Nappikilpikirvojen (Coccidae) biologinen torjunta

Samankaltaiset tiedostot
Jauhiaisten biologinen torjunta. INTO-kurssi: Jauhiaisten integroitu torjunta 15. ja Irene Vänninen MTT

Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin

Kaalikoi esimerkki runsastuvasta tuholaisesta ja sen luontaisista vihollisista

Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761)

Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1

lajien tunnistaminen

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Koristekasvien kilpikirvat

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1

Kesäkuulumisia. Iso- ja pikkuvattukirva. Uutiskirje

Johdat us eläinplankt onin maail maan

Herukan tuholaiset ja niiden torjunta

Pikkumittareiden tunnistus osa 2

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Lypusa maurella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki

Mantukimalaisen kaltaiset

Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi

Koristekasveilla esiintyvät kirvat

FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE

Avainsanat: hyönteiset, lajintuntemus, muodonvaihdos, pölyttäminen, hyönteisravinto, mittaaminen

Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 2014

Vesijärven ötököitä. kasveja

Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 2014

Lataa Suomen kalojen loiset. Lataa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

NEMAVET jauhe koirille

Koristekasvien perhoset, luteet ja pistiäiset

Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Eriocraniidae. Perhoswiki

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Pikkumittareiden tunnistus osa 1

Saksanpystykorvien värit

Mehiläisillä loisivista tuhoisista punkeista meillä esiintyy 2 lajia: Varroa destructor, n 1 mm mittainen ulkoloinen, alkuaan intianmehiläisellä

Rhagades pruni (Denis & Schiffermüller, 1775)

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet.

Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta

Yksi ihmisen karmeimmista loismadoista on katoamassa maailmasta

Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.

Hepialidae. Perhoswiki

Kanapunkkiongelman hallinta - uusia ratkaisuja haetaan

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Kuusen siemen- ja käpytuhojen tunnistaminen

PÄIVÄPERHOSET TUTUKSI

Adelidae. Perhoswiki

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

Puutiaisesta ei päivääkään. Koiran ulkoiset asukkaat Apteekkikoulutus 2006

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

Panu Oulasvirta Alleco Oy

Avainsanat: hyönteiset, lajintuntemus, muodonvaihdos, pölyttäminen, hyönteisravinto

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito

PMS 3298 C. (Sanomalehdessä. 100c, 0m, 50y, 5k) PMS 288 C (Sanomalehdessä 95c, 50m, 10y, 5k)

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja

Luteita potilaalla miten torjun tartuntoja?

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

KURSSI Koristekasvien kirvat ja jauhiaiset. Kirvamoniste

METSIEMME PISTIÄISIÄ METSIEMME PISTIÄISIÄ 1

Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen

raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus

Elämää niityllä Eurooppa osana maailmaa Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä Ihminen Elämän kehitys...

Rullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT


Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Valonlaadun ja päivänpituuden vaikutus Macrolophuspetoluteen kehitysnopeuteen, lisääntymiseen ja elinikään

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Koristekasvien punkit

Timperintie SAUVO

MITÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITO ON?

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Mehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Mehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula

SUIHKUPUHDISTUSLAITE

2TEASPON PUKINEIDEN HOITO- OHJEET MATERIAALIEN ESITTELY

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen

2. Naali äärimmäisen uhanalaiseksi 6-12 aikuista yksilöä sinikettu napakettu

Phaulernis dentella (Zeller, 1839)

Integroitu torjunta Suomessa

PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa

tehtäviä lajikorteilla

Kirjanpainajatuhoriskit


Oppitunti 6 - Kynät ja kumit - Osa 1. kynä Tämä on kynä. Kynä on keltainen. pyyhekumi = kumi Tämä on pyyhekumi. Kumi on punainen.

Lintujen anatomia sekä ensiapu öljyonnettomuudessa

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Emonkasvatus Kirkkonummen Mehiläistuote/2014 1

Suomen Luontotieto Oy SORALIIKE LEHTOVAARA OY:N SORANOTTOALUEEN HIETASISILISKOSELVITYS SAUVOSSA KESÄLLÄ 2015.

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Tapani Vähäkangas 11 October Madon luvut. Madon Luvut, Sivu 1

Transkriptio:

L ä nsi - ja Etel ä - Suomen l ää ninhallitusten osarahoittamat ESR - projektit : Integroitu torjunta koristekasvituotannossa (84231) ja Integroitu torjunta Etel ä - Suomen koristekasvituotannossa (84354) (INTO) Nappikilpikirvojen (Coccidae) biologinen torjunta Irene Vänninen MTT Kasvintuotanto 20.3. Helsinki, 22.3. Pori Rikalan puutarhas ää ti ö Borisoffin Puutarh ää ti ö

Sisältö 1. Nappikilpikirvojen lajit ja biologia 1. Nappikilpikirvojen elämänkierto 2. Oranssikilpikkä (Coccus hesperidum) 3. Parsakilpikkä (Saissetia coffeae) 4. Oliivikilpikkä (Saissetia oleae) 5. Muut (kanukkakilpikkä Parthenolecanium corni, Ceroplastes) 2. Nappikilpikirvojen torjuntaeliöt 1. Coccophagus rusti 2. Microterys flavus 3. Metaphycus flavus 4. Metaphycus lounsburyi 5. Metaphycus helvolus 6. Scutellista caerulea (syn. S. cyanea) 7. Encyrtis infelix 8. Encyrtis lecaniorum 3. Torjuntaeliöiden hyödyntämät kehitysasteet 4. Torjuntaeliöiden lämpötilavaatimukset 5. Torjuntaeliöiden yhteiskäyttö 2

1. Nappikilpikirvojen lajit ja biologia www.agropolis.fi/into Tietopankki-osiossa on kilpikirvojen tunnistamiseen liittyvää materiaalia Oranssikilpikkä (Coccus hesperidum) Parsakilpikkä (Saissetia coffeae) Oliivikilpikkä (Saissetia oleae) Kanukkakilpikkä (Parthenolecanium corni) Ceroplastes-lajit 3

1.1. Nappikilpikirvojen elämänkierto sukukypsät naaraat 1. asteen toukat munat naaraan alla aikuiset naaraat ennen munintaa 2. ja 3. vaiheen nuoruusasteita oksalla* paikoilleen asettuneita 1.asteen toukkia (voivat vielä liikkua myöh. keh.vaiheissakin) koirailla on 4 nuoruusvaihetta, mutta koiraat eivät välttämättömiä lisääntymiselle Kehitys aikuiseksi lajista, lämpötilasta ja isäntäkasvista riippuen 1,5-2 kk. 4

Nappikilpikirvojen nuoruusasteet 3. nuoruusvaihe (huomaa H-harjanteen alku) aik. 2. nuoruusvaihe myöh. 2. nuoruusvaihe/aik. 3. nuoruusvaihe Kuvat: Pauliina Laitinen 5

1.2. Oranssikilpikkä (Coccus hesperidum) Toukkia naaraan vatsan alla Liikkuva 1. asteen toukka 2. nuoruusvaihe (selässä ei näy H-harjannetta) Myöhäinen 3. nuoruusvaihe (huomaa näkyvä H-harjanne selässä!) 6

Oranssikilpikkä (Coccus hesperidum) Toukkia naaraan vatsan alla H-harjanteen ilmaantuminen selkäpuolelle kertoo, että oranssikilpikkä on jo liian vanha esim. Metaphycus helvolus-lajin loisittavaksi! Photographer: Whitney Cranshaw, Colorado State University. www.insectimages.org 7

1.3. Parsakilpikkä (Saissetia coffeae) Toukkia naaraan vatsan alla liikkuvia 1. asteita ja 3. asteen nuoruusvaiheita/juuri aikuistuneita naaraita aikuisia naaraita 8

1.4. Oliivikilpikkä (Saissetia oleae) Toukkia naaraan vatsan alla Kuva : Institut für Phytopathologie, Universität Kiel (with permission) 9

2. Nappikilpikirvojen torjuntaeliöt Coc Rus Enc Inf Enc Lec Met Fla MetH el Met Lou Mic Fla Scu Cae Ceroplastis sp. x x Coccus hesperidum (oranssikilpikkä Saissetia coffeae (parsakilpik kä) Saissetia oleae (oliivikilpikkä) x x x x x x x x x x x x x Lyhenne Lajinimi Heimo (kaikki pistiäisiä) CocRus Coccophagus rusti Aphelinidae EncInf Encyrtus infelix Encyrtidae EncLec Encyrtus lecaniorum Encyrtidae MetFla Metaphycus flavus Encyrtidae MetHel Metaphycus helvolus Encyrtidae MetLou Metaphycus lounsburyi Encyrtidae MicFla Microterys flavus Encyrtidae ScuCae Scutellista caerulea (syn. Scutellista cyanea) Pteromalidae* * ulkoloinen, munapeto 10

2.1. Coccophagus rusti: biologia loisii oranssi-, parsa- ja oliivikilpikkää, myös Pulvinaria, Parthenolecanium ja Ceroplasteskilpiköitä pituus 1-2 mm, naaraat ja koiraat molemmat mustia, selässä keltainen /valkoinen täplä loisittu kilpikkä muuttuu mustaksi kahdessa viikossa suosii pieniä isäntäyksilöitä vain yksi muna per isäntä loinen kuoriutuu kilpikän kuoren takapäästä tekemällä siihen reiän muurahaiset eivät tätä lajia häiritse! 11

Coccophagus: biologia ja käyttö kehittyy aikuiseksi 3 vkossa (25 o C) aikuinen elää max. 2 kk ottaa ravintoa imemällä isännistä ruumiinnesteitä lievä saastunta: 5 kpl/ kasvi, 3 levitystä 21 pv:n välein voimakas saastunta: 15 kpl/kasvi, 3 levitystä 21 pv:n välein 12

2.2. Microterys flavus: biologia pituus noin 2 mm. Naaraat keltaruskeita/kellertäviä. Koiraat mustia. Siivissä ja tuntosarvissa mustavalkoista raidoitusta. loinen aikuistuu 2 viikossa (25 o C) Aikuisen elinikä 40-60 pv, 28 o C:ssa vain 15-18 pv, 32 o C:ssa enää 4-9 pv naaras munii 70 munaa 70 tai <70 loisittua oranssikilpikkää riippuen kilpiköiden koosta loisintahetkellä (1-7 munaa per isäntäyksilö, isoihin useita munia) Kuva: Pauliina Laitinen nuorimpia oranssikilpiköitä (1. ja 2. nuoruusvaihe) tappaa myös imemällä 13 niistä ruumiinnesteet ravinnokseen

Microterys flavus: biologia erittäin tehokas oranssikilpikän loinen loisitun oranssikilpikän vatsapuolella on yksi tai useampi tumma rinkula, jonka keskellä loisen toukka kasvaa aikuisen loisen ulostuloaukko on oranssikilpikän kilven takapäässä. Kuva: Pauliina Laitinen 14

Microterys flavus: käyttö Kasvitieteelliset puutarhat ja vast. ympäristöt: 5 kpl/kasvi lievä saastunta, toisto 14 pv:n kuluttua Paha saastunta: 15 kpl/kasvi, toisto 14 pv:n kuluttua Kuva: Pauliina Laitinen 15

2.3. Metaphycus flavus: biologia oranssi- ja parsakilpikän torjuntaan Pituus 1 mm, naaras keltainen, koiraalla tummempi takaruumis Loisitun oranssi- tai parsakilpikän vatsapuolella yksi tai useampi tumma rinkula, jonka keskellä loisen toukka elää. Kehitys aikuiseksi 25 o C:ssa noin 2 viikkoa Aikuisen loisen ulostuloaukko on oranssitai parsakilpikän kilven takapäässä Aikuinen elää pari kk 16

Metaphycus flavus: käyttö Kasvitieteelliset puutarhat ja vast. ympäristöt: 15 kpl/kasvi lievä saastunta, 3 levitystä 21 pv:n välein Paha saastunta: 25 kpl/ kasvi, 3 levitystä 21 pv:n välein 17

2.4. Metaphycus lounsburyi: biologia oliivikilpikän loinen pituus 2 mm, harmaanruskea pistiäinen. Naarasta ja koirasta vaikea erottaa paljaalla silmällä toisistaan loisii pääasiassa 3. nuoruusvaihetta ja aikuisia ennen kuin niille kehittyy kova kuori. Pistää munansa isännän sisään sen selkäpuolelta kuoren kovettuminen vaikeuttaa isännän ihon läpäisemistä munanasettimella loisittu oliivikilpikkä muuttuu ruskeaksi ja sen pinta jää tasaiseksi aikuisten loisten ulostulo näkyy aukkoina oliikilpikän kilvessä kehitysaika aikuiseksi 25 o C:ssa 18 vrk. aikuinen elää max. 2 kk, tavallisimmin 10-12 vrk (18-20 o C) munia 200-300 per naaras, mutta per isäntä yl. 6-7 kpl loisittuja isäntiä 30-50 kpl per naarasloinen sen elinaikana 18

Metaphycus lounsburyi: käyttö Kasvitieteelliset puutarhat ja vast. ympäristöt: 15 kpl/kasvi lievä saastunta, 3 levitystä 21 pv:n välein Paha saastunta: 25 kpl/kasvi, 3 levitystä 21 pv:n välein Muurahaisten läsnäolo alentaa huomattavasti sekä loisintaa että ravinnottoa oliivikilpiköistä Yhteiskäyttö Scutellista caerulean kanssa nostaa oliivikilpikän loisintaprosenttia, vaikka S. caerulea ei tällöin pystykään täyteen loisintatehoon kilpailun takia (kilpailu ei haittaa Metaphycusta) 19

2.5. Metaphycus helvolus: biologia oliivi- ja parsakilpikän loinen Naaras keltainen /vaalean ruskea, noin 2 mm pitkä, tuntosarvet mustavalkoiset. Koiras musta. kasvihuoneoloissa (25-30 o C) 12-14 sukupolvea per vuosi 22-26 o C:ssa aikuinen elää 2 kk kun ravintoa ja loisittavaa tarjolla lämpimien olosuhteiden loinen: kehitys aikuiseksi 30 o C 11 pv, 24 o C 14 pv, 20 o C 30 pv, 18 o C 33 pv 20

Metaphycus helvolus: biologia ja käyttö loisii 2.-3. nuoruusvaihetta, 5 loisintaa/pv huom. parsakilpikällä, etenkin suurilla yksilöillä, selvä taipumus kapseloida loisen munia! loisitun kilpikän kasvu tyrehtyy loisitut kirvat tummempia ja litteämpiä kuin terveet tappaa (pieniä) kilpiköitä myös imemällä niistä ravintoa parsakilpikän torjunta onnistuu hyvin kun loisia yksi kpl 100 isäntää kohti ennakkolevityksinä 2-4 kertaa/v 0,5 kpl/m 2 lievä saastunta: 5-10 kpl/ kasvi tai 5 kpl/m 2 voimakas saastunta: 10-15-30 kpl/kasvi, 10-30 kpl/ m 2 useita uusintalevityksiä yleensä tarvitaan kilpiköiden määrä alkaa alentua 2-3 kk:n kuluttua levityksestä 21

2.6. Scutellista caerulea (cyanea) parsa- ja oliivikilpikän peto. Loisii myös eräitä muita lajeja (Parasaissetia nigra, Ceroplastes) sinimustan kiiltäviä, kyttyräselkäisiä pistiäisiä, muistuttavat hieman kovakuoriaisia pituus 1-3 mm (vaihtelee siis yksilöstä toiseen) aikuiset etenevät mieluiten kävellen ja hyppien, lentäminen heikompaa munivat munansa aikuisten kilpiköiden kuoren alle (1-4 munaa per isäntäyksilö) toukat kuoriutuvat 3-5 pv:ssä ja alkavat syödä kilpikän munia jos ei munia, syövät naaraan 22

Scutellista caerulea (cyanea) toukkavaihe kestää 1-3 viikkoa, sen päälle kotelovaihe 1-3 viikkoa koko elämänkierto 3-7 viikkoa aikuistunut loinen tulee ulos tekemällä aukon naaraskilpikän kuoreen 23

Scutellista caerulea (cyanea): käyttö erinomainen käytettäväksi yhdessä nuoruusvaiheita loisivien pistiäisten kanssa (Metaphycus, Coccophagus) yl. riittää 2-3 levitystä per paikka vuodessa levityshetkellä varmistuttava täysikasvuisten isäntien läsnäolosta kasveilla 24

2.7. Encyrtus infelix parsakilpikän loinen mustanruskea muurahaista muistuttava pistiäinen, pit. 3-5 mm scutellumissa (eturuumiin selkäkilpi) kaksi ylöspäin sojottavaa piikkiä loisii 2.-3 nuoruusvaiheen kilpiköitä loisitut kilpikät turpoavat ja muuttuvat mustiksi, vain ulkoreuna säilyy ruskeana kehitysaika 3-4 viikkoa tämä laji ei häiriinny muurahaisista! 25

2.8. Encyrtus lecaniorum parsa-, oliivi-, oranssikilpikkä, Parasaissetia nigra mustanruskea muurahaista muistuttava pistiäinen, pit. 3-5 mm scutellumissa (eturuumiin selkäkilpi) kaksi ylöspäin sojottavaa piikkiä loisitut kilpikät turpoavat ja muuttuvat mustiksi, vain ulkoreuna säilyy ruskeana kehitysaika 3-4 viikkoa tämä laji ei häiriinny muurahaisista! loisii 2.-3 nuoruusvaiheen kilpiköitä käyttö: 5-10 kpl/kasvi, toisto 2-3 viikon kuluttua 26

Encyrtus-lajien tehokkuus? Blumberg & Goldenburg (1991-92): oranssikilpikkä kapseloi tehokkaasti Encyrtus lecaniorumia ja parsakilpikkä Encyrtus infelixiä! Tosin E. lecaniorumin munien kapselointi oli vähäistä nuorissa oranssikilpiköissä. Encyrtus-lajeja on käytetty onnistuneesti oliivi- ja parsakilpikän torjuntaan yksinään tai yhdessä Metaphycus helvolus-lajin kanssa Ranskassa saatujen tulosten mukaan Encyrtus on ollut jopa tehokkaampi oranssi- ja parsakilpikän torjuntaeliö kuin Metaphycus helvolus. Toisaalta muut pistiäislajit karttavat muurahaisia muistuttavia Encyrtus-lajeja, joten Encyrtus-lajien yhteiskäyttö muurahaisista häiriintyvien lajien kanssa ei välttämättä tuota toivottua lisähyötyä? Coccophagoides rusti paras yhdistettävä? Sekään ei juuri muurahaisista häiriinny. 27

Mahdollisia ongelmia biotorjunnassa Muurahaiset Loisen munien kapseloituminen kilpikirvan sisällä (oranssi-, parsaja oliivikilpikällä, kun loisijoina ovat Metaphycus-tai Encyrtussuvun pistiäiset) Isännissä liikaa pieniä yksilöitä levitysvaiheessa pistiäisten jälkeläisissä ylenmäärin koiraita Loisia levitetään liikaa suhteessa isäntien määrään: Esim. jos oranssikilpikkää loisivia Microterys flavus pistiäisiä on 2-4 kpl 50 isäntää kohti jälkeläisistä 70 % naaraita Jos pistiäisiä 16-24 kpl 50 isäntää kohti, naaraita on jälkeläisistä enää puolet 28

3 Nappikilpikirvojen torjuntaeliöiden hyödyntämät kehitysasteet munat aik. 2. aste myöh. 2./ aik. 3 aste myöh. 3. aste aikuinen CocRus EncInf EncLec MetFla MetHel MetLou MicFla ScuCae raja 1.1 mm raja 1.3 mm isoissa kapselointi isoissa kapselointi =loisii/saalistaa. Huom. lisäksi useimmat tappavat pienempiä isäntiä (myös munia ja liikkuvia toukkia!) imemällä niistä 29 ruumiinnesteitä ravinnokseen

4. Torjuntaeliöiden lämpötilavaatimukset Laji Lämpötilavaatimus Muuta Coccophagus rusti 18-28 Voidaan käyttää lämpötilavaatimusten täyttyessä myös ulkona Pulvinaria ja Parthenolecanium-lajien torjuntaan. Ei juuri häiriinny muurahaisista. Encarsia infelix 18-34 Ei häiriinny muurahaisista Encarsia lecaniorum yli 20 Ei häiriinny muurahaisista Metaphycus flavus 18-29 loisii 2.-3. oranssi- ja parsakilpikän nuoruusvaihetta Metaphycus helvolus Metaphycus lounsburyi Microterys flavus 22-29 Vaatii pitkää päivää ja paljon valoa. Paras käyttöaika maaliskuun lopusta syyskuun loppuun. Kasvit puhdistettava ylenmääräisestä mesikasteesta ennen levitystä (kuten muidenkin lajien tapauksessa). 18-29 Vaatii pitkää päivää ja paljon valoa. Paras käyttöaika maaliskuun lopusta syyskuun loppuun. 18-28 (32 on tappava lämpötila) loisii 2.-3. oranssikilpikän nuoruusvaihetta Scutellista caerulea 20-30 On peto (syö pääasiassa munia, niiden puutteessa myös aikuisia) Lajeilla ei ole erityisiä kosteusvaatimuksia (karkeasti ottaen 40-60 % RH on riittävä) 30

5. Torjuntaeliöiden yhteiskäytön mahdollisuudet EncInf EncLec MetFla MetHel MetLou MicFla ScuCae CocRus + +? +? + + EncInf? +?? + EncLec? +? + +? MetFla?? +? MetHel? + + MetLou + MicFla? = selvää tietoa ei ollut saatavissa, +? arvio tehty lähilajin yhteiskäytön perusteella 31