EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 22.6.2015 C(2015) 4357 final Asia: Valtiontuki Suomi SA.41559 (2015/N) Tuki maatilojen lomituspalveluihin Ahvenanmaalla Arvoisa ulkoasiainministeri Soini Tarkasteltuaan Suomen viranomaisten toimittamia edellä mainittua tukijärjestelmää koskevia tietoja Euroopan komissio, jäljempänä komissio, on päättänyt olla vastustamatta kyseistä järjestelmää, koska se soveltuu sisämarkkinoille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat: 1. MENETTELY (1) Suomi ilmoitti edellä mainitusta tukijärjestelmästä 15. huhtikuuta 2015 päivätyllä kirjeellä, jonka komissio kirjasi saapuneeksi 16. huhtikuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Suomen viranomaiset toimittivat 28. toukokuuta 2015 lisätietoja, jotka komissio kirjasi saapuneiksi 29. toukokuuta 2015. 2. KUVAUS 2.1. Nimike (2) Tuki maatilojen lomituspalveluihin Ahvenanmaalla 2.2. Tarkoitus (3) Ahvenanmaan itsehallintoalueen viranomaiset ovat esittäneet tarkasteltavana olevan ilmoituksen, koska ne haluavat myöntää tukea maatilojen lomituspalveluihin. Ulkoasiainministeri Timo SOINI Merikasarmi PL 176 FIN - 00023 Helsinki Euroopan komissio, B-1049 Bryssel. Puhelin: (+32-2) 299 11 11.
2.3. Oikeusperusta (4) Oikeusperustana on Landskapslag om ändring av landskapslagen om avbytarstöd. 2.4. Kesto (5) Komission päätöksentekopäivästä 31. joulukuuta 2020 saakka. 2.5. Talousarvio (6) Arvioitu vuotuinen talousarvio on 350 000 euroa, ja ilmoitettua järjestelmää varten vuosina 2015 2020 varattu kokonaismäärä on 2,1 miljoonaa euroa. 2.6. Tuen muoto (7) Tuetut palvelut. Tuki maksetaan maatalouden lomituspalvelujen tarjoajalle. 2.7. Tuensaajat (8) Eläintuotannon alalla toimivat mikro- ja pk-yritykset. 2.8. Tukijärjestelmän kuvaus (9) Ilmoitetun tukijärjestelmän tarkoituksena on korvata viljelijöille lomituspalveluiden kustannukset osittain vuosilomien, sairauden tai äitiys-, isyystai vanhempainvapaan aikana. Lomituspalvelut vuosilomien aikana (10) Kaikki viljelijät, joilla on vähintään 6 eläinyksikköä (eläinyksikkö; kuten kansallisessa oikeusperustassa määritellään päivittäisen työpanoksen perusteella), ovat oikeutettuja lomituspalveluihin vuosilomien aikana. (11) Kaikki viljelijät, joilla on vähintään 6 eläinyksikköä, ovat oikeutettuja lomallaan enintään 15 lomituspäivään. Tällaisilla maatiloilla korvausta voidaan maksaa enintään 5 työtunnista päivää kohden. (12) Maidontuottajat, joilla on vähintään 18 eläinyksikköä, ovat oikeutettuja lomallaan enintään 30 lomituspäivään. Tällaisilla maatiloilla korvausta voidaan maksaa enintään 10 työtunnista päivää kohden. (13) Vuosilomien aikaisista lomituspalveluista maksetaan korvausta enintään 80 prosenttia tosiasiallisista tukikelpoisista kustannuksista, kuitenkin enintään 24 euroa tunnilta. Lomituspalvelut sairauden tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikana. (14) Kaikki viljelijät, joilla on vähintään 6 eläinyksikköä, ovat oikeutettuja saamaan tukea lomituspalveluihin 300 päivän ajan kunakin kalenterivuonna seuraavissa tapauksissa: (a) lääkärintodistuksella osoitettu sairausloma; 2
(b) sairausvakuutuslain (SDK 1224/2004) mukainen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa. (15) Maitotiloilla korvausta voidaan maksaa enintään 10 työtunnista päivää kohden ja muilla tukikelpoisilla maatiloilla enintään 5 työtunnista päivää kohden. (16) Sairauden tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikaisista lomituspalveluista korvataan enintään 50 prosenttia tosiasiallisista tukikelpoisista kustannuksista. Enimmäismäärät ovat kuitenkin seuraavat: (a) (b) 120 euroa päivää kohden maitotiloilla ja 75 euroa päivää kohden muilla tukikelpoisilla tiloilla 30 ensimmäisen lomituspäivän aikana; 64 euroa päivää kohden maitotiloilla ja 40 euroa päivää kohden muilla tukikelpoisilla tiloilla 30 ensimmäisen lomituspäivän jälkeen. (17) Ahvenanmaan viranomaiset ovat perustelleet tätä sillä, että työ eläintuotantotiloilla on fyysisesti rankkaa ja että sen vuoksi viljelijän tulisi pystyä toipumaan sairaudesta täysin ennen töihin paluuta. Lisäksi tuen maksaminen viljelijän koko sairauden ajan on perusteltua ottaen huomioon maataloustuotantoalan kannattavuus Ahvenanmaalla, jossa yritysten tosiasiallinen palkanmaksukyky on usein alhaisempi kuin lomituspalvelun tarjoajan keskimääräinen palkkataso. Äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaakaudella tukea pitäisi pystyä maksamaan kansallisessa lainsäädännössä säädetyn yleisen lomakauden ajan. Tämä kannustaisi nuoria perheitä aktiiviviljelyyn. 2.9. Kasautuminen (18) Tuki ei voi kasautua muista paikallisista, alueellisista, kansallisista tai unionin ohjelmista samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseksi myönnettävän tuen kanssa. 2.10. Muut sitoumukset (19) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että tuensaajien on jätettävä tukihakemus ennen tuettujen lomituspalvelujen käyttöä. Kyseisiin hakemuksiin sisältävät maaja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukea koskevien vuosien 2014 2020 Euroopan unionin suuntaviivojen 1, jäljempänä suuntaviivat, 71 kohdassa edellytetyt yksityiskohtaiset tiedot. (20) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei tukea myönnetä suuntaviivojen 35 kohdan 15 alakohdassa määritellyille vaikeuksissa oleville yrityksille. (21) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet lykkäämään ilmoitetun tuen maksamista, jos tuensaajalla on vielä käytettävissään aikaisempi sääntöjenvastainen tuki, joka on määritelty sisämarkkinoille soveltumattomaksi komission päätöksellä (joka koskee joko yksittäistä tukea tai tukijärjestelmää), kunnes kyseinen tuensaaja on maksanut takaisin tai maksanut suljetulle tilille koko sääntöjenvastaisen ja sisämarkkinoille soveltumattoman tuen sekä siitä perittävän takaisinperintäkoron. 1 EUVL C 204, 1.7.2014, s. 1. 3
(22) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet julkaisemaan suuntaviivojen 128 kohdassa vaaditut tiedot viimeistään suuntaviivojen 131 kohdassa vahvistetussa määräajassa. 3. ARVIOINTI 3.1. Tuen olemassaolo SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltaminen (23) Jotta SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa voidaan soveltaa, tukijärjestelmästä on oltava yritykselle taloudellista hyötyä, jota se ei olisi voinut saada tavanomaisesta liiketoiminnastaan, tukea on myönnettävä tietyille yrityksille, tuen on oltava jäsenvaltion myöntämää tai se on myönnettävä valtion varoista, ja järjestelmällä on oltava näkyvä vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (24) Kyseinen järjestelmä tuottaa etua tuensaajilleen. Etu myönnetään valtionvaroista, ja sillä suositaan eläintuotannon alalla toimivia maatalouden alkutuottajia. Tämä etu vahvistaa heidän markkina-asemaansa. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan jo pelkästään se seikka, että tuki vahvistaa yrityksen kilpailukykyä kilpaileviin yrityksiin verrattuna antamalla kyseiselle yritykselle taloudellisen edun, jota se ei olisi saanut muutoin harjoittaessaan tavanomaista toimintaansa, on osoitus siitä, että tukeen liittyy riski kilpailun vääristymisestä 2. (25) Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yritykselle myönnetty tuki näyttää vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jos yritys toimii markkinoilla, joilla käydään EU:n sisäistä kauppaa 3. Ilmoitetun tuen edunsaajat toimivat eläintuotantoalalla, jolla käydään EU:n sisäistä kauppaa 4. Kyseinen ala on avoin kilpailulle EU:n tasolla ja sen vuoksi hyvin herkkä kaikille jonkin tietyn jäsenvaltion tuotantoa suosiville toimenpiteille. Sen vuoksi tarkasteltavana oleva järjestelmä on omiaan vääristämään kilpailua ja vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (26) Edellä esitetyn perusteella SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi voidaan päätellä, että ehdotettu järjestelmä on kyseisessä artiklassa tarkoitettua valtiontukea. Tuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi vain, jos siihen voidaan soveltaa jotakin SEUT-sopimuksessa tarkoitetuista poikkeuksista. 3.2. Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille (27) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan tukea voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana, jos sillä edistetään tietyn taloudellisen 2 3 4 Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa 730/79, Philip Morris Holland BV v. Euroopan yhteisöjen komissio, 17.9.1980 (ECLI:EU:C:1980:209). Ks. erityisesti yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa 102/87, Ranskan tasavalta v. Euroopan yhteisöjen komissio, 13.7.1988 (ECLI:EU:C:1988:391). Vuonna 2013 Suomen maataloustuotteiden EU-maihin suuntautuneen viennin arvo oli 1 094,7 miljoonaa euroa ja tuonnin EU-maista 4 364,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 Suomen maataloustuotoksesta 58,2 prosenttia oli peräisin eläintuotantoalalta. Lähde: Euroopan komissio, Agricultural Policy Perspectives, Member States factsheet tammikuu 2015, Suomi. Saatavilla seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/agriculture/statistics/factsheets/pdf/fi_en.pdf. 4
toiminnan tai talousalueen kehitystä ja jos se ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. (28) Jotta tätä poikkeusta voitaisiin soveltaa, tuen on täytettävä asianomaisen valtiontukia koskevan unionin lainsäädännön vaatimukset. (29) Ilmoitettuun tukijärjestelmään sovelletaan suuntaviivojen II osan 1 luvun 1.1.10.3 jaksoa. (30) Suuntaviivojen 308 kohdassa todetaan, että komissio katsoo maatalouden lomituspalveluihin myönnettävän tuen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää suuntaviivoissa vahvistetut yhteiset arviointiperiaatteet, tekniseen apuun myönnettävää tukea koskevat yleiset edellytykset ja suuntaviivojen II osan 1.1.10.3 jaksossa vahvistetut edellytykset. 3.2.1. Suuntaviivojen II osan 1.1.10.3 jaksossa vahvistetut edellytykset (31) Suuntaviivojen 309 kohdassa edellytetään, että tuki maksetaan lomituspalvelujen tarjoajalle. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen (ks. 7 kappale) perusteella komissio katsoo, että tämä vaatimus täyttyy. (32) Suuntaviivojen 310 kohdan mukaan tukea voi saada varsinaisiin lomituskustannuksiin, jotka aiheutuvat viljelijän, maatilakotitalouden jäsenen, joka on luonnollinen henkilö, tai maataloustyöntekijän poissaolosta sairauden (lapsen sairaus mukaan lukien), loman tai äitiys- tai vanhempainvapaan vuoksi tai kuolemantapauksessa. Suomen viranomaiset ovat selittäneet, että tukea maksetaan viljelijän lomituspalveluista hänen vuosilomansa tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikana (ks. 9 kappale). Tuen määrä perustuu tosiasiallisiin tukikelpoisiin kustannuksiin (ks. 13 ja 16 kappale). Sen vuoksi komissio päättelee, että ilmoitettu järjestelmä täyttää suuntaviivojen 310 kohdan vaatimukset. (33) Suuntaviivojen 311 kohdan mukaan lomituksen kokonaiskesto voi olla tuensaajaa kohden enintään kolme kuukautta vuodessa, lukuun ottamatta äitiys- ja vanhempainvapaata, joka on kussakin tapauksessa rajattu kuuteen kuukauteen. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi kuitenkin sallia pidemmän ajanjakson. Suomen viranomaiset haluavat myötää tukea pidennetyn ajan viljelijän sairauden tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikana (ks. 14 kappale). Pidennetty ajanjakso perustellaan sairaustapausten osalta eläintuotantotiloilla tehtävällä fyysisesti raskaalla työllä ja äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan osalta tarpeella varmistaa yhdenmukaisuus kansallisessa lainsäädännössä säädetyn loman pituuden kanssa. Se on myös perusteltu Ahvenanmaan maataloustuotantoalan kannattavuustason vuoksi ja sen vuoksi, että nuoria perheitä on tarpeen kannustaa aktiiviviljelyyn (ks. 17 kappale). Komissio on samaa mieltä, että tällaisissa olosuhteissa lomituspalvelun pidennetty ajanjakso on perusteltu. (34) Suuntaviivojen 312 kohdassa rajoitetaan tuki enintään 100 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen perusteella (ks. 13 ja 16 kappale) komissio päättelee, että tuki-intensiteetti täyttää suuntaviivojen 312 kohdan vaatimukset. 5
(35) Edellä sanotun perusteella komissio päättelee, että suuntaviivojen II osan 1.1.10.3 kohdan edellytykset täyttyvät. 3.2.2. Tekniseen apuun myönnettävää tukea koskevat yleiset edellytykset (36) Parhaillaan tarkasteltavassa tapauksessa suuntaviivojen 289 kohdalla on merkitystä. Kyseisen kohdan mukaan kaikilla kyseisen alueen tukikelpoisilla toimijoilla on oltava mahdollisuus saada tukea objektiivisesti määriteltyjen edellytysten perusteella. Tukea voidaan myöntää Ahvenanmaalla eläintuotantoalalla toimiville mikro- ja pk-yrityksille, joilla on vähintään 6 eläinyksikköä (ks. 8, 10 ja 14 kohta). Vaikka oikeutuksessa lomituspalvelujen käyttöön on eroa maitoalan ja muiden eläintuotantoalojen välillä, perusteet on vahvistettu selkeästi ja objektiivisesti (ks. 11, 12 ja 15 kappale). Sen vuoksi komissio katsoo, että ilmoitettu järjestelmä täyttää suuntaviivojen 289 kohdassa esitetyn vaatimuksen. (37) Edellisen perusteella komissio päättelee, että tekniseen apuun myönnettävää tukea koskevat yleiset edellytykset täyttyvät. 3.2.3. Yhteiset arviointiperiaatteet (38) Suuntaviivojen 38, 42 ja 308 kohdan mukaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti myönnettävään tukeen sovelletaan yhteisiä arviointiperiaatteita. (39) Kuten edellä 3 kappaleessa todetaan, tarkasteltavana olevan ilmoitetun järjestelmän tavoitteena on maksaa tukea maatalouden lomituspalveluihin Ahvenanmaalla. Ilmoitettu järjestelmä kuuluu suuntaviivojen II osan 1.1.10.3 jakson soveltamisalaan. Vaikka suuntaviivojen II osan 1.1 jakson on tarkoitus koskea maaseudun kehittämistoimenpiteitä, suuntaviivojen II osan 1.1.10.3 jaksossa kuvattu lomituspalveluihin maksettava tuki ei vastaa mitään maaseudun kehittämistoimenpidettä. Komissio katsoo, että suuntaviivojen II osan 1.1.10.3 jakson tulisi kuulua suuntaviivojen 48 kohdan soveltamisalaan. Tällainen kanta perustuu siihen seikkaan, että maatalouden lomituspalvelujen tukeminen oli mahdollista maatalousalan valtiontukia koskevien yhteisön suuntaviivojen 5 ja maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien vuosien 2007 2013 yhteisön suuntaviivojen 6 nojalla, ja tuki sisällytettiin komission asetukseen (EY) N:o 1857/2006 7. Toimenpide voi edelleen saada ryhmäpoikkeuksen komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 8 nojalla. Sen vuoksi komissio katsoo, että maatalouden lomituspalvelujen tuella edistetään maaseudun kehittämistavoitteita samalla tavoin kuin muilla toimenpiteillä, jotka jäävät maaseudun kehittämisen soveltamisalan ulkopuolelle mutta joiden osalta komissio on saanut riittävää kokemusta tällaisesta vaikutuksesta. Tämän vuoksi komissio aikoo muuttaa suuntaviivoja lisätäkseen II osan 1.1.10.3 jakson suuntaviivojen 48 kohtaan. Sen vuoksi komissio katsoo, että ilmoitettu tukijärjestelmä on maaseudun 5 6 7 8 EYVL C 28, 1.2.2000, s. 2. EUVL C 319, 27.12.2006, s. 1. Komission asetus (EY) N:o 1857/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta (EUVL L 358, 16.12.2006, s. 3). Komission asetus (EU) N:o 702/2014, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 193, 1.7.2014, s. 1). 6
kehittämistavoitteiden mukainen ja edistää niitä ja näin ollen sillä edistetään yhteistä tavoitetta. (40) Ilmoitetun tukijärjestelmän tavoite huomioon ottaen järjestelmällä ei ole todettu olevan suuntaviivojen 52 kohdassa tarkoitettuja haitallisia ympäristövaikutuksia. (41) Koska tarkasteltavana oleva järjestelmä täyttää suuntaviivojen II osan 1.1.10.3 jaksossa vahvistetut erityisedellytykset (ks. 35 kappale), komissio katsoo suuntaviivojen 55 ja 57 kohdan mukaisesti, että tuki on tarpeellinen ja että sen myöntämiseen käytetty väline on soveltuva yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi. (42) Suuntaviivojen 70 kohdan mukaan tuella ei ole kannustavaa vaikutusta tuensaajaan sellaisissa tapauksissa, joissa hankkeeseen liittyvät työt on aloitettu jo ennen kuin tuensaaja jättää tukihakemuksen kansallisille viranomaisille. Suuntaviivojen 71 kohdassa tarkennetaan, mitä tietoja on sisällytettävä tukihakemukseen. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen (ks. 19 kappale) perusteella komissio katsoo, että suuntaviivojen 70 ja 71 kohdassa esitetyt vaatimukset täyttyvät. (43) Kuten edellä todetaan (vrt. 32 ja 34 kappale), tukikelpoisten kustannusten ja tukiintensiteetin osalta noudatetaan suuntaviivojen II osan 1.1.10.3 jakson vaatimuksia, joten ne ovat suuntaviivojen 84 kohdan mukaiset. Tällä perusteella oikeasuhteisuusvaatimuksen voidaan katsoa täyttyvän. (44) Koska tarkasteltavana oleva järjestelmä täyttää suuntaviivojen II osan 1.1.10.3 jaksossa vahvistetut edellytykset (ks. 35 kappale) eikä siinä ylitetä asianomaisia tuen enimmäisintensiteettejä (ks. 34 kappale), komissio katsoo suuntaviivojen 113 kohdan mukaisesti, että kilpailuun ja kauppaan kohdistuvat vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. (45) Suomi on sitoutunut noudattamaan suuntaviivojen mukaisia avoimuusvaatimuksia (ks. 22 kappale). 3.2.4. Muut sitoumukset (46) Komissio panee merkille, että vaikeuksissa olevat yritykset on suuntaviivojen 26 kohdan mukaisesti jätetty tuen ulkopuolelle (ks. 20 kappale) ja että Suomi on sitoutunut lykkäämään ilmoitetun tuen maksamista, jos tuensaajalla on vielä käytettävissään aikaisempi sääntöjenvastainen tuki, joka on suuntaviivojen 27 kohdan mukaisesti määritelty sisämarkkinoille soveltumattomaksi komission päätöksellä (ks. 21 kappale). 3.2.5. Tukijärjestelmän kesto (47) Suuntaviivojen 719 kohdan mukaisesti komissio hyväksyy ainoastaan sellaiset tukijärjestelmät, joiden kesto on rajoitettu. Muita kuin sellaisia tukijärjestelmiä, jotka voivat saada osarahoitusta asetuksen (EU) N:o 1305/2013 9 ja sen 9 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487). 7
täytäntöönpanoasetuksen nojalla, saa soveltaa enintään seitsemän vuotta. Edellä olevan 5 kappaleen mukaan tämä vaatimus täyttyy. 4. PÄÄTELMÄT Edellä sanotun mukaisesti komissio katsoo, että asiaa koskevia suuntaviivojen säännöksiä noudatetaan. Sen vuoksi komissio on päättänyt olla vastustamatta ilmoitettua järjestelmää, koska se soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Jos tämä kirje sisältää salassapitovelvollisuutta koskevan komission tiedonannon mukaisesti salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvat tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo Suomen suostuvan tämän kirjeen julkaisemiseen kokonaisuudessaan. Jos Suomi katsoo joidenkin tietojen kuuluvan salassapitovelvollisuuden piiriin, sen on ilmoitettava kyseiset osat sekä perusteltava kunkin osan osalta, miksi salassapitoa pyydetään. Pyyntö olisi toimitettava komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 10 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti sähköisesti julkisen avaimen järjestelmällä (PKI) suojatun sähköpostijärjestelmän välityksellä seuraavaan osoitteeseen: agri-state-aidsnotifications@ec.europa.eu. Komission puolesta Phil Hogan Komision jäsen 10 Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1). 8