KIRKKONUMMEN KUNTA SEPÄNKANNAS III Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys P18602 7.5.2012
2 (6) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 KATUALUEET... 4 5 ALUEEN RAKENNETTAVUUS PIENTALOJEN KANNALTA... 4 5.1 Rakennusten perustaminen... 4 5.1.1 Kuokkatien tontit... 4 5.1.2 Kuokkakujan tontit... 5 5.2 Alapohja, kuivatus ja putkijohdot... 5 5.3 Piha-alueet... 6 6 JATKOTOIMENPITEET... 6 Suunnitelmapiirustukset 1793-33 Pohjatutkimuskartta 1:500 7.5.2012 1793 34 Pohjatutkimusleikkaus 1-1 4-4 1:200/1:200 7.5.2012 1793 35 Pohjatutkimusleikkaus 5-5 8-8 1:200/1:200 7.5.2012 1793 36 Pohjatutkimusleikkaus 9-9 12-12 1:200/1:200 7.5.2012 1793 37 Pohjatutkimusleikkaus 13 13 ja 14-14 1:200/1:200 7.5.2012
3 (6) 1 YLEISTÄ FCG Finnish Consulting Group Oy on tehnyt Kirkkonummen kunnan toimeksiannosta Sepänkannas III kaava-alueen Kuokkatien ja Kuokkakujan tonttien rakennettavuusselvityksen keväällä 2012. 2 TUTKIMUKSET Tonteilla tehtiin painokairauksia maakerrosrajojen määrittämiseksi rakennusten perustamistapavaihtoehtojen arvioimiseksi. Tonttialueen tutkimusten lisäksi käytössä oli katualueilla tehtyjä paino- ja siipikairauksia sekä näytepisteitä. Pohjatutkimustulokset on esitetty tutkimuskartalla ja tutkimusleikkauksissa. 3 POHJASUHTEET Maanpinnan korkeusasema alueella vaihtelee pääosin tasovälillä +9.0 +10.0. Kuokkatiestä luoteeseen olevilla tonteilla maanpinta nousee tasolle +11.0. Maanpinta on muodoiltaan maljamainen ja pintavedet kerääntyvät alueen keskelle. Pohjavesipinta on tästä johtuen maanpinnan tasossa suurella osalla aluetta. Tehtyjen tutkimusten perusteella pohjamaa tonttien alueella jakaantuu pohjasuhteiltaan kahteen alueeseen; 1: Muuttumisvyöhyke 2. Savikkoalue Muuttumisvyöhyke sijoittuu tonttien K4545 T1-4 ja K4546 T1-4 alueelle. Muuttumisvyöhykkeen alueella pohjasuhteet ovat pääosin seuraavat ylhäältä alaspäin lueteltuna: Humus/kuivakuorikerros, paksuus noin 0,5-1 m Kiilamainen savi / hienorakeinen maakerros Kerroksen paksuus vaihtelee 0-3 m Kantava pohjamaa; kairaukset ovat päättyneet kallioon tai kiveen alle 5 m syvyydessä maanpinnasta Savikkoalueella pohjasuhteet ovat pääosin seuraavat ylhäältä alaspäin lueteltuna: Ohut kuivakuori/humuskerros, paksuus noin 0,5 m Savikerros Kerroksen paksuus 1 6 m Otettujen näytteiden perusteella vesipitoisuus vaihtelee 60-75 %. Kerros voi olla myös liejuista savea / turvetta. Tehtyjen siipikairausten perusteella leikkauslujuus on hyvin alhainen ollen pääosin 5 10 kpa Ohut siltti / hiekkakerros
4 (6) Kantava pohjamaa / kallio; Kairaukset ovat päättyneet kiveen tai kallioon 3 8 m syvyydessä maanpinnasta. Tutkimusten perusteella arvioitu savikkoalueen raja on esitetty tutkimuskartalla ja arvioidut maakerrosrajat tutkimusleikkauksissa. 4 KATUALUEET Kuokkatie on perustettu massanvaihdolle ja Kuokkakujan alueella on käytetty stabilointia pohjanvahvistusmenetelmänä. 5 ALUEEN RAKENNETTAVUUS PIENTALOJEN KANNALTA 5.1 Rakennusten perustaminen 5.1.1 Kuokkatien tontit Maaperäolosuhteet rakennusten perustamisen kannalta ovat vaikeat hyvin vaikeat. Lähtökohtaisesti kaikilla tonteilla joudutaan tekemään pohjanvahvistustoimenpiteitä rakennusten perustamiseksi. Pohjanvahvistustoimenpiteinä tulee kyseeseen lähinnä massanvaihto tai paalutus. Rakennuksen perustamistapa voi vaihdella jopa yksittäisen tontin alueella etenkin Kuokkatien luoteispuoleisilla tonteilla, koska tontit sijoittuvat pohjaolosuhteiden muuttumisvyöhykkeelle. Savikkoalueella lähes maanpinnassa oleva pohjavesipinta, kuivakuorikerroksen kantavuus ja savikerroksen heikko leikkauslujuus vaikeuttavat rakennustyön teknistä toteutusta. Kortteli 4545 Tontit 1-4 Tontit sijoittuvat pohjasuhteiltaan muuttumisvyöhykkeelle. Kuokkatien varressa savikerroksen paksuus vaihtelee 1-3 metriin ohentuen luoteeseen päin mentäessä. Arvioitu savikkoalueen raja on esitetty suunnitelmakartalla 1793-33. Rakennukset on perustettavissa tukipaaluille tai maanvaraisesti massanvaihdon varaan. Paaluperustus on todennäköinen ratkaisu etenkin, jos rakennus sijoittuu Kuokkatien läheisyyteen. Paalupituudet tulevat vaihtelemaan 1,5 m 6 m. Rakennusten sijoittuessa tontin luoteisosaan, tulee perustaminen massanvaihdon varaan todennäköiseksi vaihtoehdoksi, koska paalupituudet jäävät lyhyeksi. Massanvaihto tulee ulottaa hyvin kantavaan pohjamaahan. Tontilla T3 kairaus 5 on yli 2 m kartoitettua maanpintaa ylempänä. Kairauksen alkukorossa on virhe tai alueelle on läjitetty kaivumaita. Asia tulee selvittää jatkosuunnittelussa, koska sillä on suuri vaikutus rakennusten perustamistavan valintaan ko. tontilla.
5 (6) 5.1.2 Kuokkakujan tontit Kortteli 4546 Tontit 1-4 Tontit sijoittuvat pohjasuhteiltaan muuttumisvyöhykkeelle ja arvioitu savikkoalueen raja on esitetty suunnitelmakartalla 1793-33. Rakennukset jouduttaneen perustamaan maanvaraisesti massanvaihdon varaan. Massanvaihto tulee ulottaa hyvin kantavaan pohjamaahan. Tehtyjen tutkimusten perusteella kantavan pohjamaan on arvioitu olevan 1 2 m syvyydessä maanpinnasta lukuun ottamatta tonttia 1. Tontilla 1 massanvaihdon syvyys on tehtyjen kairausten perusteella suurimmillaan yli 2 m ja vaihtoehtoisena perustamistapana tulee kyseeseen paalutus. Kortteli 4547 Tontit 1-3 Rakennukset on perustettavissa tukipaaluille. Paalupituudet tulevat vaihtelemaan 2 6 m tehtyjen kairausten perusteella. Paalujen arvioidaan tunkeutuvan vähintään kantavan pohjamaan tasoon. Kortteli 4549 Tontit 1-6 Rakennukset on perustettavissa tukipaaluille. Paalupituudet tulevat vaihtelemaan 3 8 m tehtyjen kairausten perusteella. Paalujen arvioidaan tunkeutuvan vähintään kantavan pohjamaan tasoon. Kortteli 4548 Tontit 1-4 Rakennukset on perustettavissa tukipaaluille. Paalupituudet tulevat vaihtelemaan 4 8 m tehtyjen kairausten perusteella. Paalujen arvioidaan tunkeutuvan vähintään kantavan pohjamaan tasoon. 5.2 Alapohja, kuivatus ja putkijohdot Rakennusten alapohjat esitetään rakennettavaksi kantavana tuuletettuna alapohjarakenteena. Alapohjat salaojitetaan. Massanvaihtoalueilla voidaan alapohja rakentaa myös maavaraisena. Rakennuksen alle sijoitettavat putkijohdot esitetään kannattavaksi alapohjaan kantavan alapohjan ratkaisussa. Piha-alueen putkijohtojen painuminen tulee huomioida suunnittelussa ja rakentamisessa. Tonttialueen putkijohtojen perustamistapa tulee ratkaista kullakin tontilla tehtävän perustamistapalausunnon yhteydessä. Paalutetun ja maavaraisen rakenteen muutoskohtaan suositellaan rakennettavaksi siirtymälaatta. Putkijohtojen perustamisessa tulee huomioida mm. savikerroksen paksuus ja pihatäytöistä aiheutuva kuormitus. Putken toimivuutta voidaan varmistaa kasvattamalla pituuskaltevuutta tarvittaessa routasuojaamalla rakenne esim. kevytsorakevennyksellä. Samalla kaivusyvyyttä saadaan pienennettyä, mikä voi olla kriittinen tekijä savikkoalueella.
6 (6) 5.3 Piha-alueet Piha-alueet joudutaan yleensä täyttämään vähintään samaan korkeuteen kuin viereisen kadun pinta, ainakin kadun puolella. Savialueilla täyttö aiheuttaa painumia ja se on syytä ottaa huomioon korkeustasoja ja kallistuksia suunniteltaessa. 6 JATKOTOIMENPITEET Kullakin tontilla tulee tehdä täydentäviä pohjatutkimuksia rakennesuunnitteluvaiheessa ja laatia kutakin tonttia käsittelevä perustamistapalausunto. Rakennusten perustamisessa on huomioitava mm. lyhyiden paalujen vaikutus, paalujen nurjahdus sekä mahdollisen kalliokärjen käyttötarve. Massanvaihdon osalta tulee ratkaistavaksi mm. maksimisyvyys, jossa ko. toimenpide pystytään luotettavasti toteuttamaan. Käytännön kokemuksen perusteella syvyys on luokkaa 2 3 m. Toteutussyvyys on helposti todennettavissa kairausten jälkeen kaivettavilla koekuopilla, jos tontilla ollaan päätymässä ko. ratkaisuun. Rakennusten perustamisen lisäksi lausunnossa on ratkaistava käytettävä alapohjarakenne salaojitus ja radon-torjunta huomioiden sekä tonttialueen kuivatus. Lisäksi siinä on otettava kantaa rakennuksen piha-alueiden rakenteisiin, pengerrykseen ja putkilinjojen perustamiseen piha-alueella. FCG Finnish Consulting Group Oy Tarkastanut: Jarmo Silvennoinen aluepäällikkö, rkm Laatinut: Kai Auvinen Ortogeo Oy, DI