Talousarvioesityksessä kohdennetaan hallitusohjelman mukaisesti lisävoimavaroja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki) tulee voimaan heinäkuun 2013 alusta. Vanhuspalvelulain toimeenpanoon v. 2013 varataan valtion rahoitusta yhteensä 33 milj. euroa ja vuodesta 2015 eteenpäin valtion lisärahoitus on 82 milj. euroa vuodessa. Lain voimaantuloon mennessä valmistellaan kotihoidon laatusuositukset ja kehitetään hoidon laadun ja hoitoisuuden mittareita. Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan laatua parannetaan varmistamalla laatusuositusten toteutuminen. Mikäli ympärivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa ei saavuteta laatusuositusten mukaista (vähintään 0,5) henkilöstömitoitusta, säädetään vähimmäismitoituksesta vuoden 2015 alussa valtioneuvoston asetuksella. Omaishoidon tukipalvelujen parantamiseksi varataan peruspalvelujen valtionosuuteen vuodesta 2013 lisärahoitusta 10 milj. euroa vuodessa.

12 Budjettikatsaus 2013 Aktiivisella työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla sekä verotoimilla tuetaan kasvua Talousarvioesityksessä pyritään tukemaan talouskasvua luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja investoinneille sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Työvoima- ja yrityspalvelut uudistetaan vuoden 2013 alusta lähtien. Uudistuksen tavoitteena on tukea osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. TE-toimistojen palvelut järjestetään valtakunnallisten palvelulinjojen mukaisesti ja palveluvalikoima uudistetaan. Verotuksessa otetaan määräajaksi käyttöön useita yritysten verokannustimia talouskasvun vauhdittamiseksi. Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi otetaan käyttöön verokannustin tutkimus- ja kehitystoiminnalle, minkä lisäksi investointien lisäämiseksi teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeus kaksinkertaistetaan. Pääomatuloverotuksessa otetaan käyttöön sijoittajan verokannustin, jossa sijoittaja saa vähennyksen kasvuyritykseen tekemästään sijoituksesta. Listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettamaa nostetaan. Kasvuun tähtäävien veroperustemuutosten lisäksi tutkimus- ja kehitystoimintaa tuetaan mm. työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Finnvera Oyj:n rahoitusosuutta lisätään kasvuyrityksissä sekä alkavissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä. Viennin jälleenrahoitusmallin mukaiseen rahoitustoimintaan vientiyrityksille ja alustoimituksille osoitetaan 940 milj. euroa. Pitkäaikaistyöttömyyden torjuminen ja työllisyyden lisääminen Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi aloitetaan kuntakokeilu, jossa kunnan vastuuta pitkäaikaistyöttömien palveluissa ja työllistymisessä kasvatetaan. Samassa yhteydessä 62 kunnassa toteutetaan ns. työllistymisbonuskokeilu, jossa pitkäaikaistyötön saa työllistymisen jälkeen pitää yhden kuukauden ajan työmarkkinatuen. Kokeilu lisää määrärahatarvetta 3,7 milj. euroa. Vuoden 2013 alusta lähtien on määrä toteuttaa toimintaohjelma osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan lisäämällä kotouttamiskoulutusta. Toimeentulotukea uudistetaan säätämällä työttömyysturvan aktiiviajan korotukset etuoikeutetuksi tuloksi. Uudistuksella kannustetaan pitkäaikaistyöttömiä osallistumaan aktiivitoimiin. Tämä lisää määrärahatarvetta 3 milj. eurolla. Työllisyysmäärärahoja lisätään. Tavoitteena on 30 prosentin aktivointiaste. Työllisyystilanteen mahdolliset muutokset heijastuvat aktivointiasteeseen.

Budjettikatsaus 2013 13 Rakenneuudistuksista vauhtia kasvulle Rakenneuudistuksissa edetään hallituksen kevään 2012 kehysriihen yhteydessä hyväksymän rakennepoliittisen kannanoton mukaisesti. Asuntorakentamista (ARA) tuetaan epävarmassa suhdannetilanteessa. Asuntopolitiikan toimenpiteitä vauhditetaan tavoitteena parantaa kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa. Julkisten tietovarantojen avaamista yleiseen maksuttomaan käyttöön jatketaan. Ilmatieteen laitoksen sää-, ilmasto- ja meridata, keskeiset tutka- ja salamatuotteet sekä kansallisen sääennustemallin data vapautetaan maksuttomaan käyttöön vuoden 2013 alusta. Pienituloisten toimeentulo turvataan Pienituloisten ostovoiman parantamiseksi perusturvaetuuksiin tehdään aikaistettu indeksikorotus jo 1.1.2013. Ylimääräisellä indeksikorotuksella kompensoidaan arvonlisäverokannan korotuksen vaikutuksia pienituloisten ostovoimaan. Indeksitarkistusten aikaistaminen koskee kansaneläkeindeksiin sidottuja eräitä Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemia perusturvaetuuksia sekä toimeentulotukea. Korotus lisää määrärahatarvetta arviolta 45 milj. euroa v. 2013. Kyseessä on indeksikorotuksen osittainen aikaistus vuodelta 2014 ja se toteutetaan vain vuotta 2013 koskien. Perheiden toimeentulon parantamiseksi työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan puolison tulojen osalta, mikä lisää määrärahatarvetta 32 milj. euroa. Työttömän työllistyessä työhön menosta johtuvien tulojen nousun vuoksi tehtävää asumistuen tarkistusta lykätään nykyisen 3 kuukauden sijasta 6 kuukauteen. Tämä lisää asumistukimenoja vuositasolla 1 milj. eurolla. Tätä koskevan lakimuutoksen on määrä tulla voimaan vuoden 2013 alusta ja se jatkuisi vuoden 2015 loppuun. Myös tämä uudistus kannustaa työntekoon. Verotusta kiristetään valtiontalouden vahvistamiseksi Vuonna 2013 toteutettavien veropoliittisten sopeuttamistoimien taustalla on tarve vahvistaa valtiontalouden tasapainoa. Verotuksen sopeutustoimien osana toteutetaan myös veroratkaisuja, joilla edistetään verotuksen oikeudenmukaisuutta. Veroperustemuutoksista päätettiin huhtikuun 2012 kehyspäätöksen yhteydessä. Merkittävimmät verotusta koskevat toimet talousarvioesityksessä ovat ansiotuloverotuksen inflaatio- ja ansiotasotarkistuksen tekemättä jättäminen sekä kaikkien arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä.

14 Budjettikatsaus 2013 Verotuksen oikeudenmukaisuutta vahvistetaan solidaarisuusveroilla. Valtion tuloveroasteikkoon lisätään väliaikainen uusi ylin tuloluokka. Suurten perintöjen sekä suurten eläketulojen verotusta kiristetään. Samalla pienituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä. Ensi vuonna otetaan käyttöön myös uusi televisiolupamaksun korvaava yleisradiovero, jonka kertymä siirretään valtion televisio- ja radiorahaston kautta Yleisradio Oy:lle. Lisäksi otetaan käyttöön pankkivero. Verovapaan kilometrikorvauksen ylikompensaatiota puretaan asteittain. Yhteisöverotuksessa huomioidaan koulutuskulujen verovähennys. Lisäksi korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan. Sosiaalietuuksiin muutoksia Lääkkeiden peruskorvauksen alempaa erityiskorvausta alennetaan 7 prosentilla ja lääkkeiden tukkuhintoja alennetaan 5 prosentilla 1.2.2013 alkaen. Toisaalta lääkekorvauskattoa alennetaan n. 50 eurolla eniten lääkkeistään maksavien aseman parantamiseksi 1.1.2013 lukien. Toimenpiteet vähentävät määrärahatarvetta n. 103 milj. eurolla. Isyysvapaata pidennetään 54 arkipäivään muita vanhempainvapaita vähentämättä, mikä lisää määrärahatarvetta n. 0,3 milj. eurolla. Keliakiaa sairastaville maksettavaa kuukausittaista ruokavaliokorvausta korotetaan 21 eurosta 23,6 euroon, mikä lisää määrärahatarvetta 1 milj. eurolla.

Budjettikatsaus 2013 15 Eräät etuudet kuukaudessa 1) vuonna 2013 1.1.2013 alkaen 2013 /kk TÄYSI KANSANELÄKE - yksin asuva - avo- tai avioliitossa Takuueläke - takuueläke Lapsilisät 1. lapsi 2. lapsi 3. lapsi 4. lapsi 5. jne lapsi - yksinhuoltajakorotus/lapsi 628,08 557,10 736,54 104,19 115,13 146,91 168,27 189,63 48,55 2012 /kk 608,63 539,85 713,73 104,19 115,13 146,91 168,27 189,63 48,55 Sairausvakuutuksen päivärahat - sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan minimitaso 592,50 574,00 Lasten kotihoidon tuki - hoitoraha/lapsi - osittainen hoitoraha/lapsi Yksityisen hoidon tuki 335,62 96,11 327,46 93,77 - hoitoraha/lapsi 170,87 166,71 Työttömän perusturva - peruspäiväraha, työmarkkinatuki 695,74 674,24 Eräiden julkisten palveluiden keskimääräiset kustannukset vuonna 2010 OPETUS- JA SIVISTYSTOIMI - perusopetus - lukiokoulutus - ammatillinen peruskoulutus - ammattikorkeakoululutus - yliopistokoulutuksen budjettirahoitus - yleiset kirjastot SOSIAALIPALVELUT 1) - lasten päivähoito - vanhainkotihoito TERVEYDENHUOLTOPALVELUT Perusterveydenhuolto - terveyskeskuskäynti - vuodeosastohoito - hammashoito 1) Nettomenot. euroa 6 915 6 258 10 604 7 993 8 354 3,2 53 121 76 164 72 /oppilas /opiskelija /opiskelija /opiskelija /opiskelija /lainaus Lähteet: Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tilastokeskus /hoitopäivä /hoitopäivä /käynti /hoitopäivä /käynti Erikoissairaanhoito - somaattinen erikoissairaanhoito 829 /hoitopäivä Opintotuki, enimmäismäärät Opintoraha Korkeakouluopiskelijat - itsenäisesti asuvat, alle 18-vuotiaat - itsenäisesti asuvat, 18 vuotta täyttäneet Muissa oppilaitoksissa opiskelevat - itsenäisesti asuvat alle 18-vuotiaat - itsenäisesti asuvat, 18 vuotta täyttäneet 145,00 298,00 100,00 246,00 145,00 298,00 100,00 246,00 Asumislisä - 80 % määritellystä 2) asumismenosta 201,60 201,60 Opintolainan valtiontakaus - Korkeakouluopiskelijat 300,00 300,00 1) Päiväkohtaisesti määräytyvät etuudet on arvioitu kuukausitasolle. 2) Asumislisää ei myönnetä asumismenoista, jotka ylittävät 252 euroa.

16 Budjettikatsaus 2013 Valtion tuloveroasteikko, vuonna 2013 Progressiivinen tuloveroasteikko Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % 16 100-23 900 8 6,5 23 900-39 100 515 17,5 39 100-70 300 3 175 21,5 70 300-100 000 9 883 29,75 100 000-18 719 31,75 Kunnallisvero ja sosiaaliturvamaksut keskimäärin 25,2 % sisältäen palkansaajan työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun Pääomatulon veroprosentti 30 % ja yhteisöveroprosentti 24,5 % 1 Palkansaajamaksujen muutokset vuonna 2013 ovat: työeläkemaksu (alle 53 v.) +0,2 %-yks. ja työeläkemaksu (53 v. täyttäneet) +0,3 %-yks. sairaanhoitomaksu +0,08 %-yks. päivärahamaksu (palkansaajat) -0,09 %-yks. ja päivärahamaksu (yrittäjät) -0,1 %-yks. työttömyysvakuutusmaksu 0,0 %-yks. Perintöveroasteikko, vuonna 2013 Verotettavan osuuden arvo, euroa Veron vakio-osuus alarajan kohdalla, euroa Vero-% ylimenevästä osasta 20 000 40 000 100 7 40 000 60 000 1 500 10 60 000 200 000 3 500 13 200 000 1 000 000 21 700 16 1 000 000 149 700 19 Yllä olevaa asteikkoa sovelletaan I veroluokkaan.

Budjettikatsaus 2013 17 Valmisteverokannat, vuonna 2013 Olut (keskiolut 4,5 t-%, 0,33 l) 0,44 Siideri (4,5 t-% 0,33 l) 0,52 Viinit (11 t-%, 0,75 l) 2,34 Väkevä viini (21 t-%, 0,75 l) 4,69 Väkevät (40 t-%, 0,7 l) 12,15 Keskihintainen savuke (20 kpl) 2,92 Keskihintainen kääretupakka (30g pussi) 2,55 Moottoribensiini (snt/l) 65,03 Dieselöljy (snt/l) 46,95 Makeiset (snt/kg) 95 Jäätelö (snt/l), (0,5 l) 47,5 Virvoitusjuomat (snt/l) 11 Vuonna 2013 voimassa oleva CO 2 -perusteinen autovero % 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 0 20 40 60 80 100 120 140 180 CO 2 200 220 240 260 280 300 320 340 360

18 Budjettikatsaus 2013 Vuonna 2013 voimassa oleva massaperusteinen ajoneuvoveron perusvero 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 0-1300 1401-1500 1601-1700 1801-1900 2001-2100 2201-2300 2401-2500 kg Ajoneuvoveron perusvero CO 2 -perusteella 2013 2601-2700 2801-2900 3001-3100 3201-3300 3401-650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 0 21 42 63 84 105 126 147 168 189 CO 2 210 231 252 273 294 315 336 357 378 399

Budjettikatsaus 2013 19 Valtiontalouden alijäämä pienenee 2013 Talousarvioesityksen määrärahat kasvavat säästöistä huolimatta Talousarvioesityksen määrärahoiksi esitetään 54,1 mrd. euroa, mikä on 1,6 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat nousevat reaalisesti n. 1 % vuoden 2012 varsinaisen talousarvioon verrattuna. Määrärahatasoon vaikuttaa hallituksen päättämät lisäpanostukset mm. nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja työttömyysturvaan, yleisradiorahoituksen toteuttaminen valtion talousarvion kautta sekä eräät automaattiset tekijät, kuten laki- ja sopimusperusteiset hinta- ja kustannustasotarkistukset ja valtionvelan korkomenot. Hallituksen päätökset valtiontalouden vakauttamiseksi puolestaan vähentävät määrärahoja talousarviovuonna nettomääräisesti n. 350 milj. eurolla. Vuonna 2013 ei mm. tehdä lapsilisiin, yliopistojen valtionrahoitukseen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuuksiin indeksikorotuksia. Tämän lisäksi leikataan kuntien peruspalveluiden valtionosuutta, puolustusmateriaalihankintoja sekä sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoja, matkakorvauksia ja yksityisen hoidon korvauksia. Valtionvelan korkomenot alenevat n. 15 prosentilla (n. 320 milj. eurolla) vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon nähden korkotason voimakkaan laskun johdosta. Budjettitalouden tulot ja menot 2013, miljardia euroa 60 Valtion velan lisääminen 50 7,0 Muut tulot 7,1 40 Muut verot 2,9 Valmisteverot 6,7 30 Liikevaihtoon perustuvat verot 20 17,8 10 Tulo- ja varallisuusverot 12,6 Tulot 54,1 mrd. euroa Lähde: Valtiovarainministeriö Menot 54,1 mrd. euroa Korkomenot 1,8 Muut siirtomenot 4,5 Valtionavut kotitalouksille sekä siirrot Kelalle ja sotu - rahastoille 15,9 Valtionavut elinkeinoelämälle 3,7 Valtionavut kunnille 12,2 Sijoitusmenot 1,9 Muut kulutusmenot 7,6 Toimintamenot 6,4

20 Budjettikatsaus 2013 Vuoden 2013 kehykseen kuuluvat menot ovat 42,4 mrd. euroa. Vaalikauden kehys 2013 2016 on asetettu siten että vuoden 2013 kehystaso on 42,7 milj. euroa. Näin ollen 140,7 milj. euroa jää vuoden 2013 talousarvioesityksen jälkeen ns. jakamattomaksi varaukseksi. Lisätalousarvioita varten on varattu lisäksi 200 milj. euroa. Verotulot kasvavat 5 % pääasiassa veroperustemuutosten johdosta Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 47,1 mrd. euroa v. 2013. Tuloista n. 85 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Verotuottoja kasvattavat pääasiassa hallituksen veropoliittiset toimet valtiontalouden tasapainon vahvistamiseksi. Lisäksi tuloarvioihin on lisätty vuoden 2013 alusta käyttöönotettava yleisradiovero. Talouskasvun hidastumisesta ja rahoitusmarkkinoiden epävakaudesta huolimatta työllisyyden ja kotimaisen kysynnän kasvu nostaa verotulokertymiä. Vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna verotulojen arvioidaan kasvavan n. 5 % ja budjettitalouden varsinaisten tulojen n. 4 %. Valtion verotuottoja lisääviä veroperustemuutoksia ehdotetaan vuodelle 2013 yhteensä 2,0 mrd. euron edestä vuositasolla. Verotuottoa vähentäviä veroperustemuutoksia on 0,5 mrd. euron edestä. Lisäksi valtion verotuotossa on huomioitu päätös jättää tekemättä tuloveroperusteiden tarkistaminen ansiotason nousun kompensoimiseksi (260 milj. euroa). Veroperusteisiin tehtävien muutosten vaikutus valtion verotuloihin on nettomääräisesti vuositasolla 1,5 mrd. euroa. Valtionvelka nousee 96 mrd. euroon Talousarvioesitys vuodelle 2013 on 7,0 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisävelkaa. Vuoden 2012 alijäämä on 8,7 mrd. euroa (ml. toinen lisätalousarvio) eli budjettitalouden tasapaino vahvistuu vuodesta 2012 1,7 mrd. eurolla. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan v. 2013 n. 2,8 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2013 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan runsaat 96 mrd. euroa, mikä on n. 47 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Budjettikatsaus 2013 21 Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino mrd. euroa 50 mrd. euroa 5 40 0 30-5 20 10 EVM-pääomitus -10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013-15 Tasapaino, oikea Lähde: Valtiovarainministeriö Tulot ilman nettolainan ottoa, vasen Menot ilman nettokuoletuksia, vasen

22 Budjettikatsaus 2013 Mihin veroeurot käytetään? Julkisyhteisöjen menot vuonna 2010; 99,8 mrd. euroa / 55,5 % BKT:sta (2009: 96 mrd. euroa/56,3 %) Yleinen julkishallinto ja korkomenot,13,0 Sosiaaliturva ml. lakisääteiset työeläkkeet, 43,0 Puolustus, 2,8 Yleinen järjestys ja turvallisuus, 2,8 Elinkeinotuet ja infrastruktuuri, 8,7 Ympäristönsuojelu, asuminen ja yhdyskunnat, 1,5 Terveydenhuolto, 14,1 Koulutus,11,7 Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto, 2,2 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Mistä veroeurot tulevat? Julkisyhteisöjen tulot vuonna 2010: 94,7 mrd. euroa / 53,4 % BKT:sta (2009: 91 mrd. euroa / 53,4%) Muut tulot, 12,3 mrd. euroa Omaisuutulot, 7,0 mrd. euroa Arvonlisävero ja muut välilliset verot, 24,0 mrd euroa Tulo- ja omaisuusverot, 28,6 mrd. euroa Sosiaaliturvamaksut, 22,6 mrd. euroa Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito

Budjettikatsaus 2013 23 Valtiontalouden EU-tulot ja -menot vuosina 2011-2013 Valtiontalouden tasolla Suomen arvioidaan maksavan v. 2013 EU:n budjettiin ja Euroopan kehitysrahastoon 1 988 milj. euroa. Suomen maksut kasvavat 79 milj. euroa vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Suomi maksaa n. 4,1 mrd. euron suuruisesta maksuhelpotuksesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle 106 milj. euroa v. 2013. Suomen valtion budjettitalouden arvioidaan saavan v. 2013 EU:n budjetista tuloja 1 212 milj. euroa, mikä on 11 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2012 talousarviossa on arvioitu saatavan. Rakennepoliittisen tuen arvioidaan vähenevän 13 milj. euroa ja maataloustuen sekä maaseudun kehittämistuen arvioidaan kasvavan yhteensä 1 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna. Yhteenveto valtion ja EU:n välisistä maksuvirroista vuosina 2011-2013 (milj. euroa) 2011 Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 TAE Valtiontalouden menot Budjettitalous ALV-maksu BKTL-maksu Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitus EU-MAKSUT YHTEENSÄ Euroopan kehitysrahasto 261 1 456 87 1 813 49 252 1 504 94 1 850 59 283 1 541 106 1 930 58 YHTEENSÄ 1 862 1 909 1 988 Valtiontalouden tulot Budjettitalous Maataloustuki Maaseudun kehittäminen Rakennepoliittinen tuki Tullien yms. kantopalkkio Muut tulot 1 548 267 240 48 33 551 302 258 47 31 549 305 245 55 26 Rahastotalous Interventiorahasto Maatilatalouden kehittämisrahasto 50 17 5 29 5 27 YHTEENSÄ 1 203 1 223 1 212 EU:n puolesta kannetut tullit, maatalous- ja sokerimaksut 192 188 220 1 Sisältää mm. yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallinnan (v. 2013 16,6 milj. euroa)

24 Budjettikatsaus 2013 Kuntatalous heikkenee 2013 Kunnat järjestävät asukkailleen peruspalvelut, joista tärkeimmät liittyvät koulutukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Palvelut rahoitetaan pääasiassa kuntien verotuloilla, joita kertyy kunnallisverosta (85 % verotuloista), kiinteistöverosta (6 % verotuloista) sekä osasta yhteisöveron tuottoa (9 % verotuloista). Yhteensä kuntien verotulojen arvioidaan olevan n. 20,2 mrd. euroa v. 2013, mikä on 4 % enemmän kuin vuodelle 2012 on arvioitu. Verotulojen kohtuulliseen kasvuun vaikuttaa ennen kaikkea se, että v. 2013 tuloveroperusteisiin ei ehdoteta juuri tehtävän muutoksia. Talousarvioesitykseen liittyvät veroperustemuutokset vähentävät kunnallisverotuottoa n. 12 milj. eurolla, mikä otetaan huomioon valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäävänä tekijänä. Yritystoiminnan tukemiseksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön yhteisöveron tuottoa vähentäviä verokannusteita. Näillä ei kuitenkaan ole vaikutusta kuntien yhteisöverotuottoon, sillä kuntien jakoosuutta muutetaan vastaavasti. Yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen korotus jatkuu edelleen 5 prosenttiyksikön suuruisena v. 2013. Vuonna 2013 valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä 10,7 mrd. eurolla. Valtionavut lisääntyvät vuodelle 2012 budjetoituun verrattuna n. 180 milj. eurolla. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 9,7 mrd. euroa ja muihin valtionavustuksiin 1,0 mrd. euroa. Valtionosuusjärjestelmään sisältyvä valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Vuonna 2013 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on 30,96. Näin ollen kunnan rahoitusosuus peruspalveluihin on 69,04 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman perusopetuksen jälkeisen koulutuksen valtionosuusprosentti on 41,89 %. Kuntien valtionavut määräytyvät pääosin laskennallisin perustein ja ovat kunnan tuloina yleiskatteisia, eli kunta voi harkintansa mukaan päättää niiden käytöstä. Valtionosuuksia alentaa peruspalvelujen valtionosuuden asteittainen leikkaus, joka on 125 milj. euroa v. 2013, sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien indeksikorotuksen tekemättä jättäminen. Lisäksi säästöjä kohdistuu mm. oppilaitosten perustamiskustannuksiin, ammatilliseen lisäkoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja ammattikorkeakouluihin. Toisaalta valtionosuuksia korottavat mm. koulutuksen laadun kehittämiseen, nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoon, pitkäaikaistyöttömien aktivointikokeiluun sekä vanhuspalvelulain voimaantuloon liittyvät lisäykset. Lisäksi indeksikorotus nostaa valtionosuuksia 231 milj. eurolla ja ikärakenteen ja väestön määrän muutos nettomääräisesti 67 milj. eurolla.

Budjettikatsaus 2013 25 Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa tarkastellaan peruspalveluohjelmassa ja siihen liittyvässä vuosittaisessa peruspalvelubudjetissa, joka on osa valtion kehys- ja talousarviomenettelyä. Budjettiesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2012 verrattuna nettomääräisesti 193 milj. eurolla. Kuntatalouden ennakoidaan kiristyvän v. 2012 toimintamenojen kasvaessa selvästi nopeammin kuin verorahoituksen. Kuntatalous pysyy kireänä myös lähivuodet. Vuonna 2012 vuosikate kattaa poistot, mutta jää selvästi nettoinvestointeja pienemmäksi. Vuonna 2013 kuntien vuosikatteen arvioidaan heikkenevän eikä se enää kattaisi poistoja. Kuntatalous kääntyisi näin ollen alijäämäiseksi, ja velkaantuminen jatkuisi. Keskipitkällä aikavälillä kuntatalous uhkaa edelleen heikentyä. Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttäisi menokehityksen sopeuttamista tulokehityksen asettamiin rajoihin ja tuottavuutta lisäävien uudistusten toteuttamista kuntataloudessa. Mikäli menojen kasvua ei pystytä hillitsemään, uhkana ovat kunnallisveroprosenttien tuntuvat korotukset sekä velkaantumisen jatkuminen nopeana. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit, milj. euroa 3600 3200 2800 2400 2000 1600 1200 800 400 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Vuosikate Nettoinvestoinnit Käyttöomaisuuden poistot.

26 Budjettikatsaus 2013 Muita poimintoja vuoden 2013 talousarvioesityksestä Ulkoasiainministeriön hallinnonala Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 1,1 mrd. euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan olevan 0,55 % BKTL:sta. Ulkoasiainministeriön pääluokan varsinaisen kehitysyhteistyömomentin määrärahaksi osoitetaan 892,6 milj. euroa, mikä vastaa vuoden 2012 tasoa. Aiemman lähialueyhteistyön päätyttyä 3,2 milj. euroa ohjataan Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön. Toiminnassa painotetaan ensisijaisesti pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa sekä monenvälistä yhteistyötä pohjoisissa alueneuvostoissa sekä tuetaan Venäjä-toimintaohjelman toimeenpanoa. Oikeusministeriön hallinnonala Syyttäjien ja yleisten tuomioistuinten asianhallintajärjestelmien uudistamista jatketaan. Tähän osoitetaan 6,4 milj. euroa. Teollis- ja tekijänoikeusasiat keskitetään Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnasta ja Helsingin käräjäoikeudesta markkinaoikeuteen 1.9.2013 lukien, mihin osoitetaan 0,4 milj. euroa. Vankiloiden peruskorjausohjelmaa jatketaan paljusellien poistamiseksi, minkä johdosta Rikosseuraamuslaitoksen toimitilamenoihin osoitetaan lisäystä 1,2 milj. euroa. Harmaan talouden torjuntaan tuomioistuimille, ulosottolaitokselle ja syyttäjälaitokselle osoitettuja määrärahoja lisätään 0,6 milj. euroa. Sisäasiainministeriön hallinnonala Rajavartiolaitoksen neljän kaksimoottorisen helikopterin uusimisen jatkamiseen kohdistetaan 22 milj. euroa. Lisäksi käynnistään kolmen meripelastushelikopterin modifikaatio ja G-huolto, johon osoitetaan 2 milj. euroa. Aikaisemmin tilatun uuden ulkovartiolaivan hankintaan myönnetään 52 milj. euroa. Poliisin määrärahoihin osoitetaan 12 milj. euron tasokorotus poliisin toimintakyvyn varmistamiseksi. Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin osoitetaan lisärahoitusta 2,4 milj. euroa rajaliikenteen kasvun johdosta. Turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi Maahanmuuttovirastolle myönnettyä 2,7 milj. euron lisärahoitusta jatketaan.

Budjettikatsaus 2013 27 Puolustusministeriön hallinnonala Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoihin ehdotetaan yhteensä 69 milj. euron vähennystä. Puolustusvoimien toimintamenomäärärahaa ehdotetaan lisättäväksi 71 milj. eurolla. Puolustusmateriaalihankintojen määrärahaa ehdotetaan vähennettävän 134 milj. euroa osittain hallitusohjelman mukaisten säästöjen toteuttamiseksi ja osittain maksatusten siirtyessä myöhemmille vuosille. Valtiovarainministeriön hallinnonala Verohallinto käynnistää verotuksen tietojärjestelmien kokonaisuudistuksen hankintalain edellyttämällä kilpailutuksella. Valmisohjelmistoon perustuvaan uudistukseen esitetään 25,4 milj. euroa siirtona valtiokonsernin tuottavuuden edistämiseen varatuista määrärahoista. Harmaan talouden torjuntaa edistetään perustamalla poikkihallinnollinen viranomaistiedon tietolähdejärjestelmä. Myös tämän rahoitus esitetään hoidettavaksi valtiokonsernin tuottavuuden edistämiseen varatuista määrärahoista yht. 0,5 milj. euroa. Virastolle esitetään uutena tehtävänä vuoden 2013 alusta yleisradioveron verotustehtävien hoitamista. Veronkannon vaatimien tietojärjestelmien ylläpidon menoihin esitetään 0,4 milj. euron lisämäärärahaa. Valtion eläkeasioiden hoitoon liittyvät työnantaja-asiakkaisiin kohdistuvat tehtävät sekä valtion eläkkeisiin liittyvät aktuaari- ja tilastotoimen tehtävät esitetään siirrettäväksi Kevan hoidettavaksi vuoden 2013 alusta. Esitys on jatkoa vuoden 2011 alussa tehdylle valtiokonttorin henkilöasiakkaiden eläkeasioiden käsittelyn ja palvelujen siirrolle Kevaan. Siirtojen johdosta maksullisen toiminnan tuotot supistuvat ja tämän johdosta esitetään yht. 5 milj. euron määrärahalisäystä viraston toimintaedellytysten turvaamiseen. Lisäksi virastolle esitetään uutena tehtävänä valtiovarainministeriön hallinnonalalle perustettavan kansalaisen yleisneuvontapalveluyksikön ohjausta. Tämän johdosta virastoon esitetään siirrettäväksi sisäasiainministeriön hallinnonalalta 12 henkilötyövuotta ja 1,1 milj. euroa Kouvolaan keskitettävän yleisneuvontapalveluyksikön toiminnan käynnistämiseen. Aluehallintoviraston tehtävät ovat lisääntyneet erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä sekä ympäristölupatehtävissä vesilain uudistuksen johdosta. Viraston toimintaedellytysten turvaamiseksi esitetään 1,7 milj. euron määrärahalisäystä. Ikääntymiskehitys aiheuttaa merkittävää kasvupainetta valtion eläkemenoihin seuraavien kahden vuosikymmenen ajan. Eläkkeiden rahoituksen kestävyyden parantamista sekä keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostamista pyritään edistämään valtiokonttorin Kaiku-toiminnalla torjumalla työkyvyn alenemista

28 Budjettikatsaus 2013 ja siten hidastamalla eläkemenojen kasvua. Vuodelle 2013 esitetään 4,2 mrd. euron rahoitusta valtion eläkelain mukaisten menojen maksamiseen. Kasvua tässä määrärahassa on 127 milj. euroa vuoden 2012 vastaavaan lukuun verrattuna. Valtiokonsernin tuottavuuden edistämiseen varatuista määrärahoista esitetään käytettäväksi n. 43 milj. euroa erilaisiin hallinnonalojen tietojärjestelmäuudistuksiin ja sähköistä asiointia parantaviin hankkeisiin tavoitteena hallinnon tuottavuuden lisääminen ja asiakaspalvelun parantaminen. Euroopan investointipankin pääomaa on esitetty korotettavaksi yht. 10 mrd. eurolla, josta Suomen osuus on 127,8 milj. euroa. Korotus esitetään maksettavaksi vuosina 2013-2015. Vuodelle 2013 esitetään 127,8 milj. euron valtuutta sitoutua pääomankorotukseen sekä 64 milj. euron määrärahaa vuoden 2013 osuuden maksamista varten. Korotuksen jälkeen Suomen osuus investointipankin pääomasta on yhteensä 3 mrd. euroa. Uusien kuntajakoselvitysten tekemistä varten ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa, joka vähennetään vastaavasti kuntien peruspalvelujen valtionosuusmäärärahasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusindeksi ja yliopistoindeksi jäädytetään säästösyistä vuodeksi 2013. Samalla teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksiin tehtävä indeksikorotus rahoitetaan veikkausvoittovaroista. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuodesta 2013 lukien. Perusopetuksen opetusryhmäkokojen pienentämiseen osoitetaan 60 milj. euroa. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja vähennetään runsaat 2 000 v. 2013 koulutustarve-ennakointien mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä- ja oppilaitosverkkoa sopeutetaan alueiden väestökehitykseen. Homekoulujen korjauksiin ja oppilaitosten perustamiskustannuksiin varataan vuodelle 2013 yhteensä 58 milj. euroa. Tieteeseen, taiteeseen, liikuntaan ja nuorisotyöhön vuodelle 2013 ehdotetaan 1058 milj. euroa, mistä 532 milj. euroa eli 50,3 % myönnettäisiin veikkausvoittovaroista. Helsingin Olympiastadionin hankkeeseen osoitetaan 6,3 milj. euroa. Rahoitus osoitetaan kokonaisuudessaan veikkausvoittovaroista. Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön osoitetaan 27 milj. euroa. Rahoituksesta 8 milj. euroa liittyy nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoon.

Budjettikatsaus 2013 29 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala Maatalouden määrärahoja ehdotetaan vähennettäväksi nettomääräisesti n. 18,9 milj. eurolla vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Ehdotuksen mukaisesti maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen määrärahat vähenevät 33,0 milj. eurolla ja maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki kasvaa 21,2 milj. eurolla. Metsätalouden määrärahoihin esitetään 7,0 milj. euron korotusta. Metsänhallituksen tuloutukseksi esitetään 120 milj. euroa. Riistanhoitomaksun korotus 30 eurosta 33 euroon lisää tuloja ja menoja 926 000 eurolla. Maksun korotuksella kehitetään erityisesti suurpetojen maalaskentaa ja riistakonsernin yhteisiä tietojärjestelmiä. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Alusinvestointien ympäristötukeen esitetään 28 milj. euron määrärahaa toisen v. 2010 myönnettyyn valtuuteen perustuvan, v. 2013 valmistuvan aluksen avustukseen. Uuden jäänmurtajan hankintaan osoitetaan 27 milj. euroa vuodelle 2013. Vuonna 2015 voimaan astuvaan rikkidirektiiviin varaudutaan niin sanotuilla jälkikäteisinvestoinneilla, kuten rikkipesureiden asentamisella, johon osoitetaan 30 milj. euron avustusten myöntämisvaltuus, josta 10 milj. euroa kohdistuu määrärahavaikutuksena vuodelle 2013. Vuoden 2013 alusta lukien Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi otetaan käyttöön yleisradiovero, jota vastaava määräraha kohdennetaan siirtona valtion televisio- ja radiorahastolle. Vuonna 2013 määräraha olisi 500 milj. euroa. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Vuonna 2013 on suunniteltu toteuttavaksi ns. 800 megahertsin taajuusalueen huutokauppa valtioneuvoston 29.3.2012 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Huutokaupassa toimiluvan saaneilta teleyrityksiltä perittäisiin toimilupamaksu. Koko taajuusalueen lähtöhinta on 100 milj. euroa ja huutokauppatulot tuloutettaisiin tasaerissä viiden vuoden aikana toimiluvan myöntämisen jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan kohdennettaviksi Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin kautta 428 milj. euroa avustuksina ja 109 milj. euroa lainoina. Rahoitusrakenne muuttuu aiempien linjausten mukaisesti lainarahoituksen suuntaan.

30 Budjettikatsaus 2013 Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 480 milj. euroa, jossa on vähennystä 112 milj. euroa edellisen vuoden talousarvioon nähden. Politiikkalohkon määrärahojen ja valtuuksien väheneminen johtuu Kainuun hallintokokeilun päätymisestä vuoden 2012 lopussa ja EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuuteen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin valtuuteen vuosina 2009 2011 tehdystä ko. ohjelmakauden varojen ennakko-budjetoinnista. Vastaava valtuuden määrä on vähennetty vuosien 2012 ja 2013 rahoituskehyksistä siten, että ohjelmakauden kokonaisrahoitus säilyy muuttumattomana. Maakunnan kehittämisrahaan ehdotetaan 10,6 milj. euroa, jossa on vähennystä 5 milj. euroa. Määräraha käytetään osaamiskeskusohjelman (OSKE) perusrahoitukseen. Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoiminnan lainoiksi ehdotetaan 755 milj. euroa, jossa on kasvua 355 milj. euroa edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Määräraha käytetään Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen ja lainojen suojautumisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Lisäksi rahoitukseen kotimaisille alustoimituksille ehdotetaan 185 milj. euroa. Finnvera Oyj:n varainhankinnan myöntämisvaltuuteen ehdotetaan 200 milj. euroa. Finnvera Oyj:n korkotukien ja tappiokorvausten määrärahaksi ehdotetaan 55 milj. euroa, jossa on kasvua 14,7 milj. euroa edelliseen vuoteen nähden. Energiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 258 milj. euroa, missä on 21 milj. euron lisäys vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Energiatuen myöntämisvaltuudeksi kohdennetaan 45 milj. euroa. Uusiutuvan energian tuotantotukeen osoitetaan 125 milj. euroa, josta kannustinpreemioon osoitetaan 1,1 milj. euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Valtioneuvosto päätti osana valtiontalouden kehyspäätöstä vuosille 2013-2016, että lapsilisät säilytetään nykytasolla ja niiden indeksikorotukset jätetään tekemättä vuosina 2013-2015. Seuraava lapsilisien indeksikorotus toteutetaan siten vasta 1.1.2016. Vuonna 2013 lapsilisää saavia perheitä arvioidaan olevan n. 557 200. Valtion osuuden vuorottelukorvauksesta arvioidaan kasvavan vuodesta 2012 vuoteen 2013 n. 9 milj. eurolla. Vuorottelukorvauksesta valtiolle aiheutuviin menoihin on varattu v. 2013 yhteensä 50,8 milj. euroa. Sairausvakuutuskorvauksien määrän arvioidaan nousevan v. 2013 n. 4,9 mrd. euroon. Nousua hidastavat hallituksen säästöpäätökset, joiden yhteisvaikutus ensi vuonna on n. 143 milj. euroa. Suurin säästö, 103 milj. euroa, kohdistuu lääkekorvausmenoihin. Lisäksi sairaanhoitovakuutuksesta korvattavista valtion menoista vähennetään yhteensä 40 milj. euroa mm. matkakorvausten omavastuuosuutta korottamalla.

Budjettikatsaus 2013 31 Rokotteiden hankintaan kohdennetaan lisämäärärahaa 1,5 milj. euroa HPV-rokotteen lisäämiseksi kansalliseen rokotusohjelmaan. Lisäksi terveydenhuollon valtakunnallista valmiutta kehitetään siten, että myrkytystietokeskuksen päivystystoimintaa laajennetaan erityisesti kemiallisissa onnettomuuksissa tarvittavan lääkäriasiantuntemuksen jatkuvan saatavuuden turvaamiseksi. Ympäristöministeriön hallinnonala Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) 2008 2016 toimeenpano sekä Natura 2000 -verkoston ja aiemmin päätettyjen luonnonsuojeluohjelmien toteutusta jatketaan. Talousarvioesityksessä niihin kohdennetaan yhteensä 53,8 milj. euroa sekä lisäksi sopimus- ja sitoumusvaltuutta 10 milj. euroa. Ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin kohdennetaan rahoitusta kaikkiaan 27 milj. euroa. Lisäksi Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä rahoitetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta. Vihreään talouteen ehdotetaan 2,5 milj. euroa, jota on tarkoitus käyttää mm. päästövähennyksiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvitystarpeisiin, ilmastopaneelin toimintaan sekä kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman ja jätteiden kierrätyksen kehitys- ja kokeiluhankkeisiin. Itämeren tilan parantamista edistetään kansainvälisenä ja kansallisena eri hallinnonalojen yhteistyönä, jossa tavoitteena on suojelutoimien mahdollisimman hyvä vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Öljytorjuntavalmiuden ylläpitoon panostetaan 5,2 milj. eurolla v. 2013. Lisäksi merivoimien öljyntorjunta-alus Hylkeen peruskorjauksen suunnitteluun osoitetaan 0,5 milj. euroa. Myös uuteen jäänmurtajaan sisältyy öljytorjuntakapasiteetin hankinta. Korkotukilainavaltuuksia valtion tukemaan asuntotuotantoon ehdotetaan 1 040 milj. euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 milj. euroa. Korkotukilainavaltuudet nousevat vuoden 2012 tasosta 15 milj. eurolla. Pääosa asuntotuotannosta kohdistuu suurimpiin kasvukeskuksiin. Sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien ns. erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista ehdotetaan tuettavaksi 110 milj. euron investointiavustuksilla. Aiesopimuskuntien kunnallistekniikka-avustuksia ehdotetaan tuettavaksi 10 milj. eurolla asumisen ensisijaisten kohdealueiden toteuttamiseen. Asuntojen korjaus- ja energia-avustuksiin ehdotetaan osoitettavaksi yhteensä 50,5 milj. euroa. Korjausavustusten painopisteenä ovat hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen. Maakuntien liitoille ja kunnille myönnetään avustusta tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laadinnan tukemiseksi 2 milj. euroa.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL 28, 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295160 01 Telefaksi (09) 160 33123 www.vm.fi Budjettikatsaus 2013 Syyskuu 2012