Etelä-Suomi Päätös Nrot 11/2011/1 Dnro ESAVI/274/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2011 ASIA Vekaranjärven ampumaradan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus, Kouvola LUVAN HAKIJA Karjalan Prikaati PL 5 46141 Vekaranjärvi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Karjalan Prikaatin Valkealan varuskunnan kouluampumaradan toimintaa, joka sijaitsee Senaatti-kiinteistöjen omistamalla alueella Kouvolan kaupungissa Kääpälän kylässä kiinteistöillä Vekara 286-434- 2-72, Hovi 286-448-1-163, Jyskä 286-470-51-3, Valtion alue 286-434-3-58 ja Valtion alue 286-434-3-59. Vuosittainen laukausmäärä on noin 850 000 laukausta. Varuskunta-alueella oleva haulikkorata säilytetään ja sen kunnossapidosta vastaa Kouvolan Varuskunnan Metsästäjät ry. Haulikkorata ei sisälly ympäristölupahakemukseen. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 14.1.2009 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa. MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulaki 28 :n 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 14 a) 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti kohta 1) Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 2 momentti Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta 4 :n 1 momentti TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolla ei ole ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Ympäristöministeriö on vahvistanut päätöksellään YM4/5222/2009 Kymenlaakson maaseutu- ja luontoalueita koskevan maakuntakaavan 14.12.2010. Ampumaradan ympäristö on merkitty puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevaksi varuskunta-, harjoitus- ja vastaavaksi alueeksi, joille yleisön pääsy on rajoitettu ja erityisalueeksi, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (EP/s). Ampumaradan melualueet sisältyvät maakuntakaavassa olevan Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueen yli L Aeq 55 db:n melualueelle lukuun ottamatta alueita Vekaranjärven ampumaradasta itään ja kaakkoon. Maakuntakaavan melualueilla yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. Alueelle ei tule osoittaa uutta asutusta tai muuta melulle herkkää toimintaa. Ampumarata-alueen läheisyyteen on kaavoitettu Valkealan pohjoisosan ranta-osayleiskaava, joka on hyväksytty 21.5.2007 ja jota on muutettu 10.6.2008. Kaava-alue rajoittuu Pahkajärven alueelle. Rantaosayleiskaavasta valitettiin ja Kouvolan hallinto-oikeus kumosi osin 7.10.2009 kunnanvaltuuston päätöksen Vekaranjärven ja Pahkajärven melualueiden osalta.
3 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Vekaranjärven ampumarata sijaitsee Kouvolan kaupungin Kääpälän kylässä Vekaranjärven ja Naaranjärven välisessä maastossa Valkealan varuskunnan läheisyydessä. Ampumarata on rakennettu puolustusvoimien hallinnoimalle alueelle Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueen viereen. Pahkajärven ampuma-alueella sijaitsee pääosa Repoveden suojelukokonaisuudesta. Repoveden kansallispuistosta annetun asetuksen (994/2002, 1 ) mukaan puolustusvoimat voi käyttää Repoveden kansallispuiston sitä osaa, joka kuuluu Pahkajärven ampuma-alueeseen, sissi-, tiedustelu- ja muuhun vastaavaan koulutukseen. Tästä osasta suojelukokonaisuutta käytetään nimitystä varoalue. Ampumarata sijaitsee varoalueen vieressä. Lähimmät vakituiset asunnot sijaitsevat 800 metriä ampumaradasta lounaaseen Vekaranjärven varuskunta-alueella, jossa on mm. puolustusvoimien henkilökunnan asuntoja ja varuskuntasairaala. Lähin loma-asunto sijaitsee noin 100 metrin päässä pistooliradasta (rata 6). Kahden kilometrin etäisyydellä ampumaradasta on noin 34 loma-asuntoa Vekaranjärven ja Pesäntäjärven rannoilla. Kääpälän kylä sijaitsee noin kolmen kilometrin ja Tuohikotin kylä noin viiden kilometrin päässä ampumaradasta. Ampumarata-alue on maalajiltaan pääosin moreenia. Etäisyys lähimpään pohjavesialueeseen (Vekaranjärvi 0590902, I-luokka) on kaksi kilometriä ampumaradasta lounaaseen. Lähin vedenottamo (RNA 63) on 2,2 kilometrin päässä. Etäisyys lähimpään vesistöön Vekaranjärveen on 50 metriä, Ahvenlampeen 150 metriä ja Ala-Veitsilampeen noin 220 metriä. Ampumarataalueen keskellä on suoalue, jossa on kaksi lampea, Karalammit. Lammista vedet virtaavat pohjoiseen Naaranjärveen ja etelään Vekaranjärven Ajolahteen ojia pitkin noin 500 metrin matkan. Lähin luonnonsuojelualue Uussuon lehtoalue lounaassa ja Hirvenpään suoalue (Natura FI0424003) lännessä sijaitsevat noin neljän kilometrin päässä rata-alueesta. AMPUMARADAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vekaranjärven ampumarata on perustettu 1960-luvun lopussa. Kaikki radat ovat olleet käytössä 1970-luvun alusta lähtien. Ratojen taustavallit on kunnostettu vuosina 2000 ja 2001. Ampumaradalla on kuusi rataa, joita käytetään pääasiassa varusmiesten koulutukseen. Myös henkilökunta suorittaa omia ammuntojaan radoilla. Ammunnat tapahtuvat pääosin rynnäkkökiväärillä ja sotilaspistoolilla, mutta radoilla käytetään jonkin verran myös muun
tyyppisiä aseita. Ampumarataa käyttävät myös poliisi ja metsästysseurat. Ampumaradan käyttö on päivittäistä. Rata on käytössä pääsääntöisesti arkisin klo 7 17, mutta ammuntoja on myös iltaisin ja viikonloppuisin. Alueella sijaitsevat ampumaradat, käytettävät aselajit ja ratojen käyttö AMPUMARATA 1. - 150 m:n kiväärirata - 60 ampumapaikkaa - valaistu ampumakatos ja taulusto - väliampumavalli 100 metriltä - väliampumavalli 50 metriltä - yläkulissit (3 kpl) - betoninen näyttösuoja Radalla suoritettavat ammunnat: - Puolustusvoimien ampumaohjelmiston mukaiset kouluammunnat kiväärillä, rynnäkkökiväärillä kertatulella, kevyen konekiväärin ampumaohjelmiston mukaiset totuttautumis- ja kohdistusammunnat sarjatulella, konekiväärillä (PKM) ampumaohjelmiston mukaiset totuttautumis- ja kohdistusammunnat sarjatulella, sinkojen sisäpiippuaseilla, 12,7 itkk apuaseella (7,62) kertatulella, 23 ItK 61 ja 23 ItK 95 apuaseella (7,62) kertatulella, 122H63 tykin sisäpiippuaseella - Puolustusvoimien kilpailumääräysten mukaiset ampumakilpailut ja kilpailuammunnan harjoittelu kiväärillä ja rynnäkkökiväärillä - Suomen Ampujainliitto ry:n ja Suomen Metsästäjäliitto ry:n yleisten ja lajikohtaisten erityissääntöjen mukaiset ampumakilpailut ja kilpailuammunnan harjoittelu kiväärillä Käyttöajat: - arkisin 06.00 21.00 - lauantaisin 08.00 18.00 - sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 11.00 18.00 - Pimeäammunnat maanantaista torstaihin klo 21.00 06.00 AMPUMARATA 2. - 150 m:n liikemaalirata, 6 ampumapaikkaa - 100 m:n liikemaalirata, 6 ampumapaikkaa - 50 m:n liikemaalirata, 10 ampumapaikkaa - Ampumakatos (100 m) ja yläkulissit (3 kpl) - Partioammuntaharjoittelupaikka, 4 ampumapaikkaa kiinteine maalilaitteineen. Radalla suoritettavat ammunnat: - Puolustusvoimien ampumaohjelmistojen mukaiset kouluammunnat kiväärillä, rynnäkkökiväärillä kertatulella, kevyellä konekiväärillä kertatulella, sinkojen sisäpiippuaseilla, 122 H 63 sisäpiippuaseella, 12,7 itkk apuaseella (7,62) kertatulella 4
- 23 ItK 61 ja 23 ItK 95 apuaseella (7,62) kertatulella, haulikolla ja pistoolilla - Puolustusvoimien kilpailumääräysten mukainen ammunta tai ammunnan harjoittelu rynnäkkökiväärillä, kiväärillä ja pistoolilla - Suomen Ampujainliitto ry:n ja Suomen Metsästäjäliitto ry:n yleisten ja lajikohtaisten erityissääntöjen mukaiset ampumakilpailut ja kilpailuammunnan harjoittelu kiväärillä ja pistoolilla Käyttöajat: - arkisin 06.00 21.00 - lauantaisin 08.00 18.00 - sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 11.00 18.00 AMPUMARATA 3. - 300 / 150 m:n kiväärirata - 55 / 60 ampumapaikkaa - liikemaalirata - valaistu taulusto - väliampumapaikka 50 metriltä - 30 ampumapaikkaa - betoninen näyttösuoja Radalla suoritettavat ammunnat: - Puolustusvoimien ampumaohjelmiston mukaiset kouluammunnat kiväärillä, rynnäkkökiväärillä, 12,7 itkk apuaseella (7,62) kertatulella, 23 ItK 61 ja 23 ItK 95 apuaseella (7,62) kertatulella ja 122 H 63 sisäpiippuaseella - Puolustusvoimien kilpailumääräysten mukaiset ampumakilpailut ja kilpailuammunnan harjoittelu kiväärillä, rynnäkkökiväärillä, pistoolilla ja partioammunnat rynnäkkökiväärillä - Suomen Ampujainliitto ry:n yleisten ja lajikohtaisten erityissääntöjen mukaiset ampumakilpailut ja kilpailuammunnan harjoittelu kiväärillä Käyttöajat: - arkisin 06.00 21.00 - lauantaisin 08.00 18.00 - sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 11.00 18.00 AMPUMARATA 4. - 50 m:n kiväärirata - 40 ampumapaikkaa - ampumakatos - betoninen näyttösuoja - ampumakatoksen edessä ampumahiihdon ampumapaikka Radalla suoritettavat ammunnat: - Puolustusvoimien ampumaohjelmistojen mukaiset kouluammunnat rynnäkkökiväärillä kertatulella 5
- Puolustusvoimien kilpailumääräysten mukaiset ampumakilpailut ja kilpailuammunnan harjoittelu pienoiskiväärillä, rynnäkkökiväärillä ja pistoolilla - Suomen Ampujainliitto ry:n yleisten ja lajikohtaisten erityissääntöjen mukaiset ampumakilpailut ja kilpailuammunnan harjoittelu pistoolilla, pienoiskiväärillä ja rynnäkkökiväärillä Käyttöajat: - arkisin 06.00 21.00 - lauantaisin 08.00 18.00 - sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 11.00 18.00 AMPUMARATA 5. - 150 m:n kiväärirata - 30 ampumapaikkaa - väliampumapaikat 100 m ja 50 metrin kohdalla - valaistu ampumakatos ja taulusto - yläkulissit (6 kpl) - betoninen näyttösuoja Radalla suoritettavat ammunnat: - Puolustusvoimien ampumaohjelmiston mukaiset kouluammunnat kiväärillä, rynnäkkökiväärillä kertatulella, sinkojen sisäpiippuaseilla, 12,7 itkk apuaseella (7,62) ja 23 ItK 61 ja 23 ItK 95 apuaseella (7,62) - Puolustusvoimien kilpailumääräysten mukaiset ammunnat ja kilpa-ammunnan harjoittelu kiväärillä, pistoolilla ja rynnäkkökiväärillä - Suomen Ampujainliitto ry:n ja Suomen Metsästäjäliitto ry:n yleisten ja lajikohtaisten erityissääntöjen mukaiset ampumakilpailut ja kilpailuammunnan harjoittelu kiväärillä Käyttöajat: - arkisin 06.00 21.00 - lauantaisin 08.00 18.00 - sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 11.00 18.00 AMPUMARATA 6. - 25 m:n pistoolirata - 50 ampumapaikkaa (5 lämmitettyä) - valaistu ampumakatos ja taulusto - yläkulissit (2 kpl) Radalla suoritettavat ammunnat: - Puolustusvoimien ampumaohjelmiston mukaiset kouluammunnat sekä puolustusvoimien kilpailumääräysten mukaiset ammunnat urheilu, vakio ja olympiapistoolilla (5.6 mm [.22 ]), isopistoolilla (7,62 mm 9,65 mm [.30.38 ]) ja sotilaspistoolilla (9,00 mm) 6
- Suomen Ampujainliitto ry:n yleisten ja lajikohtaisten erityissääntöjen mukaiset ampumakilpailut ja kilpailuammunnan harjoittelu urheilu, vakio ja olympiapistoolilla (5.6 mm [.22 ]), isopistoolilla (7,62 mm 9,65 mm [.30.38 ]) ja sotilaspistoolilla (9,00 mm) Käyttöajat: Urheilu-, vakio- ja olympiapistoolilla (5.6 mm [.22 ]) - arkisin 06.00 21.00 - lauantaisin 06.00 21.00 - sunnuntaisin ja pyhäpäivisin 06.00 21.00 Isopistoolilla (7,62 mm 9,65 mm [.30.38 ]) ja Sotilaspistoolilla (9,00 mm) - arkisin 08.00 18.00 - lauantaisin 10.00 16.00 Poikkeavista ajoista päättää Karjalan Prikaatin komentaja. Karjalan Prikaatin kouluampumaratojen johtosäännöissä (2009) on lisäksi yksityiskohtaisia varo- ja käyttömääräyksiä ammunnan suorittamisesta radoilla. Ampumaratojen käytön jakautuminen laukauksittain ja lyijykuormituksen perusteella vuonna 2007: Rata ja ampumaetäisyys Ampumapaikkojen määrä Laukauksia kpl/a 7 *Lyijykuormitus kg/a 1 Kiväärirata 150 m 60 295 650 1 773 2 Liikemaalirata 10 22 745 136 3 Kiväärirata 300 m 60 153 997 924 4 Kiväärirata 50 m 40 41 556 249 5 Kiväärirata 150 m 30 134 839 809 6 Pistoolirata 25 m 50 55 770 279 YHTEENSÄ 120 704 557 4 172 * Lyijykuormitus/laukaus haulikko 24 g, kivääri 6 g, pistooli 5 g Hakijan laatiman tarveselvityksen mukaan Karjalan Prikaatin varusmiesvahvuuksien kasvu ja ampumaohjelmistojen uudistuminen on näkynyt ampumaradoilla ammuttujen laukausten huomattavana kasvuna. Vuonna 2002 radoilla ammuttiin noin 471 000, vuonna 2003 noin 634 000 ja vuonna 2004 noin 820 000 laukausta. Vuonna 2006 laukausmäärä oli 585 000 kpl. Laukausmäärän lasku johtui siitä, että radalta 3 (300 m, 60-paikkainen rata) puuttuvien yliampumisen estävien kulissien takia ammuntoja kyseisellä radalla rajoitettiin merkittävästi vuonna 2007. Veden käyttö Ampumaradalla ei ole viemäröintiä. Pahkajärven alueella on toimiva kuivakäymälä ja kompostointijärjestelmä.
8 Suunnitellut muutokset toiminnassa Karjalan Prikaatin asema säilyy ja vahvistuu maavoimien iskukykyisimpänä valmiusyhtymänä ja yhtenä puolustusvoimien tärkeimmistä joukkoosastoista. Ampumaradat ovat tärkeimpiä ja eniten käytettyjä koulutuspaikkoja Karjalan Prikaatissa, jossa ammutaan yhteensä noin miljoona laukausta vuodessa. Tällä hetkellä Karjalan Prikaatin joukkoyksiköt käyvät myös Utin, Mikkelin ja Taipalsaaren ampumaradoilla ampumassa, koska omien ampumaratojen kapasiteetti ei riitä ruuhka-aikoina. Varusmiesten palvelukseen astuminen tapahtuu kaksi kertaa vuodessa eli tammi- ja heinäkuussa. Palvelukseen astumisen ja peruskoulutuskausien ajankohdat ovat valtakunnallisia, joten Karjalan Prikaati ei voi niihin vaikuttaa. Palvelukseen saapuvien alokkaiden saapumiserän vahvuuden ollessa 1 800 henkilöä ampumapäiväpaikkojen tarve on yhteensä 12 600 (7 ampumapäivää/varusmies 1 800 varusmiestä). Karjalan Prikaatin omat radat mahdollistavat 6 750 ampumapaikkapäivää. Ammuntojen toteuttaminen kokonaan omilla ampumaradoilla vaatii tarveselvityksen mukaan 130 ampumapaikan rakentamista Valkealan varuskunnan ampumaradoille (5 850 ampumapäiväpaikkaa/45 ampumapäivää). Hakemukseen liitetyssä Valkealan ampumaratojen toimenpidesuunnitelmassa 2009 2016 kuvataan ampumaratojen nykytila ja määritetään kehittämisen tavoitetila vuonna 2016. Suunnitelman liitteenä on esitetty tiedot ampumaratojen rakenteista, pohjavesialueiden sijainnista, Vekaranjärven ampumaradan melualueet sekä kehittämistoimenpiteiden kustannus- ja investointitarpeet. Toimenpidesuunnitelmassa esitetään ampumaradan toimintaan seuraavat muutokset: - Rata 1 ylläpidetään ennallaan - Rata 2 muutetaan 40-paikkaiseksi 150 m:n ampumaradaksi vuoteen 2010 mennessä - Rata 3 muutetaan 300 m:n radasta 150 m:n ampumaradaksi sen jälkeen kun Pahkajärven monitoimiampumarata on valmistunut - Rata 4 laajennetaan 50 m:n radasta 150 m:n ampumaradaksi 2010 mennessä - Rata 5 ylläpidetään ennallaan ja valaistus kunnostetaan - Rata 6 peruskorjataan vuonna 2008 Kaikille radoille rakennetaan meluntorjuntaselvityksen vaatimat meluntorjuntarakenteet sekä lyijynkeruujärjestelmät. Hakija esittää käyttöajoiksi ampumaradoille: - maanantaista - torstaihin ympärivuorokautisesti - perjantaina klo 21.00 asti - lauantaina ja sunnuntaina klo 7 21 (tauko kirkonmenojen aikana)
Pimeäammunnat ovat yleensä päättyneet klo 22 mennessä. Sen jälkeen ammunnat ovat olleet yksittäisiä ääni-, valo- ja tulentehoesittelyjä. Koulutukseen kuuluu myös yön yli kestävät koulutuskilpailuihin liittyvät ammunnat sekä partiokilpailuihin liittyvät yöammunnat. Suunnitelluille muutoksille ei ole esitetty toteutusaikataulua. Tavoitetila toimenpidesuunnitelmassa 2009 2016 esitetyille muutoksille on vuoteen 2016 mennessä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Ampumaratojen meluhaittoja voidaan pyrkiä rajoittamaan lähinnä rakenteellisilla ratkaisuilla, joita ovat erilaiset meluvallit, -aidat, -seinät, kulissit ja ampumakatokset. Suomessa on vielä vähän todellista tietoa meluntorjuntaratkaisujen vaikutuksista melutasoihin. Puolustusvoimien ampumatoiminnassa ei toistaiseksi ole käytettävissä aseisiin ja ampumatarvikkeisiin kohdistuvia melun vähentämiskeinoja. Tiedot ampumamelun aiheuttamista haitoista ovat edelleenkin puutteellisia. Myös melunarvioinnissa käytettäviä tunnuslukuja on tarvetta kehittää. Tämän vuoksi puolustusvoimat pyrkii seuraamaan melun vaikutuksia koskevaa kansainvälistä tutkimusta. Puolustusvoimien teettämässä selvityksessä arvioitiin parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) lyijyisten maiden puhdistukselle sekä ampumaratojen kunnostustarvetta (Raskasmetallien ympäristövaikutukset puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla -yhteenvetoraportti, Ramboll Finland Oy 2005). Parasta käyttökelpoista pudistustekniikkaa on selvitetty myös puolustusvoimien välisenä pohjoismaisena yhteistyönä. Selvitysten lopputulos oli, että yhtä ainutta menetelmää ei ole. Puolustusvoimat on myös osallistunut useampiin lyijyisten maiden puhdistusmenetelmien kokeiluihin (GTK/Outokumpu, Doranova). Kokeiluissa ei ole päästy toivottuihin puhdistustuloksiin tai menetelmät eivät ole olleet kustannustehokkaita. Lyijy esiintyy taustapenkassa useammassa eri raekoossa ja mm. olemassa olevat pesumenetelmät toimivat joko hienolle tai karkealle maa-ainekselle. Selvityksen ja kokeiden perusteella on todettu, että erottelutekniikoiden kehittäminen ja pilaantuneiden maiden hyötykäyttökohteiden selvittäminen ovat mahdollisia ratkaisuja lyijyisten maiden kunnostukselle. Eräs ratkaisu voisi olla se, että osa lyijyisestä maasta voitaisiin hyödyntää sijoittamalla se takaisin uuteen ratarakenteeseen. Puolustusvoimat seuraa eri puhdistustekniikoiden kehittymistä ja mahdollisesti osallistuu kokeiluhankkeisiin. Tällä hetkellä lyijyisten maiden puhdistaminen perustuu massan vaihtoon ja siirtämiseen toiseen paikkaan varastoitavaksi. Tästä syystä ampumaratojen pohja- ja pintavesien seurannat ovat tällä hetkellä paras ratkaisu päästöjen hallintaan. Seurannan avulla saadaan todellista tietoa ratojen ympäristöpäästöistä. Tällä hetkellä ympäristön kannalta paras ratkaisu (BEP) voisi olla jättää raskasmetallipitoiset maat kunnostamatta niillä radoilla, jotka ovat aktiivisessa käytössä. 9
Ampumaradoille ei ole olemassa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaista asiakirjaa. Puolustusvoimat teki keväällä 2010 aloitteen kansallisen BAT-selvityksen, Parhaat käyttökelpoiset tekniikat ulkona sijaitsevien ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinnassa, laatimiseksi. Selvityshanke toteutetaan yhteistyönä viranomais- ja toiminnanharjoittajatahojen kanssa sekä yhteistyönä Ympäristöministeriön ampumaratojen ympäristölupakäytännön kehittämishankkeen (AMPY-hanke) kanssa. Selvityksen yhteydessä tarkastellaan myös ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä (BEP) ampumaratatoiminnassa. Lisäksi puolustusvoimat seuraa kansainvälisesti meluntorjuntaratkaisujen kehittymistä. 10 TOIMINNAN PÄÄSTÖJEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU Ampumaradan käyttötavat ja -ajat on ohjeistettu ratakohtaisella johtosäännöllä. Ratojen käyttöä seurataan ratakohtaisilla tietokorteilla, johon merkitään mm. laukausmäärä- ja lyijykuormitustiedot, tietoja hylsyjätteen määristä, viemäröinnistä, ympäristöolosuhteista ja -seurannasta. Ampumaradan käyttöä seurataan vuosittain laukausmäärän avulla. Puolustusvoimat ja muut radan käyttäjät pitävät kirjaa ammutuista laukauksista. Päästöjä maaperään seurataan vuotuisten laukausmäärien perusteella. Melupäästöjä seurataan vuotuisten melumittausten avulla toistaiseksi. Tarkastusmittaus suoritetaan neljästä maastopisteestä ja ammutaan ampumarata kerrallaan, kolmelta ampumaradalta. Ampumarata-alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Ampumaratojen penkan valuma-, suoto- tai pohjaveden näytteenottopisteitä ei ole. Käytöstä laaditaan vuosiraportti, josta ilmenee ammutut laukaukset radoittain, käyttäjät ja toiminta-ajat. Raportin Karjalan Prikaati toimittaa tarvittaessa alueensa ely-keskukseen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Melu Melukysymys on noussut esiin, kun Valkealan kunta (nykyisin Kouvolan kaupunki) oli kaavoittamassa Pesäntäjärven rantaa, ampumaratojen melualueella. Vekaranjärven ampumaratojen melua on mitattu sekä meluntorjuntaa suunniteltu useiden vuosien ajan. Ampumamelun torjunta on rakenteellisesti lähes mahdotonta, mutta melua voidaan hallita toiminnallisin keinoin. Melunhallinnan kehittämistä jatketaan edelleen. Vekaranjärven ampumaradalla ja sen lähialueella on tehty useita meluselvityksiä ja -mittauksia. Melua on selvitetty vuosina 2004, 2006, 2008 ja 2009 seuraavasti:
11 Meluselvitys 2004 Vekaranjärven ampumaratojen meluntorjuntaselvityksessä määritettiin laskennallisesti ampumaradan melun nykytilanne ja tarkasteltiin erilaisia mahdollisuuksia melun vähentämiseksi (WSP LT-Konsultit Oy, 10.12.2004). Melulaskennat tehtiin seuraaville tilanteille: nykytilanne, jossa huomioitiin jo olemassa olevat suojavallit ja ampumakatokset, jotka toimivat osin meluesteinä parannettu meluntorjunta, jossa laskettiin melutasot meluesteillä, joiden mitoituksessa huomioitiin meluesteiden rakennettavuus ja nykyiset ampumaratarakenteet tavoitetila, jossa saavutettaisiin meluesteillä nykytilanteesta 5 db:n melutason lasku käännetty ampumasuunta, jossa ampumarata käännettäisiin vastakkaiseen suuntaan 180 astetta Tulosten perusteella L AImax 60 db:n melualue ulottuu Pesäntäjärven luoteisosaan suunnitellulle loma-asutusalueelle. Ohjearvon ylitykset tällä alueella olivat vähäisiä. Rakenteellisilla meluntorjuntaratkaisuilla saadaan melua vaimennettua, mutta ei merkittävästi. Seurantamittauksen perusteella laukausmelu ylittää tietyissä kohteissa 60 db, varsinkin radalta 3 (300 m) ammuttaessa. Meluun vaikuttaa olennaisesti vallitseva sää ja tuulen suunta. Nykytilanteessa melun leviämisen kannalta Pesäntäjärven suunnassa merkittävimmiksi radoiksi osoittautuivat radat 1 ja 3 (300 m). Vekaranjärven pohjoisrannan suuntaan meluisimmat radat olivat pistoolirata 6 ja kiväärirata 3. Parannettu meluntorjunta -vaihtoehdossa tutkittiin meluvallien korotuksen ja ampumakatosten parantamisen vaikutusta melutasoihin. Suojavallien korottamisella neljä metriä nykyisestä ja ampumakatosten parantamisella saavutettava hyöty on vain 1 3 db riippuen alueesta. Kaikki radat huomioon ottaen meluntorjunnalla saavutettiin 1 3 db parannus melutasoihin. Merkittävin parannus saatiin ratojen sivusuuntiin. Tällä vaihtoehdolla saavutettiin useimpien ratojen kohdalla rantatonttien kannalta kohtuullinen tulos. Tällöin suuri osa rantatonteista jää aivan L AImax 60 db:n tason rajaalueelle. Tämä tarkoittaa sitä, että melutasot tonttien kohdalla ovat toisinaan yli ohjearvon, mutta toisinaan saattavat alittaa sen. Tavoitteen mukainen meluntorjunta -vaihtoehdossa tavoitteena oli melutasojen alentaminen 5 db edellistä vaihtoehtoa huomattavasti korkeammilla keskimäärin 10 15 metriä korkeilla meluesteillä. Vaihtoehdon toteuttaminen osoittautui kaikilla radoilla vaikeaksi ja radalla 3 mahdottomaksi. Ampumaradan ampumasuunnan kääntäminen vastakkaiseen suuntaan 180 astetta laskisi Pesäntäjärven melutasoa merkittävästi ja melutaso olisi selvästi alle ohjearvojen.
Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin toiminnallisia meluntorjuntakeinoja, joita ovat ammuntojen ajoittaminen melun häiritsevyyden vähentämiseksi, tiedottaminen ammunnoista etukäteen, äänenvaimentimien ja hitaiden luotien käyttö ja ratojen kääntäminen. Selvityksessä esitettiin toiminnalliset ja rakenteelliset meluntorjunnan toteutusvaihtoehdot meluntorjunnan näkökulmasta ottamatta kantaa ampumakoulutuksellisiin kysymyksiin. Ammuntoja on nykyisin eniten lomakuukausina kesä-elokuussa. Tänä aikana radoilla ammutaan lähes 400 000 laukausta ja ammuntoja on päivittäin usean tunnin ajan. Kesäkuukausien ampumamäärään voidaan vaikuttaa ainoastaan varusmiesten saapumiserän ajankohtaa muuttamalla. Melun häiritsevyyden kannalta meluisimman toiminnan eli radalla 3 suoritettavien 300 metrin ammuntojen sijoittaminen päiväaikaan vähentäisi ampumaradan häiritsevyyttä. Meluntorjunnan kannalta yksi tehokkaimmista keinoista olisi äänenvaimentimien käyttö aseissa. Ampujan kannalta äänenvaimentimet ja hitaat luodit muuttavat ampumiskokemusta oleellisesti. Ratojen kääntäminen toisi melun varuskunta-alueelle, jossa ampumamelu vaikeuttaisi koulutusta. Lisäksi varuskunta-alueella sijaitsee varuskunnan virkistysalueet ja varuskuntasairaala. Varuskunta-alueella melulle altistuisi päivittäin yhteensä 4 000 varusmiestä ja henkilökuntaan kuuluvaa. Koska varusmiehet ja alueen henkilökunta altistuvat ammuntojen ja harjoitusten aikana kovalle melulle muutenkin, on tärkeää, että he eivät altistu melulle muina aikoina. Rakenteellisina meluntorjuntakeinoina selvityksessä esitetään: - ampumakatosten meluteknisiä parannuksia - yläkulissien meluteknisiä parannuksia - ampumakatosten jatkamista lähimmälle yläkulissille ja - suojavallien korottamista Ampumarata-alueen kattaminen olisi rakenteellisesti mahdollista, mutta sitä ei esitetä toteutettavaksi. Muina meluntorjuntavaihtoehtoina selvityksessä esitetään maa-alueiden ostoa ja ampumarata-alueen siirtoa. Koska ampumamelusta aiheutuva haitta rajoittuu varsin pienelle alueelle, voisi toiminnan kannalta olla järkevää lunastaa melualueen sisäpuolella olevat maa-alueet hakijan käyttöön. Myös maanvaihtomahdollisuuksia tulisi selvittää. Ampumasuunnasta johtuen meluntorjunta on vaikeaa ja suojavallien korottaminen niin, että niillä olisi vaikutusta melun leviämisen estämiseen, vaatii raskaita toimenpiteitä. Melua esitetään torjuttavaksi vaihtoehtoisilla ratkaisuilla, joista hakija esittää ensisijaisesti nykyisten ampumakatosten parantamista, yläkulissien verhouksen rakentamista, radan 3 varustamista kulisseilla ja suojavallien korottamista. Selvityksen yhteydessä alueella 3.11.2004 tehdyt melumittaukset tukivat laskelmin saatuja tuloksia. Mittausten mukaan ohjearvot ylittyvät lähinnä Vekaranjärven pohjoisrannalla ja Pesäntäjärven luoteiskulmassa olevien 12
tonttien kohdalla. Muissa kohteissa melumittausten tulokset olivat hyvin lähellä ohjearvoa tai sen alapuolella. Meluselvitys 2006 Valkealan pohjoisosan rantayleiskaavan käsittelyyn liittyen ampumaradalla tehtiin vuonna 2006 selvitys, jossa ampumaradalle suunniteltiin koeluontoiset meluntorjuntarakenteet ja selvitettiin niiden vaikutuksia ampumamelun vähenemiseen (Vekaranjärven varuskunnan ampumaratojen meluntorjuntarakenteiden melumittaukset ja analyysit, WSP LT-konsultit 29.6.2006). Selvitys tehtiin mittaamalla koelaukausten melua, kun ampumakatoksiin oli tehty viisi erityyppistä meluntorjuntarakennetta, lähinnä lisäämällä ampumaradan rakenteisiin väliseiniä ja melua absorboivia materiaaleja. Melua mitattiin kymmenestä pisteestä, jotka sijaitsivat 100 metristä 2,2 kilometriin ampumapaikasta. Tulosten mukaan mittauspäivän aikana tapahtuneet säätilan muutokset vaikeuttivat meluntorjuntarakenteiden vaikutusten arviointia, koska olosuhteiden aiheuttama vaihtelu oli samaa luokkaa kuin rakenteilla mahdollisesti saatava vaimennus. Mittauspaikalla 1 (100 metriä ampumapaikasta) saavutettiin noin 8 db:n vaimennus äänialtistustasoon ja noin 10 db:n vaimennus impulssipainotettuun hetkelliseen maksimitasoon. Tällä mittauspaikalla vaimennukset johtuivat todennäköisesti luotiäänen vaimentumisesta. Mittauspaikoilla 2 ja 3, jotka sijaitsivat 101 metriä ja 271 metriä ampumapaikasta ei havaittu selviä eroja meluntorjuntaratkaisujen välillä. Mittauspaikoilla 4 ja 5, jotka sijaitsivat 271 metriä ja 807 metriä ampumapaikasta vaimentumista oli havaittavissa, mutta tulosten epävarmuutta lisää osittainen mittaustulosten puuttuminen. Mittauspaikoilla 6 10, jotka sijaitsivat 1,2 1,8 kilometriä ampumapaikasta impulssiaikapainotetut äänitasot vaihtelivat 35 55 db:iin, eikä mittauspaikoilla ollut havaittavissa merkittäviä eroja laukaussarjojen välillä. Melumittaus 2008 Hakija on mitannut ampumaradan melua 9.10.2008 radoilta 2, 3 (300 metrin ampumapaikalta) ja 5 neljästä mittauspisteestä, jotka sijaitsivat 780 1 680 metrin päässä ampumapaikasta. Melua mitattiin impulssipainotettuna hetkellisenä maksimitasona ja mittaustulokset perustuvat 10 laukaukseen. Mittauksia saattaa vääristää tuulen suunta, joka oli kaakosta. Yleisin tuulen suunta on etelästä tai lounaasta. Mittauksia häiritsi Pahkajärvellä samanaikaisesti olleet harjoitusammunnat. Mittauspisteessä 3 (noin kilometri pohjois-koilliseen ampumaradasta) ampumamelun ohjearvo L AImax 60 db ylittyi jokaisella laukauksella ammuttaessa radalta 3. Ohjearvo ylittyi myös ammuttaessa radalta 2 (700 metriä mittauspaikasta) kahdella laukauksella. Muissa mittauspisteissä melutasot jäivät alle ohjearvon 60 db. Hakija esittää melunhallintatoimenpiteenä, että puolustusvoimien radoille tehdään meluselvitykset ja määritetään melualueet vuoteen 2020 mennessä. Tärkein meluntorjuntatoimi on riittävien suoja-alueiden varaaminen ampumaratojen, ampuma- ja harjoitusalueiden sekä asutuksen ja muiden melulle herkkien toimintojen välille. Melua voidaan torjua rakenteellisilla 13
Päästöt maaperään ja vesiin Päästöt ilmaan ratkaisuilla. Suomessa on vähän todellista tietoa meluntorjuntaratkaisujen vaikutuksesta melutasoihin. Puolustusvoimien ampumatoiminnassa ei toistaiseksi ole käytettävissä aseisiin ja ampumatarvikkeisiin kohdistuvia melun vähentämiskeinoja. Melumittaus 2009 Hakija on mitannut laukausten aiheuttamaa melua impulssipainotettuna hetkellisenä maksimitasona kahdella mittauspaikalla radoilta 1, 3 ja 5 ammuttaessa 7.12.2009. Kultakin radalta ammuttiin 10 laukausta. Mittauspaikka 3 sijaitsee Naaranjärven rannan tuntumassa Naarakoskentie 98 edustalla ja mittauspaikka 4 sijaitsee ampumaradalta koilliseen Pesäntäjärven rannan tuntumassa Porokalliontiellä. Mittaustulokset vaihtelivat 35,9 62,3 db ja keskihajonnat 0,6 2,1 db. Ampumamääristä laskettuna radalle päätyvän lyijyn määrä on noin 4 000 kiloa vuodessa. Ampumaradan päästöjä pinta- ja pohjavesiin ei ole selvitetty. Puolustushallinnon rakennuslaitos on selvittänyt raskasmetallien ympäristövaikutuksia puolustusvoimien pistooli- ja kivääriradoilla (Raskasmetallien ympäristövaikutukset puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla - yhteenvetoraportti, Ramboll Finland Oy 2005). Tiedot perustuvat yhdeksällä ampumaradalla tehtyihin ympäristöteknisiin tutkimuksiin syksyllä 2004. Vekaranjärven ampumarata ei kuulunut tutkittaviin kohteisiin. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen selvityksen (Raskasmetallien ympäristövaikutukset puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla -yhteenvetoraportti, Ramboll Finland Oy 2005) mukaan ammunnan aikana ampumapaikan ilmassa ja taustavallin sivulla mitattiin taustasta kohonneita pölypitoisuuksia, jotka vaihtelivat 1 374 1 700 µg/m 3. Ampumapaikan edustalla olevassa pölyssä oli selvästi kohonnut lyijypitoisuus taustavallin pölyyn verrattuna. Vekaranjärven ampumarata ei ollut tutkimuksessa mukana. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Ampumaradan toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: 14 luokitus määrä hyödyntäminen ja 1) jätelaji t/v käsittely 150104 Hylsyt 5,7 Varikko 150101 Energiajäte 150103 Puujäte 200137* Kyllästetty puujäte 200140 Metallijäte 200304 Kuivakäymäläjäte Pahkajärven kompostointilaitos
160401* Ongelmajäte 200301 Sekajäte 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus, * tähdellä merkityt on luokiteltu ongelmajätteeksi Ampumarata kuuluu varuskunnan jätehuoltoon. Varuskunnassa lajitellaan seuraavat jätteet: energiajäte, puujäte, kyllästetty puujäte, metallijäte, biojäte, ongelmajäte ja kaatopaikkajäte. Ampumaradoilla on kuivakäymälät, jotka tyhjennetään Pahkajärven kompostointilaitokseen. Jätehuollosta on ohjeistettu varuskunnan ampumaratojen johtosäännössä. 15 ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSESTA YMPÄRISTÖÖN Ampumamelu on luonteeltaan impulssimaista. Melua syntyy ajoittain, mutta hetkellinen kesto on lyhyt. Melulle asetetut ohjearvot L AImax 60 db lomaasutukselle sekä L AImax 65 db ympärivuotiselle asutukselle ylittyvät ajoittain. Tämä voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa lähialueen asukkaille. Melu on impulssimaista ja lyhytkestoista. Impulssimaisuus koetaan ärsyttävämpänä kuin tasainen melu, mutta vastaavasti melun kestoaika on lyhyt, joten ärsytys on lyhytaikaista. Melutasot ja niiden ajalliset kestot huomioiden melun suurin vaikutus on viihtyvyyden huonontaminen, ei niinkään terveyshaitta. Pilaantuneen maaperän kunnostustarve pitkällä aikavälillä on ilmeinen, mutta pilaantumisesta ei näytä aiheutuvan akuuttia terveys- tai ympäristöhaittaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 10.2.2009 Valkealan varuskunnan ampumaratojen toimenpidesuunnitelmalla 2009 2016. Tarkastuksen yhteydessä pyydetyt lisäselvitykset kiinteistötunnuksista, melualueista ja melualueilla asuvien määristä on toimitettu 22.10.2010 ja 17.11.2010. Lisäksi 5.1.2011 on toimitettu tiedot ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan valmistelusta, melumittaustulokset ja ratakohtaiset ammuntatiedot. Lupahakemuksesta tiedottaminen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla ilmoitustaulullaan ja Kouvolan kaupungin ja Mäntyharjun kunnan ilmoitustauluilla 14.8. 18.9.2009 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Kouvolan Sanomat ja Pitäjän Uutiset -nimisissä lehdissä. Lisäksi hakemuksesta on erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Kouvolan kaupunginkanslian kirjaamossa ja Mäntyharjun kunnanvirastossa.
16 Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristöluvan käsittelyyn liittyvät neuvottelut on pidetty 6.11.2009 ja 11.10.2010 ja niistä on laadittu tarkastusmuistiot, jotka on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kouvolan kaupunginhallitukselta ja Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Mäntyharjun kunnanhallitukselta ja Mäntyharjun ympäristölautakunnalta. Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta ja kaupunginhallitus Ampumaratatoiminnan pääasialliset ympäristöhaitat ovat melu sekä riski maaperän pilaantumisesta. Koska toiminta aiheuttaa nykyisellään ohjearvojen ylityksiä lomakiinteistöillä ja ampumaratatoimintaa ollaan entisestään laajentamassa, on meluntorjuntatoimenpiteille selkeä tarve. Meluselvityksen (Akukon Oy 3.7.2009) laskentatulosten mukaan Pahkajärven uusi monitoimiampumarata lisää Pesäntäjärven ranta- alueiden melurasitusta. Tämän takia monitoimiampumarataa rakennettaessa on varauduttava riittäviin meluntorjuntatoimenpiteisiin, jotta rata ei vielä entisestään pahenna ympäristön melutilannetta. Ympäristölupaa myönnettäessä on syytä harkita tulisiko määräyksin asettaa vanhojen ampumaratojen meluntorjunta- ja maaperänsuojaustoimenpiteille selkeät määräajat. Ampumaratojen kehittämissuunnitelman mukaan vanhoille radoille 5 ja 6 rakennetaan muutostöiden yhteydessä ainoastaan meluntorjuntarakenteet. Hakemuksessa eikä kehittämissuunnitelmassa mainita perusteluja sille, miksi ratojen 5 ja 6 osalta ei muutostöiden ohessa rakenneta lyijynkeruujärjestelmää, kuten radoille 1 4 tehdään. Ympäristölupaa myönnettäessä tulee harkita onko lyijynkeruujärjestelmä tarpeen myös radoilla 5 ja 6. Mäntyharjun kunnan ympäristölautakunta (Mikkelin kaupungin ympäristölautakunta) Pahkajärven uudesta monitoimiampumaradasta on matkaa Mäntyharjun kunnan rajalle noin 1,3 kilometriä ja Vekaranjärven vanhoista ampumaradoista noin 3,4 kilometriä. Ainoa haitta, mikä ampumaradoista aiheutuu Mäntyharjun puolella, on melu. Lähimpiin Mäntyharjun kunnan puolella oleviin häiriintyviin asuin- tai vapaa-ajanasuntokohteisiin Partsimaan kylässä on nyt kyseessä olevista puolustusvoimien ampumaradoista matkaa noin viisi kilometriä. Meluhaitta Mäntyharjun kunnan puolella tulee ampumistoiminnan lisääntyessä kasvamaan vaikka meluohjearvoja ei tultane ylittämäänkään. Ratojen käyttöaikoihin (ilta- ja yöaikaa sekä viikonloppuja koskevat rajoitukset) liittyviä lupamääräyksiä ja meluntorjuntarakenteita koskevia lupamääräyksiä on tarpeen antaa.
Muistutukset ja mielipiteet Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Puolustusvoimat on keskittänyt toimintojaan yhä harvempiin varuskuntiin, jolloin toiminta jäljelle jäävissä on entistä intensiivisempää. Uusi monitoimiampumarata ei siten korvaa täysin Vekaranjärven nykyistä ampumarataa, mikä sijaitsee loma-asutuksen välittömässä läheisyydessä. Osa ammunnoista esim. pimeäammunnat siirretään uudelle radalle, joten melutilanne Vekaranjärven ampumaradan helpottuu siltä osin. WSP LT-konsultit Oy:n vuonna 2004 laatiman meluselvityksen mukaan kaikkiaan 40 tonttia sijaitsee alueella, jossa loma-asumiseen käytetyn alueen meluarvo (60 db) ylittyy. Karjalan Prikaatilla ei ole meluntorjuntasuunnitelmaa. Meluvaikutusten vähentämiseksi on ampumaradoille asetettu toiminnallisia rajoituksia. Esim. pistooliammunnat on kielletty iltaisin ja pimeäammunnat on keskitetty radalla, joka on kauimpana loma-asutuksesta. Valkealan varuskunnan ampumaratojen kehittämissuunnitelman vuosille 2008 2010 toteutuminen on ollut puutteellista. Meluntorjuntaselvityksen mukaiset rakenteet ja lyijynkeräysjärjestelmät ovat pääosin toteuttamatta. Hakija tulisi velvoittaa toteuttamaan kyseiset rakenteet ja toteuttamiselle tulisi asettaa määräaika. Perusteluina toteuttamatta jättämiselle on ollut rahapula. Vekaranjärven varuskuntaan on kuitenkin keskitetty yhä useampia puolustusvoimien toimintoja ja alueen toiminta on laajentunut merkittävästi. Alueen ympäristönsuojelutoimenpiteiden täytyy olla linjassa muun toiminnan kehittämisen kanssa. Suunnitelma lyijyn hallinnasta ja sitomisesta taustavalliin on tärkeä toteuttaa pikaisesti. Taustavallin hiekka on syytä vaihtaa säännöllisin väliajoin ja samalla vallin rakenteen kunto on syytä tarkistaa. Sama koskee myös etuvalleja. Ennen uusien rakenteiden toteuttamista nykyisistä valleista on syytä poistaa pilaantuneet maa-ainekset. Tätä varten hakijan on tehtävä pilaantuneen maan ilmoitus Kaakkois-Suomen ely-keskukseen vähintään 30 päivää ennen kunnostuksen aloitusta. Hakemuksesta ei käy ilmi, onko Vekaranjärven ampumaradoilla tarkoitus toteuttaa samanlainen vesien keräily- ja tarkkailujärjestelmä kuin Pahkajärvellä. Hakemuksesta ei myöskään käy ilmi, onko ampumarata-alueen lähikiinteistöillä juomavesikaivoja, mihin mahdollisesti kohdistuisi pilaantumisriski, ja mitkä olisi syytä lisätä tarkkailuun. Muilta osin tarkkailuohjelma on riittävä toiminnan kattavan ympäristövaikutusten seurannan turvaamiseksi. Hakemuksesta on jätetty 21 muistutusta. Muistutuksista 20 oli yhteismuistutuksia, jotka koskivat Vekaranjärven ampumaradan lisäksi lähistölle rakennettavaa puolustusvoimien Pahkajärven monitoimiampumarataa, jolle on myönnetty erillinen päätös. Muistutus 1 (AA, entinen Käävänkylän asukas) Ampumatoiminnasta ei ole aiheutunut koskaan mitään haittaa. Sen vuoksi ei ole perusteltua antaa rakentamiselle ja maankäytölle rajoituksia koskien 17
Käävänkylä-Kotajärven ja Korpijärven Kuosselän aluetta. Muistuttajalla on rakentamaton maa-alue, jolle on myönnetty rakennuslupa, mutta jolla nyt Vanosen rantaosayleiskaavaehdotuksen lisäselvitysalueen vuoksi on rakentamisrajoituksia. Muistutus 2 (Joukko Pohjois-Valkealan asukkaita) Pahkajärven ammunnat aiheuttavat nykyisellään suunnattoman melukuormituksen Pohjois-Valkealan ja Mäntyharjun kunnan eteläosiin. Jysäykset aiheuttavat pelkoa ja vesistö edesauttaa äänen kantautumista vettä pitkin hyvinkin kauas. Ammuntoja on viikonloppuisin jopa sunnuntaiaamuisin ja ne vaikeuttavat juhlien järjestämistä, keskustelua ulkona ja musiikin kuuntelua sisätiloissa. Puolustusvoimat, toisin kuin rannikkovartiosto on laiminlyönyt aktiivisen väestön tiedottamisen, koska se ei ilmoita etukäteen ammuntojen ajankohdasta esimerkiksi teksti-tv:n sivulla. Melu ei saa enää jatkua ja ympäristöviranomainen ei saa enää noin vain hyväksyä lisää melua, pauketta ja ryminää Pohjois-Valkealaan, joka on hienoimpia erämaaalueita koko Suomessa. Muistutus 3 (BB ja CC) Ampumaratojen läheisyydessä asuvat tilanomistajat toivovat Vekaranjärven ampumaharjoitusten siirtämistä 300 metrin radalta Pahkajärvelle, koska heidän mökin katolle on tullut kimmokeluoti. Muistutus 4 (DD ja EE) Ampumaradalta vajaan 300 metrin päässä sijaitsevan vapaa-ajan asunnon asukkaat vaativat, että ampumarata 6 (Pistoolirata) on suljettava, koska radan käyttö ajoittuu illaksi ja viikonlopuksi ja aiheuttaa pelkoa mahdollisista kimmokeluodeista. Ampumaratojen 1 5 sivuille on rakennettava suojamuurit, jotka täyttävät vapaa-ajan asunnolle vaadittavan alle 60 desibelin ohjearvon ja radan käyttöä on rajoitettava ma pe klo 7 17 ja laukauksia on vähennettävä. Pimeäammunnat on siirrettävä Pahkajärven monitoimiampumaradalle. Ohjearvojen noudattamista on valvottava ja selvitettävä. Mahdollisuus muistuttajien vapaa-ajan asunnon lunastamiseen käypään hintaan on tutkittava. Melu ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa lähistöllä asuville päivällä alle 55 db ja yöllä klo 22 7 alle 50 db. Muistutus 5 (Pyöriälän osakaskunta FF ja GG) Pesäntäjärven alueen maanomistajat muistuttavat alueen merkityksestä virkistys- ja kalastusalueena. Uusia lupia myönnettäessä on huomioitava kaikki toimenpiteet, jolla melua voidaan vähentää. Laissa annettuja arvoja ei saa ylittää. Ammuntoja on vähennettävä kesäkuukausina varsinkin viikonloppuisin mahdollisuuksien mukaan. Tutkittava vielä mahdollisuus viedä monitoimirata kauemmaksi Pesäntäjärvestä. Monitoimiradan, samoin kuin uusien lupienkaan ei tule rajoittaa yksityisten maanomistajien maankäytön suunnittelua ja rakentamista. 18
19 Muistutukset 6 10, 12 13, 15 18 ja 20 (HH ym.) Ampumaratojen läheisyydessä asuvien kiinteistöjen omistajat ovat jättäneet samanmuotoiset muistutukset, joissa todetaan, että hakemuksissa mainittu ampumatoiminta aiheuttaa melua, joka tulisi merkittävästi leviämään puolustusvoimien hallinnassa olevien alueiden ulkopuolelle yksityisille siviilialueille. Melu tulisi ylittämään laajoilla alueilla vakituisen asumisen ja loma-asumisen osalta valtioneuvoston ampumamelulle asettamat ohjearvot myös muistuttajien kiinteistöillä. Pahkajärven uudelle radalle olisi muita vaihtoehtoisia sijoitusvaihtoehtoja, jotka nyt on kuitenkin hylätty. Lupaa hakemuksen mukaiseen toimintaan ei tule myöntää vaan hakijan on täydennettävä hakemustaan sellaisilla suunnitelmilla ja selvityksillä, joiden toimeenpano estää ampumamelun ja muiden haittojen leviämisen yksityisille alueille. Puolustusvoimien Vekaranjärvellä ja Pahkajärvellä käytettävissä oleva noin 5 000 hehtaarin alueen tulee riittää sotilaallisen toiminnan harjoittamiseen. Ampuma- tai muu toiminta ei saa aiheuttaa tai estää perustuslailliseen omistusoikeuteen kuuluvaa toimintaa muistuttajien kiinteistöillä. Kiinteistöjen Peltola 2:9 ja Laurila 3:48 omistaja on liittänyt muistutukseensa kopiot kahdesta tapauksesta, jossa luoteja on tullut todistetusti yli suojavallin. Tapaukset ovat vuosilta 2005 2006. Muistutus 11 (II, JJ:n kuolinpesän hoitaja) Kuolinpesä omistaa useita kiinteistöjä Kotajärven rannalta Mäntyharjun Käävänkylässä. Muistutuksessa todetaan, että ampumaratasuunnitelma nykymuodossaan uhkaa Kotajärven Käävänkylän tulevaisuutta ja lomaasutusta, joka on kehittynyt 1950-luvulta lähtien. Pahkajärven ampumaalue ja loma-asutus ovat pystyneet ja pystyvät elämään yhdessä ilman rajoitteita edellyttäen, että ammuntasuuntia ja järeämmän aseistuksen ammuntapaikkoja tarkistetaan suhteessa loma-asutukseen. Kaavoissa tulee Kotajärven loma-asutus merkitä loma- ja virkistysalueeksi, ei ampumaradan varo- tai suoja-alueeksi. Kotajärven nykyistä oikeudellista asemaa on vahvistettava kaavoituksella eikä alueen maanomistajien oikeutta kehittää kiinteistöjään ja turvat niiden markkina-arvo tule estää. Ampuma-alueesta aiheutuvat melu- ja muut vaaratekijät tulee minimoida ammuntojen ajankohtia säätämällä. Ammuntojen painopiste tulee siirtää loma-ajan ulkopuolelle. Puolustusvoimien tulee varautua korvaamaan loma-asutukselle aiheuttamansa ympäristö- ja meluhaitat täysimääräisesti. Mikäli lupa myönnetään nykymuodossaan, puolustusvoimat tulee velvoittaa korvaamaan ja lunastamaan tarvitsemansa alueet ja kiinteistöt niiden markkina-arvon mukaiseen hintaan. Lupaharkinnassa on otettava huomioon maaseudun, maatilojen ja lomaasutuksen esittämät muutostarpeet ja turvattava maaseudun kylien/käävänkylän elinvoimaisuuden kehittämismahdollisuudet. Muistutukseen on liitetty Etelä-Savon seututavoitteita loma-asutuksen kehittämiselle,
jossa esitetään mm. että mahdollisuudet jokamiehenoikeudella tapahtuvaan luonnon virkistyskäyttöön säilytetään ja taataan. Lisäksi muistutuksen liitteenä on Mäntyharjun rantaosayleiskaavan Vanosen alueen kuvailua. Muistutus 14 (KK ja LL) Huhtijärven rantakiinteistön omistajat vastustavat luvan myöntämistä uudelle ampumaradalle ja vanhojen ratojen toiminnan lisäämistä. Nykyinen toiminta tuottaa jo häiriötä oleskeluun kesänviettopaikalla. Muistutus 19 (MM) Aiempiin muistutuksiin lisäyksenä muistuttaja tuo esiin, että Vekaranjärven olemassa olevaa ampumarataa sijoitettaessa ei missään vaiheessa ole otettu huomioon toiminnan aiheuttamia haittoja lähialueen yksityisille maanomistajille. Toimintaa tarkastellaan sotaväen tarpeiden pohjalta ja ampumarata on alun perin sijoitettu täysin sopimattomaan paikkaan. Toiminnan haittoja ja kaavoitusta selvitellessään maanomistajiin on kohdistunut osin vähättelevää jopa ylimielistä suhtautumista. Hakemuksessa (kohta 4) viitataan voimassa oleviin lupiin vaikka asiakirjoista käy ilmi, ettei ampumaradalla ole lain edellyttämää lupaa, vain ympäristökeskuksen eri vuosilta olevat osin ristiriitaiset lausunnot. Lupaa hakemuksen mukaiseen toimintaan ei tule myöntää vaan hakijan on täydennettävä hakemustaan sellaisilla suunnitelmilla ja selvityksillä, joiden toimeenpano estää ampumamelun ja muiden haittojen leviämisen yksityisille alueille. Muistuttajalle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi vielä ennen lupapäätöksen antamista. Ampuma- tai muu toiminta ei saa aiheuttaa tai estää perustuslailliseen omistusoikeuteen kuuluvaa maankäyttöä ja virkistystä muistuttajan omistamilla tiloilla. Taloudelliset syyt eivät saa olla perusteena ampumaradan sijoittumiselle ja niiden rakenteiden puutteellisuudelle. NN:n ja 35 allekirjoittaneen mielipide perustuu kokemuksiin Pahkajärven ampuma-alueen meluhaitoista Käävänkylän ja Valtolan alueella, erityisesti Kotajärven, Korpijärven, Lovasjärven, Salmentojärven ja Kalettomajärven tiheällä loma-asuntoalueella. Ampuma-alueen haitat ovat jo nykyisellään huomattavat. Mäntyharju on Suomen merkittävimpiä loma-asuntokuntia ja on outoa, että ampumaharjoituksia järjestetään parhaaseen loma-aikaan viikonloppuisin. Tämä pilaa lomailevien ja vakinaisten asukkaitten rauhan. Allekirjoittaneiden kokemuksen mukaan ns. suoja-alueet eivät estä merkittäviä meluhaittoja alueella. Toisaalta suoja-alueitten laajentaminen ja puomien asettaminen ovat viime vuosina rajoittaneet lakisääteistä jokamiehenoikeutta huomattavasti. Kiinteistöjen ja tonttien arvo laskee. Ampuma-alueen laajentaminen ja harjoitusten kaksinkertaistaminen lisää merkittävästi meluhaittoja, häiritsee seudulla lomailua ja asumista ja haittaa alueen eläimistöä ja ekosysteemiä. Kokemuksen mukaan meluhaitat tulevat ulottumaan mm. sääolosuhteitten mukaan huomattavasti laajemmalle alueelle kuin Pesäntäjärven pohjois- ja länsirannoille. Ympäristökeskuksen tulisi tutkia melutasot lähialueilla ennen päätöksen tekemistä. Allekirjoittaneet vastustavat ampuma-alueen laajentamista ja harjoitusten kaksinkertaistamista. Ampumaharjoitukset on kiellettävä etenkin kesä-elokuun välisenä aikana lomarauhan turvaamiseksi. 20
21 Hakijan kuuleminen ja vastine Allekirjoittaneet huomauttavat kuulutuksen ajankohdasta 11.8.2009 lomaajan jälkeen, jolloin loma-asuntojen omistajat eivät käytännössä ole saaneet tietoa kuulutuksesta eivätkä ole voineet siihen reagoida. Hakijaa on kuultu (vastine 12.11.2009) Karjalan Prikaatin Vekaranjärven ja Pahkajärven ampumaratojen ympäristölupahakemuksiin tulleista lausunnoista ja muistutuksista: Puolustusvoimien toiminta, ampumaradat mukaan lukien tuottaa melua. Suomen sotilaallinen puolustaminen on lakisääteistä. Puolustusvoimat antaa sotilaille ampumakoulutusta, joka on toteutettava. Karjalan Prikaati tunnistaa meluongelman ja pyrkii ottamaan sen toiminnassaan huomioon. Melunhallintaa kehitetään koko ajan ja mahdollisia uusia torjuntakeinoja etsitään. Ammunnat järjestetään pääosin arkisin ja päiväaikaan mahdollisuuksien mukaan vähiten häiritsevään ajankohtaan. Karjalan Prikaatissa koulutetaan suuri määrä varusmiehiä, joten ammuntojen määrä ja tarve on suuri. Kaikkia ammuntoja ei pystytä järjestämään virka-aikana vaan varusmiehiä on koulutettava iltaisin ja viikonloppuisin. Varusmieskoulutuksen alkuvaiheessa tammikuussa ja heinäkuussa on runsaasti ammuntoja. Kesäkuu on kouluammuntojen osalta hiljainen kuukausi, koska silloin järjestetään pääsotaharjoitukset, jolloin ammunnat ovat luonteeltaan taisteluammuntoja. Ampumamelun torjunta rakenteellisin ratkaisuin on lähes mahdotonta. Tutkittujen rakenteellisten meluntorjuntakeinojen vaimenemisvaikutus on ollut vain muutamia desibelejä. Ampumaradoille voidaan tehdä sellaisia rakenteellisia korjauksia, joista on äänenvaimentamisen kannalta hyötyä. Pahkajärvelle suunniteltu uusi monitoimirata vähentää toteutuessaan Vekaranjärven ampumaratojen melua, osan ammunnoista siirtyessä Pahkajärvelle. Kahdella ratakokonaisuudella voidaan toteuttaa ammuntoja, joka vähentää meluhaittojen vuorokautista jakautumista. Uuden radan käyttäminen ei poista kokonaan meluhaittoja Pesäntäjärven rantojen osalta, mutta helpottaa ratojen käyttöä ja ampuma-aikojen suunnittelua. Mikäli melupäästöt Pahkajärvellä ovat vaimeammat kuin Vekaranjärvellä, voidaan osa viikonloppu- ja pimeäammunnoista siirtää Pahkajärven radalle sen valmistuessa. Vekaranjärven alue on meluisa myös Pahkajärven harjoitusalueen osalta, jossa ammutaan raskailla aseilla. Harjoitusalueen toiminta ei sisälly nyt kyseessä oleviin ampumaratoja koskeviin ympäristölupahakemuksiin. Harhaluotien pelko ei ole enää ajankohtainen sillä entiselle 300 metrin radalle on rakennettu yläkulissit, ammunnat 300 metrin tasalla olevalta katokselta on lopetettu ja yksittäisiä aseen kohdistuksia suoritetaan katoksen edessä olevalta tasanteelta.