Työllisyyspaleluiden kustannussäästöt kunnalle (Työllistämisen järkevyyden sietämätön keveys..) Keski-Karjalan työllisyysfoorumi 30.11.2010 Pekka Patama Vaaksa-hanke/ TYP Reitti Mikkelin kaupunki/ Henkilöstö- ja kehittämispalvelut
Lähtötilanne Strategian esittely Mikkelin kaupunginhallitukselle vuodenvaihteessa 2009/10
Laskusuhdanne, Kinnula ja lista Vuoden 2009 lopussa laskusuhdanne Pelko kaupungin menojen lisääntymisestä ja tulojen vähentymisestä Työmarkkinatuen kuntaosuus kiinnostuksen kohteeksi, Kinnulan esimerkki innoittajana Kaupunginjohtajan antama tavoite: työmarkkinatuen kuntaosuuden puolittaminen
Mikkelin kaupungin kuukausittainen työttömyys 2005 - lähde: Työnvälitystilasto 4000 3500 3155 3000 2500 2645 2372 2513 2763 2000 1500 1000 696 710 542 492 481 500 0 431 360 273 367 424 t h mh t kh e sl m jt h mh t kh e sl m jt h mh t kh e sl m jt h mh t kh e sl m jt h mh t kh e sl m j v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 Mikkeli Pitkäaikaistyöt. Alle 25-vuotiaat
Lähtökäsky annettu, joukot valmiina Ymmärrys asiakaskunnasta TYP-työn kautta Välityömarkkinoiden kehittämishanke Vaaksa haettu kysyntää lisäämään Työllisyydenhoidon delegointi kaupungin uudelle kehitysjohtalle, Soile Kuituselle. Hankeresursseilla toteutettu työllisyydenhoidon selvitys (Mikko Kesä, Innolink Research Oy.
2009
Työllisyydenhoidon tavoitteet kunnassa Palvelutuotannon tukeminen Osallisuuden lisääminen (nuoret, maahanmuuttajat, romanit..) Työmarkkinatuen kuntaosuuden minimoiminen (pitkäaikaistyöttömät) Työttömyydestä aiheutuvien kerrannaiskustannusten minimoiminen (sosiaalitoimen asiakkaat) Mielikuva- ja imagohyödyn saavuttaminen (paikkakunalle muuttavat)
Työllisyydenhoito v. 2009 saakka Palvelutuotanto etusijalla palkkatukityöllistämisessä 500-päivää työttömänä olleiden kohdalta tarkistettu työvoimapalvelujen asiakkuus ja palvelutarve. Työpajatoiminta, kuntouttava työtoiminta, työllisyyspoliittiset avustukset ja ostopalveluna hankitut työtoimintapäivät toteuttavat tavoitetta, mutta koordinaatio, seuranta ja optimointi ollut puutteellista.
Palvelutuotanto ja työllisyydenhoito Palvelutuotanto Toteuttaa palvelutuotantoa, mutta ei vaikutusta työllisyydenhoitoon Toteuttaa palvelutuotantoa ja on vaikutusta työllisyydenhoitoon Ei toteuta palvelutuotantoa, eikä vaikutusta työllisyydenhoitoon Ei toteuta palvelutuotantoa, mutta on vaikutusta työllisyydenhoitoon Työllisyydenhoito
Työttömät Mikkelin seudulla
Työllisyydenhoidon uudistus vuodelle 2010 Toiminnan koordinointi ja seuranta (Heke) Palkkatukityöllistämisen toteuttaminen niin, että: Palvelutuotannon edellytykset säilyvät Käytetään tilaisyys hyväksi vähentää tmt:n kuntaosuutta Edellyttää jatkossa tarvittavaa resursointia (nyt toteutuu Vaaksaprojektin toimesta). Kumppanuuksien optimoiminen Avustukset ja yhdessä sovitut tavoitteet Jatkotyöllistäminen TOE:n (työssäoloehdon) täyttö Oman työpajatoiminnan uudistaminen
Tavoitteet vuodelle 2010 Kaupungin omassa työllistämisessä 500- päiväisten työllistämistä lisätään (tavoite vähintään 50%) Erikseen varattu resurssi jatkotyöllistämiseen, jolla varmistetaan työssäoloehtojen täyttymiset sekä omassa, että järjestöjen työllistämisessä Työllisyystyöpajat
Työllistämisen vaikutus kuntatalouteen työmarkkinatukiosuuden minimoimisessa Lähtötilanne: 500 päivää työttömänä olleesta kunta maksaa työmarkkinatukiosuutta n. 3300 vuodessa. Maksua ei tarvitse suorittaa: Aktivointitoimenpiteiden aikana Työsuhteen aikana Työssäoloehdon täyttyessä (listalta poistuminen). Työvoimasta poistuttaessa (esim. elma työ) Tässä laskelmassa tavoitellaan työssäoloehdon täyttymistä työmarkkinatuelle pudonneiden asiakkaiden kohdalla ja sitä kautta Kelan työmarkkinatukiosuusmaksujen lakkaamista.
Työllistämisen vaikutus kuntatalouteen työmarkkinatukiosuuden minimoimisessa Työllistämisjakson pituus 14 kk, joista 12 kk korkeimmalla korotetulla tuella (1047 /kk) ja 2 kk perustuella (551 /kk) työssäoloehdon täyttyminen (8kk toe). Palkka 8,65 /t (TTES:n III alaraja). Työaika 38,25t/85%. Sivukulut 22.1% ja lomaraha 5%. Kustannukset (yhteensä) 21705 - palkka 16930 - sivukulut 3742 - lomaraha 1034 Tulot (yhteensä) 18038 - palkkatuki 13666 - säästö työmarkkinatuen kuntaosuudessa 3864 - Verotulot (3%) 508
Työllistämisen vaikutus kuntatalouteen työmarkkinatukiosuuden minimoimisessa Yhteenveto Kunnan kustannukset työllistämisjakson 14 kk ajalta 3667 Säästö seuraavan kahden vuoden työmarkkinatukiosuuksissa (oletus, että työllistyminen muuten epätodennäköistä) 6624 Vaikeasti työllistyvän työllistäminen aiheuttaa kunnalle säästöä kolmen vuoden tarkastelujaksolla 2957.
Työllistämisen vaikutus kuntatalouteen työmarkkinatukiosuuden minimoimisessa Lisähuomioita: Laskelmassa ei ole arvotettu toteutunutta työpanosta (14 kk työkuukauden hinta 262 ) Laskelmassa ei ole huomioitu säästöjä kunnan sosiaali- ja terveysmenoissa. Laskelmassa ei ole arvotettu kunnan imagohyötyä. Laskelmassa ei ole otettu huomioon mahdollista edelleensijoittamista, joka lisää kunnan voittoosuutta (esim. työpanoksen myynti 9pv hintaan 5 /tunti 262 ).
Työllistämisen vaikutus kuntatalouteen työmarkkinatukiosuuden minimoimisessa Työssäoloehdon täyttyminen ja työmarkkinoiden toimivuus Laskelma perustelee niiden työttömien työllistämisen järkevyyden, jotka ei tahdo työllistyä muuten kuin kunnan työllistämänä. Muussa tapauksessa heidän työttömyys toteuttaisi maksuautomaattia Kelan työmarkkinatukimaksuissa. Edellyttää kunnalta palkkatukityöllistämisen strategiaa ja koordinaatiota. Edellyttää yhteistä näkemystä ja yhteistyötä TE-hallinnon kanssa.
Työllistämisresurssin käyttö Työllistämisen optimointi jatkotyöllistäminen 5 htv Palvelutuotanto 25 htv Palvelutuotanto + Työllisyydenhoito 25 htv Avustukset 4 htv JÄRJESTÖJEN TYÖLLISTÄMINEN (n. 90-100 henkilöä osa-aikaisena Työssäoloehdon täyttyminen max 6 kk) Kaupungin työyksiköille resurssi edelleen tärkeä 500 päiväisten työllistämisen vaikutus näkyy Soten talousarvion toteumassa
Näkemyksiä huomioonotettavaksi Kaupungin intressi työllisyydenhoidossa ei ole pelkkä Kelan tmt-kuntaosuuden minimointi. Esim. nuorten työttömyyttä ei ikinä pitäisi päästää 500 päivän mittaiseksi. Työllistämistä kannattaa tehdä niin paljon kuin TE-hallinto antaa siihen mahdollisuuksia. 500-päiväisten työllistäminen ei hoidu palkkatuen turvin pelkästään yrityssektorilla. Lasku jää loppujen lopuksi aina kunnan maksettavaksi.
Kokemukset
TYÖMARKKINATUEN KUNTAOSUUDEN MAKSATUKSESSA OLEVAT 2010 560 540 520 500 480 460 440 420 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Jatkotyöllistäminen prosessina 500pv listan seulominen Asiakashaastattelut Työllistäminen - Avoimet työmarkkinat - Kunnan kiintiötyöllistäminen - Jatkotyöllistäminen - järjestötyöllistäminen Järjestötyöllistäm. Kork. KorotettuJatkotyöllistäm. max12kk toe 6kk 2kk perustuki työnetsintä Järjestötyöllistäminen Jatkotyöllistäm. 2kk perustuki Jatkotyöllistäm. 2kk perustuki Työllistäminen avoimille
Tulokset Jatkotyöllistämistä onnistuttiin toteuttamaan n. 60 työllistettävälle. Työllistämisbudjetin ylitys (jatkotyöllistäminen) n. 80 000 euroa. 60 pois listalta seuraavana vuonna säästö 198 000 euroa. Palvelutuotantoon liittyvä työllistäminen kohdistui 500 päiväisiin 35% osuudella.
Havaintoja Systemaattinen työmarkkinatuen kuntaosuuteen vaikuttaminen herättää ristiriitaisia tunteita (väärin sammutettu). Tekeminen ja tunne siitä, että tulee tulosta lisännyt kunnan aktiivisuutta huikeasti... Myös ympäryskunnissa. Mäntyharjulla työllistämisen osuus kunnassa lisääntynyt kolminkertaiseksi.
Tärkeä peli, mutta väärällä kentällä.. Suomalainen työelämä on kadottanut avustavat, matalan tuottavuuden työpaikat Työmarkkinasopimukset tehdään pelkästään kovien työmarkkinoiden ehdoilla jokainen työehtosopimus uhkaa korottaa kynnystä työllistyä välityömarkkinoilla oleville Välityömarkkinoiden toimivuus on jätetty STM:n, TEM:n ja erityisesti kuntien vastuulle
Kiitos..