Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja asiakkaan valinnanvapaus uudistuvassa palvelujärjestelmässä Perustuu soten ja alueuudistuksen asiantuntijoiden ajatushautomon työskentelyyn 21.3.2019
Valinnanvapauden keskeiset asiat - yhteenveto Uudistuksen tarpeesta ja keskeisistä asioista on melko laaja konsensus Tämä valinnanvapausmalli on rakennettu erityisesti niiden asioiden pohjalta, joista on suhteellisen laaja poliittinen konsensus, kuten nykyistä laajempi järjestämispohja, peruspalveluiden saatavuuden parantaminen, ennaltaehkäisyn tukeminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Valmistelussa voidaan myös hyödyntää suurelta osin viime vuosien aikana tehtyä valmistelutyötä Valinnanvapauden hallittu lisääminen parantaa ihmiskeskeisyyttä, peruspalveluiden saatavuutta, asiakkaiden sitoutumista palveluihin ja sitä kautta palveluiden vaikuttavuutta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kokonaisuuden järjestämisestä vastaa yksi alueellinen taho, joka voi olla esimerkiksi itsehallintoalue. Laajempi järjestämispohja on edellytys myös julkisen palvelutuotannon laadukkaan ja vaikuttavan organisoinnin sekä ohjauksen näkökulmasta. Järjestäjä hyödyntää yksityistä tuotantoa poliittisesti päätetyssä laajuudessa hankintamekanismien avulla Julkinen järjestäjä turvaa asukkaille riittävät ja saavutettavat palvelut. Asukkaat voivat valita valinnanvapauden piriissä olevan palvelun julkisen tuotannon tai järjestäjän määrittelemän yksityisen tuotannon piiristä (esim. sotekeskus). Jos järjestäjän määrittelemää yksityisen tuotannon kapasiteettia ei ole halutussa määrin vapaana, järjestäjä arvioi ja päättää asukaslähtöisen tiedon varassa yksityisen tuotannon mahdollisesta lisäämisestä Henkilökohtaista budjettia tai asiakas- tai palveluseteliä käytetään, kun se on asiakaskeskeistä, vaikuttavaa, kokonaistaloudellisesti järkevää ja asiakas haluaa Keskeisten laatu-, kustannus- ja vaikuttavuusmittareiden tulee olla julkisia, jotta asukkailla ja päätöksentekijöillä olisi parempi käsitys tuotannosta ja paremmat mahdollisuudet valinnoissa niin julkisten kuin yksityisten ja muiden toimijoiden välillä Tiedon saatavuuden ja laadun parantaminen on myös vaatimus yhtenäisten hoitoketjujen varmistamiseen julkisen toimijan ohjauksessa (toiminnallinen integraatio) Vaikuttavuuden valtakunnallisella ja alueellisella seurannalla saavutetaan vahvempi fokus ennaltaehkäisyyn ja vaikuttavuuteen. Julkinen järjestäjä ohjaa palvelutuotantoa ja tuotantorakennetta asukkaiden näkökulmasta vaikuttavimpaan suuntaan strategian, tavoitteiden ja palvelulupauksen mukaisesti järjestämisvastuu ja rahoitus yksissä käsissä. Mallin vaatimat lainsäädäntöesitykset ovat riittävän yksinkertaiset, jotta ne voidaan linjata jo uudessa hallitusohjelmassa Mallin tärkeimmät tavoitteet: 1. Parannetaan perustason terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden saatavuutta ja laatutasoa 2. Hyödynnetään hallitusti eri tyyppisiä tuottajia perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluissa 3. Varmistetaan yhtenäiset hoitoketjut julkisen järjestäjän ohjauksessa (toiminnallinen integraatio) 4. Varmistetaan resurssien tarkoituksen mukainen kohdennus eri palveluiden välillä ja vähennetään osaoptimointia (perustaso, erikoissairaanhoito, ikääntyneiden palvelut ja muut sosiaalipalvelut) 5. Mahdollistetaan asukkaan vaikutus- ja valintamahdollisuus eri palveluissa. 6. Malli on taloudellisesti kestävä ja hallittava 7. Mallissa hyödynnetään valtakunnallisia tietojohtamisen työkaluja; yhtenäinen valtakunnallinen tietorakenne seurannan, ohjauksen, vertailun ja vertaiskehittämisen parantamiseksi 8. Hallittu- ja taloudellisesti kestävä siirtymä uuteen malliin Ohjenuorana vaikuttavuus: Kaiken sote-palvelujärjestelmän ohjauksen ja johtamisen sekä asiakas/potilastyön tulee perustua vaikuttavuuteen Otetaan käyttöön kansallisesti määritellyt tavat mitata vaikuttavuutta tärkeimmissä asiakas-/potilasryhmissä hyödyntäen olemassa olevia kansainvälisiä standardeja
Johdanto Muokatussa mallissa hyödynnetään aiempaa valmistelutyötä mahdollisimman paljon, mutta samalla korjataan hyväksymättä jääneen hallituksen esityksen keskeisiä haasteita Malli on rakennettu erityisesti niiden asioiden pohjalta, joista tällä hetkellä on suhteellisen laaja poliittinen konsensus, kuten nykyistä laajempi järjestämispohja, peruspalveluiden saatavuuden parantaminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Muokatussa mallissa hyödynnetään soveltuvilta osin kokemuksia meneillään olevista valinnanvapauskokeiluista (palvelusetelikokeilu) ja voimassa olevista valinnanvapausmuodoista Tämän mallin pohjalta on mahdollista siirtyä nykyistä laajempaan ja/tai markkinaehtoisempaan valinnanvapauteen, mutta alkuvaiheessa vältytään nopean muutoksen ja siirtymän tuomilta ongelmilta lähtökohtana ohjattu siirtymä uuteen malliin, joka mahdollistaa alueellisten erojen huomioimisen ja mahdollisesti esiin nousevien haasteiden korjaamisen Tämän mallin mukaista valinnanvapauden hallittua laajentamista voidaan soveltaa myös nykyisessä kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa jo ennen seuraavalla hallituskaudella käynnistyvää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa valmistelua. Valinnanvapauden toteuttamiseen liittyvään sääntelyyn voitaisiin tehdä muutoksia nopeastikin, jos ne koetaan asukkaiden hyödyn ja vaikutusmahdollisuuksien kannalta erittäin merkittäviksi
Askeleet nyt tehdystä valmistelusta uuteen malliin Nyt tehtyä valmistelutyötä voidaan hyödyntää laaja-alaisesti myös jatkossa: 1. Julkisen järjestäjän rakentaminen Pohjana tehty valmistelutyö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen selkeyttämisestä Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä vastaa yksi alueellinen taho, joka voi olla esimerkiksi itsehallintoalue Järjestäjää ohjataan demokraattisesti ja se johtaa, ohjaa ja valvoo alueensa sote-palvelutuotantoa Järjestäjä varmistaa yksikanavaisen rahoituksen rahoitus voi tulla aluksi valtiolta Järjestäjän palvelutarpeen kokonaisuutta ja vaikuttavuutta tarkasteleva näkökulma ja nykyistä leveämmät hartiat ovat välttämättömiä vaikka teoriassa kaikki tuotanto olisi julkista 2. Tietojohtamisen kehittäminen Kehittämisen tarve on ollut erittäin ajankohtainen jo useita vuosia laadukkaampi tieto ja tiedon hyödyntäminen on edellytys sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäiselle kehittämiselle Tehty valtakunnallinen valmistelutyö on yhdenmukaistanut ja selkeyttänyt alueellisen tietojohtamisen tavoitteita, ja luonut pohjaa valtakunnallisten tietorakenteiden ja tiedon kulun sujuvoittamisen edistämiseksi. Tätä tullaan täysimääräisesti hyödyntämään myös jatkossa 3. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Valinnanvapauden hallittu lisääminen parantaa asiakkaiden palveluihin sitoutumista ja sitä kautta palveluiden vaikuttavuutta Järjestäjä voi hallitusti ja koordinoidusti mahdollistaa yksityisen ja muun tuotannon lisäämisen, jos asukkaiden tahto ja demokraattisesti määritellyt vaikuttavuus- ja kustannustavoitteet toteutuvat
Mallin lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohtana mallille on sote-palveluiden alueellinen organisointi yhden järjestäjän toteuttamana Julkinen järjestäjä vastaa siitä, että alueen asukkaat saavat tarpeen mukaiset asiakaslähtöiset ja vaikuttavat sote-palvelut: yksinkertaistetusti voidaan sanoa että järjestäjän fokuksena ovat asukkaat ja palvelutuotannossa fokuksena ovat asiakkaat/potilaat Julkisen järjestäjän tehtävänä on arvioida kaikkea (myös omaa julkista) tuotantoa kustannusten, laadun ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Keskeisten laatu-, kustannusja vaikuttavuusmittareiden tulisi olla julkisia, jotta asukkailla on parempi käsitys tuotannosta ja paremmat mahdollisuudet valinnoissa niin julkisten kuin yksityisten ja muiden toimijoiden välillä Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet määritellään valtakunnallisesti. Tuotantorakenne, ml. julkisen ja yksityisen osuus ja välinen työnjako, päätetään poliittisesti aluekohtaisesti Yksityisen ja muun palvelutuotannon hyödyntäminen rakentuu erityisesti alkuvaiheessa asiakassetelien (nyk. palveluseteli) ja muiden koeteltujen hankintainstrumenttien sekä henkilökohtaisen budjetin varaan Tämän mahdollistamana: Rakenteellisiin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen, voidaan vastata paremmin koko palvelujärjestelmää ja sen vaikuttavuutta tarkastelemalla julkinen järjestäjä Erityisesti perustason palveluiden saatavuutta, asiakastyytyväisyyttä ja innovaatioita voidaan parantaa nykyistä vahvemmalla julkisen ja yksityisen sektorin yhteispelillä Sote-menojen kehitystä voidaan ohjata, kun viime kädessä päätöksenteko ja rahoitus julkisella järjestäjällä Mallin tavoitteet: 1. Parannetaan perustason terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden saatavuutta ja laatutasoa 2. Hyödynnetään hallitusti eri tyyppisiä tuottajia perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluissa 3. Varmistetaan yhtenäiset hoitoketjut julkisen järjestäjän ohjauksessa (toiminnallinen integraatio) 4. Varmistetaan resurssien tarkoituksen mukainen allokaatio eri palveluiden välillä (perustaso, vanhus- ja muut sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito) 5. Mahdollistetaan asukkaan valintamahdollisuus eri palveluissa. Nykyinen terveydenhuoltolain mukainen valinnanvapaus laajennetaan sosiaalipalveluihin. 6. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti otetaan käyttöön 7. Malli on taloudellisesti kestävä ja hallittava 8. Yhtenäinen valtakunnallinen tietorakenne seurannan, ohjauksen, vertailun ja vertaiskehittämisen parantamiseksi
Mallin kuvaus Asukas Valitsee ja käyttää palveluita, valinnan pohjana nykyistä parempi tieto palveluiden laadusta ja saatavuudesta Vaikuttaa vaaleissa Julkinen järjestäjä ja oma tuotanto Julkinen alueellinen järjestäjä Vaaleilla valittu valtuusto vastaa poliittisesta ohjauksesta Rahoitus- ja järjestämisvastuu: kokonaisvastuu integraatiosta ja resurssien tarpeen mukaisesta allokaatiosta Määrittää palveluvalikoiman, palveluverkon, palveluketjut ja palvelukriteerit Julkiset alueelliset sote-palvelut (esim. nettobudjetoitu yksikkö, taseyksikkö tai liikelaitos; yksi tai useampia) Alueen oma palvelutuotanto sekä asiakasohjauksen käytännön toteutus Ohjaus ja valvonta Järjestäjän ja tuottajan tehtävät eriytetään alueen päätöksentekojärjestelmässä. Alueellisesti päätetään lainsäädännön periaatteiden mukaisesti eriyttämisen laajuudesta ja toteutustavasta sekä palvelutuotannon organisoinnista ja yksityisen tuotannon hyödyntämisestä Muu palvelutuotanto Yksityinen ja kolmas sektori Mahdolliset kuntien ja kuntayhtymien omistamat yhtiöt* * Kunnille ja kuntayhtymille voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus toimia palveluntuottajina. Tällöin ne ovat kuitenkin yhtiöitettävä ja rinnasteisia yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa Yksityinen tuotanto täydentämässä julkista tuotantoa, asukkailla mahdollisuus valita julkisen järjestäjän määrittämissä puitteissa
Vaihtoehtoisen valinnanvapausmallin pääsisällöt (1/2) 1 Sotekeskuspalvelut (terveysasematoiminta) Asukas valitsee sotekeskuksen. Sote-keskukset ovat alueen omia sekä sopimukseen perustuen yksityisten ylläpitämiä. Julkinen järjestäjä ohjaa sotekeskusten palvelutuotanto Alueellisesti päätetään sote-keskustoiminnan palvelu- ja tuotantorakenne sekä sotekeskuspalveluihin sisältyvä tarkka palveluvalikoima Lähtökohtana perusterveydenhuollon avopalvelut ja sosiaaliohjaus Minimissään esim. lääkäri-hoitaja-tiimi, mutta voi olla myös merkittävästi laajempi (erityisesti omassa tuotannossa valikoimaan on järkevä sisällyttää laajemmin myös sosiaalipalveluita) Julkinen järjestäjä voi määritellä myös alueen sisällä vaihtelevia palveluvalikoimia, jotka soveltuvat eri tyyppisille alueille, mm. pienempiin tai suurempiin keskuksiin/taajamiin* Julkinen järjestäjä määrittelee palveluverkon, toiminnassa noudatettavat periaatteet ja yksiköiden asiakasmäärät sekä missä määrin hyödynnetään oman palvelutuotannon lisäksi muita julkisia tai yksityisiä tuottajia. Yksityiset toimijat ovat mukana julkisen järjestäjän päättämässä laajuudessa, lähtökohtina: Asiakkaat saavat listautua jonoon sopimusperusteiselle yksityisille tuottajille. Jos järjestäjän määrittelemää yksityisen tuotannon kapasiteettia ei olisikaan halutussa määrin vapaana, alueen tulee asukaslähtöisen tiedon varassa tehdä päätös yksityisten tai omien lisäpaikkojen avaamisesta. Menetelmä tuo myös siirtymäaikaa oman tuotannon sopeuttamiseen ja hallitun muutoksen läpivientiin Yksityisen kapasiteetin hankinta markkinoilta tapahtuu hankintalain mukaisesti kilpailuttamalla, hyödyntäen uusia kilpailutusmalleja (esim. dynaaminen kilpailutus) tai palvelusetelin kaltaisella rahoitusinstrumentilla Hoitotakuun tiukentaminen ja oikeus palveluseteliin, jos hoitotakuu ei täyty (hoitoon pääsy esim. 3-5 päivässä) Ennen pysyvää toteutusta rajatut pilotit tai kokeilut, joissa voidaan kokeilla valinnanvapauden laajentamista Asukkaat saavat valita haluamansa toimipisteen, listautumisajasta (kuinka pitkäksi aikaa vähintään listauduttava) päätetään alueellisesti Sovellettuna samat periaatteet myös suun terveydenhuollossa * Suurissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa voidaan hyödyntää suurempia kokonaisuuksia, kun taas harvaan asutuilla alueilla voi hyvinkin pieni malli olla tarpeellinen (vrt. esim. Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus pienen kunnan palvelupiste)
Vaihtoehtoisen valinnanvapausmallin pääsisällöt (2/2) 2 Monituottajapalvelut Asukas valitsee julkisen palvelun taikka asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla hankittavan yksityisen palvelun Valinnanvapaus toteutuu henkilökohtaisen budjetin ja asiakas- tai palvelusetelin avulla käyttöönoton laajuus ja palveluvalikoima julkisen järjestäjän määritettävissä Näihin palveluihin kuuluvat esimerkiksi ikääntyneiden asumispalvelut ja kotihoito sekä valikoidut muut sosiaalipalvelut kuten osa vammaispalveluista ja tarkkaan harkittu osa ESH-palveluista Henkilökohtaista budjettia tai asiakas- tai palveluseteliä käytetään, kun se on asiakaskeskeistä, vaikuttavaa, kokonaistaloudellisesti järkevää ja asiakas haluaa Kaikilla alueilla pitää olla käytössään henkilökohtainen budjetti Julkinen järjestäjä vastaa palvelutarpeen arvioinnista, asiakasohjauksen ja neuvonnan tavoitteet ja periaatteet (palvelulupaus, palvelukriteerit jne.), Alueen palvelutuotanto toteuttaa asiakasohjauksen ja neuvonnan julkisen järjestäjän määrittämien suuntaviivojen puitteissa hyödyntäen substanssiosaamistaan Laissa voidaan määritellä palveluita, jotka ovat lähtökohtaisesti monituottajamallin piirissä, tai joissa tulee ohjata vaihtoehtoiselle tuottajalle, jos hoitoa ei saa hoitotakuun edellyttämän ajan puitteissa 3 Lähtökohtaisesti julkisesti tuotetut palvelut Näihin palveluihin kuuluvat esimerkiksi erikoissairaanhoidon päivystys ja siihen liittyvät palvelut sekä osa sosiaalihuollon erityislakien mukaisista palveluista ja julkisen vallan käyttöä sisältävät tehtävät Lähtökohtana alueen oma tuotanto, alihankinnat harkinnan mukaan Vapaus valita julkisten tuottajien välillä (esim. kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitopaikan valinta) on jo tällä hetkellä mahdollista Julkinen järjestäjä voi halutessaan lisätä valinnanmahdollisuuksia ja joissain tapauksissa myös ohjata oman alueen ulkopuolelle jos se on esim. laatu- tai kustannussyistä toivottavaa
Keskeisiä asioita hallittuun valinnanvapauteen siirtymisessä Mallin on oltava periaatteiltaan yhdenmukainen, mutta mukautettavissa eri alueiden toimintaympäristöihin sopivaksi Pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten toiminta- ja markkinaympäristö on merkittävästi erilainen kuin esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa Mallin vaatimat lainsäädäntöesitykset ovat riittävän yksinkertaiset, jotta ne voidaan linjata jo uudessa hallitusohjelmassa Uudistuksen keskeisten elementtien tulee olla niin selkeitä, että keskustelu niistä voidaan käydä kevään ja kesän 2019 aikana ja siirtyä heti sen jälkeen lainsäädännön valmisteluun, päätöksentekoon ja uuden mallin käyttöönottoon Valinnanvapausmallin tulee mahdollistaa asteittainen siirtymä nykymallista uuteen Siirtymävaiheessa hyödynnetään pilotteja ja kokemuksia niistä Hallitun siirtymän avulla voidaan varmistaa rahoituksen riittävyys ja vähentää siirtymävaiheen kitkakustannuksia Mallin on oltava ainakin alkuvaiheessa yhteensopiva nykymuotoisen työterveyshuollon kanssa Mallin tulee alusta lähtien kannustaa julkista järjestäjää ohjaamaan eurot vaikuttavimpien palveluiden piiriin huolimatta siitä onko kyseessä julkinen vai yksityinen tuottaja
Huomioita suhteessa edellisellä hallituskaudella valmisteltuun esitykseen Järjestämisvastuussa olevien alueiden määrä: Hyödynnetään nykyistä maakuntien valmistelutyötä soveltuvilta osin. Alueiden lopullinen määrä riippuu siitä kuinka monta vahvaa järjestäjää Suomeen on mahdollista rakentaa Rahoitus: Yksikanavaisuuden vahvistamiseksi rahoitus voisi tulla lähtötilanteessa valtion kautta. Rahoitustaso määritellään valtakunnallisella lainsäädännöllä ja se kohdennetaan alueille tarvepohjaisesti Rahoituksen riittävyys mahdollistetaan nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla allokaatiolla ja ohjauksella; vahvistamalla peruspalveluita, sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla, toimivilla palveluketjuilla ja päällekkäisyyksien vähentämisellä* Seuranta ja ohjaus: Niin julkisia kuin yksityisiä tuottajia mitataan laadun, vaikuttavuuden ja kustannusten näkökulmasta. Keskeiset mittarit ovat lähtökohtaisesti julkisia Yksityisiä ja muita tuottajia ohjataan laatuun, vaikuttavuuteen ja kustannuksiin liittyvillä kannustimilla ja sanktioilla toimimaan kokonaisuuden kannalta optimaalisesti Järjestäjän ja tuottajan eri näkökulmat: Julkinen järjestäjä ja oma tuotanto (esim. nettobudj., taseyksikkö ja/tai liikelaitos) ovat osa yhteistä julkista toimijaa, mutta järjestäjällä on velvollisuus tarkastella palvelutarvetta, tuotantoa ja vaikuttavuutta omaa tuotantoa laajemmin Järjestäjän rakentaminen on joka tapauksessa tärkeää, vaikka olisikin vain julkisia tuottajia, jotta yksi taho katsoo kokonaisuutta asukkaan ei vain asiakkaan/potilaan näkökulmasta Julkisen järjestäjän tehtävänä ohjata palvelutuotantoa ja rakennetta siten, että se parhaiten vastaa alueen asukkaiden tarpeisiin Markkinoiden hyödyntäminen: Markkinaehtoistumisen riskejä voidaan vähentää hallitummalla siirtymällä ja vahvemmalla julkisten toimijoiden roolilla Lainsäädäntö ei aseta määrällisiä tai laadullisia velvoitteita markkinaehtoistumiseen. Alueellisesti päätetään tarkoituksenmukainen yksityisen tuotannon laajuus * Esim. Uudenmaan koetalousarvion mukaan pelkästään perus- ja erikoistason päällekkäisyyksiä poistamalla voidaan vähentää kustannuksia 60M Uudellamaalla
Taustaa: valinnanvapauden nykytila ja yksityisen tuotannon rooli Suomen sote-palvelujen kustannukset 2016, mrd. Yksityinen tuot., mrd. Yksityisen t. osuus, % 1,2 2,7 10% 31% Julkisesti rahoitetun sosiaali- ja terveydenhuollon noin 20mrd. potista on yksityisesti tuotettua n. 4mrd. Suhteellisesti ja euromääräisesti yksityinen tuotanto on vahvempaa sosiaalihuollossa, ja siellä erityisesti asumispalveluissa Tällä hetkellä terveydenhuoltoa johdetaan enemmän yksiköiden näkökulmasta ja sosiaalihuoltoa enemmän asiakassegmenttien näkökulmasta ( järjestäjän näkökulma ). Käytännössä järjestäjänäkökulmasta johtaminen on jo johtanut siihen, että yksityistä tuotantoa hyödynnetään enemmän Järjestäjän tehtävänä on ohjata käytettävissä olevat eurot asukkaiden näkökulmasta vaikuttavimpiin palveluihin. Vaikka julkinen järjestäjä ja tuotanto olisivatkin edellisen hallituksen valmistelemaan esitykseen verrattuna lähempänä toisiaan, korostaa järjestäjän näkökulma nykyistä neutraalimpaa suhtautumista tuotantoon ja tuotantorakenteeseen Julkinen järjestäjä voi hallitulla siirtymällä muokata markkinoita haluamaansa suuntaan ja luoda positiivista kilpailua, jossa yksityinen tuotanto kirittää julkista tuotantoa laadun, vaikuttavuuden, kustannusten ja innovaatioiden näkökulmasta
Taustaa: julkinen järjestäjä ohjaa eri tuotantomuotoja samankaltaisesti, mutta erilaisilla mekanismien painotuksilla Julkinen järjestäjä Raha Budjetti, läpinäkyvä seuranta Tieto Vertailutiedon keräys ja julkaisu Tärkeimpien mittarien julkinen raportointi&seuranta Raha Korvausmallit, kannustin- /sanktiomallit, läpinäkyvä seuranta Valta Hallintorakenteet, johtamisjärjestelmä Valvonta Pehmeät ohjauskeinot Luottamus Dialogi Valta Kriteerit, hallintopäätös Hankinnat ja sopimukset Valvonta Oma alueellinen sote-tuotanto (esim. nettob. taseyksikkö tai liikelaitos) Muut tuottajat, yksityinen ja 3.sektori (järjestäjän päätöksenteon mukaan) Julkinen järjestäjä ohjaa palvelutuotantoa ja tuotantorakennetta asukkaiden näkökulmasta vaikuttavimpaan suuntaan strategian, tavoitteiden ja palvelulupauksen mukaisesti tärkeää on pitää järjestämisvastuu ja rahoitus yksissä käsissä ja mahdollistaa julkiselle järjestäjälle palvelutuotannosta riippumaton asukaslähtöinen tarkastelu Ohjausmekanismien periaatteet ovat samankaltaisia sekä alueen omalla tuotannolla että muulla tuotannolla, mutta ohjauskeinojen painotus rahan ja vallan suhteen on erilainen. Painotus vaihtelee myös riippuen hankintatavasta (kilpailutus, asiakasseteli, HeBu)
Taustaa: esimerkki yksityisen sotekeskuksen (terveysaseman) ohjauksesta ja seurannasta Sotekeskuksen ohjauksessa ja seurannassa lähtökohtana on kannustaa niin julkisia kuin sopimuksen tehneitä yksityisiä ja 3.sektorin palveluntarjoajia toimimaan kokonaisuuden, jatkuvuuden ja hoitoketjujen kannalta optimaalisesti ja vaikuttavasti, ja samalla mahdollistaa nykyistä mallia pienempien tuottajien toiminta Alla esimerkki sotekeskuksen mittareista, jotka on sovellettu Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilun pohjalta Vaikuttavuus Laatu Satunnaiskäyttäjät Jatkuvan hoidon tarpeessa olevat Asiakastyytyväisyys Potilasturvallisuus Saatavuus Tuliko hoidettua kerralla kuntoon? Nopea pääsy jatkohoitoon Ennaltaehkäisy Hoitotasapaino Nettosuositteluindeksi Lääkitysturvallisuus T3 Näiden mittareiden lisäksi on huomioitava liikkumavara yksityisen tuotannon rahoituksen ensisijaisena pohjana olevan kapitaation laskennassa Kapitaatio voi olla erilainen eri alueilla ja eri asiakas- /ikäryhmissä. Tämä mahdollistaa sen että järjestäjä voi kannustaa palveluntuottajia korkeammalla kapitaatiolla toimimaan myös kasvukeskusten ulkopuolella ja houkuttelemaan haasteellisempia asiakkaita Jos kapitaatiosumma on kaikille sama, on tuottajalla on insentiivi tehdä palveluun hakeutuminen haastavaksi vaikeahoitoisemmille asiakkaille ja toisaalta kohdentaa omaa markkinointiaan helppohoitoisempiin asiakkaisiin Kustannustehokkuus Erikoissairaanhoito Päivystys Lähetteet per asiakas Käyntimäärä Kapitaation summaan vaikuttavina muuttujina voidaan hyödyntää esim. asiakkaan historiallista palvelukäyttöä tai sosiaalipalveluiden tarvetta Samoja mittareita käytetään sekä julkisen että yksityisen tuotannon seurannassa
Taustaa: muokattu valinnanvapausmalli hyödyntää käynnissä olevia valtakunnallisia tietojohtamisen työkaluja Palvelu Järjestelmän tarjoaja Esimerkkejä hyödyntämisestä valinnanvapaudessa Kansalaisen valinta Kansalaisen tietopalvelu Kansalaisen valinnan tarkistaminen ajanvarauksessa (ajanvaraus / potilastietojärjestelmä) Sujuvan tiedonsiirron varmistaminen Asukkaiden tiedon lisääminen eri palveluista, niiden sisällöistä sekä laadusta ja vaikuttavuudesta Tuottajienhallinnan palvelu Toiminnan ja suoritteiden raportointi Maksut palveluntuottajille Tuottajien lisääminen/poistaminen alueen valituista tuottajista Ostopalveluvaltuutuksen ja vastaavien hallinta Suoritetiedon tallentaminen Kantaan kaikkien palvelun tuottajien osalta (pääosin olemassa) (potilastietojärjestelmissä) Sosiaalihuollon suoritteiden kirjaus ja raportointi (esim. KanSa) Kapitaatiokorvauksen laskentamallin periaatteet (Kela/THL) Kerättyjen asiakasmaksujen raportointi Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti Aluekohtaiset järjestelmät Suoritteiden ja kustannusten raportointi (seteli- ja budjettijärjestelmät)