ALANSA YKKÖNEN 3/2014 Säästöt vaativat tilakeskusta priorisoimaan, Virpi Ekholm sanoo. sivu 40 Hinku-verkosto tuo tulosta ja houkuttaa uusia kuntia sivu 16 Tietomallit auttavat kuntia ylläpitotiedon hallinnassa sivu 44 Asfalttikartellijuttu siirtyy hovioikeuden ratkaistavaksi sivu 48 Sekajätteestä energiaa Vantaalla PÄÄKAUPUNKISEUDUN JÄTE PALAA VIHDOIN sivu 6
Ulefos Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa
SISÄLTÖ 3/ 2014 30. huhtikuuta 32 37 Kaliforniassa light rail -verkosto on kehittynyt 20 vuodessa huimasti. Los Angelesissa verkosto on kolminkertaistunut ja matkustajamäärä kuusinkertaistunut. Kuvassa San Diegon uusinta vaunukalustoa. 14 Jätelain uudistuksen myötä ja alan toimintaympäristön muuttuessa on tarpeen päivittää kuntien jätehuoltomääräykset. 16 Jyri Seppälä ja Atso Vainio haluavat tehdä Suomesta ilmastomyönteisen teknologian näyteikkunan maailmalla. 44 Tietomallinnus tekee tuloaan kuntien infrahankkeisiin. Se tuo hyötyjä myös rakenteiden ylläpitotietojen hallinnassa. JÄTEHUOLTO Pääkaupunkiseudun sekajätteestä energia talteen Vantaalla 6 Jätteen energiahyödyntäminen kasvussa 12 Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen 14 ILMASTO Hinku halutaan kansainväliseksi brändiksi 16 Padasjoki sai Hinkusta puhtia ilmastotyöhön 20 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 23 UKTY 28 Kuntien putkimestarit 30 LIIKENNE JA VÄYLÄT Pikaraitiotien menestystarina jatkuu Kaliforniassa 32 Turun liikenne sujuvammaksi yhteistyöllä 38 TEKNISET PALVELUT Säästöt vaativat Tampereen tilakeskusta priorisoimaan 40 Tietomallipohjainen suunnittelu auttaa vähentämään hukkatyötä 44 Asfalttikartellista jättijuttu hoviin 48 Infrarakentaminen muutoksessa katse tulevaisuuteen 50 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Uusi jääkausi? 21 Pakina/Eero Hiltunen: Parempi ennen 31 Kolumni/Päivi Ahlroos: Konsultti palveluksessasi 47 Uutisia 52 Kirjallisuutta 56 Henkilöuutisia 57 Tapahtumia 57 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi
lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Seppo Haavisto TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh. 09 771 2533 Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh. 09 771 2087, 050 310 4811 TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN 1238-125X 69. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Energiakevät paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Energiatehokkuus tunkee terminä läpi joka tuutista, vaikka sen merkitys ei ole kaikille selvä. Puhutaan myös energiaviisaudesta, jopa resurssiviisaudesta. Energia-asiat ovat tärkeitä, ja niistä pitää puhua selkokielellä. Monissa kunnissa on viime vuosina onnistuttu eri tavoin vähentämään energiankulutusta. Kiinteistöjen lämmitysjärjestelmiä on uusittu, joukkoliikenteen kalustovaatimuksia tiukennettu ja valaistusta niin sisätiloissa kuin ulkonakin uusittu. Jokseenkin kaikilla suuremmilla kaupungeilla on jo vuosia ollut omat energia- ja ilmasto-ohjelmansa, joiden avulla sekä energiankulutusta että kasvihuonekaasupäästöjä on onnistuttu vähentämään. Pienempien kuntien ilmastotyöhön on oivan tuen tarjonnut Hiilineutraalit kunnat -hanke Hinku. Hinku-kuntien onnistumiset ovat kannustaneet uusia kuntia mukaan. Esimerkiksi kevyen polttoöljyn käyttö on Hinku-kunnissa vähentynyt selvästi muita kuntia enemmän. Myös energiantuotannon puolella tapahtuu paljon. Olkiluoto 3:n työmaa muistuttaa yhä enemmän kuuluisaa Iisakin kirkkoa. Paitsi että kirjavaa työntekijäjoukkoa on runsaasti ja reaktorirakennuksen kupoli kohoaa kirkon tapaan korkealle, hanke alkaa myös kestoltaan olla iäisyysasia. Myös Fennovoiman Hanhikivi-hanke etenee horjahdellen, ja keskusteluun on noussut jopa ulko- ja turvallisuuspoliittisia teemoja. Huoltovarmuuskeskus puolestaan vaati äskettäin varautumista rakentamaan 1 500 megawatin verran vesivoimaa korvaamaan muun muassa hiilivoimaloista poistuvaa säätövoimakapasiteettia. Uusiutuvana säätövoimana vesivoima onkin hyvä pitää mielessä varsinkin, kun kotimainen turve on verotettu kelvottomaksi, vaikka se voisi monilla alueilla olla tuontihiilen vaihtoehto. Jätteen energiahyötykäyttö sentään etenee reippain askelin. Pääkaupunkiseudunkin moderni jätteenpolttolaitos on jo koekäytössä. Se lopettaa sekajätteen kuljetuksen Ämmässuolle ja vähentää samalla pääkaupunkiseudun jätekuljetusten tonnikilometrit ja näin myös jätekuljetusten päästöt lähes puoleen. Merkilliset ministerit toinen tuotantokausi Kasvot maan hallituksessa vaihtuvat kiihtyvällä vauhdilla. Alkuperäisestä Kataisen kaartista lienee kesällä jäljellä vain rippeet. Enintään rippeet on toteutumassa myös mahtiuudistuksia täynnä olleesta hallitusohjelmasta. Paljon on puhuttu ja työllistetty valmistelijoita eri tahoilla, mutta ratkaisuja on tehty vähän. Merkittävin aikaansaannos toistaiseksi lienee yhteisöveron reipas alentaminen. Senkin vaikutukset ovat niin sanotusti korkeammas käres. Jossakin hallitus on toki onnistunut. Se on keksinyt mitä kummallisimpia salkkusisältöjä ministerien vaihtuessa. Tämänhetkistä salkkujen huippumuotoilua edustavat opetus- ja viestintäministeri, kulttuuri- ja asuntoministeri sekä liikenne- ja kuntaministeri. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 4/2014 12.5. 5.6. Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/2014 6.8. 28.8. Kiinteistöt Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat 10. 11.9. 6/2014 10.9. 2.10. Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät EnviroExpo 1. 3.10. 7/2014 15.10. 6.11. Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/2014 19.11. 11.12. Energia Valaistus
Suomen suurin jätevoimala tuotantokäyttöön syysk Pääkaupunkiseudun sekajätteestä Pääkaupunkiseudun jätehuollossa koitti uusi aika, kun Suomen suurimman jätevoimalan koekäyttö alkoi maaliskuussa Vantaalla. Tuotantokäyttöön voimala otetaan syyskuussa. Kattiloissa palaa HSY:n pääkaupunkiseudulta ja Rosk n Roll Oy:n Uudeltamaalta keräämää syntypaikkalajiteltua sekajätettä enimmillään 320 000 tonnia vuodessa. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Seppo Haavisto Ensimmäisen kerran pääkaupunkiseudulle puuhattiin polttolaitosta kolme vuosikymmentä sitten, pian surullisenkuuluisan Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen sulkemisen jälkeen. Jätteenpoltto ei kuitenkaan saanut pitkään aikaan riittävää poliittista tukea. Jo samana vuonna 1983 käynnistettiin hanke, jonka tavoitteena oli rakentaa jätevoimala Vantaan Långmossebergeniin. 1990 oltiin hyvin lähellä päästä asiassa eteenpäin. Silloisen YTV:n tekninen lautakunta kuitenkin päätti olla käynnistämättä hanketta. 30 vuotta on siis kulunut valmisteluun, HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo kertaa historiaa. 30 vuoden tauko jätteenpoltossa on johtanut muun muassa Pohjoismaiden suurimman kaatopaikan syntymiseen Ämmässuolle Espoon ja Kirkkonummen rajalle. HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo on tyytyväinen, kun lähes kaikki HSY-alueen kuntien vastuulla oleva sekajäte on voitu kuljettaa jätevoimalaan jo huhtikuun lopulta lähtien. Suomen ensimmäinen nykyaikainen jätevoimala valmistui Riihimäelle vuonna 2007. Vantaan Energian 300 miljoonan euron investointi Vantaan Energia Oy voitti loppuvuodesta 2008 silloisen YTV:n ja 6 Kuntatekniikka 3/2014
JÄTEHUOLTO uussa energia talteen Vantaalla Vantaan Energia Oy:n Långmossebergenin jätevoimala sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla Kehä III:n ja Porvoonväylän liittymän tuntumassa. kusyksystä 2014. Jätevoimala tuottaa vuodessa 920 GWh kaukolämpöä Vantaalle ja 600 GWh sähköä valtakunnan verkkoon. Tuotettu määrä vastaa noin 100 000 vantaalaisen kerrostalokaksion käyttämää lämpöä ja 200 000 kaksion käyttämää sähköä vuodessa. Laitoksen rakentamisen yhteydessä rakennettiin muutamia kilometrejä 700 mm kaukolämpölinjaa Maarinkunnaalle saakka. Linjan rakentaminen maksoi noin 10 miljoonaa. Uuden voimalaitoksen käyttöönotto helpottaa Vantaan kaukolämpöverkon hallintaa. Martinlaakson voimalaitoksen tehoa voidaan alentaa kolmannes. Lämmön syöttö kahdesta pisteestä lisää toimitusvarmuutta, sanoo jätevoimalan projektinjohtaja ja Vantaan Energian käyttöpäällikkö Kalle Patomeri. Tähän saakka 90 prosenttia Vantaan kaukolämmöstä on tullut Martinlaakson voimalaitokselta, jossa käytetään kivihiiltä ja maakaasua. Jätevoimala tuottaa vastaisuudessa puolet Vantaalla tarvittavasta kaukolämmöstä. Luotettavaa arinapolttotekniikkaa Arinapolttotekniikka on sekajätteen poltossa ylivoimaisesti käytetyin menetelmä maailmassa. Sekajätteen polttaminen leijupetikattilassa vaatii perusteellisen esikäsittelyn, ja siitä huolimatta hukkaa syntyy enemmän. Olen nähnyt ruotsalaisia leijupetilaitoksia, joissa esikäsittelylaitos on voimalaitosta suurempi, Kalle Patomeri sanoo. Jätevoimalan koko oli tekniikan ja talouden näkökulmasta sopiva kahdelle polttolinjalle. Se parantaa myös toimintavarmuutta. Patomeren mukaan polttolinjojen huoltoseisokkeja on jo nyt suunniteltu niin, että jätebunkkeri ajetaan tyhjäksi ja laitetaan toinen polttolinja kahden vii- Rosk n Roll Oy:n järjestämän tarjouskilpailun jätteen energiahyötykäyttöpalvelun järjestämisestä. Yhtiö oli jo jonkin aikaa harkinnut yhteistuotantovoimalaitoksen rakentamista omistamalleen Långmossebergenin tontille. Polttoainevalintaa pohdittaessa avautui tarjouskilpailu jätevoimalasta, ja samoihin aikoihin julkistettiin EU:n 20 20 20 -ilmastotavoitteet. Jätevoimala näytti olevan yhtiölle erinomainen tilaisuus vähentää päästöjä. Vantaan Energian 300 miljoonan euron jätevoimalainvestointi on aikataulussa ja budjetissa. Kahden polttolinjan arinakattilalaitos on mitoitettu polttamaan 320 000 tonnia syntypaikkalajiteltua sekajätettä vuodessa. Rakennustyöt alkoivat 2011 maanrakennustöillä, ja laitos otetaan virallisesti tuotantokäyttöön al- Kuntatekniikka 3/2014 7
JÄTEHUOLTO Långmossebergenin jätevoimalan valvomoon saadaan tarkat tiedot polttoprosessin eri vaiheista sekä Vantaan kaukolämpöverkon tilasta. Jätevoimalan käyttötehtäviin on rekrytoitu kolmisenkymmentä uutta työntekijää. kon huoltoon. Tänä aikana poltetaan vain yhdellä kattilalla, jolloin bunkkeri täyttyy kahdessa viikossa. Näin jätteen tuontia ei tarvitsisi rajoittaa lainkaan. Kattiloissa voidaan polttaa myös biopolttoainetta, lähinnä puuta. Sen sijaan pölyävän turpeen polttaminen ei onnistu. Jätevoimala yhdessä kaasuturbiinin kanssa korvaa Martinlaakson voimalaitoksen 200 MW:n yksikön. Jätevoimalasta saadaan 120 MW, ja loput tehdään tarvittaessa kaasuturbiinilla. Jätekattiloiden höyryä tulistetaan kaasuturbiinin tuottamalla lämmöllä. Näin saadaan runsas viidennes enemmän sähköä ikään kuin erillisillä jäte- ja kaasuvoimaloilla. Polttolämpötila on 1 100 C. Savukaasuista otetaan lämpö talteen lämmittämällä vettä kaukolämpöverkkoon ja valmistamalla höyrystä höyryturbiinilla sähköä. Savukaasut puhdistetaan kolmivaiheisesti: hiukkaset sähkösuodattimella, rikkidioksidi ja muut happamat yhdisteet pussisuodat- Operaattori Mika Kähkönen siirtää valvomosta käsin kahmarilla sekajätettä jätebunkkerista kattiloiden syöttösiiloihin. Yhdellä kauhaisulla siirtyy viitisen tonnia poltettavaa. Jätebunkkeriin voidaan varastoida viikon käyttöä vastaava jätemäärä. 8 Kuntatekniikka 3/2014
Jätevoimalahankkeen projektinjohtaja ja Vantaan Energian käyttöpäällikkö Kalle Patomeri vakuuttaa, että savukaasujen puhdistukseen on panostettu ja päästörajat alitetaan kaikissa olosuhteissa. timella sekä raskasmetallit aktiivihiilellä. Lopuksi käytetään vielä savukaasupesuria, jolla saadaan talteen myös energiaa. Piipun päästä tulevan kaasun lämpötila on noin 45 astetta. Lämpöä voidaan myydä Vantaan ohella myös Helsinkiin ja Keravalle. Jos sähkön markkinahinta on matala, kaasuturbiinia ei käytetä ja jätevoimala tuottaa 80 prosenttia lämpöä ja 20 prosenttia sähköä. Päästöt vähenevät Jätevoimalalla on monia myönteisiä vaikutuksia ympäristölle. Sen myötä Vantaan Energian fossiilisten polttoaineiden (kivihiili ja maakaasu) käyttö energiantuotannossa vähenee noin 30 prosenttia ja yhtiön hiilidioksidipäästöt Vantaalla vähenevät noin viidenneksen. Voimala tehostaa sekajätteen hyötykäyttöä, kun jätteet eivät enää päädy kaatopaikoille. Tähänastisessa koekäytössä jätevoimalan päästöt ovat jääneet huomattavasti lupaehdoissa sallittuja pienemmiksi. Typen oksidien pitoisuudet ovat enimmillään olleet noin puolet sallitusta ja muut lupaehdoissa rajatut päästöt noin 10 prosenttia, hiukkaspäästöt ainoastaan pari prosenttia sallitusta. Tulokset ovat odotettuja, sillä olemme panostaneet vahvasti savukaasujen puhdistustekniikkaan. Teemme asiat nyt niin hyvin, että aina kaikissa olosuhteissa alitamme päästörajat. Toisaalta päästörajat tuppaavat kiristymään. Selviämme ratkaisuillamme pitkälle tulevaisuuteen, Kalle Patomeri vakuuttaa. Päästöistä raportoidaan viranomaisille kuukausittain, ja ensimmäisen vuoden aikana tehdään myös neljä tarkastusta laitoksella. Jätehuolto-organisaatiot vastaavat polttoaineesta Vantaan Energian, HSY:n ja Rosk n Rollin keskinäisen palvelusopimuksen mukaan jätehuolto-organisaatiot vastaavat Kuntatekniikka 3/2014 9
Vantaan Energia Oy:n tuotantopäällikkö Marko Ahl jätetulilla. Jätevoimalan kahdessa kattilassa palaa enimmillään 320 000 tonnia syntypaikkalajiteltua yhdyskuntien sekajätettä vuodessa. siitä, että sopivaa poltettavaa riittää. 20-vuotisen sopimuksen mukaan Rosk n Roll Oy toimittaa Vantaalle vuodessa 60 000 tonnia poltettavaa ja lopusta huolehtii HSY. Lähes kaikki HSY-alueen sekajäte on kuljetettu voimalaitokseen huhtikuun lopulta lähtien. Toimintahäiriöiden sattuessa sekajätettä voidaan paalata varastoon Ämmässuolla, Petri Kouvo sanoo. Myös esimerkiksi Nurmijärven sekä muutaman muun uusmaalaisen HSY:n ulkopuolisen kunnan sekajätteet tulevat nykyään Vantaalle poltettavaksi. Pieniä eriä tulee väliaikaisesti myös Länsi-Suomen kunnista. Alkuvaiheessa voidaan tarpeen mu- kaan hankkia jonkin verran poltettavaksi myös sellaista yksityissektorin jätettä, joka ei kuulu kunnan jätehuoltovastuun piiriin. VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALA Maarakennus, Kesälahden Maansiirto Oy Perustukset ja bunkkeri, Skanska Infra Oy Betonielementit, Betonimestarit Oy Teräsrakenteet, Normek Oy Kuoret ja katot, Rovakate Oy Kattilat, Hitachi Zosen Innova AG Savukaasupuhdistus, LAB SA Turbiinit ja automaatiojärjestelmät, Siemens Oy Talotekniikka, Are Oy Kaasuturbiinin lämmön talteenotto, MW Power Oy Kokonaissuunnittelu ja työmaavalvonta, Pöyry Oyj Rakennustekniset työt noin 80 M Päälaitteet 120 M Sähköt, automaatio, apulaitteet ja muut varusteet noin 100 M Tarjoamme parin kolmen vuoden sopimuksilla palvelua myös yksityissektorille. Huolehdimme kuitenkin ensisijaisesti kunnan vastuulle kuuluvista yhdyskuntajätteistä, Kouvo huomauttaa. HSY jatkaa biojätteen erilliskeräystä Pääkaupunkiseudulla jo vuonna 1993 aloitettu biojätteen erilliskeräys jatkuu ennallaan yli 10 asunnon kiinteistöillä. Pienkiinteistöille suositellaan biojätteen kompostointia. Ämmässuolle rakennettiin ensimmäinen biojätteen kompostointilaitos 1998 ja toinen vuonna 2006. Nyt biojätteen käsittelyä tehostetaan kesällä 2015 valmistuvan mädätyslaitoksen myötä. Sitä ei siis polteta, Petri Kouvo sanoo. HSY antoi vuoden alussa uu- 10 Kuntatekniikka 3/2014
JÄTEHUOLTO Arinakattiloissa polttolämpötila on 1 100 C. Savupiipusta ulos tulevan kaasun lämpötila on noin 45 C. det jätehuoltomääräykset, joissa edellytetään lasin ja metallin erilliskeräystä kaikilta kiinteistöiltä, joissa on vähintään 20 asuntoa. Lisäksi kartongin erilliskeräysvelvoitetta on kiristetty koskemaan kaikkia yli 10 asunnon kiinteistöjä. Pääkaupunkiseudulla kotitalouksissa syntyvän yhdyskuntajätteen kierrätysaste on nyt noin 45 prosenttia, ja tavoitteena on Valtakunnallisen jätesuunnitelman asettama 50 prosentin taso. HSY:n pienkiinteistöjen sekajätemaksut nousivat vuoden alussa nelisen prosenttia. Petri Kouvo ei näe polttolaitosratkaisun aiheuttavan painetta jätemaksujen korotuksiin. Mahdolliset korotuspaineet syntyvät muista syistä, esimerkiksi kuljetuksen osalta liikennepolttoaineiden kallistumisesta ja HSY:n omista investoinneista, kuten esimerkiksi Ruskeasannan Sortti-asemasta. Ämmässuosta ekoteollisuuspuisto Kun jätevoimala on otettu tuotantokäyttöön syyskuussa, päättyy HSY-alueen asukkaiden sekajätteiden kuljettaminen Ämmässuon kaatopaikalle. Käytännössä kaikki sekajäte lukuun ottamatta Sortti-asemilla kerättävää sekajätettä on tuotu voimalaitokselle jo huhtikuun lopulta lähtien. HSY selvittää parhaillaan mahdollisuuksia luoda jätteenkäsittelykeskuksesta uusi seudullinen materiaalitehokkuutta edistävä ekoteollisuuspuisto. Siellä HSY:n omien toimintojen välittömään läheisyyteen pyritään synnyttämään kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien jalostusta. Hanketta on valmisteltu yritystyöpajoina. Tarkoituksena on hyödyntää Ämmässuon infrastruktuuria, ja kiinnostuneita yrityksiä on ollut useita kymmeniä, Petri Kouvo sanoo. Hän uskoo, että hankkeet alkavat toteutua konkreettisesti vuosina 2016 2018 ja pilottihankkeet viimeistään vuonna 2016. Kalle Patomeri sanoo, että voimalaitoshankkeen ajoittuminen taantumaan helpotti kustannusten hallintaa. Suhdannehyötyä rakennuttamisessa Kalle Patomeri sanoo, että rakentamisen suhdanteet olivat suotuisat Vantaan Energian hankkeelle, ja se auttoi pysymään kustannusarviossa. Hänellä on kokemusta myös Kotkan jätevoimalan rakennuttamisesta vuoden 2007 korkeasuhdanteessa. Vantaan Energia on isompi organisaatio, ja se on osaltaan helpottanut työkuormaa. Tekniikka on myös kehittynyt viime vuosina. Isompi laitoskoko on lisäksi antanut paremmat mahdollisuudet uuden tekniikan hyödyntämiseen. Rakennuttajaorganisaatioon on Vantaalla kuulunut kymmenkunta henkilöä. Vastaava mestari ja rakennustöiden valvonta on hankittu Pöyry Oyj:ltä. Tilaajan työmäärä ei paljoa muutu, vaikka laitoskoko kasvaisikin. Samat vaiheet ovat joka hankkeessa. Toki oma kokemus Kotkan hankkeesta auttoi, ja tiimissä oli mukana myös kokemusta Ekokemin jätevoimalasta. Rakennusurakoitsijoiden kanssa on sujunut hyvin, vaikka aina pientä vääntöä onkin. Yksi aliurakoitsija meni hankkeen aikana konkurssiin. Patomeri sanoo yllättyneensä hankkeen julkisuudesta, sillä Kotkassa sai työskennellä rauhassa. Olemme täällä enemmän huomion keskipisteenä. Hanke näkyy ja kuuluu. Jätevoimalan käyttötehtäviin on rekrytoitu kolmisenkymmentä uutta työntekijää, ja osaavaa henkilöstöä on saatu hyvin. Kuntatekniikka 3/2014 11
Modernien jätteenpolttolaitosten verkosto syntyi Jätteen energiahyödyntäminen Yhdyskuntajätteen poltto lisääntyy Suomessa vauhdilla. Modernia jätteenpolttokapasiteettia on rakennettu viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Kaatopaikkasijoituksesta eroon pääsemiseksi tarvittava polttokapasiteetti on enää paria kolmea voimalaa vailla. Niistäkin yksi on jo rakenteilla. TEKSTI Paavo Taipale Tilastokeskuksen jätetilaston mukaan polton osuus yhdyskuntajätteiden käsittelyssä kohosi vuonna 2012 kolmannekseen, lähelle Euroopan läntisten maiden keskiarvoa. Yhdyskuntien sekajätettä poltettiin toissa vuonna 520 000 tonnia. Kaatopaikoille sijoitettiin vuonna 2012 yhdyskuntajätettä 901 000 tonnia, vähemmän kuin kymmeniin vuosiin. 97 prosenttia tästä oli yhdyskuntien sekajätettä. Yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikoille on vähentynyt kolmanneksen viidessä vuodessa. Kaikkiaan vuonna 2012 yhdyskuntajätemäärä kasvoi 2,74 miljoonaan tonniin. Siitä erilliskerättiin eli lajiteltiin syntypaikoilla hieman alle puolet joko kierrätystä tai polttoa varten. Yhdyskuntajätteitä kierrätettiin eli hyödynnettiin materiaalina edellisvuosien tapaan, noin kolmannes jätemäärästä. Yhdyskuntajätteiden polton kasvu ei siis ole KVA Arkkitehdit Oy Tammervoima Oy:n jätevoimala valmistuu Tampereen Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen naapuriin vuoden laskenut kierrätyksen osuutta jätteenkäsittelyssä. Yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikoille on vähentynyt kolmanneksen viidessä vuodessa. Pirkanmaan sekajätteet energiaksi 2016 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Energiantuotanto Oy:n omistaman Tammervoima Oy:n jätteenpolttolaitos rakentuu hyvää vauhtia Tampereen Tarastenjärvellä. 9 000 kuution jätebunkkerin valutyöt valmistuivat maaliskuussa, ja kesäkuussa aloitetaan kattila- ja laiteasennukset. Hankkeen kustannusarvio on 105 miljoonaa euroa. Voimalaitoksen arinatekniikkaa täydennetään uusilla innovatiivisilla tekniikoilla. Ensimmäisenä Suomessa kaatopaikkakaasut hyödynnetään jätevoimalan prosessissa. Laitokseen rakennetaan savukaasun lämmön talteenottolaitteisto, ja myös terveydenhuollon erityisjätteiden turvallinen käsittely ja energiana hyödyntäminen onnistuu. Laitoksen materiaalitehokkuutta parannetaan täydentämällä pohjatuhkan käsittelyä metallien talteenottolaitteistolla. Lajittelu korostuu entisestään. Vaaralliset jätteet toimitetaan tur- 12 Kuntatekniikka 3/2014
JÄTEHUOLTO vuosikymmenessä kasvussa 2016 tammikuuhun mennessä. valliseen käsittelyyn ja erilliskerätyt jätelajit ohjataan teollisuuden raaka-aineeksi. Biojäte käsitellään omassa laitoksessaan. Energiantuotantoon käytetään vain materiaalihyötykäyttöön ohjautumattomat jätteet. Tammervoiman jätevoimalassa tullaan käsittelemään vuosittain noin 150 000 tonnia sekajätettä. Tällä on tarkoitus tuottaa tammikuusta 2016 lähtien 310 GWh kaukolämpöä ja 90 GWh sähköä. Itä-Suomen jätevoimalasta uusi tarjouskilpailu Leppävirran Riikinnevalle puolestaan valmistellaan rakennettavaksi Riikinvoima Oy:n jätevoimalaa, jonka omistaisivat yhdessä seitsemän kuntaomisteista jäteyhtiötä ja Varkauden Aluelämpö Oy. Jätevoimalan polttokapasiteetti olisi noin 145 000 tonnia vuodessa. Lämpöä tuotettaisiin 180 GWh ja sähköä 80 GWh vuodessa. Investoinnin arvo on noin 120 miljoonaa euroa. Hankkeemme poikkeaa muista suomalaisista siinä, että hankimme laitoksen kokonaistoimituksena avaimet käteen. Lisäksi käytämme leijupetikattilaa, kertoo Riikinvoima Oy:n toimitusjohtaja Juha Räsänen. Hän myöntää, että leijupetitekniikka edellyttää poltettavan jätteen tehokasta esikäsittelyä, mutta sanoo yhtiön varautuneen siihen ja tavoittelevan näin korkeaa sähköntuotannon osuutta. Laitetoimittajilta pyydettiin tarjoukset vuosi sitten keväällä, mutta vuoden 2013 lopulla tehdystä hankintapäätöksestä valitettiin markkinaoikeuteen. Arvioituaan hankinnassa tapahtuneen virheen yhtiö päätti keskeyttää hankinnan, ja uudet tarjouspyynnöt kokonaislaitostoimitukseen valituille toimittajille lähetettiin huhtikuun alussa. Hankintapäätös päästäneen tekemään vuoden lopulla. Valitus seurauksineen viivästyttää rakennustöiden aloittamista vähintään puoli vuotta, mutta uskon, että laitos käynnistyy vuonna 2016, Räsänen sanoo. Lounais-Suomeen kolmen vuoden väliaikaisratkaisu Lounaissuomalaisten kuntien omistamien kuuden jätelaitoksen muodostama hankintarengas järjesti loppuvuodesta 2013 alueensa yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä tarjouskilpailun. Sen pohjalta päädyttiin kuljettamaan jätettä neljään polttolaitokseen vuosina 2015 2017. Ekokem Oy / Matti Viljanen Ekokem Oy Ab:n Riihimäen ykkösvoimala käynnistyi 2007 ja on Suomen ensimmäinen moderni jätevoimala. Lounaissuomalaista jätettä palaa jatkossa Mustasaaressa, Riihimäellä ja Vantaalla. Lisäksi noin neljännes alueen yhdyskuntajätteestä on tarkoitus viedä Ruotsiin poltettavaksi AB Fortum Värmen omistamassa Tuhkolman jätevoimalassa. Vientilupaa haetaan yhteensä noin 86 000 tonnille sekalaista yhdyskuntajätettä. SUOMEN KÄYTÖSSÄ, RAKENTEILLA JA SUUNNITTEILLA OLEVAT JÄTEVOIMALAT Turku (1975), 50 000 tn/v, 100 GWh lämpöä, ympäristölupa voimassa vuoden 2014 loppuun Riihimäki 1 (2007), 150 000 tn/v, polttoaineteho 55 MW, polttaa myös teollisuuden ja kaupan jätteitä Riihimäki 2 (2012), 160 000 tn/v, polttoaineteho 35 MW, polttaa myös teollisuuden ja kaupan jätteitä Kotka (2008), 85 000 tn/v, polttoaineteho 34 MW, lämpöä ja sähköä yhteensä 260 GWh Oulu (2012), 120 000 tn/v, polttoaineteho 48 MW, Lahti (2012), 250 000 tn/v, polttoaineteho 160 MW, polttaa vain erilliskerätystä energiajätteestä valmistettua kierrätyspolttoainetta Lounais-Suomen yhdyskuntajätteen pitkän aikavälin käsittelyratkaisusta vuodesta 2018 eteenpäin on äskettäin käynnistetty tarjouskilpailu, ja hankintapäätös on tarkoitus tehdä kuluvan vuoden lopulla. Kilpailussa on mukana sekä kierrätykseen että energiahyötykäyttöön perustuvia laitosratkaisuja. Mustasaari (2012), 150 000 tn/v, polttoaineteho 61 MW Vantaa (2014), 320 000 tn/v, polttoaineteho 120 MW (+ 80 MW kaasuturbiinilla), 920 GWh lämpöä ja 600 GWh sähköä Tampere, rakenteilla, 150 000 tn/v, 310 GWh lämpöä ja 90 GWh sähköä Leppävirta, tarjouskilpailussa, 145 000 tn/v, 180 GWh lämpöä ja 80 GWh sähköä Lisäksi on käynnissä Lounais- Suomen jätelaitosten (yhteensä 125 000 145 000 tn/v) tarjouskilpailu jätehuoltoratkaisusta vuodesta 2018 eteenpäin. Se mahdollistaa myös jätevoimalan rakentamisen. Kuntatekniikka 3/2014 13
Muutoksia jätelaissa ja toimintaympäristössä Uusi opas jätehuoltomääräysten Suomen Kuntaliitto julkaisi oppaan jätehuoltomääräysten laatimiseksi helmikuussa 2014. Uusi opas on tarpeen merkittävästi muuttuneen jätelain, jätehuollon muuttuneen toimintaympäristön ja kehittyneiden käsittelytekniikoiden vuoksi. Henna Luukkonen projekti-insinööri Suomen Kuntaliitto Muuttuneet jätelaki sekä toimintaympäristö edellyttävät kunnan jätehuoltomääräysten päivittämistä. Vuonna 2012 voimaan tulleen jätelain muutokset aiempaan nähden ovat niin merkittäviä, että kuntien yleiset jätehuoltomääräykset on tarpeen päivittää vastaamaan uuden jätelain vaatimuksia. Päivitystyön helpottamiseksi ja edistämiseksi Kuntaliitossa päivitettiin jätehuoltomääräysten malli. Jätehuoltoviranomaiset ympäri Suomen ovat toivoneet uutta ohjeistusta jätehuoltomääräystyön tueksi. Myös jätteiden energiahyödyntämisen lisääntyminen esimerkiksi orgaanisten aineiden kaatopaikkakiellon vuoksi sekä uudet tekniset ratkaisut, kuten putkikeräysjärjestelmät, edellyttävät usein muutoksia jätehuoltomääräysten sisältöön. Uusi malli on tarpeen myös siksi, että kunnallisten jätehuoltomääräysten yhtenäistäminen Sirpa Kulonen Kunnat joutuvat päivittämään jätehuoltomääräyksiään. Kuvassa jätteiden lajittelupiste Porvoon Peippolassa. rakenteen ja niihin sisällytettävien asioiden osalta on todettu tarpeelliseksi. Jätehuoltomääräysten mallin päivityshanketta rahoittivat Kuntaliitto, ympäristöministeriö sekä Kymen jätelautakunta. Ohjausryhmä koostui rahoittajien, Jätelaitosyhdistyksen ja HSY jätehuollon edustajista. Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräystyö oli uuden mallin pilotointikohteena koko hankkeen ajan, mistä oli merkittävää hyötyä arvioitaessa uuden mallin vaikutuksia jätehuollon käytännön toteuttamiseen. Jätehuoltokenttä sai vaikuttaa oppaan sisältöön työpajassa sekä kommentointikierroksella. Kommentteja antoivat esimerkiksi jätehuoltoviranomaiset, kunnalliset jätelaitokset, ministeriöt, muut viranomaistahot, tuottajayhteisöt, jätealan yritykset sekä etujärjestöt. Jätehuoltomääräykset lain toimeenpanon välineenä Jätehuoltomääräysten antaminen perustuu jätelain (646/2011) 91 :ään. Sen mukaan kunta voi antaa jätelain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Jätehuoltomääräykset ovat lisäksi tärkeä työkalu ja ohjausväline jätehuollon käytännön toteuttamiseksi kunnissa. Jätehuoltomääräykset eivät saa olla ristiriidassa lainsäädännön tai kunnan muiden määräysten kanssa. Määräysten tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta sekä estää jätteestä tai jätehuollosta aiheutuvat haitat tai vaarat terveydelle tai ympäristölle. Jätehuoltomääräykset voivat koskea jätehuollon operatiivista järjestämistä, toimenpiteitä syntyvän jätemäärän vähentämiseksi, jätteiden lajittelua sekä jätteiden keräyksen, kuljettamisen ja käsittelyn järjestämistä. Mikä aiheutti päivitystarpeen? Määräyksiä voidaan antaa kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden, kuten asumisessa ja koulutustoiminnassa syntyvien jätteiden, jätehuollosta sekä roskaantumisen ehkäisemisestä. Kunnan määräysvallan rajoittu- 14 Kuntatekniikka 3/2014
JÄTEHUOLTO laatimiseen heittain 1.5.2015 ja 1.1.2016. Suuri osa kiinteistöillä lajiteltavasta ja erilliskerättävästä jätteestä on nimenomaan pakkausjätettä. Jatkossa pakkausjätteet toimitetaan tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Tuottajilla on velvollisuus järjestää alueellisia vastaanottopaikkoja pakkausjätteelle, ja tuottajilla on oikeus järjestää pakkausjätteille kiinteistöittäinen jätteenkuljetus. Kunta puolestaan voi järjestää tuottajien keräystä täydentävää pakkausjätteiden alueellista keräystä sekä kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta. Jätehuoltomääräyksissä voidaan jatkossakin antaa kiinteistöille lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita koskien myös pakkausjätteitä, mutta kyseiset jätteet tulee velvoittaa toimitettavaksi tuottajien jätehuoltoon. Määräysten laatimistyön aikana on siten ehdottoman tärkeää kuulla tuottajia. Muutoksia tehtiin lisäksi termistöön, esimerkiksi jätteiden käsittelyä koskevia käsitteitä tarkennettiin. Termistön muutokset on tärkeää ottaa huomioon myös jätehuoltomääräyksissä. Malli on kaksiosainen Kuntaliiton oppaan sisältämä jätehuoltomääräysten malli koostuu kahdesta osata: yleisestä osasta sekä varsinaisista jätehuoltomääräyksistä. Kahteen osaan on päädytty, sillä varsinaisiin määräyksiin ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää jo lainsäädännössä olevia määräyksiä. Niiden kertominen lukijalle koettiin kuitenkin tärkeäksi. Varsinaiset jätehuoltomääräykset ovat siten lainsäädäntöä täsmentäviä määräyksiä. Malliin on luotu jätehuoltomääräysten esimerkkisisältöjä sekä annettu niille perusteita. Jätehuoltoviranomaisen on tarkoitus muokata esimerkkisisältöjä paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Kuntaliiton mallissa varsinaiset jätehuoltomääräykset on rakennettu jätehuoltoketjun etenemisen mukaisesti. Määräyksissä on haluttu korostaa kiinteistöjen liittymisvelvollisuutta kunnalliseen yhdyskuntajätehuoltoon, joten sitä ja kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymistä koskevat pykälät on nostettu mallin ensimmäisiksi pykäliksi. Seuraavana ovat jätteiden keräämiseen liittyvät, keräysvälineitä koskevat sekä jätteen kuljettamista koskevat määräykset. Aihepiirit, jotka koskevat vain osaa kunnan toimijoista tai asukkaista, kuten asumisessa syntyviin lietteisiin liittyvät asiat, on sijoitettu määräysten loppuosaan omiin lukuihinsa. minen kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin oli yksi merkittävimmistä muutoksista, joita uusi jätelaki toi tullessaan. Aiemmin määräyksiä sai antaa myös elinkeinotoiminnan tuottaman jätteen osalta. Nyt kunnan määräysvalta ulottuu elinkeinotoiminnan jätteiden osalta ainoastaan jätteen keräystä, vastaanottoa ja kuljetusta koskeviin käytännön järjestelyihin ja teknisiin vaatimuksiin. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa kaikille toimijoille terveyden- ja ympäristönsuojelullisten seikkojen perusteella. Jätehuoltomääräysten laatimiseen vaikuttaa merkittävästi pakkausjätteiden siirtyminen täyden tuottajavastuun alaisuuteen vai- JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN MALLI Jätehuoltomääräysten mallin sisällysluettelo ja aihepiirien jakautuminen lukuihin: Yleinen osa Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Etusijajärjestys Kunnan järjestämä yhdyskuntajätehuolto Jätehuollon viranomaistehtävät, valvonta ja käytännön toteuttaminen Jätteiden keräys Jätteiden kuljetus Asumisessa syntyvät ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet Elinkeinotoiminnan jätehuolto Tuottajavastuu Vaaralliset jätteet Rakennus- ja purkujäte Roskaantumisen ehkäisy Merkittävimmät jätehuoltomääräyksissä tapahtuneet muutokset Lisätietoa Kunnan jätehuoltomääräykset 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen 3 Luku Jätteiden kerääminen kiinteistöllä 4 Luku Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen 5 Luku Jäteastiat 6 Luku Jätteen keräyspaikat 7 Luku Jätteenkuljetus 8 Luku Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet 9 Luku Roskaantumisen ehkäiseminen 10 Luku Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet 11 Luku Muut määräykset Kuntatekniikka 3/2014 15
Monen alasampumasta hankkeesta löytyy imua Hinku kansainväliseksi brä Hinku-kunnat ovat onnistuneet hurjissa välitavoitteissaan, ja mukaan on tullut lisää kuntia. Mutta siinä ei ole kaikki. Professori Jyri Seppälä haluaa tehdä Hinkusta kansainvälisen brändin, johon kuuluu joka viides suomalainen kunta. TEKSTI JA KUVAT Sari Järvinen Osa piti tavoitetta hulluutena. Kovana sitä piti jopa yksi alkuperäisten Hinku-kuntien isistä, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio. Joidenkin mielestä viiden Hinku-kunnan tavoite oli hurskastelua. Tarkoitus oli sitouttaa kunta-asukkaat ja elinkeinoelämä vähentämään kasvihuonepäästöjä EU:n päästötavoitteita kireämmin ja vieläpä etuajassa, Vainio sanoo. Vuonna 2008 Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki sitoutuivat tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kun aloitimme, hirveän moni ampui ajatuksen alas. Mutta nyt hankkeesta löytyy imua, Hinku-hankkeen valtakunnallinen johtaja Jyri Seppälä sanoo. Jäsenkuntien määrä on kasvanut 16:een. Viimeisimpänä joukkoon liittyi Lappeenranta maaliskuun lopulla 2014. Professori Seppälä vihjaa, että pari muutakin isompaa kaupunkia on ehkä tulossa mukaan. Hänestä se kasvattaisi Hinkun poliittista painoarvoa. Seppälän haaveet eivät pääty siihen. Hänestä joka viides suomalainen kunta voisi kuulua Hinkuun vuoden, parin päästä. Mutta mikä Hinkussa vetää puoleensa ja mitä on saatu aikaan? Kävimme ottamassa asiasta selvää. Kannustavampaa tilastointia Hinku-kuntien kirittäjä ja eräänlainen tilastotuomari löytyy Suomen ympäristökeskuksesta. Suunnitteluinsinööri Pasi Tainio on tutkinut Syken Kuntaliitolle kehittämän KASVENERmallin lukuja, joilla arvioidaan kasvihuonepäästöjä. Välitavoitteet päästöjen suhteen kunnat saavuttivat jo marraskuussa 2013. Tosin Uudenkaupungin tilastoissa näkyy poikkeama, kun autotehdas siirtyi kaupungin kaukolämpöön, Tainio sanoo. Autotehdas kuului päästökaupan piiriin, jossa haitallisia päästöjä tuottavat laitokset ovat velvollisia omistamaan kutakin tuottamaansa päästömäärän yksikköä kohti tietyn määrän päästöoikeuksia. Näitä laitokset voivat ostaa ja myydä keskenään. Päästökauppa pitäisi siivota pois laskuista. Tilastoja pitäisi kehittää kannustavampaan suuntaan, Tainio pohtii. Elinvoimaa tavoitteista Silti luvut ovat rohkaisevia: Hinku-kunnat esimerkiksi vähensivät reippaasti enemmän kevytpolttoöljyn kulutusta kuin kunnat Suomessa keskimäärin. Tainio haluaisi laajentaa tilastoinnin talouden suuntaan, sillä hän teki mielenkiintoisen havainnon. Joku sanoi, että talouden alamäki tuottaa vähennystä pääs- Jyri Seppälä (vas.) ja Atso Vainio haluavat tehdä Suomesta ilmastomyönteisen töihin. Mutta näyttää siltä, että Suomessa on työttömyys hieman suurempaa kuin Hinku-kunnissa keskimäärin. Uudenkaupungin Vainio nyökkää. Hän on huomannut ympäristöystävällisen ajattelutavan korreloivan kuntien elinvoimaisuuden kanssa siis positiivisesti. Kannattaa olla edelläkävijä eikä tehdä asioita vasta, kun on pakko. Ilman Hinkuakin asioita tapahtuu, mutta uskon, että proaktiivisuus auttaa, Vainio sanoo. Vaikka hyviä tuloksia on saavutettu, tehtävää on yhä. Ruotsi ja Tanska ovat brändänneet ympäristömeriittinsä, mutta Seppälän mielestä Suomessa ei ole vielä tarpeeksi näytettävää maailmalle. Kunpa kunnat oivaltaisivat, kuinka paljon voivat vaikut- 16 Kuntatekniikka 3/2014
ILMASTO ndiksi HINKU-KUNNAT Asikkala Hanko Ii Kuhmoinen Laitila Lappeenranta Lohja Masku Mynämäki Padasjoki Parikkala Raasepori Rauma Rautjärvi Siuntio Uusikaupunki www.hinku-foorumi.fi teknologian näyteikkunan maailmalle. dentaminen on vaikeaa: paljonko energiaa todella säästyy, Motiva Oy:n yksikönpäällikkö Timo Määttä pohtii. Myös yritysten materiaalikatselmuksiin saa työ- ja elinkeinoministeriöltä 40 prosenttia tukea. Niiden avulla yrityksistä on löydetty säästöjä 0,3 1 miljoonaa euroa. Määttä toivoo tämän kannustavan jatkossakin. Katuvalaistuksen ympäristöystävällisyyden osalta kunnissa on paljon tehtävää ympäri Suomea. Samoin viisaassa liikkumisessa. Arkiliikunnan edistämiseen voi hakea rahoitusta. Liian vähäisestä liikunnasta on 300 400 miljoonan euron kustannukset, Määttä vinkkaa. taa yritysten toimintaedellytyksiin. Suurin haaste on saada koko Suomi ymmärtämään ilmastonmuutos mahdollisuutena. Ilmastomyönteinen osaaminen tuo kansainvälisiä mahdollisuuksia, professori toteaa. Seppälä lyö pöytään lisää panoksia. Hän haluaa tehdä Hinkukunnista kansainvälisen brändin. Cleantech on lähellä jopa ministerien sydämiä. Jos mukana olisi isompi joukko kuntia, tavoite olisi helpompi saavuttaa, professori arvioi. Katuvalaistuksessa työsarkaa Nykyinen huono taloustilanne estää kuntia tekemästä isoja investointeja. Valtio on yrittänyt tukea hankintoja esimerkiksi Motivan ESCO-palvelun energiakatselmusjärjestelmän kautta. Työ- ja elinkeinoministeriö maksaa 40 50 prosenttia Motivan kouluttamien katselmoijien energiakatselmusten teon kuluista teollisuusyrityksille, julkiselle ja yksityiselle palvelusektorille. ESCO ei ole niin yleistä käytännön tasolla kuin voisi toivoa. Isoja sopimuksia ei juuri ole. To- Turha eritellä cleantech-yrityksiä Kasvihuone on vielä maaliskuun lopulla runkovaiheessa, mutta sen alla ja takana kalanviljely pulppuaa jo vauhdilla. Uusikaupunkilainen Sybimar Oy on erikoistunut vesiviljelyyn, kalanjalostukseen ja sivujakeiden hyödyntämiseen ja rakentaa muun muassa suljetun kierron konsep- Kuntatekniikka 3/2014 17
Rakennuttajainsinööri Rami Arolan mielestä oleellista energiansäästössä on seurantatietojen läpikäynti ja vertailutasot, jotka motivoivat yrityksiä ja työntekijöitä säästämään. Pasi Tainio on pohtinut, miten tilastoista saisi kannustavammat. tia. Oma biokaasulaitos tuottaa maanparannusainetta ja biokaasua, jolla saadaan lämpöä ja energiaa kalan- ja kasvien viljelyyn. Sybimariin on käyty tutustumassa ulkomaita myöden. Uusikaupunkilaiset esittelevätkin mielellään vihreää helmeään yleisölle. Hinkusta on ollut hyötyä siinä, että se on tuonut meille näkyvyyttä. Uusikaupunki suhtautuu hyvin yrittäjiin, Sybimarin toimitusjohtaja Rami Salminen kertoo. Ukipolis Oy:n eli Uudenkaupungin seudun kehittämisorganisaation va. kehitysjohtaja Raimo Rantanen muistuttaa, että yrityksiä kiinnostaa resurssitehokkuus. Sybimarissa aiotaan käyttää jopa kalojen hengityksestä vapautuva hiilidioksidi hyödyksi kasvien kasvatuksessa. Maskun insinööri kilpailutti kuntalaisille paneelit Viimeiset tilaisuuteen tulleet kuikuilevat aulassa, sillä Mynämäen auditorio on täynnä. Omakotiasujille suunnattu aurinkosähkötilaisuus veti saliin 150 ihmistä. Heistä 20 innostui ajatuksesta hankkia aurinkopaneelit yhdessä. Pasi Tainio ja Maskun rakennusinsinööri Tapio Lindén kilpailuttivat järjestelmät. Tarjouksia pyydettiin 12 toimijalta. Vastaukset saatiin kahdeksalta. Yksittäin järjestelmät olisivat olleet kalliimmat. Jokainen tilaaja teki erikseen Green Energy Finland Oy:n kanssa sopimuksen, jotta hankintarajat eivät ylittyneet, Lindén sanoo. Hankkeesta tiedotettiin Hinku-kunnissa, ja lopulta tilaajia tuli 31. Media uutisoi hankkeesta positiivisesti. Aurinkopaneeleita ei kannata maksaa lainalla, mutta ne ovat hyvä sijoitus nyt, kun korot ovat alhaalla, Lindén arvioi. Aurinkopaneelit ovat esimerkki yhteishankinnasta, joka on vuoden 2014 teemana Hinkussa. Tavoitteena on kierrättää hyviä käytäntöjä muihin kuntiin. Tapio Lindén kilpailutti omakotiasujien puolesta aurinkopaneelien yhteishankinnan. 18 Kuntatekniikka 3/2014
ILMASTO Kalanjalostuslaitoksen viereen ja osittain yläpuolelle rakennetaan kasvihuone. Mitä Hinku voi tarjota kaupungille? Hinku-kunnat ovat olleet pääasiassa maaseutukuntia, joiden ilmastoteot ovat liittyneet biomassan käytön lisäämiseen. Mukaan on kuitenkin viime aikoina tullut isompiakin kuntia, kuten Rauma. Suurin syy Hinkuun liittymiselle oli, että Uudenkaupungin entinen kaupunginjohtaja Kari Koski tuli Rauman kaupunginjohtajaksi. Koski oli aktiivinen asian puolesta, Rauman elinkeinoja suunnittelupalveluiden kehittämispäällikkö Ritva-Liisa Korpela kertoo. Raumalla energiatehokkuussopimus oli hyväksytty jo vuonna 2008, mikä on yksi Hinku-kriteereistä. Korpela toteaa Rauman olleen pitkällä ympäristöasioissa jo ennen Hinkua. Olemme olleet niin vähän aikaan mukana Hinkussa, etten vielä osaa sanoa onko siitä meille hyötyä. Viestintä pitäisi saada ajan tasalle, se on ehkä nyt suurin hyöty. Pyrimme kehittämään muun muassa uusia cleantech-liikeideoita, Korpela toteaa. Ympäristöystävällisyydestä on oltava kaupallista hyötyä, vaikka imagovaikutusta ei voi unohtaa, Rantanen sanoo. Hänestä on turhaa ajanhukkaa eritellä cleantech-yrityksiä, joita kaikki haluavat nykyään olla. Cleantech on olemassa olevien työpaikkojen uudelleen suuntaamista. Myös uudet asiat perustuvat olemassa olevaan tietoon ja osaamiseen. Esimerkiksi UPM tekee nyt isoja investointeja. Koko metsäteollisuuden voisi nimetä cleantechiksi, Rantanen toteaa. Hinku-foorumi tietoa ammensivat kalanjalostamolla Iilaakson energiainsinööri Jukka Härklin (vas.) ja Ukipoliksen Raimo Rantanen. Kuntatekniikka 3/2014 19
ILMASTO Padasjoen terveyskeskuksen katolle asennettiin helmikuussa yhteensä 33 neliömetriä aurinkopaneeleita. Vaikka niiden 5 kilowatin teho ei terveyskeskuksen sähkölaskuun juuri vaikuta, niin näkyvällä paikalla ne muistuttavat ohikulkijoita aurinkoenergian mahdollisuuksista. Padasjoki sai Hinkusta puhtia ilmastotyöhön 3000 asukkaan Padasjoki Päijänteen länsirannalla on ollut mukana Hinku-hankkeessa alusta saakka. Myös kunnan tuhansista kesäasukkaista löytyi hankkeen alkuvaiheessa aktiivisia toimijoita ilmastotyöhön ja Mökkiläisen ilmasto-opas valmistui 2010. TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale Padasjoen kunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat Hinku-hankkeen viiden ensimmäisen vuoden aikana (2007 2012) vähentyneet 22 prosenttia. Kevyen polttoöljyn kulutus on tänä aikana vähentynyt alle puoleen. Hakevoimala myös parantaa paikallistaloutta, kun aiemmin tuontiöljyyn käytetyt varat ohjautuvat paikallisille polttoaineen tuottajille. En usko, että näin pieni kunta olisi lähtenyt näin vahvasti ilmastotalkoisiin mukaan ilman Hinkua. Monet toimenpiteet olisivat kuluneen kuuden vuoden aikana jääneet tekemättä, arvioi Padasjoen ympäristösihteeri Maria Virtanen. Padasjoen ilmastotoimenpiteitä Hinku-vuosien varrella ovat olleet muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja seuranta, energian ja veden kulutuksen vähentämistoimenpiteet, lämmöntuotannon polttoainevalinnat, katuvalaistuksen uudistaminen ja liikkumiskampanja. Kunta tarjoaa myös kaikille uusille asukkailleen kuukauden seutulipun, jotta nämä innostuisivat tutustumaan joukkoliikennetarjontaan. Yhteinen tekeminen kannustaa Pienessä kunnassa ilmastoasiat tahtovat ohjautua ympäristösihteerille. Toki asioita edistetään hyvässä yhteistyössä johtavien viranhaltijoiden kanssa. Syken suunnitteluinsinööriltä on saatu paljon tarpeellista tukea. Virtanen toivoo vielä enemmän hankekuntien keskinäistä kannustusta. Viimetalvisessa aurinkopaneelien yhteishankinnassa tämä tuli hyvin esille. Myös viime syksynä Padasjoelle pariksi kuukaudeksi hankerahoituksella kunnan käyttöön liisattu sähköauto on sen jälkeen saanut kyytiä muissa Hinku-kunnissa, kun ne ovat myös vuokranneet auton ikään kuin esittelykäyttöön kuntaan. Kylmillä keleillä ei tosin uskallettu lähteä kovin kauas. Viikonloppuisin se oli kotisairaanhoidon käytössä ja täytti tehtävänsä, Virtanen kertoo. Padasjoen terveyskeskuksen katolle asennettiin helmikuussa 33 neliömetriä aurinkopaneeleita. Kustannukset asennustöineen olivat runsaat 8 000 euroa. Terveysaseman sähkönkulutuksesta aurinkopaneelit pystyvät tosin kattamaan hyvin pienen osan, mutta näkyvällä paikalla ne herättävät yleistä kiinnostusta. Hinku-kuntien aurinkopaneeleiden yhteishankintaan osallistui Padasjoelta kunnan lisäksi vain yksi asukas, mutta myöhemmin kevään aikana on kyselyjä tullut lisää. Jatkossa Maria Virtanen toivoo yhteistyön Syken kanssa jatkuvan hyvänä. Hinkuun niin ikään osallistuvien naapurikuntien kanssa on vireillä hankerahoituksen haku henkilövoimavarojen vahvistamiseksi alueen kuntien ilmastotyössä. 20 Kuntatekniikka 3/2014