Finnilco jäsenlehti 2 2014 Satailco juhli tyylikkäästi...s. 7 Uusin kunniajäsenemme Risto Rahkola... s. 10 Sini ja Annukka aloittivat... s. 12 Käyttäjälähtöinen vaatemallisto... s. 20
Finnilco 2/2014 39. vuosikerta Julkaisija FINNILCO RY Avanne- ja vastaavasti leikattujen valtakunnallinen keskusjärjestö Päätoimittaja Hannu Levänen Pietanpolku 7 F, 48410 Kotka 0400 254 941 hannu.levanen@finnilco.fi Toimituksen sihteeri Sini Nykänen finnilco@finnilco.fi Toimisto Puh. 040 716 9080 ma-pe klo 9-13 Lehtiryhmä Ulla Heiskanen, Niilo Härkönen, Teija Kalinainen, Ulla Kiviharju, Merja Kokkonen, Outi Laine, Hannu Levänen, Helena Parila, Risto Rahkola, Matti Rönkkö ja Jarmo Salonen Ilmoitukset Hannu Levänen hannu.levanen@finnilco.fi Paino SLY- Lehtipainot Oy Kirjapaino Uusimaa, Porvoo ISSN 0355-5747 (Painettu) ISSN 2243-0245 (Verkkojulkaisu) Ilmoitushinnat 1/1 sivu 1040 1/2 sivu 615 1/4 sivu 350 1/8 sivu 200 Ei värilisää Ilmestymisajat 2014 Finnilco ilmestyy neljä kertaa vuodessa Materiaalin jättö ja ilmestyminen 3/ 2014 Ma 8. 9. Ma 29. 9. 4/2014 Ma 17.11. Ma 15.12. Aineisto mieluiten sähköpostilla osoitteeseen hannu.levanen@finnilco.fi ja perille tulon varmistamiseksi finnilco@finnilco.fi Kannen kuva: Toimistomme henkilökunta on vaihtunut. Toimistolla työskentelevät nykyisin Sini Nykänen (oik.) ja Annukka Ylisaari. Kuvan otti Teija Kalinainen HUOM! Finnilco-lehti myös netissä Mene kotisivuille www.finnilco.fi ja klikkaa sieltä julkaisut, jolloin näet Finnilco-lehdet. Klikkaa uusinta lehteä ja kirjoita sana: fil1402. Saat auki tämän lehden kokonaisuudessaan. Edellisen lehden voit lukea ilman salasanaa, kun uusin lehti on ilmestynyt. Tässä lehdessä: 7 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajan palsta 12 Uudistuksia kesän kynnyksellä 5 Nytt inför sommaren 7 Satailco juhli 30 v. taivaltaan 8 Juhani Santavirta kertoo kirurgian historiasta 10 Rahkolan Risto otettiin kunniajäseneksi 12 Sini Nykänen aloitti toimistossa 13 Niin myös Annukka Ylisaari 14 Ipaa-yhdistyksen talvipäivät 16 Kiitos menneistä IPP-vuosista Virtsakivitaudista 17 Avannehoitajista vuoden ilcolaisia Savossa 18 Kirsistä tuli blingholisti 20 Käyttäjälähtöinen vaatemallisto 22 Ripapuheita ja bakteeripelkoja 24 Kykkäsen Seppo mopoilee maailmalla 26 Uintireissuja avanteen kanssa 28 Kouvola kutsuu syyskokoukseen 27 Avanne ja työ 27 Jäsenyhdistykset 39 Avannepoliklinikat 40 Sopeutusvalmennuskurssit 24 441 763 Painotuote Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2014. Aineisto mieluiten sähköpostilla perillä viimeistään 8.9.2014. Jos aineisto lähetetään sähköpostilla, se on lähetettävä sekä päätoimittajalle osoitteeseen hannu.levanen@finnilco.fi että Finnilcon toimistolle osoitteeseen finnilco@finnilco.fi.
Päätoimittajalta Levikistä ja muista käsitteistä Olen ottanut tavakseni käydä sairaaloiden, terveyskeskusten, lääkäriasemien ja muiden vastaavien laitosten odotushuoneissa ja etsiä käsiini Finnilco lehtemme. Ja harvassa niitä on, liian harvassa. Sitä tulee kysyneeksi itseltään, onko vika meissä vai noissa. Täytynee tunnustaa, että me itse olemme syyllisiä, koska jakelukanavia ei ole hyödynnetty. Kehotinkin viime kuussa puheenjohtajille suunnatussa kirjeessä ryhtymään toimiin lehtemme levittämisessä. Eli tutkimaan, löytyykö Finnilcoamme. Jos ei, Keravalta tilaamalla niitä saa. Monelle meistä lienee tosiasia, että sana Finnilco ei kerro mitään suurelle yleisölle. Ei se avaudu kaikelle terveydenhoidon henkilökunnallekaan, saatikka potilaille ja muille vieraille. Olen oikeastaan mieltänyt kahdenlaista ilmastoa, - toisten mielestä sen merkitystä ei muiden tarvitsekaan tietää, ehkä enemmistö on sittenkin suomentamisen kannalta. Moiseen liittyen Keski-Suomesta tuli äskettäin lehdellemme kysely, pitäisikö meidän tavalla tai toisella jo kannessa kertoa, mitä lehtemme nimi Finnilco tarkoittaa. Se näet ei kerro kuin asianosaiselle merkityksensä. Eli tulisiko otsikon alla pienemmällä tekstillä kertoa, että luette avanneleikattujen ja vastaavien jäsenlehtiä. Tosin kuuluuhan meidän pääyhdistykseen muitakin, mutta tuo lisäys sellaisenaan kertoisi, kenen lehteä luette. Itse olen aiemminkin tunnustanut, että Finnilco yhdistyksemme tulisi olla liitto, johon kuuluu Suomessa 20 yhdistystä, joista kaksi koko maata käsittävää. Finnilco 2 2014 3
Näköalapaikalta Uudistuksia kesän kynnyksellä Juuri kotiuduttuani yhdeltä Finnilco reissulta kirjoittelen tätä palstaa. Viikonlopun ohjelma oli melko tiivis kolmen kokouksen ja Satailco ry:n 30-vuotisjuhlien sekä kunniajäsen Risto Rahkolan muistamisen siivittämänä. Väliajoilla jäi aikaa kuitenkin myös vapaille keskusteluille muiden paikalla olijoiden kanssa. Kilometrejä viikonloppuna kertyi noin 900 täältä Itä-rajalta Poriin ja takaisin. Kiitokset myös Satailcolle ja menestystä jatkossakin tärkeälle työllenne. Keskusjärjestön toimistolla on tapahtunut kevään aikana henkilömuutoksia. Pitkäaikainen järjestösihteerimme Tarja Smalen jäi ansaitulle eläkkeelle toukokuun alussa. Hän työskenteli toimistollamme yli 10 vuoden ajan meille Finnilcolaisille niin tärkeiden asioiden parissa. Suuri kiitos Tarjalle hänen vuosien saatossa tekemästään työstä. Työskentely ainoana työntekijänä meidän vapaaehtoisten kanssa on varmaankin ollut myös haastavaa. Toivotammekin hänelle antoisia päiviä uusissa kuvioissa. Joulukuussa keskustoimistollamme määräaikaisena toimistotyöntekijänä aloittaneen Annukka Ylisaaren lisäksi meillä aloitti huhtikuun alussa uusi toiminnanjohtaja Sini Nykänen. Annukka ja Sini saivatkin tutustua yhdistyskenttäämme huhtikuisena kevätkokous- ja juhlaviikonloppuna ja tutustua niin hallituksen että lehtiryhmän kokoustyöskentelyyn sekä yhdistyksen varsinaisen kevätkokouksen kulkuun. Toivotaan, että yhteistyö puolin ja toisin tulee olemaan antoisaa ja saamme pitää heidät mahdollisimman kauan, näin pystymme myös vähentämään vapaaehtoisten taakkaa lähinnä talouteen ja hallintoon liittyvien tehtävien osalta. Tämän lehden etusivulla näette tarkemmat yhteystiedot toimistolle. Koska työtä toimistolla riittää, ns. puhelinaika toimistolla pidetään edelleen samana. Mm. vertaistukeen tai muihin vastaaviin asioihin liittyviin kysymyksiin liittyen toimisto ohjaa yhteydenottajan eteenpäin oikealle henkilölle. Tämän lehden takakannessa näette tämän vuoden kurssitiedot, jotka kilpailuttamisesta johtuen sijoittuvat kaikki syksyyn. Nyt hakemaan kursseille, koska tarjontaa pitäisi löytyä syksyltä kyllä kaikille leikatuille sekä anaali-inkontinenssista kärsiville. Myös kurssille hakulomake sekä hakuohjeet löytyvät tästä lehdestä. Kesää odotellessa toivotan kaikille Finnilco-lehden lukijoille oikein hyvää ja rentouttavaa kesää! Finnilco ry Toimisto Santaniitynkatu 7 B 18, 04250 Kerava Puh. 040 716 9080 finnilco@finnilco.fi www.finnilco.fi Jäsenasiat, ilmoittautumiset Toimistotyöntekijä Annukka Ylisaari Puh. 040 716 9080 annukka.ylisaari@finnilco.fi Talous, hallinto, yhteistyö Toiminnanjohtaja Sini Nykänen Puh. 050 569 9035 sini.nykanen@finnilco.fi Hallitus Puheenjohtaja Teija Kalinainen Hukankatu 43, 55420 Imatra Puh. 050 304 4345 pj@finnilco.fi 1. varapuh.joht. Matti Tenhunen 2. varapuh.joht. Aila Ala-aho Jäsenet Jarmo Salonen, Päivi Latva-Pietilä, Esa Leppävuori ja Ari Solonen Varajäsenet Aulikki Koistinen, Jukka Merikoski, Anita Nyberg, Anne Salmi, Pertti Seväkivi ja Kai Sjölund Rahastonhoitaja Hannu Luutonen Kunniajäsenet Kalevi Lehikoinen, Osmo Lindroos, Risto Rahkola, Elvi Teräväinen, Risto Westman, Olli Visakas
Från utsiktsplatsen Nytt inför sommaren I skrivande stund har jag just kommit hem från en Finnilcoresa. Veckoslutets program var fullspäckat med tre möten, Satailcos 30-årsfest samt hågkomsten av hedersmedlem Risto Rahkola. Mellan evenemangen fick jag dock tid för lediga samtal med andra gäster. Kilometrarna under helgen blev cirka 900, härifrån den östliga gränsen till Björneborg och tillbaka. Stort tack till Satailco för allt viktigt arbete och lycka till i fortsättningen också. På centralorganisationens kontor har det blivit personalförändringar under våren. Vår långvariga föreningssekreterare Tarja Smalen gick i välförtjänt pension i början av maj. Hon arbetade i över tio år med våra viktiga ärenden. Stort tack till Tarja för allt arbete under dessa år. Att vara den enda avlönade arbetaren bland alla oss frivilliga måste ha varit en utmaning. Vi önskar henne givande stunder med sina nya sysslor. I december fick vi en visstidsanställd till kontoret, Annukka Ylisaari, och i början av april en ny verksamhetsledare, Sini Nykänen. Annukka och Sini fick under vårmötes- och festveckoslutet bekanta sig med såväl styrelsens som tidningsgruppens mötesarbete samt det egentliga vårmötet enligt protokoll. Jag hoppas att vi får ett bra och givande samarbete så att vi får behålla dem båda så länge som möjligt. På så sätt kan vi underlätta de frivilligas arbetsbörda angående framförallt ekonomi och förvaltning. På tidningens första uppslag finns kontaktuppgifter till kontoret. Eftersom det finns mycket att göra på kontoret har vi bestämt att hålla telefontiden oförändrad. Kontoret dirigerar samtalet till rätt person, vare sig det gäller kamratstöd eller något annat. På tidningens baksida hittar ni information om årets alla kurser, som på grund av konkurrensutsättning är flyttade till hösten. Sök till kurserna, i utbudet finns någonting för alla opererade samt analinkontinenspatienter. Ansökningsblankett och anvisningar finns i tidningen. I väntan på sommaren önskar jag alla läsare en riktig god och avkopplande sommar! Översättning: Inka Fried Finnilco 2 2014 5
Ei tarvitse olla nero, ymmärtääkseen että se toimii... Estää ohivuotoja Pidentää pussin käyttöaikaa Suojaa ihoa Valitse paras! Valitse - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Tilaa maksuttomat Eakin tiivisterengasnäytteesi jo tänään! Palauta vastauskuponki osoitteella (postimaksu maksettu): B.Braun Medical/OPM, Tunnus 5007462, 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi: Osoite: Puh.nro: s-posti: Haluan näytteeksi: Iso (98mm) Pieni (48mm) Ohut (48mm) B.Braun Medical saa luvan käyttää yhteystietojani tuoteja markkinointimateriaalien lähettämistä varten Allekirjoitus:
Satailcon puheenjohtaja Eila Vehmanen (oik.) ja varapuheenjohtaja Marjatta Suominen ottavat vastaan Finnilcon onnittelut: Esa Leppävuori (vas), Teija Kalinainen, Sini Nykänen ja Annukka Ylisaari. Kai Sjölund (takana) IlcoUusimaasta odottaa vuoroaan. Satailco juhli 30 v. taivaltaan Finnilco yhdistyksemme kokoontuu aina kahdesti vuodessa, - keväisin ja syksyisin. Keväällä punnitaan edellisen vuoden toiminta ja tilit, syksyisin tehdään valinnat seuraavaksi vuodeksi. Tänä keväänä oli Porin vuoro, ja kokouksen kohokohdaksi nousi Rahkolan Riston virallistaminen kunniajäseneksi. 20 jäsenyhdistystämme järjestää vuorollaan vuoden kokoukset, tällä kertaa Pori, jonka Satailco juhli samalla 30-vuotista taivaltaan. Ja hyvin juhlikin. Puheenjohtajansa Eila Vehmasen johdolla järjestelyt sujuivat. Satailcoa perustamassa oli 18.2.1984 47 henkeä, nyt väkimäärä on lähes tuplaantunut eli 81 henkeä. Tukihenkilöitä on kaksi. Juhlaillan kokokohdaksi nousi Porin oman pojan, gastrokirurgi Juhani Santavirran jokaista läsnäolijaa kiinnostanut katsaus kirurgian historiaan. Hannu Levänen Kuvat Jarmo Salonen Flikat ottivat yleisönsä. Matti Teljo ja Pentti Peltola saivat Sosten (Sosiaali- ja terveys ry) kultaisen ansiomerkin 30-vuotisesta toiminnasta yhdistyksensä hyväksi. Kultainen ansiomerkki ojennettiiin samasta syystä myöhemmin myös Satailcon ensimmäiselle puheenjohtajalle Seppo Keinoselle. Finnilco 2 2014 7
Gastrokirurgi Juhani Santavirta Kirurgit olivat pitkään käsityöläisiä Lääketieteen tohtori, gastrokirurgian erikoislääkäri ja Satakunnan Keskussairaalan ylilääkäri Juhani Santavirta piti ansiokkaan ja mielenkiintoisen juhlapuheen Satailcon 30-vuotisjuhlassa käsitellen avannekirurgian historiaa. Ohessa lyhennelmä aiheesta. Gastrokirurgian erikoislääkäri Juhani Santavirta kertoi juhlapuheessaan kirurgian historiasta olennaisimman. Vanhan ajan kulttuureissa parantajat olivat jakautuneet kahteen ryhmään: toiset hoitivat sisäisiä tauteja yrttien, voiteiden ja kasvisten, kylpyjen, ym. avulla, toiset vammoja ja ulkoisia tauteja sitomalla tai leikkaamalla parantavat. Sisäisten tautien parantamista yrittäviä kutsuttiin eri kielistä riippuen lääkäreiksi, ulkoisten tautien parantajia kirurgeiksi, kreikaksi kheirourgos = käsityöläinen. Englannin surgeon juontuu samasta sanasta, samoin keskiranskan cirugien ja vanhan englannin surgien. Lääkärien arvostus oli aiemmin suurempi kuin kirurgien. Taustalla perinne, jossa sisäisten tautien hoitajat olivat pappeihin verrattavia, kirurgit sen sijaan rinnastettiin käsityöläisinä tavalliseen kansaan. Heidän opinkäyntinsä olikin käsityöläistaustaisena kirurgin oppipojasta apulaiseksi ja vähitellen käytännön opissa täysin oppineeksi kirurgiksi, ja heidät katsottiin parturiammattikunnan mestareiksi. Lääkärin sen sijaan saivat koulutuksensa yliopistoissa. Vasta 1700-luvun lopulla lääkärit ja kirurgit lähestyivät toisiaan ja näiden alojen koulutukset yhdistettiin. Kirurgiasta tuli yliopistoissa lääketieteen erikoisala. Antiikin ajoista lähtien olivat kirurgiparantajien perustehtäviä leikkausten ohella tapaturma- ja sotahaavojen hoito, samoin luunmurtumien lastoittaminen, nivelten paikoilleen asettaminen, suonen isku ja särkyhampaiden poistaminen oli pitkään ulkoisten tautien hoitomenetelmä. Mutta jo 1600-luvulla yritettiin hoitaa myös sisäisiä vikoja, - vierasesineiden poistoa mahalaukusta, munuaisten ja kohdun poistamista sekä keisarileikkaustakin. Ennen ei ollut menetelmiä kivun poistamiseksi leikkauksissa. Paiseen avaamiset, rajaan katkaisemiset ja kasvaimen poistot oli tehtävä mahdollisimman nopeasti. Kirurgia kehittyikin nykyaikaisen lääketieteen osa-alueeksi vasta 1800-luvulla, kun keksittiin nukutus- ja puudutusaineet 1800-luvun loppupuolella. Uusien menetelmien kehittyessä pystyttiin jo siihen aikaan vähentämään haavatulehdusten esiintymistä leikkauspotilailla. Vasta haavapuhtauden ymmärtämisellä saatiin kirurgiasta turvallinen menetelmä niin ulkoisten kuin sisäisten sairauksien hoitoon ja parantamiseen. Sisäelinkirurgian mahdollisti Joseph Listerin v.1868 käyttöön ottama catgut, liukeneva ompelulanka. Emil Theodor Kocher puolestaan otti v. 1888 käyttöön steriloivamman ja kestävämmän ohuen silkkilangan. Kreikan sanan stooma =avanne tarkoittaa suuta tai aukkoa, joka on tehty leikkauksessa esim. suolistosta vatsan seinämän läpi iholle peräaukon korvaamiseksi. Kreikkalainen Pragorax on kirjattu ensimmäiseksi, joka jo 350 ekr teki keinotekoisen avanteen. Toisin emme tiedä, miten leikkaus tehtiin ja kuinka kävi potilaan. Sen sijaan ensimmäisen 8 Finnilco 2 2014
dokumentoidun paksunsuolen avanteen, kolostooman, teki brittilääkäri William Cheselden v.1750. Kun potilaan napatyrä ja paksusuoli pullistuivat ulos, suoli meni kuolioon ja kudos alkoi hajota ja uloste purkautui itsestään vatsanseinämän läpi. Avannekirurgina toimi luonto itse, mutta Cheseldenin ansiota oli kuolleen kudoksen leikkaaminen pois suolesta ja vatsanseinämästä. Ensimmäisen varsinaisen avanneleikkauksen teki ranskalaislääkäri Pillore v. 1776. Potilaan peräsuolisyöpä esti ulosteen luonnollisen kulun. Pillore teki fistelin, pienen kanavan johtamaan ulkosteen ulos suolesta. Muutama vuosi myöhemmin muuan Duret teki varsinaisen paksusuoliavanteen lapselle, jolla oli synnynnäinen peräaukon tukkeutuma. Ensimmäinen nykytavan mukainen paksusuoliavanne tehtiin v. 1850. Paksusuolen S-kirjaimen muotoinen alaosa nostettiin vatsanseinämään vasemmalle puolelle. V. 1879 kuvattiin menetelmä paksusuolen kasvaimen poistamiseksi. Ohutsuoleen liittyvä yläpää ja peräsuoleen liittyvä alapää nostettiin vatsan seinämälle kaksipiippuiseksi avanteeksi. Englantilainen kirurgi Bryan Brooken esitteli v.1952 tekniikan, jossa suolen yläpää käännetään ensin ulos ja sitten sisään. Näin vältetään avanteen kuroutuminen ja sisään vetäytyminen kaikkine ongelmineen. Vasta viime vuosisadan lopulla alkoi tapahtua, kun menetelmät paranivat. Kehitettiin ns. pidätyskyvyn säilyttäviä keinoja, jossa sulkijalihas säästetään ja vatsan sisälle tehdään säiliö eli keräysastia, jonka potilas tyhjentää itse. Menetelmää käytetään sekä ohutsuoliavanteissa ( IPPP, J-pussi) että virtsatieavanteissa. Samalla hetkellä kun avannekirurgi päättää leikkauksensa, potilas aloittaa uuden elämänsä avannepotilaana. Leikkaus on mahdollistanut selviytymisen vakavasta, jopa hengenvaarallisesta sairaudesta, mutta uuden elämän laatu riippuu avanteen käytännön toimista. Avannesidos ja -pussi toimivat pitkään huonosti, veivät tilaa ja vuotivat. Tanskalainen sairaanhoitaja Elise Sörensen otti 1950 luvulla käyttöön muovisen, kertakäyttöisen avannesidoksen, jossa pussi liimattiin suoraan iholle. Käännekohdaksi muodostui tri Chengin kehittämä Stomahesivelaatta. Siteen tärkeimmät ainekset ovat pektiini ja liivate, luonnon omia aineita. Avannepotilaat vapautuivat vaikeahoitoisista iho-ongelmista. Mutta avannepotilaan omiin ongelmiin ei aiemmin ollut kiinnitetty huomiota, kunnes vasta 1950-luvulla amerikkalainen avannekirurgi Rubert Turnbull ryhtyi kehittämään kuntoutusohjelmaa. Yhdessä Norma Gill -nimisen potilaansa kanssa hän perusti ensimmäisen avannehoitajien oppilaitoksen v. 1961 Clevelandissa. Englannissa avattiin sittemmin Euroopan ensimmäinen avannekoulu, ja Ruotsiin sellaisen loi Clevelandissa opin saanut Inger Palsenius, joka yhdessä professsori Leif Hultenin kanssa perusti v.1980 Göteborgiin Sahlgrenin sairaalaan pohjoismaisen avannekoulun. Suomen avannehoitajat ry rekisteröitiin v. 1998. Avannehoitajan työ on asiantuntija/sairaanhoitajan työtä, ja ammattiin voi kouluttautua 30 oppitunnin erikoisopinnoissa. Pohjakoulutuksena vaaditaan sairaanhoitajan, kätilön tai terveydenhoitajan tutkinto. Peruspotilaan pakina Porissa 26.4. hotelli Vaakunassa Gallen-Kallelan kadulla pidettiin Finnilcon kevätkokous 2014 yhdessä Satailco ry:n 30-vuotisjuhlan kanssa. Asiat eivät olleet kallellaan, vaan sujuivat jämäkästi Teijan ja kokouksen puheenjohtajan Esan toimesta. Eniten kokousväkeä puhuttivat RAY:n kevään kurssien siirtymiset myöhemmäksi kilpailutusvaatimusten vuoksi. Saimme myös tutustua Finnilcon uuteen voimakaksikkoon vaaleaan Sini Nykäseen ja tummaan Annukka Ylisaareen. Molemmat kotoisin Itä-Suomesta, ja niinpä eräs kokousedustaja kutsuikin heitä näpsäkäksi savolaisakkapariksi. Tervetuloa toimintaan mukaan! Satailcon vuosijuhla alkoi samaan aikaan kuin lätkäfinaali, ja siksi joittenkin pakko poukahdella kadun toiselle puolelle pubiin kuulemaan tilanne. Ohjelma sisälsi paljon musiikkia. Kitaristi Jussi Wemberg viihdytti meitä, samaten laulukuoro Flikat Porista. Heidän ohjelmistossa olivat mm. laulut Sininen huivi ja Sydämesi tyhjä huone. Edellistä ovat esittäneet mm. Souvarit ja Ähtärin kuuluisuus Topi Sorsakoski. Jälkimmäinen on tunnettu Marjatta Leppäsen v. 1995 julkaistun kokoelmaalbumin myötä. Molemmat biisit ovat vankkaa yhteislaulukamaa. Juhlapuheen piti tri Juhani Santavirta kertoen mielenkiintoisesti kirurgian historiasta. Opimme, että nimi lääkäri tarkoitti alun perin käsityöläistä. No kun ajattelemme avanneleikkauksia, tulevat mieleen vielä putkimiehet. Saamme kyllä olla onnellisia modernista tekniikasta, kun kuulimme millaisia avanneratkaisuja ennen oli tarjolla. Porissa päättyi tanssipaikassa nimellä PK eli Punainen Kukko. Kyllä riitti tarinaa ja kyllä riitti kaljaa. Poissaolijat menettivät paljon, kun eivät kuulleet vaasalaisen jäsenemme Ailan esityksiä karaokessa. Hän lauloi upeasti porilaisen Yö-yhtyeen kappaleen Ihmisen poika, mikä on alun perin Juice Leskisen sanoittama. Päätanssisalissa soitti kuusihenkinen orkesteri, mutta jotenkin vaikeasti tanssimista ajatellen. Ehkä palveli enemmän nuorison hetkumista. Miehille ilta oli mieluinen, naisia oli rutkasti enemmän. Onnellista kevättä ja kesää kaikille toivottaa Peruspotilas! Finnilco 2 2014 9
Risto Rahkolasta uusin kunniajäsenemme Kolmisen vuotta sitten Finnilcon hallitustyön jättänyt Risto Rahkola nimitettiin vuosi sitten Seinäjoella kunniajäseneksemme. Hän otti tämän korkeimman kunnianosoituksemme vastaan nyt Porin kevätkokouksessa. Rahkola jatkaa tehokasta toimintansa edelleen vastaten muun muassa avannetuotteiden saamista ja Pohjois-Suomen kursseista. Risto Rahkola on toiminut lähes koko työhistoriansa ajan liikenneopettajana ja autokoulun johtajana Nivalan autokoulussa eli v. 1971 kesästä lähtien eläkkeelle siirtymiseen Risto Rahkola kukitettuna. saakka. Vieläkin hän käy pyydettäessä kiireapulaisena opettamassa nuoria autolla ajamisen saloihin. Riston aloittaessa työt aikanaan kurssit olivat määrältään suuria ja lähes puolet iältään 50-60 -vuotiaita. 1990 luvun alkupuolella ikärakenne muuttui nuorisovaltaiseksi. Rahkolan Risto sairasti työssä ollessaan noin kahdeksan vuotta Colitis ulcerosaa. Jokainen ko. tautia sairastanut tietää, miten vaikeaa se on. Autossa opetustehtävissä piti olla mietittynä, missä ovat lähimmät vessat. Ajoreitit piti suunnitella sen mukaan. Risto leikattiin v. 1981. Vajaa kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen hän meni töihin. - Kyllä tuntui työ ihanalta, kun ei tarvinnut sitä vessa-asiaa miettiä! Sopeutuminen oli helppoa. Riston sisar oli leikattu muutamia vuosia ennen veljensä operointia saman sairauden vuoksi. Veli eli mukana sitä leikkausvaihetta ja sopeutumista sisaren kanssa, joka oli hyvin läheinen. Avannepussit polviin asti Sidostarvikkeet tulivat tutuksi Rahkolalle jo muutamia vuosia ennen omaa leikkaustaan. Hän koki, että sidostarvikkeet olivat jo v. 1981 aika toimivia. Niitä sai silloin ilman mitään rajoituksia. Avannepussit 10 Finnilco 2 2014
olivat aika kookkaita. Hän muistelee, että kun hän lähti sairaalasta kotiin, ylsi hoitajan kanssa laitettu pussi lähes polveen! Sidostarvikkeet ovat kehittyneet 33 vuoden aikana, ja varmasti jokaiselle leikatulle löytyy sopiva sidos. Risto Rahkola on laskeskellut vaihtaneensa 33 vuoden aikana noin 6000 avannepussia. - Kaikki ne ovat tulleet yhteiskunnalta maksutta, kuten kuuluukin, ja siitä on syytä olla kiitollinen, toteaa kunniajäsenemme. - Olen myös kiitollinen siitä, että pääsin aikanaan leikkaukseen ja sain nyt runsaat 33 vuotta jatkoaikaa elämälle. Risto Rahkola on huolissaan tukihenkilötoiminnan hiipumisesta. Eri puolelta Suomea kantautuneiden tietojen mukaan tukihenkilöitä käytetään erittäin vähän. Tukihenkilö voi jopa palauttaa leikatulle uskon elämään. - Kerran vuosia leikkauksen jälkeen tuli eräs henkilö kertomaan minulle, että pelastin hänen elämänsä. Vastuualueena avannetuotteet Uuden kunniajäsenemme vastuualueena Finnilcossa ovat avannetuotteet ja niiden saatavuus koko maassa. Hän on pitänyt tiiviisti yhteyttä valtiovallan päättäjiin ja sosiaali- ja terveysministeriön ao. virkamiehiin. - Avannetuotteiden ilmaisjakelu on turvattu lainsäädännöllä, joten voinemme nukkua yömme rauhassa! Riston näkemyksen mukaan nykyisillä avanneleikatuilla ja mahdollisesti tulevilla avanneleikatuilla on hyvän elämän mahdollisuus ainakin tarvikkeiden osalta. Finnilcon hallituksen jäsenenä Risto Rahkola oli 20 vuotta ja varapuheenjohtajana 10 vuotta. Työskentelyn Finnilcon hallituksessa Risto koki tärkeäksi, antoisaksi ja joskus jopa raskaaksi. Raskaaksi sen vuoksi, että kun kokoukset aloitettiin perjantaisin iltasella, ne yleensä jatkuivat puolille öin ja sitten heti lauantaiaamuna kiireesti takaisin sorvin ääreen! - On ollut hienoa, kun saan olla mukana avanneleikattujen hyväksi tehtävässä työssä, Risto tunnustaa. Hän on myös kokenut hallituksen työskentelyn rakentavaksi, eikä koskaan tarvinnut äänestää päätöksistä. Ja perhe on aina ollut Riston tukena ja kannustanut osallistumista Finnilcon toimintaan. Harteilla Pohjois-Suomen kurssit Pohjois-Suomen Ilcon (nykyisen Oulun Seudun Ilcon) 10-vuotisjuhlan yhteydessä pidetyssä kokouksessa Risto Rahkola valittiin kurssityöryhmän jäseneksi. Sitä tietä hän sai tehtäväkseen hoitaa Pohjois- Suomen kurssien järjestelyt ja johtamisen. Tämän työn hän on kokenut erittäin antoisaksi. Aisaparikseen hänelle on siunaantunut työhönsä sitoutuneet avannehoitajat Pirjo Oulusta ja Satu Rovaniemeltä. Kurssit ovat olleet pääasiassa leikattu- ja läheinen -kursseja. Niitä on Pohjois-Suomen alueella järjestetty 1990 luvun alusta lähtien lähes vuosittain. Kurssille osallistujat ovat olleet eri puolilta Suomea. Finnilcossa oli 1990-2000 luvuilla virkistystoimikunta jäsenenään myös Risto Rahkola. Se järjesti muun muassa kesällä 1990 kahden viikon bussimatkan Unkariin veljeskansan avanneleikattuja tapaamaan, ja hän hoiti tämän omin avuin tehdyn matkan järjestelyt yhteistyössä matkatoimiston kanssa. Risto Rahkola toimi bussin pääkuljettajana Arvin ollessa toisena kuljettajana. Silloin ei ollut valuuttana euro, joten hän joutui varaamaan usean maan valuuttaa jo lähtiessä, jotta pystyi maksamaan tieverot ja ostamaan polttoainetta autoon. Risto Rahkola toimi Pohjois-Suomen Ilcon (nykyisen Oulun Seudun Ilcon) hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1988 lähtien kahdeksan vuotta ja sen jälkeen jäsenenä vuoteen 2012. Ylivieskan kerhon vetäjänä Risto on ollut sen perustamisesta vuodesta 2009 lähtien. Kunniajäsenemme on aina ollut liikkuva ihminen. Sauvakävely, pyöräily ja hiihto ovat olleet lempilajeja vastapainoksi autossa istumiselle. Kuuluipa Risto aikanaan Nivalan miesten sporttiklubiinkin. Sen myötä tuli myös juoksuharrastus säällä kuin säällä, jopa mittarin näyttäessä -25 astetta. Myös SPR ja sen ensiaputoiminta ovat olleet lähellä sydäntä. SPR:n Nivalan ensiapuryhmää Risto veti noin kahdeksan vuotta. Kunniajäsenemme kertoman muokkasi päätoimittaja? Tusina tietoa 1. Montako virttä on vuonna 1986 uudistetussa virsikirjassa? 2. Monesko Tasavallan Presidentti Risto Ryti oli? 3. Kuinka korkea on Helsingin Olympiastadionin torni? 4. Missä kunnassa sijaitsee Lintulan luostari? 5. Minkä soittimen huipputaitaja on Kari Kriikku? 6. Mikä on toiseksi suurin maanosa? 7. Minkä lajin maailmanmestareita ovat Robert Fischer, Garri Kasparov ja Magnus Carlsen? 8. Mikä on seminologi? 9. Kuka on nykyinen apulaisoikeuskansleri? 10. Kuka näytteli Salatut elämät sarjassa Seppo Taalasmaata? 11. Kenen kirjailijan teos on Jokapäiväinen elämämme? 12. Missä tehtävässä Carl-Erik Creutz tuli tutuksi suomalaisille? Vastaukset sivulla 30 Finnilco 2 2014 11
Toimistön uudet tytöt, - Annukka ja Sini. Aloitin huhtikuun alussa Finnilco ry:n toiminnanjohtajana. Alkuaika on mennyt yhdistyksen käytäntöjä opetellessa. Työtoverini Annukka on opastanut minua toimistolla, puheenjohtaja Teija puolestaan toimii etäohjaajana. Alusta saakka toivoin, että pääsisin mahdollisimman nopeasti sisään Finnilcon toimintaan ja yhteisöön. Porin intensiivinen kevätkokousviikonloppu toi tähän hienon mahdollisuuden; sain tavata monia aktiiveja eri puolilta Suomea ja jopa osallistua Satailcon syntymäpäiville. Olen koulutukseltani sairaanhoitaja ja teologian maisteri. Hoitotyön lisäksi olen työskennellyt muutaman vuoden aikuiskoulutusalalla, lääkärien koulutuksen parissa. Hoitotyössä olen tullut tutuksi erityisesti virtsa-avanteiden kanssa, sillä työskentelin Peijaksen sairaalassa 12 Finnilco 2 2014 Sini Nykänen - uusi toiminnanjohtajamme Sini nauttii vapaa-aikanaan erityisesti Rolle-terrierin kanssa ulkoilusta. urologisella osastolla. Teologian opinnoista kiinnostuin jo kauan aikaa sitten, vaikka minulla ei ollut kutsumusta kirkon työntekijäksi eikä uskonnon opettajaksikaan. Erityisesti sosiaalietiikan opinnot oli helppo yhdistää aikaisempaan terveydenhuollon taustaani. Uskoisin, että monipuolisessa ja ihmisläheisessä järjestötyössä molemmista koulutuksistani on hyötyä. Pidän kansalaisvaikuttamista arvossa ja onkin ollut hienoa havaita, miten aktiivisia vapaaehtoisia Finnilcossa on mukana. Itsekin olen ollut järjestötoiminnassa aiemmin lähinnä vapaaehtoispohjalta. Finnilcon työntekijänä haluan osaltani keventää vapaaehtoisten työtehtäviä ja auttaa siinä, että vapaaehtoistoiminta tuntuu edelleen mielekkäältä, ei liian kuormittavalta. Toiveena on, että yhdistyksen näkyvyys ja tunnettuus kasvaisi, tämä tulee varmasti olemaan yksi työni painopistealueista. Sini Nykänen
Olen ehta savolaisakka, mutta ystävällistä laatua Annukka Ylisaari. Olen aloittanut viime joulukuussa Finnilco ry:n toimistotyöntekijänä. Aluksi työskentelin osa-aikaisena ja maaliskuun puolivälissä siirryn kokoaikaiseksi työntekijäksi. Tarja toimi hyvänä kouluttajana minulle, kun opettelin työtehtävinäni ja tutustuin Finnilcon toimintaan. Teijan kanssa olemme olleet aktiivisesti yhteydessä puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Pidänkin tällaista yhteyden pitoa tärkeänä ja mielestäni tämä on toiminut erittäin hyvin. Teija onkin saanut usein jopa päivittäin monia viestejä minulta. Jarmo Salonen on myös ollut hyvä tuki minulle, kun olen opetellut jäsenrekisteri Nekkarin käyttöä. Työssäni Finnilcossa olen oppinut paljon uusia asioita. Yksi suurimmista opeista oli hankintalain mukaisen tarjouspyynnön tekeminen. Keravalle olen muuttanut vajaa vuosi sitten Kuopiosta, jossa olen asunut koko ikäni. Olen siis ehta savolaisakka, mutta sitä ystävällisempää laatua. Minuun voi olla yhteydessä, ja vastaan mielelläni, jos on jotain kysyttävää tai jokin asia pohdituttaa, mikä liittyy työhöni Finnilcon toimistossa. Savolainenhan sannoo, että kysy mitä vaan, niin minä vastaan, mitä vaan, ja näin vastuu siirtyy kuulijalle. Lupaan, että työtehtävissäni en toimi tällä tavalla. Edelliseltä ammatiltani olen lähihoitaja syventyen lapsi-, nuoriso- ja perhetyöhön. Olen siis syventynyt sosiaalipuolen asioihin, en varsinaiseen hoitotyöhön, jota tehdään sairaaloissa. Työskentelin Kuopiossa eri päiväkodeissa, yleensä alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Aikuisiällä lähdin opiskelemaan uutta ammattia ja valmistuin taloushallinnon merkonomiksi 2010. Opiskelut menivät omaksi yllätyksekseni erittäin hyvin, vaikkakin vaativat paljon työtä. Opiskelujeni aikana olin aktiivisesti mukana Kuopion kauppaopiskelijat ry:ssa. Toimin hallituksen jäsenenä, sosiaalipoliittisena vastaavana ja puheenjohtajana. Toiminta oli antoisaa. Järjestimme opiskelijoille mm erilaisia tapahtumia. Tärkeä osa toimintaa oli myös opiskelijoiden etujen valvonta. Pidän kovasti kävelemisestä erityisesti pururadoilla ja metsäpoluilla. Täällä Keravalla onkin erittäin hyvä harrastaa metsässä kävelyä, pääsen nimittäin heti kotioveltani polulle. Kuopiossahan on Puijon urheilu/ulkoilualue melkeinpä keskellä kaupunkia. Kannattaa käydä tutustumassa alueeseen Kuopion torin lisäksi. Erittäin tärkeänä pidän mummoilemista. Matkustankin Kuopioon 7- ja 3- vuotiaiden lastenlasteni luokse aina, kun se vain on mahdollista. Annukka Ylisaari Lehtiryhmä kokoontui Finnilcon lehtiryhmään kuuluu 11 jäsentä eri puolilta Suomea. Siksi ryhmä pystyy kokoontumaan vain harvoin yhdessä. Porissa Finnilcon kevätpäivien yhteydessä pidettiin eräänlainen järjestelypalaveri, jossa hyväksyttiin jo parin viime vuoden aikana muutaman kerran kokoontunut miniryhmä, jonka 3-4 sopivan lähellä toisiaan asuvaa jäsentä pystyy päätöksentekoon. Miniryhmä kokoontuu tarvittaessa päätoimittajan kutsusta ja johdolla, ja se keskittyy ensi sijassa lähilehtien sisältösuunnitteluun. Lehtiryhmän Porin kokoukseen osallistuivat mm. Matti Rönkkö, päätoimittaja, Annukka Ylisaari toimistosta sekä Merja Kokkonen. Finnilco 2 2014 13
Ipaa-yhdistyksen talvipäivät Ipaa-yhdistyksen talvipäivät sekä vuosikokous järjestettiin 14.3-16.3.2014 jälleen Jämsässä Himoksen laskettelukeskuksessa. Päädyimme hallituksen kanssa siihen tulokseen, että Himoksella on tarjontaa niin nuorille kuin hieman vanhemmillekin jäsenille. Päivisin on mahdollista harrastaa jotakin liikunta-aktiviteettia ja illalla taas käydä katsomassa Himos Areenan tarjontaa. Jämsä on myös sijainniltaan melko ihanteellinen, koska matkat eivät ole kenellekään ylitsepääsemättömän pitkiä. Talvipäiville osallistui reilut pari kymmentä jäsentä. Meille oli varattu kolme mökkiä, joista kaksi olivat niin sanotusti nuorisomökkejä. Tälle reissulle saimme hyvin aktivoitua mukaan meidän nuoria jäseniä. Melkoista houkuttelua oli havaittavissa sosiaalisessa mediassa, kun joku sanoi harkitsevansa mukaan lähtöä. Harkinnat vaihtuivat nopeasti ilmoittautumiseen, enkä usko yhdenkään katuneen mukaan lähtemistä. Saavuimme Himokselle perjantaina vaihtelevin aikavälein. Ilta oli tarkoitettu majoittumiseen ja rentoon yhdessäoloon. Lähes kaikille tämä kuitenkin tarkoitti valmistautumista Himos Areenan viihteeseen Jukka Poikaa kuuntelemaan. Ilta ja yö olivat varsin meneviä eikä monikaan selvinnyt kovin aikaisin nukkumaan. Sanomattakin selvää, ettei monikaan ainakaan nuorista ollut aamulla ulkoilemassa ennen lounasta. Lauantai lähti kunnolla käyntiin buffet-lounaan jälkeen. Pidimme vuosikokouksemme Himoksen koulun tiloissa, asiaan sopivasti bio- 14 Finnilco 2 2014 Uusi hallitus: vasemmalta alkaen Jaana Hetejärvi, Miia Hallström, Pirjo Kosonen, Lea Öljymäki, Anna-Sofia Pekkarinen ja Pertti Seväkivi. Kuvasta puuttuu Matti Peltoniemi. Kuvaaja: Teija K. Puheenjohtajan nuijan vaihto Pertti Seväkiveltä Pirjo Kososelle. logian luokassa. Kävimme asialistan läpi ja valitsimme uuden hallituksen seuraavalle toimintavuodelle. Hallituksen kokoonpanossa ei tapahtunut kovin suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna, moni hallituksen jäsen oli valmis jatkamaan seuraavalle kaudelle. Suurin muutos oli puheenjohtajan vaihtuminen. Pertti Seväkivi luopui tittelistään jääden kuitenkin hallitukseen. Uutena puheenjohtaja toimii nykyään Pirjo Kosonen, joka on vuosia ollut jäsenenä hallituksessa. Varapuheenjohtajana jatkaa edelleen Matti Peltoniemi, sihteerinä Lea Öljymäki ja rahastonhoitajana Juha Kemppainen. Minä, Miia Hallström, jatkan edelleen myös hallituksessa, ja uusiksi jäseniksi saimme Jaana Hetejärven ja Sofia Pekkarisen. Varajäseninä toimivat Teija Kalinainen, Päivi Laukniemi, Kyösti Huuskonen, Erkki Asuinmaa, Jone Hänninen ja Pirkko Lauri. Vuosikokouksen jälkeen pidimme uuden hallituksen kanssa järjestäytymiskokouksen. Parin tunnin kokoustamisen jälkeen lähdimme viettämään iltaamme savusaunalle ja ulkoporeammeeseen. Sää ei ollut meidän puolellamme tarjoten meille kylmää tuulta. Poreamme oli mukavan rentouttava ja osa uskaltautui jopa järveen pulahtamaan. Savusaunassa kuumuutta riitti eikä siellä tarvinnut edes kauaa istua, kun alkoi ihoa polttelemaan. Moni paistoi myös makkaraa saunan tiloissa. Tämän jälkeen osa porukasta lähti mökkeihin nukkumaan ja osa suuntasi jälleen Himos Areenalle kuuntelemaan J. Karjalaista. Edellisilta ja pitkä päivä verottivat energiaa, joten lauantai-ilta meni hieman perjantaita rauhallisemmin. Sunnuntaina keräsimme kimpsumme ja kampsumme, siivosimme mökit, hyvästelimme kohtalotoverimme ja suuntasimme kohti omia koteja. Viikonlopusta jäi todella hyvä fiilis varmasti kaikille. Itse jaksoin omaa arkea taas huomattavasti paremmin vaikka univelka painoikin alkuviikon ajan. Mikään ei korvaa toisen ihmisen seuraa, joka on kokenut samat asiat kuin itse. Viikonloppu meni nopeasti, mutta sisälsi paljon naurua, lämpöä, välittämistä ja rentoutumista. Tässä seurassa ei vain voi olla tylsää ja sen vuoksi haluan olla mukana varmistamassa, että samaa on tiedossa myös jatkossakin. Nähdään siis ensi kerralla! Miia Hallström
Ylivoimainen suodatin Esteem Valikoimissa 2 kokoa: standardi ja pieni. Merkitse kuponkiin kumpaa kokoa haluat kokeilla. Stomahesive ihonsuoja on ollut alusta asti täysosuma. Se on yli 40 vuotta tarjonnut kaikille maailman avanneleikatuille ainutlaatuisen ihonsuojan, joka on samalla hellävarainen sekä varma. Stomahesiven veroista materiaalia ei ole toista. Olemme lisäksi kehittäneet sitä edelleen paremmaksi. Esimerkkinä tästä on meidän uusi yksiosainen avannesidos Esteem, jossa on monta houkuttelevaa ominaisuutta: Levyssä on suuri kiinnittyvä pinta, jonka vuoksi se kiinnittyy hellästi ja varmasti. Pussin muotoilu ja materiaali ovat monien kehitystoiveiden tulos. Sidos on huomaamaton ja miellyttävä. Esteem :ssa on myös aivan uusi tehokas hiilikuitusuodatin, joka suodattaa nopeasti kaasut sekä poistaa hajut. Tuote toimii yhtä hyvin käytännössä kuin laboratoriossakin. Jos et ole vielä kokeillut Esteem :aa niin tilaa ilmainen näyte jo tänään! Anna oman ihosi arvioida tuote. Vain sinä ja ihosi voitte tietää, oletko löytänyt paremman ihonsuojan. Lyhyesti sanottuna: hyvä ihonsuoja + hyvin toimiva suodatin = varmuus KOKEILE JO TÄNÄÄN! 2014 ConvaTec Inc / ovat ConvaTec Inc:n tavaramerkkejä. Haluan kokeilla veloituksetta Esteem standardikoko pieni AP-014065-SC Avanteeni halkaisija on... mm Tällä hetkellä käyttämäni sidoksen nimi on... Nimi:.. Osoite:... Postinumero- ja toimipaikka..... Puhelin: Sähköposti: Allekirjoitus: Haluan saada lisätietoa tuotteista puhelimitse. Lähetä kuponki: ConvaTec Oy Life Science Center Keilaranta 16 02150 ESPOO www.convatec.com
Kiitos menneistä kolmesta IPAA-pj. vuodesta Vuoden 2011 talvella otin hoitaakseni IPAA-puheenjohtajan pestin. Lupauduin lievän suostuttelun jälkeen tehtävään, koska Teijan työtaakkaa oli kevennettävä niin, että hän saisi hoitaa täysipainoisesti Finnilcon puheenjohtajuutta. Toinen syy pestiini oli, että olin esittänyt uusia ajatuksia IPAA-yhdistyksen ja laajemmin myös Finnilcon toiminnan kehittämiseksi. Olen sitä mieltä, että tarvetta koko Finnilcon yhdistysryppään uudistumiseen on edelleen. Hoidin IPAA-puheenjohtajuutta kolme vuotta. Yhdistys ei ole sinä aikana taantunut, oikeastaan jäsenistön osallistuminen yhteisiin IPAA- ja Finnilcon tapaamisiin on lisääntynyt. Kolmen vuoden aikana meillä on ollut hyviä aktiivisia hallituksia., Kiitos siitä kaikille ko. aikana hallituksissa olleille toimihenkilöille ja myös niille, jotka ovat tämän joukon ulkopuolelta tukeneet toimintaamme. Erityiskiitos Teijalle siitä tuesta, mitä sain häneltä ensimmäisenä pj. vuotenani, myös tuon ensimmäisen vuoden jälkeen Teijan panos yhdistyksellemme on ollut merkittävä. Merkittävä on myös se työ, jonka yhdistyksen sihteeri ja kokouksiemme emäntä Lea on pj. aikanani tehnyt. Pj. pestistä tulee helposti, jos ei ihan elinkautinen niin vähintäänkin pitkäaikainen tehtävä. Katsoin, että kolme vuotta puheenjohtajuutta on minun osaltani riittävä panos yhdistyksen hyväksi.hieno asia on, että olemme saaneet pitämiltämme kursseilta yhdistykseemme uusia jäseniä ja vastuunkantajia. Erityisen hienoa on, että yhdistyksemme vastuunkantajina on nyt todellisia nuorison edustajia. Kannustan nuorisoa aktivoitumaan kaikissa Finnilcon jäsenyhdistyksissä menemällä mukaan niiden hallituksiin ja ottamalla vastuuta niiden toiminnan jatkumisesta. Hallitustyöskentelyssä joutuu kyllä antamaan osan ajastaan yhdistyksen hyväksi, mutta vastapainona työ on palkitsevaa. Joillakin aloilla toimiminen tämänkaltaisissa yhdistyksissä voi olla myös ammatillisesti sellaista joka auttaa nuorta työuralla etenemisessä! Toivotan IPAA-yhdistyksen uudelle puheenjohtajalle Pirjolle menestyksekästä vuotta puheenjohtajana. Pertti Seväkivi PAA-yhdistys pj. 2011 2013. Jatkaa nyt omien harrastuksien parissa, mutta myös edelleen IPAA-yhdistyksen hallituksessa. Virtsatiekiviä esiintyy normaaliväestöstä noin kolmella prosentilla. Ne syntyvät virtsan ylikyllästyessä kiteytyvällä aineella. Tauti on elintasosairaus ja yleisempi kehittyneissä maissa johtuen proteiinipitoisesta ruokavaliosta. (Tarkempia tietoja saa esim. netistä Google Therapia Fennica virtsatiekivet). Suolistopotilailla virtsatiekivet ovat paljon yleisempiä, ja niiden syntyyn vaikuttavat monimutkaiset imeytymiseen liittyvä tekijät sekä näillä potilailla usein esiintyvään ripulointiin liittyvä ainakin jonkinasteinen pysyväisluonteinen kuivumistila. Samantyyppinen tilanne on henkilöillä, joilla on ohutsuoliavanne tai J-pussi paksunsuolen poiston jälkeen. Uloste on usein runsasta ja vesistä, ja mikäli ei huolehdita riittävästi juomisesta, seuraa elimistön kuivumistila. Virtsa konsentroituu, ja kivien muodostuminen tapahtuu helpommin. Paksunsuolen tärkeimpiä tehtäviä on imeä nesteitä, jolloin uloste kiinteytyy. 16 Finnilco 2 2014 Virtsakivitaudista Chronin tautipotilailla virtsakiviä esiintyy aina 25:iin prosenttiin saakka. Mitä enemmän ohutsuolta on poistettu, sen suurempi on virtsatiekivien riski. Suurin osa kivistä on kalsiumoksalaattikiviä, mikä johtuu oksalaatin imeytymisestä suolesta. Kun paksusuoli on poistettu, ovat klasiumoksalaattikivet harvinaisia, koska oksalaatin imeytyminen paksusuolesta puuttuu. Chronin potilailla on myös tavallista enemmän virtsahappokiviä, Henkilöillä, joilla on paksusuoliavanne, ei virtsakivien suhteen ole suurempaa riskiä kuin muulla väestöllä. Virtsatiekivi aiheuttaa usein kovan äkillisen kylkikivun, joka säteilee alavatsaan ja nivustaipeeseen. Vesi- ja virtsanäyte sekä viipalekuvaus (CT) varmistavat diagnoosin. Hoitona on runsas juominen ja kipulääkitys. Valtaosa kivistä poistuu itsestään. Tarvittaessa käytetään kehon ulkoista murskauslaitetta, jolla kivi hajotetaan muruksi. Osa kivistä voidaan poistaa rakon tähystyksen kautta onkimalla kivi virtsatiehyestä tai hajottamalla se poralla tai laserilla. Avoleikkausta tarvitaan harvoin. Jos kivikohtaukset toistuvat usein, on syytä tarkempiin tutkimuksiin, ja kivi olisi hyvä saada analysoitavaksi. (Virtsattava esim. harson läpi, jolloin ulostuleva kivi saadaan talteen). Suolistopotilaiden virtsatiekivien hoidossa riittävä nesteen nauttiminen on avainasemassa. Vähintään 2-3 litraa on juotava, jolloin virtsa pysyy laimeana, eikä kiteytymistä pääse helposti tapahtumaan. Ruokavalion on oltava vähärasvainen ja vähän oksalaattia sisältävä. Vihreät kasvikset, kahvi ja tee sisältävät runsaasti oksalaattia, joten tähän on kiinnitettävä ruokavaliossa huomiota. Mikäli toistuvasti syntyy kiviä, voidaan tarvita lääkehoitoa, ja virtsahappokivien kohdalla virtsan alkalisaatiota. Hyvin proteiinipitoista ruokavaliota on vältettävä. Niilo Härkönen Vatsaelinkirurgi
Sairaalan avannehoitajista vuoden 2013 Savon Ilcolaisia Savon Ilcon hallitus päätti palkita Kuopion yliopistollisen sairaalan avannehoitajat vuoden 2013 Savon Ilcolainen -kunniamaininnalla. Syitä ei tarvinnut kauan miettiä. Molemmat avannehoitajat ovat olleet aktiivisesti kehittämässä avannepotilaiden sekä avanteen kanssa jo pitempään eläneiden ihmisten hoitoa. He ovat aiemmin olleet mukana Savon Ilcon hallituksessa. Maija ja Seija, mikä sai teidät aikoinaan lähtemään avannehoitajaksi? - Ennen varsinaista avannehoitajan työtä olimme pitkään työskennelleet uro-gastron osastolla, joten omasimme työkokemusta avanneleikattujen hoidosta. Meille tarjottiin mahdollisuutta kouluttautua avannehoitajiksi ja tehdä tätä työtä ja sillä tiellä olemme. Ovatko avanneleikatut muuttuneet vuosien myötä, huomaatteko ihmisten asenteissa muutosta? Suhtaudutaanko avanteeseen kuin mihin muuhunkin hoitomuotoon, sitähän se monille on, jopa elämän edellytys. - Itse sairaus esim. syöpä tai tulehduksellisen suolistosairauden paheneminen on itsessään jo ihmiselle raskas ja ahdistava kokemus. Avanne vielä siihen lisänä on rankka koettelemus. Ajan myötä ihmiset sopeutuvat tilanteeseensa, koska avanneleikkaus on ollut heille elämisen edellytys. Kuinka avannetarvikkeisiin liittyvät, niin tuotteisiin kuin jakeluun liittyvät asiat ovat mielestänne kehittyneet uranne aikana? - Avannetuotteet kehittyvät koko ajan, koska avannetarvikefirmat kuuntelevat hyvin käyttäjien kokemuksia ja palautteita. Tarvikkeita leikatut ovat saaneet hyvin. Avanneleikkau ksia tehdään vuosittain noin sata Kuopiossa. Teh- Takana Marita ja Matti edessä vas. Maija Hoffren ja Seija Veikanmaa. däänkö niitä joka vuosi enemmän? - Kysissä leikattujen määrä on koko ajan nousussa. Suurin osa avanteista on väliaikaisia. Avanneleikkaus on varmasti yksi isoimpia muutoksia ihmisen elämässä. Onko mahdollista tavata perheenä avannehoitajaa ennen leikkausta? - Avanneleikatun läheisten mukaan ottaminen on vallitseva käytäntö alkaen jo ennen leikkausta annettavasta ohjauksesta suunnitellusti avanneleikkaukseen tuleville ihmisille. Leikkauksen jälkeen osastolla ja myöhemmin pkl:lla läheiset ovat tervetulleita mukaan, jos leikattu niin haluaa. Ovatko opiskelijat kiinnostuneita erikoisalastanne? - Kaikenlaiset sosiaali- ja terveysalojen opiskelijat ovat kiinnostuneita avanneleikattujen asioista ja tulevat tutustumaan avannehoitajan työhön. Lopuksi Maija ja Seija toteavat vielä: - Yhteistyö perusterveyden huollon ja avannetarvikefirmojen työntekijöiden kanssa on avannehoitajan työssä hyvin tärkeää koituen näin leikattujen parhaaksi. Yhteistyö Finnilcon ja Savon Ilcon kanssa on myös erittäin antoisaa. Leikatuilta opimme koko ajan Miten sitä avanneleikattuna pärjää siviilissä?. Näitä arvokkaita kokemuksia voimme avannehoitajan työssä välittää uusille leikkaukseen tuleville ihmisille. Yhdistysten järjestämä tukihenkilötoiminta, kerhoillat jne. on myös hyvin tärkeitä. Kiitos haastattelusta! Hyvää kesän odotusta ja jaksamista työssänne. Merja Kokkonen Finnilco 2 2014 17
Blingholisti ja paljon muutakin Olitte jo joskus aikaisemmin peräänkuuluttaneet tietoja meidän avanne- ja vastaavasti leikattujen harrastuksista. Se meni miulta jotensakkin ohi, mutta aattelin nyt heittää tämmösellä pienellä ja vaatimattomalla meilillä... Ite olen IPAA -leikattu. Leikkaus tehtiin maaliskuussa 2001, ja se onnistui todella loistavasti, ja toivuin siitä nopeasti. Itse IPAA -leikattuna oleminen ei varmaankaan suuresti vaikuttaisi harrastustoimintaani, sillä olen sopeutunut kroppani uusiin asetuksiin sen osalta erittäin hyvin. Valitettavasti kohtalo oli kohdallani tarpeettomankin julma, sillä juuri toivuttuani leikkauksesta, uuden elämäni keväässä, syyskuussa 2001 jouduin vakavaan auto-onnettomuuteen, jossa loukkaannuin erittäin vaikeasti. Selkä murtui, ja sain vakavia sisäisiä vammoja. Selän murtuma jätti jälkeensä kroonisen kivun, joka osaltaan kyllä vaikuttaa harrastustoimintaani. Pyrin pitämään kunnostani mahdollisimman hyvää huolta, lenkkeilen kävellen ja kuntopyöräilen. Olen myös vuosien tauon jälkeen innostunut lukemaan ja olenkin yhdistänyt kaksi harrastusta: luen kuntopyöräillessäni. Ennen olin suuri jännitys- ja kauhukirjojen ystävä, mutta nyt olen jostain syystä kiinnostunut suomalaisista naiskirjailijoista, kuten esimerkiksi Anja Snellmannista ja Sofi Oksasesta. Lukeminen tuo sinänsä tylsään kuntopyöräilyyn kiehtovan tarinallisen ulottuvuuden, polkiessa pääsee mielikuvituksen ja tekstin voimalla muihin maisemiin, voi luoda elokuvan oman pään sisään. Tykkään myös askarrella, mutta valitettavasti kivut aiheuttavat tiettyjä vaikeuksia sen suhteen. Askartelu vaatii useimmiten istumista staattisessa asennossa, joka on selkäni pahin vihollinen. Teen erilaisia paperiaskarteluja vointini mukaan, on hauskaa nähdä jotain omien käsien tuotoksia! Teen myös monenlaisia koruja, sillä rakastan bling blingiä! Olen aivan avoimen tunnustuksellinen blingholisti!! Myös musiikki on lähellä sydäntäni, enkä todennäköisesti voisi elää ilman musiikkia. Pääasiallisesti harrastan rock- ja heavy metal -musiikkia, mutta viime vuosina makuni on laajentunut huomattavasti. Lieneekö sitä kuuluisaa aikuistumista?? Käyn myös joka kesä Ilosaarirockissa, joten nimeän sen harrastuksekseni! IPAA -urani alussa koin jopa pelonväristyksiä siitä, kuinka ihmeessä pärjään suoleni kanssa festariolosuhteissa, suihkuttomissa bajamajoissa, joiden puhtaustilanne on... mikrobiologisesti kiinnostava! Mietin, että uskallanko lähteä ollenkaan koko festariin, miten hoidan vessa-asiani haastavissa olosuhteissa. Olin hyvää vauhtia rakentamassa itselleni valtavaa kynnystä lähteä minulle hyvin tärkeään tapahtumaan. Jotenkin sain kuitenkin koottua henkisen hajaannustilani ja lähdettyä festivaaliin, aseistautuneena tyhjällä 1/2:n litran limpparipullolla ja isolla pumaskalla kosteuspyyhkeitä. Festivaalialueelta saa vettä, jolla täytin pulloni ja pesin pyllyni, työn viimeistelin tarkoitukseen tehdyillä kosteuspyyhkeillä. Homma toimi yllättävän hyvin, käsienpesukin onnistuu ja sitäkin voi parannella vähän tuhdimmilla kosteuspyyhkeillä. Olen todella tyytyväinen, että ylitin kynnyksen ja lähdin rokkailemaan. Festivaali on ehdottomasti kesäni kohokohta ja saan siitä iloa ja valoa elämääni pitkäksi aikaa. Kyse oli siis uskalluksesta, ei todellisesta esteestä. Ylitin esteen ja siinä samalla itseni. Hyvä niin. Maalaaminen ja runojen kirjoittaminen ovat myös kuuluneet harrastuksiini, mutta ne ovat olleet viime aikoina hieman jumissa. Toivon, että vielä jonakin päivänä hanat aukeaa, runosuoni pulppuaa ja ideoita maalaamiseen alkaa löytyä. Niitä aikoja odotellessa. Olisin myös hyvin kiinnostunut harrastamaan koiria, mutta omaa koiraa minulla tuskin tulee koskaan olemaan. Pelkään, etten selkävammani ja -kipujeni takia pystyisi hoitamaan koiraa niin hyvin kuin se ansaitsisi. Onneksi vanhemmillani on Terho -dreeveri, jolle saan osoittaa rakkautta ja joka tietenkin osoittaa vastarakkautta omalla hullun pentukoiramaisella tavallaan. Tässäpä oikeastaan harrastukseni ja kiinnostukseni kaikessa lyhykäisyydessään! IPAA -leikkaus ei juurikaan loppujen lopuksi vaikuta harrastustoimintaani, se vain vaatii hieman suunnittelua ja rentoa asennetta, turhaa ei pidä pingottaa! J -pussin kanssa voi pärjätä ääriolosuhteissa, kuten festareiden bajamajoissa, kunhan ennakoi ja on valmistautunut. Harrastustoimintani olisi varmaan paljon monipuolisempaa, jos tätä kipuongelmaa ei olisi. Liikuntapuoli ainakin olisi vaihtelevampaa ja toki muutkin harrastukset olisi helpompia ja mukavampia. Mutta näillä ehdoilla mennään! Yst. terv. Kirsi Marjaana Räsänen, Jyväskylä 18 Finnilco 2 2014
Uusi SenSura Mio kaikille avannetyypeille Kokeile avannesidosta, joka on tehty huomaamattomaksi Nyt saatavilla uusi SenSura Mio kaikille avannetyypeille On aika lopettaa huolehtiminen, että avannesidoksesi huomattaisiin. Uusi SenSura Mio on huomaamaton kaikenväristen vaatteiden alla jopa valkoisen asun alla. Uusi täysympyrän mallinen suodatin Uusi esisuodatin suojaa tukkeutumiselta ja vähentää pussin pullistumista 61%:lla (Coloplast kliininen tutkimus 2010). Coloplast logo on Coloplast A/S:n rekisteröimä tavaramerkki 2014-04. Kaikki oikeudet pidätetään Coloplast Oy, FI-01640 Vantaa. Tilaa ilmainen näyte; täytä ja palauta kuponki. Voit tilata myös osoitteessa sensuramio.coloplast.fi tai soittamalla (09) 8946 750. 1. Minulla on: 3. Yhteystiedot näytteen toimitusta varten: paksusuoliavanne ohutsuoliavanne virtsa-avanne 2. Lähettäkää minulle näyte: 1-osainen Etunimi Syntymäaika / / Osoite Sukunimi 2-osainen : tarrakiinnitys Kaupunki Postinumero Pussi: Suljettu Tyhjennettävä Puhelin Sähköpostiosoite Pussikoko: Mini Midi Maxi Nyt käytössäni oleva sidos on nimeltään: Pohjalevyni koko on (mm) Palauta kuponki suljetussa kirjekuoressa osoitteella: Coloplast Oy, Tunnus 5014320, 00003 VASTAUSLÄHETYS. Postimaksu maksettu. Finnilco 2/2014
Lumo - käyttäjälähtöinen vaatemallisto paksusuoliavanneleikatuille naisille Pari vuotta sitten minuun otti yhteyttä Tiina Määttä, Savonia-ammattikorkeakoulun, Kuopion Muotoiluakatemian vaatetusmuotoilun opiskelija. Hän kysyi, voisiko Savon Ilco olla mukana hänen opinnäytetyössään yhteistyökumppanina. Työn aihe oli avanneleikatun pukeutumiseen liittyvät kysymykset. Kerro Tiina, miksi sinua kiinnosti avanneleikatun pukeutuminen? - Avanneleikkaukset eivät ole minulle vieras aihe, siitä syystä, että omassa lähipiirissäni on henkilöitä, jotka sairastavat jonkinasteista suolistosairautta. Heillä siis voi olla jossain vaiheessa elämää edessä avanneleikkaus ja avannesidoksen käyttäminen. Satuin myös lukemaan kesällä 2012 Merja Kokkosen haastattelun kuopiolaisesta paikallislehdestä, ja minulla heräsi mielenkiinto ottaa selvää avannesidosta käyttävien naisten pukeutumista sekä siihen mahdollisia liittyviä ongelmia. Otteita Lumo-mallistosta. 20 Finnilco 2 2014 Meitähän on monen mallisia, monilla erilaisilla tavoilla leikattuja, miehiä ja naisia. Kuinka rajasit aiheen? - Kohderyhmä oli ensimmäisiä asioista, joka minun piti päättää, ennen kuin aloittaisin malliston ideoinnin ja suunnittelun. Päätin keskittyä paksusuoliavanneleikatuista sigmoideostooma leikattuihin työikäisiin naisiin. Teit kyselyn, jonka yhteistyössä lähetimme Savon Ilcon jäsenistöstä poimituille vapaaehtoisille naisille. Mitä kysely kertoi sinulle ongelmistamme? - Osa kyselyyn vastanneista naisista löytyi erään yliopistollisen sairaalan välityksellä. Ilman kyselyä en olisi voinut edes edetä työssäni, joten suuri kiitos kaikille kyselyyn vastanneille naisille. Vastanneiden suurimmiksi toiveiksi vaatteiden suhteen nousivat korkeavyötäröiset housut. Tällöin housun kaulus ei paina avannekohtaa. Myös alaosien avattavuuteen toivottiin kiinnittävän huomioita. Avannesidoksen vaihtamisen yhteydessä tärkeää on, että alaosa on helposti puettava ja riisuttava. - Materiaalitoiveista poimin vastanneiden toiveet joustavuudesta ja laskeutuvuudesta. Joustava materiaali myötäilee avannesidoksen toimintaa, eikä näin ollen purista. Avannesidoksen peittävyys oli kuitenkin suurin vaatteelle esitetyistä toiveista. Yläosien: tunikoiden, paitojen ja toppien toivottiin olevan pitkiä. Haasteiksi mainittiin läpinäkyvät materiaalit, koska tällöin avannesidos näkee lävitse. Vaatteiden haluttiin olevan naisellisia, istuvia, muodikkaita sekä mukavia päällä. Lähdit sitten hakemaan vastauksia löytämiisi haasteisiin. Mikä oli hankalinta? - Haasteellisimmaksi nousi suunnitella vaate, joka olisi tyköistuva ja samalla sidoksen peittävä. Keinoja, jota tähän käytin mallistoni tuotteissa olivat värit, kuosit ja leikkaukset. Kuinka kehittelit mallistoa? - Matkan varrella itselleni kehittyi kriittinen silmä sitä kohtaan, että palveleeko tuotteeni kohderyhmän toiveita. Myös malliston kaupallisuusnäkökulmaa pohdin työn edetessä. Tarkastelin materiaalivalintojani, suunnittelin kuoseja, joita muokkasin myös suunnittelutyötä tehdessäni. Pyrin valitsemaan värit, jotka miellyttäisivät kohderyhmääni ja, jotka olisivat ajankohtaisia. Tarkastelin ja suunnittelin erilaisia käytettävyys ja puettavuusratkaisuja sekä sovelsin niitä mallistoni tuotteissa. Olen nähnyt työsi ja siellä on ai-