KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANHALLITUS No 18/2014 KOKOUSAIKA 30.12.2014 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 204 205 206 207 208 209 85 210 86 211 86a 212 213 87 214 215 216 217 88, 89 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen. Ilmoitusasiat. Lausuntopyyntö ehdotuksesta Kauhajoen kaupungin uudeksi rakennusjärjestykseksi. Kunnan jäsenyys eräissä yhdistyksissä/jäsenyyden irtisanominen. Koulutussuunnitelma. Kaavoituskatsaus. Lausunto Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan (tuulivoima) ehdotuksesta. Tupaantuliaislahja/Tomi Pöllänen ja Salla-Sofia Santamäki. Kirjelmä sote-järjestämislain kustannusjakoa koskevasta säännöksestä. Pykälä nähtävänä kunnanvirastossa. Pykälä nähtävänä kunnanvirastossa. Puukartellitilanne. Kokouksen päättäminen. PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVÄNÄPITO PUHEENJOHTAJA Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään 15.01.2015 yleisesti nähtävänä Karijoen kunnanvirastossa Merk. Timo Hautaviita Jenni Rankaviita Kunnanhallituksen puheenjohtaja Hallintosihteeri JULKIPANOTODISTUS Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 31.12.2014 Todistaa: Ilmoitustaulun hoitaja Viljo Kurvinen, kunnanjohtaja
197 204 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖS- VALTAISUUDEN TOTEAMINEN. Kunnanhallituksen kokoonpano v.2013-2014: varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Timo Hautaviita, pj Helena Parkkamäki Soile Luoma Salla-Maaria Yliviitala Erkki Viitikko, II-vpj Laura Rinne Terhi Röksä Petri Ahola Mirja Peräsaari Mikko Savolainen Seppo Tienhaara Jarmo Ohriluoma Marjo Ylikärppä Markku Leppinen Veli-Matti Niemelä, I-vpj Anne Niemelä. Kunnanvaltuuston puheenjohtajat: - puheenjohtaja Arja Harjunpää, - I-varapuheenjohtaja Jukka Kohtala, - II-varapuheenjohtaja Jaakko Järvenpää. Kunnanhallitus: Merkitään, että poissa oli Veli-Matti Niemelä. Poissa oli myös kunnanvaltuuston II-vpj Jaakko Järvenpää. Kokous yksimielisesti todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
198 205 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää valita keskuudestaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (vuorossa Veli-Matti Niemelä ja Soile Luoma). Kunnanhallitus: Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi yksimielisesti valittiin Soile Luoma ja Erkki Viitikko.
199 206 ILMOITUSASIAT. Ehdotus: - Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, yhtymävaltuuston 16.12.2014 lisälista. - Kunnallinen työmarkkinalaitos, KT Kuntatyönantajien hallitusohjelmatavoitteet. - Etelä-Pohjanmaan liitto, maakuntahallituksen 17.11.2014 kokouksen pöytäkirjan jäljennös. - Yhteistoimintalautakunnan 9.12.2014 kokouksen pöytäkirjan jäljennös. - Kasvatus- ja opetuslautakunnan 2.12.2014 kokouksen pöytäkirjan jäljennös. - Suupohjan koulutuskuntayhtymä, yhtymähallituksen 17.12.2014 kokouksen esityslista. - Etelä-Pohjanmaan liitto, maakuntavaltuuston 1.12.2014 kokouksen pöytäkirjan jäljennös. - Suupohjan koulutuskuntayhtymä, yhtymähallituksen 26.11.2014 kokouksen pöytäkirjan jäljennös. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.
200 207 LAUSUNTOPYYNTÖ EHDOTUKSESTA KAUHA- JOEN KAUPUNGIN UUDEKSI RAKENNUSJÄRJES- TYKSEKSI. Kaupunginhallitus on 10.11.2014 päättänyt asettaa rakennusjärjestysehdotuksen nähtäville sekä pyytää lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Liitteenä oleva rakennusjärjestysehdotus on nähtävillä myös kaupungin verkkosivuilla www.kauhajoki.fi/asuminen ja rakentaminen/ rakennusvalvonta. Kauhajoen kaupungin rakennusvalvonta pyytää lausuntoanne rakennusjärjestysehdotuksesta. Lausunto pyydetään toimittamaan 31.12.2014 mennessä osoitteella Kauhajoen kaupunki, Rakennusvalvonta, PL 500,61801 Kauhajoki. Lisätiedot: rakennustarkastaja Esa Alapiha, puh. 040 822 2262 ja rakennustarkastaja Piia Rantala, puh. 040 199 0220, sähköposti: etunimi. sukunimi@kauhajoki.fi. Sirkku Paavola palvelusihteeri Ehdotus: Kunnanhallitus on 13.02.2014 antanut lausunnon rakennusjärjestyksen luonnoksesta. Rakennusjärjestyksen ehdotuksen osalta kunnanhallitus toteaa, ettei sillä ole uutta lausuttavaa. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.
201 208 KUNNAN JÄSENYYS ERÄISSÄ YHDISTYKSISSÄ/ JÄSENYYDEN IRTISANOMINEN. Valmistelija/lisätiedot: kunnanjohtaja Viljo Kurvinen, puh. 06 2413 5900 sähköposti: etunimi.sukunimi@karijoki.fi Kunnanvaltuuston 13.10.2014 hyväksymään talouden tasapainottamissuunnitelmaan v 2015-2017 sisältyy menojen karsiminen (n. 2.900 euroa) myös yhdistysten jäsenmaksuista. Suunnitelman menokarsinnat sisältyvät vuoden 2015 talousarvioesitykseen. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää irtisanoa kunnan jäsenyyden 1.1.2015 lukien seuraavista yhdistyksistä: - Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari ry, - Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry, - Osuuskunta Viexpo, - Pohjanmaan Pelastusalan liitto, - E-P:n Käsi- ja Taideteollisuus ry, - Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys ry, - Suupohjan Kehittämisyhdistys ry, - Eteläpohjalaiset Kylät ry, - Suomen Yrittäjä ry. Kunnanhallitus: Esittelijä muutti ehdotusta siltä osin, että jäsenyys Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:ssä säilytetään. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen yksimielisesti hyväksyneen ehdotuksen sillä muutoksella, että Suupohjan Kehittämisyhdistyksen jäsenyyttä ei sanota irti.
202 209 KOULUTUSSUUNNITELMA. Vuoden 2014 alusta yhteistoimintalakiin tuli säännös koulutussuunnitelman laatimisesta henkilöstön ammatillisen osaamisen ennakoimiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma on yksi valtakunnallisen vuonna 2011 solmitun raamisopimuksen toimenpiteistä, joilla pyritään edistämään osaamisen kehittämistä, muutoksiin varautumista ja tuottavuuden kasvua. Koulutuskorvaus on taloudellinen tuki osaamisen kehittämistoimiin niille työnantajille, joilla ei ole oikeutta koulutusvähennykseen elinkeinoverolain tai maatilatalouden tuloverolain perusteella. Koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta. Koulutuskorvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden vuodessa. Koulutuskorvauksen saamisen edellytyksenä on, että työnantajan järjestämä koulutus perustuu työnantajan laatimaan koulutussuunnitelmaan. Koulutussuunnitelman tulee koskea koko henkilöstöä henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä. Edellytyksenä on, että työntekijän kuuluminen kyseiseen ryhmään on selvästi määriteltävissä. Koulutussuunnitelma tulee olla laadittu ennakkoon ennen niiden koulutusten alkamista, joiden perusteella korvausta haetaan. Koulutussuunnitelmaa voi päivittää kalenterivuoden aikana. Suunnitelmaan ei järjestöjen luottamushenkilöille ole ollut huomautettavaa.
203 Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä 85 olevan henkilöstöja koulutussuunnitelman vuodelle 2014-2015. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.
204 210 KAAVOITUSKATSAUS. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnanhallituksen johtosäännön 7a :n mukaan kunnanhallituksen tehtävänä on laatia kerran vuodessa kunnan kaavoituskatsauksen. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä kaavoituskatsauksen liitteen no 86 mukaisesti. Kaavoituskatsauksesta ilmoitetaan kuten kunnan ilmoituksista valtuusto on päättänyt. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.
205 211 LAUSUNTO ETELÄ-POHJANMAAN I VAIHEMAA- KUNTAKAAVAN (TUULIVOIMA) EHDOTUKSESTA. Etelä Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheen kuuleminen Etelä Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan ehdotus asetetaan maankäyttö ja rakennuslain 65 :n ja maankäyttö ja rakennusasetuksen 12 :n mukaisesti nähtäville Etelä Pohjanmaan liittoon (Kampusranta 9 C, 4. krs, Seinäjoki) ja jäsenkuntiin 1.12.2014 9.1.2015 väliseksi ajaksi. Kaavaehdotus ja siihen liittyvä keskeinen suunnittelumateriaali on myös nähtävillä osoitteessa www.epliitto.fi kohdassa suunnitelmat ja ohjelmat maakuntakaava. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavaa päivitetään vaiheittain. Etelä Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavalla ohjataan vaikutuksiltaan merkittävien tuulivoima-alueiden sijoittumista Etelä Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaava täydentää vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa, joka ei ota kantaa tuulivoimaan. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä ehdotuksesta Etelä Pohjanmaan liittoon ennen nähtävilläolon päättymistä. Kirjalliset mielipiteet voi lähettää Etelä Pohjanmaan liittoon osoitteella PL 109, 60101 Seinäjoki tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela pohjanmaa.fi Kaavaehdotuksesta järjestetään kolme avointa esittelytilaisuutta: Kauhajoki 4.12.2014 klo. 18.00 Valtuustosali, Hallintoaukio Ilmajoki 9.12.2014 klo. 18.00 Valtuustosali, Ilkantie 18 Alajärvi 11.12.2014 klo. 18.00 Valtuustosali, Alvar Aallon tie 1.
206 Lisätietoja kaavaehdotuksesta antavat: Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja puh. 050 347 9845 Maankäytön suunnittelija Markus Erkkilä puh. 040 356 8044 Sähköposti: etunimi.sukunimi@etelä-pohjanmaa.fi Seinäjoella 17.11.2014 Maakuntahallitus Maakuntakaava on osa maakunnallista suunnittelujärjestelmää, johon sen lisäksi kuuluvat maakuntasuunnitelma ja aluekehitystä ohjaava maakuntaohjelma. Nyt käsillä oleva maakuntakaava täydentää edellistä, vuonna 2005 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa osoittamalla maakunnalliset tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet. Tarve tuulivoiman kaavoittamiselle on kasvanut johtuen kansallisesta energiapolitiikasta, joka on herättänyt suuren kiinnostuksen tuulivoimarakentamista kohtaan maassamme. Rakentamisen ohjaamisessa maakuntakaavoituksella on suuri merkitys, koska Etelä-Pohjanmaalla ei ole aikaisemmin kaavoitettu tuulivoima-alueita. Lisäksi tavoitteeksi asetettu tuulivoiman tuotannon keskittäminen suuriin yksiköihin edellyttää maakuntakaavatasoista tarkastelua ja arviointia. Maakuntakaavalla ratkaistaan tuulivoima-alueiden yleispiirteinen koko ja sijainti. Investoinnit edellyttävät kuitenkin aina yksityiskohtaista suunnittelua, kaavoitusta ja lupamenettelyä. Maakuntakaavan tavoitteena on tukea Etelä- Pohjanmaan kehittymistä merkittäväksi tuulivoiman tuotantoalueeksi. Tähän on kannustanut myös useiden yritysten maakunnassa käynnistämät tuulivoimahankkeet. Tulevaisuudessa eteläpohjalaisella tuulivoiman tuotannolla tulee olemaan merkittävä rooli maakunnan ja koko maan energiahuollon kannalta. Alueisiin sisältyy myös suuria taloudellisia arvoja ja odotuksia. Tuulipuistot voivat
207 muodostaa jatkossa merkittävän paikallis- ja aluetaloudellisen tulonlähteen. Samalla niillä on myös merkittäviä luontoon ja ihmiseen kohdistuvia ulkoisvaikutuksia. Maakuntakaava pyrkii sovittamaan yhteen taloudelliset, kulttuuriset ja ympäristöarvot. Kaavan valmistelu aloitettiin maakuntahallituksen vireillepanopäätöksellä 18.4.2011. Kaavaluonnos asetettiin nähtäville 11.6.2012. Maakuntahallitus päätti 17.11.2014 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 1.12.2014 9.1.2015. Maakuntakaavan vaihtoehtoiset ratkaisut: VE 0 Maakuntakaavassa osoitetaan ne tiedossa olevat minimikooltaan noin 10 voimalaitosyksikön kokoiset ja sitä suuremmat tuulivoima-alueet, joista on olemassa hankekohtainen yleiskaavatasoinen suunnitelma ja/tai osallistumis- ja arviointiraportti. Lisäksi maakuntakaavassa annetaan koko kaava- aluetta koskeva tuulivoimarakentamista ohjaava yleinen suunnittelumääräys. Merkintä koskee arviolta noin 5-10 aluetta. Pienempien, alle 10 voimalaitosyksikköä käsittävien puistojen suunnittelu ja toteutetaan kuntakaavoituksella. Maakuntakaava rajaa uusien suurten tuulivoima-alueiden rakentumisen pääsääntöisesti nykyisin tiedossa oleviin hankkeisiin. Tuulivoimarakentamisen vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön pysyvät vastaavasti mahdollisimman pieninä. Tuulivoiman tuotantokapasiteetti nousee merkittävästi, mutta sen kasvattaminen tulevaisuudessa vaikeutuu. VE 1 Maakuntakaavassa osoitetaan tehdyn selvityksen perusteella maakunnallisesti merkittävät vähintään 10 voimalaitosyksikön keskitettyyn rakentamiseen soveltuvat tuulivoima-alueet.
208 Lisäksi osoitetaan ne tiedossa olevat vähintään 10 voimalaitosyksikön kokoiset tuulivoima-alueet, jotka sijoittuvat selvityksen alueiden ulkopuolelle ja joista on olemassa riittävän tarkat hankekohtaiset suunnitelmat. Merkintä koskee arviolta noin 15 20 aluetta. Tätä pienempien alueiden suunnittelu toteutetaan kuntakohtaisella kaavoituksella. Maakuntakaava mahdollistaa vaihtoehtoisia sijainteja suurille tuulivoimapuistoille. Puistojen vaikutukset ulottuvat selvästi laajemmalle alueelle kuin nollavaihtoehdossa. Kaava ohjaa tuulivoimarakentamista edelleen suhteellisen isoihin ja harvoihin kohteisiin, jolloin kaavan vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön ovat rajoittuneemmat kuin vaihtoehdossa 2. Vaihtoehto 1 mahdollistaa tuulivoiman tuotannon kasvattamisen pitkälle tulevaisuuteen. VE 2 Maakuntakaavassa osoitetaan kaikki seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävät vähintään kolmen voimalaitosyksikön ja sitä suuremmat keskitettyyn rakentamiseen soveltuvat tuulivoima-alueet ja kohteet. Kaavaan tulisi vähintään 25 30, jopa 50 aluemerkintää. Ainoastaan 1 2 voimalaa käsittävien hankkeiden suunnittelu hoidetaan kuntakohtaisella kaavoituksella. Vaihtoehto 2 mahdollistaa lukuisten erikokoisten puistojen syntymisen laajasti eri puolille maakuntaa. Kaavan maisemalliset ja ympäristövaikutukset ovat suurimmat. Puistojen toteutuessa tuulivoimaloista tulee merkittävä osa eteläpohjalaista maisemaa. Puistoja sijoittuu runsaasti sekä luonnon- että kulttuurimaisemiin. Vaihtoehdossa 2 voidaan käytännössä ottaa tuotantoon kaikki nykytietämyksellä teknistaloudellisesti hyödynnettävissä olevat tuulivoima-alueet.
209
210
211 Karijoen alueella on osa Lakiakankaan ja Rajamäenkylän tuulivoima-alueista.
212 Kaavamerkinnät ja -määräykset Tuulivoimapuiston alue (tv 1 3) Kaikkia tuulivoima-alueiden merkintöjä koskeva yleinen suunnittelumääräys: Tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset asutukseen, arvokkaisiin maisema-alueisiin ja luonnonympäristöihin. Voimalat on sijoitettava niin, etteivät ne aiheuta merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille alueille eivätkä muille toiminnoille, kuten liikenteelle, teknisen huollon verkostoille, maa- ja metsätaloudelle tai pohjavesille. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata lentoliikenteen ja puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä, valvontasensoreista ja radioyhteyksien turvaamisesta, johtuvat rajoitteet. Tuulivoima-alueiden liittämisessä sähköverkkoon on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimapuiston alue (tv-1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet. MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus ei ole voimassa tuulivoima-alueilla. Suunnittelumääräys: Tuulivoima-alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueella pesivään ja alueen yli muuttavaan linnustoon, kulttuuri- ja luonnonmaisemaan sekä pohjaveteen kohdistuviin vaikutuksiin. Lisäksi kaavamerkintää koskee tv-merkinnöille annettu yleinen suunnittelumääräys.
213 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kasvillisuus- ja linnustoarvoiltaan merkittävä suoluontoalue, joka tulee ottaa huomioon tuulivoimatuotannon suunnittelussa. Suunnittelumääräys: Alueen ja sen lähiympäristön käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon merkinnän kohteena olevan suoluonnon kasvillisuus- ja linnustoarvot, suoalueen vesitalous ja luontoarvojen säilymisen kannalta tarpeelliset ekologiset yhteydet. Voimajohto (z) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Etelä-Pohjanmaan lainvoimaisen maakuntakaavan (23.5.2005) osoittamat voimalinjat sekä lainvoimaisessa vaihemaakuntakaavassa voimalinjojen yhteystarvemerkinnällä osoitetut, sittemmin toteutuneet voimalinjat. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus.
214 Yhteenveto kaavan linnustovaikutuksista ja johtopäätökset (Maakuntakaavan linnustovaikutukset) Maakuntakaavalla pyritään ohjaamaan vähintään seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen sijaintia siten, ettei maakunnassa pesiville tai alueen yli muuttaville linnuille aiheudu merkittäviä haittavaikutuksia. Kaavan laadinnassa huomioidaan pesimäalueina ja muutonaikaisina levähdys- ja ruokailualueina merkittävät alueet sekä muuttoreitit siltä osin, kun ne ovat tiedossa. Maakuntakaavan erityisvaatimuksena on arvioida maakunnan tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksia.
215 Jos kaikki maakuntakaavan osoittamat tuulivoimapuiston alueet toteutuvat täysimittaisina, tuulivoimaloihin ja liityntäjohtoihin törmää vuosittain arviolta noin 690 lintua. Jos oletetaan, että 60% suunnitelluista alueista etenee toteutukseen seuraavien 10 20 vuoden aikana, tuulipuistojen aiheuttama kuolleisuus on hieman yli 400 lintua vuodessa. Näitä tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että kyse on hyvin karkeista arviolaskelmista ja tulokset ovat suuntaa-antavia. Samaten uhanalaisten lintulajien osuus kokonaiskuolleisuudesta tulee olemaan suhteellisen pieni. Tutkimusten mukaan hiili- ja ydinvoimaloiden aiheuttama lintukuolleisuus on tuulivoimapuistojen aiheuttamaa riskiä huomattavasti korkeampi, joten tuulivoimakaavan toteutuminen ei aiheuta muita energiantuotantoratkaisuja vakavampaa lintujen kuolleisuusriskiä. Maakuntakaavan osoittamat tuulivoimapuiston alueet sijoittuvat pääosin etäälle tiedossa olevista lintujen tärkeistä pesimäalueista. Tuulivoima-alueet 7 ja 8 sijoittuvat sen verran lähelle lintujen maakunnallisesti tärkeää pesimäsuota, että hankkeiden valmistelussa on syytä kiinnittää huomiota alueiden linnustovaikutuksiin. Suupohjan alueella tuuli-voimaalueet 1 (Mustaisneva) ja 22 (Rajamäenkylä) sijaitsevat myös lintujen pesimäsoiden lähellä. Rajamäenkylän ongelma on, että pesimäsuo jää tuulivoima-alueen keskelle. Nämäkin tuulivoimapuistot on todennäköisesti mahdollista toteuttaa aiheuttamatta seudullisesti merkittäviä vaikutuksia pesimälinnustoon, kunhan esimerkiksi lintujen saalistusreitit otetaan huomioon voimaloiden sijoittelussa. Maakuntakaavan osoittamat tuulivoima-alueet eivät pääosin sijoitu lähelle valtakunnallisesti arvokkaita lintualueita (FINIBA-alueita). Tuulivoima-alue 19 (Paskoonharju) sijaitsee Suupohjan metsien FINIBA-alueella, joka on laajojen, yhtenäisten, havupuuvaltaisten metsäalueiden kokonaisuus (ks. taulukko 4). Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota
216 tuulivoimaloiden metsälintuihin aiheuttamiin vaikutuksiin. Kaavan tuulivoima-alueita sijaitsee lähellä isojen lintujen muutonaikaisia kertymäalueita (levähtämis- ja ruokailualueita) erityisesti Isojoen, Kauhajoen ja Kurikan kunnissa. Suomenselän alueella, maakunnan keski- ja itäosissa, tuulivoimalat sijoittuvat etäälle lintujen muutonaikaisista kertymäalueista. Puistojen tarkemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää maakunnan kautta muuttavien metsähanhien törmäyskuolleisuuteen. Kaavan osoittamista 24 tuulivoima-alueesta on joka toiselle hankkeiden YVA-menettelyn tai kaavan valmistelun yhteydessä toteutettu linnustoselvitykset. Näistä hankealueista on todettu ympäristövaikutusten arviointiselostuksissa, että hankkeilla on joitakin alueella pesiviin tai sen yli muuttaviin lintuihin kohdistuvia vaikutuksia. Linnustovaikutuksia ei ole kuitenkaan arvioitu niin merkittäviksi, että niiden perusteella hanke tulisi jättää toteuttamatta. Selvitykset siis osoittavat, että hankkeet voidaan toteuttaa, kunhan hankealueilla sijaitsevat suojelullisesti arvokkaiden lajien reviirit huomioidaan suunnittelussa. Toiselle puolikkaalle maakuntakaavan osoittamista tuulivoima-alueista ei ole kaavan laadinnan vaiheessa tehty hankekohtaista tai erityistä aluekohtaista ympäristövaikutusten arviointia ja tiedot alueella pesivistä ja levähtävistä linnuista ovat hajanaisia. Alueilla esiintyy kuitenkin valtaosin talousmetsää, ojitettuja soita ja turvetuotantoalueita, minkä vuoksi alueet eivät todennäköisesti ole merkittäviä lintujen pesimä- tai levähdysalueita. Suojelullisesti arvokkaita lintuja voi kuitenkin pesiä, soida ja levähtää tuulivoima-alueiden vanhojen metsien laikuissa, pienvesien äärellä tai ojittamattomilla soilla. Arvokkaiden lintulajien reviirit ja elinympäristöt tulee selvittää ja huomioida hankevalmistelun yhteydessä.
217 Nykytiedon valossa voidaan todeta, että maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueilla sijaitsee metsien pirstoutumiselle herkkien lajien reviirejä. Näitä lajeja ovat vanhan metsän rakennepiirteitä suosivat lajit, kuten kuukkeli, kehrääjä, metso ja pohjantikka. Alueille kohdistuva tuulivoimarakentaminen aiheuttaa muutoksia lajien elinympäristöihin, sillä voimaloiden perustamista varten metsään on tehtävä aukkohakkuita, ja alueen metsäautotieverkostoa on täydennettävä ja teitä levennettävä. Tämä puolestaan pirstoo metsäisiä elinympäristöjä. Tuulivoimapuistojen aiheuttamia elinympäristövaikutuksia voidaan hillitä säilyttämällä pirstoutumiselle herkkien lajien reviirit ja sijoittamalla tuulivoimalat niiden ulkopuolelle. Myös reviirien välisten ekologisten yhteyksien säilymisestä on huolehdittava tuulivoimarakentamisen suunnittelussa. Tuulivoimaloiden lapojen aiheuttama ääni saattaa karkottaa melulle herkimmät lajit pois tuulivoima-alueilta, mutta tähänkin voidaan vaikuttaa voimaloiden sijoittelulla. Yhteenvetona voidaan todeta, että toteutuessaan Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavan mukaiset tuulivoimapuistot aiheuttavat pesivälle ja muuttavalle linnustolle sekä häiriö-, este-, että törmäysvaikutuksia. Vaikutuksia on arvioitava kriittisesti ja ne tulee ottaa huomioon maakuntakaavan jatkovalmistelussa niin alueiden rajausten kuin suunnittelumääräysten suhteen. Voidaan kuitenkin todeta, että Etelä- Pohjanmaan tuulivoima-alueiden linnustovaikutukset eivät todennäköisesti vaikuta minkään Suomessa esiintyvän lajin elinvoimaisuuteen valtakunnallisella tasolla. Tuulivoimarakentamisen vaikutukset linnustoon ovat ensisijaisesti paikallisia tai seudullisia. On myös huomattava, että tuulivoima-alueiden läntisen ja itäisen tihentymän väliin jää maakuntaan noin 50-80 kilometrin levyinen tuulivoimarakentamisesta vapaa vyöhyke, joka osaltaan lieventää kaavan linnustovaikutuksia.
218 Kaava-asiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävillä osoitteessa: www.epliitto.fi kohdassa suunnitelmat ja ohjelmat maakuntakaava. Ehdotus: Karijoen kunta esittää pyydettynä lausuntonaan, että tuulivoima-alueen 22 Rajamäenkylän tuulipuiston keskellä 4 km halkaisijaltaan oleva LUO alue rajataan koskemaan ainoastaan kalasääsken pesää ympäröivää suoaluetta (Virsunneva). Muilta osin kalasääsken suojavyöhyke ja saalistusreitti määriteltäisiin linnustoselvityksen mukaisesti osayleiskaavoituksen yhteydessä. Tarkennuksena, että osa Lakiakankaan tuulivoima-alueesta sijaitsee Karijoen puolella. Karijoen kunta kannattaa vaihtoehtoa VE1:stä jossa maakuntakaavassa osoitetaan tehdyn selvityksen perusteella maakunnallisesti merkittävät vähintään 10 voimalaitosyksikön keskitettyyn rakentamiseen soveltuvat tuulivoima-alueet. Lisäksi osoitetaan ne tiedossa olevat vähintään 10 voimalaitosyksikön kokoiset tuulivoima-alueet, jotka sijoittuvat selvityksen alueiden ulkopuolelle ja joista on olemassa riittävän tarkat hankekohtaiset suunnitelmat Muilta osin Karijoen kunnalla ei ole huomauttamista Etelä- Pohjanmaan I vaihemaakuntakaava ehdotuksesta. Kunnanhallitus: Seppo Tienhaara ehdotti lausunnon esittämistä kaavaehdotuksen mukaisesti. Hänen ehdotuksensa ei saanut kannatusta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen hyväksyä esittelijän ehdotus. Päätöksen jälkeen Seppo Tienhaara ilmoitti eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Eriävä mielipide on pöytäkirjan liitteenä no 86a.
Kunnanhallitus 10.07.2014 No 10/2014 219 109 TUPAANTULIAISLAHJA/TOMI PÖLLÄNEN JA SALLA-SOFIA SANTAMÄKI. Tomi Pöllänen ja Salla-Sofia Santamäki ovat 12.6.2013 allekirjoitetulla kauppakirjalla ostaneet määräalan Itäluoma 12:18 tilasta Karijoen kunnan Alakylästä, osoite: Isokorventie 340, 64350 Karijoki. Hakijat ovat ryhtyneet käyttämään omakotitaloa pysyvään asumiseen oman ilmoituksensa mukaan. Hakijat ovat alle 35-vuotiaita, ensiasunnon ostajia. Em. henkilöt hakevat kunnan myöntämää tupaantuliaislahjaa. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt ehdot 25.4.2000. Vanhan talon ja vanhan osakkeen osalta ehtoja muutettu siten, että 1.1.2006 lähtien tupaantuliaislahjaa myönnetään vanhan talon ja vanhan osakkeen ostajille, jotka muuttavat muualta Karijoen kuntaan. Muutosta sovelletaan vanhojen talojen/vanhojen osakkeiden kauppoihin, jotka on tehty 1.1.2006 jälkeen. Lisäksi ehtoihin lisättiin 1.1.2007 lähtien, että muutto vanhaan taloon tai vanhaan osakkeeseen tulee tapahtua 6 kk kuluessa kaupan tekemisestä lukien ellei rakennuksen kunnostustyöt estä muuttoa. Tulkintatapausten välttämiseksi täsmennettiin vanhan asunnon ostaneen muuttamista niin, että muuttamisen täytyy tapahtua ao. asuntoon sekä väestörekisteritietojen mukaan että käytännössä suoraan toisesta kunnasta. Siten esimerkiksi tilapäisesti ennen ostoa vuokralla asuminen Karijoella ei ole mahdollista. Tupaantuliaislahjaa myönnetään myös alle 35 vuotiaalle paikkakuntalaiselle ensiasunnon ostajalle (tulkinta nuoremman puolison iän mukaan). Tupaantuliaislahjan suuruus on enintään 40 % kauppahinnasta.
Kunnanhallitus 10.07.2014 No 10/2014 220 Ehdotus: Edellä oleviin perusteisiin viitaten kunnanhallitus päättää myöntää Salla-Sofia Santamäelle 1.000 euroa Tomi Pölläselle 500 euroa tupaantuliaislahjaa em. omakotitalon hankkimista varten. Vanha omakotitalo. Kunnanhallitus: Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen jättää asia pöydälle lisäselvitysten hankkimista varten. ----------- 212 Tiedon mukaan tila on ollut yksin myyjän omistuksessa. Ehdotus: Edellä oleviin perusteisiin viitaten kunnanhallitus päättää myöntää Salla-Sofia Santamäelle 1.000 euroa ja Tomi Pölläselle 1.000 euroa tupaantuliaislahjaa em. omakotitalon hankkimista varten. Vanha omakotitalo. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.
221 213 KIRJELMÄ SOTE-JÄRJESTÄMISLAIN KUSTAN- NUSJAKOA KOSKEVASTA SÄÄNNÖKSESTÄ. Hallitus on 4.12.2014 antanut esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Esityksen mukaan kuntien maksuosuuksien määräytymisessä huomioidaan asukasluku, sairastavuus ja ikärakenne. Alustavien laskelmien mukaan Karijoki joutuisi maksamaan lisää n. 126 euroa/asukas eli n. 191.000 euroa. Tämä ja valtionosuusuudistus sekä muut valtionosuusleikkaukset yhteensä Karijoen osalta tekee Kuntaliiton laskelmien mukaan 469 euroa/asukas, veroprosentin nostopaine 4,19 % eli 26,19 %. Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy lähetettäväksi liitteenä no 87 olevan kirjelmän koskien sote-rahoitusjärjestelmän muuttamista, kuntien kuulemista. Kirjelmä lähetetään puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajille. Kunnanhallitus: Kunnanjohtaja esitti, että kirjelmä tulisi lähettää myös eduskuntapuolueiden puoluetoimistoihin. Kunnanhallitus yksimielisesti hyväksyi ehdotuksen sillä lisäyksellä, että kirjelmä lähetetään myös puoluetoimistoihin.
222 214 Pykälä nähtävänä kunnanvirastossa.
223 215 Pykälä nähtävänä kunnanvirastossa.
224 216 PUUKARTELLITILANNE. Metsäyhtiöt UPM-Kymmene Oyj, Metsäliitto Osuuskunta ja Stora Enso Oyj ovat tuomittu Markkinaoikeuden päätöksellä 4.1.2010 puunostokartellista vuosina 1997-2004. Hovioikeus on tuominnut 21.11.2014, että vahingonkorvausvaade pitää jättää viimeistään 3.1.2015. Karijoen kunnanhallitus on 24.11.2011 päättänyt, että Karijoen kunta ei lähde oikeusteitse hakemaan korvausta puun myynnistä vuosina 1997-2004. Kunnanhallitus: Kunnanhallituksen 24.11.2011 277 päätökseen viitaten kunnanhallitus yksimielisesti päätti, ettei uuteen korvaushakemusprosessiin osallistuminen ole Karijoen osalta perusteltua.
225 217 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN. Kokous katsottiin päättyneeksi klo 20:45. Merkitään, että matkakorvausliite on pöytäkirjan liitteenä no 88. Valitusosoitus: Valitusosoitus on liitteenä no 89.