20.10.2015 Sh Miia Sepponen AVH-valvonta
Tavoitteena on, että jokaiselta potilaalta seulotaan vajaaravitsemuksen riski heti hoitojakson alussa Käytetään NRS-2002 (Nutritional Risk Screening) menetelmää NRS-2002 menetelmä on Validoitu Soveltuva mahdollisimman useiden potilaiden arviointiin Vertailtavissa eri ammattiryhmien tekemän arvion välillä
NRS-2002 menetelmällä arvioidaan potilaan ravitsemustila, sairauden vaikeusaste ja iän vaikutus Hoitokäytännöt yhdessä sovittuja ja kaikkien tiedossa Tehostettu ruokavalio Täydennysravintovalmisteet lääkelistalle Mikäli nielemisessä / ruokailussa ongelmaa, ravitsemus joko nenämahaletkun kautta enteraalisesti tai joissain tapauksissa parenteraalisesti
Ensin arvioitava nenämahaletkun käyttötarkoitus; ravitsemuksen aloittaminen / imuna (jos vatsa ei vedä ) Yleisimmin käytössä ravitsemusta varten Ch 12 tai Ch 14
Ravitsemukseen tarkoitetuissa letkuissa yleensä vaijeri, joka helpottaa letkun paikoilleen laittamista Lisäksi tarvitaan teippiä kiinnitykseen, liukastusgeeliä, stetoskooppi ja ruisku (mielellään 100ml)
Kerro potilaalle, mitä ollaan tekemässä askel askeleelta. Tajuissaan oleva potilas kannattaa auttaa istumaan ja ohjata häntä taivuttamaan leukaa kohti rintaa. Ensin mitataan, kuinka syvälle letku laitetaan; letkussa on numerointi, jota voi käyttää apuna. Letkun kärki laitetaan rintalastan alaosaan vatsan kohdalle ja tuodaan letku korvan takaa nenän kärkeen. Tarkistetaan numero, joka on sieraimen kohdalla. Mikäli numeroa ei ole, voi letkuun piirtää tussilla merkin. Nenämahaletkun oikeaa syvyyttä kuvaava numero kannattaa merkitä myös hoitokertomukseen.
Liukasta nenämahaletku ja tarkista, että vaijeri on paikoillaan. Aseta letku toiseen sieraimeen ja lähde työntämään sitä kohti nielua. Kun letku on nielun alueella, pyydä potilasta nielaisemaan. Tämä helpottaa letkun liukumista ruokatorveen. Jos potilas yskii voimakkaasti tai hengittäminen vaikeutuu, ota letku pois ja anna tilanteen rauhoittua hetki.
Kun letku on merkityssä syvyydessä, tulee sen paikoillaanolo varmistaa. Ensin kuuntelemalla stetoskoopilla; paina ruiskulla ilmaa letkun kautta mahaan, kuuluuko kurahdus Tämän jälkeen aspiroidaan mahanestettä ja tarkistetaan sen ph. Mahanesteen ph on 1-5,5. Mikäli mahanestettä ei nouse, tulee potilaasta ottaa thorax-rtg, jotta saadaan varmistus letkun oikeasta sijainnista.
Ravitsemuksen aloituksesta päättää aina lääkäri. Neurologisella potilaalla aloitetaan enteraalinen ravitsemus yleensä viimeistään kolmantena hoitopäivänä. Ensimmäisenä päivänä tiputetaan nenämahaletkuun 500 ml vettä ja annetaan listan mukaiset lääkkeet. Lääkkeiden annossa tulee huomioida se, että jokainen lääke annostellaan ja huuhdellaan letkusta erikseen, letku tukkeutuu helposti. Letkun paikoillaanolo tulee varmistaa edellä mainituin keinoin joka kerta ennen kuin mitään laitetaan enteraalisesti.
Varsinainen enteraalinen ravitsemus aloitetaan hitaasti, ensin 500ml vuorokaudessa ja määrää nostetaan potilaan voinnin mukaan. Ravitsemuksen lisäksi annetaan enteraalisesti päivittäin myös vettä. Hoitosuunnitelmaan laaditaan ravitsemuksen tavoitteet ja toteutus, jotta kaikki ovat tietoisia kyseisen potilaan ravitsemussuunnitelmasta. Tukena voi käyttää NRS-2002 menetelmää Huolehditaan myös, että potilaan saama päivittäinen kalorimäärä on riittävä.
Jokainen lääke liuotetaan erikseen (10-15 ml vettä). Tarkista ensin soveltuuko tabletti murskattavaksi / liuotettavaksi Tabletit: 10-15ml vettä Liuokset: 1:1 vettä Tauotetaan ravitsemus ja huuhdotaan nenämahaletku vedellä (20-30 ml). Lääkkeet annostellaan yksitellen nenämahaletkuun ja eri lääkkeiden välillä letku huuhdellaan 10 ml vedellä. Kun kaikki lääkkeet on annettu, huuhdellaan nenämahaletku vielä 20-30 ml vedellä.
Ahonen, J., Laitinen, K. & Kröger, P. 2010. Voiko tabletin murskata tai lääkekapselin tyhjentää? Sairaanhoitaja 83 (6-7), 61 64. Boeykens, K., Steeman, E. & Duysburgh, I. 2014. Reliability of ph measurement and the auscultatory method to confirm the position of a nasogastric tube. International Journal of Nursing Studies 51, 1427 1433. Brugnolli, A., Ambrosi, E., Canzan, F., Saiani, L. & Naso-gastric Tube Group. 2014. Securing of naso-gastric tubes in adult patients: A review. International Journal of Nursing Studies 51, 943 950. Korpela, J. 2015. Ohje nenämahaletkun laittoa varten. Koskinen, J. 2014. Nenämahaletkun laittaminen. Sairaanhoitajan käsikirja. Salminen, M. 2015. Vajaaravitsemus ja ravitsemuksen tehostaminen. Luentomuistiinpanot 22.4.2015. Taylor, T. J. 2013. Confirming nasogastric feeding tube position versus the need to feed. Intensive and Critical Care Nursing 29, 59 69.