100uutista Säkylän kunnan asukaslehti 2/2013 JOULUPUKKIJUOKSU 7.12. uutinen 2 Kotona Säkylässä uutinen 34 Hoitopaikka joka lapselle uutinen 49 Pohjaranta tekee puhdasta uutinen 75 Eenokki ennen ja nyt uutinen 62 Mitä muut sanovat meistä?
Pääkirjoitus Tarinoita hyvästä yhteishengestä Kun 100 uutista -lehteä oli ilmestynyt pari numeroa, joku kummasteli ääneen, voisiko näinkin pienestä kunnasta kuin Säkylästä todella löytyä kerrottavaa kokonaisen lehden verran kaksi kertaa vuodessa. Sanoin jo silloin, että tuskin aiheista tulee pulaa, ja samaa mieltä olen nyt. Säkylässä riittää kiinnostavia ihmisiä, tekemisen meininkiä ja tarinoita yllin kyllin. Hämmästyttävän moni Säkylän tarinoista kertoo siitä, miten jotakin hyvää on saatu aikaan yhteisellä tekemisellä. Esimerkiksi käy Pesue-hanke, joka viritti laajaa yhteistyötä seurakunnan, kunnan, järjestöjen ja yksittäisten vapaaehtoisten kesken lapsiperheiden hyväksi. Vaikka hanke on nyt päättynyt, sen luoma yhteisöllisyys jää elämään ja toivottavasti kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Kerromme tässä lehdessä myös, miten Lions Club Säkylä löysi keräämilleen varoille kohteen ryhtymällä rahoittamaan kunnan nuorisotyössä syntynyttä ideaa. Ei tällaistakaan yhteistyötä ole ennen tehty, mutta miksei tehtäisi, kun se toteuttaa niin mainiosti kaikkien osapuolten tavoitteet. Oikeastaan ei pitäisi olla kenellekään yllätys, että säkyläläisistä löytyy joukkovoimaa. Ajatellaan vain Eenokkia, joka menneisyyttä ja nykypäivää luotaamme sivulta 16 alkaen. Maankuulua tanssilavaahan pyöritettiin vuosikymmenet vapaaehtoisvoimin. Viime kesästä lähtien Eenokki tarkoittaa myös mukavia hetkiä uuden liikuntalajin, frisbeegolfin, parissa. Ei sekään syntynyt ilman yhteistä tahtotilaa. Säkylän Joulupukkijuoksu järjestetään tänä vuonna jo kolmatta kertaa. Siitäkin oli alussa olemassa vain ajatus. Koska tuuma tuntui tarpeeksi monien mielestä hauskalta, saimme joulukauden alkuun uuden, kaikille sopivan tapahtuman. Osallistua voivat nuoret ja vanhat, oman kylän väki ja muualta tulleet, isot porukat ja yksittäiset kävijät. Ne, jotka eivät ole mukana järjestelyissä tai vedä itse punanuttua niskaansa, voivat tulla vaikka arvuuttelemaan, kuka minkäkin parran takana lymyää. Hyvä mieli tulee jo siitä ajatuksesta, että jokainen juoksun osallistuja on antanut kympin perhepuiston rakentamiseen. Eiköhän nähdä tänäkin vuonna hyvässä yhteishengessä Joulupukkijuoksussa ja sen jälkeen jäähallissa, jossa on luvassa luistelunäytös. Tervetuloa kaikki! Säkylän Pyhäjärven rannalla syksyn viimeisten keltaisten koivunlehtien aikaan 2013 Teijo Mäenpää kunnanjohtaja 34 Säkylässä järjestyy kaikille lapsille hoitopaikka tarvittaessa. Perhepäivähoitaja Mirja Hännisen päivät kuluvat Nestorin ja muiden lasten kanssa rakettivauhdilla. SIVU 6 76 Eenokilla heitellään nyt frisbeetä, mutta vanhempi väki muistelee yhä Eenokin tanssilavaa. SIVU 16 50 Josua Ali-Keskikylä tietää, millainen hampurilainen säkyläläisiä miellyttää. SIVU 13 Säkylän kunnan asukaslehti 2/2013 1 Pääkirjoitus...2 2 Hulmin perhe: Paikoista paras...3 3 12 10 faktaa säkyläläisistä...4 13 22 Uutisia Säkylästä...4 23 32 10 lapsiperheiden palvelua Säkylässä...6 33 Perhepäivähoitaja Mirja Hänninen: Päivät kuluvat rakettivauhdilla...6 34 Kaikille järjestyy hoitopaikka...7 35 Säkylän aurinkoisin toimintakeskus...7 36 Jorma Julin ja Timo Puisto: Kaksi miestä, 10 kysymystä...8 37 46 10 vinkkiä jätehuollosta ja kierrätyksestä... 10 47 Jätteet järjestyksessä... 10 48 Lautakunnan työrukkanen...11 49 Puhdasta tekniikkaa: Pohjaranta Oy... 12 50 Jossun grilli: Laatu maistuu... 13 51 60 10 tekemistä nuorille Säkylässä... 14 61 Titta Soranko: Säkylässä elämä aukeni... 14 62 Mitä muut tietävät Säkylästä?... 14 63 Lions Club otti kopin... 15 64 Fanni Thesslerin kolumni: Liikekeskus nuoren silmin... 15 65 74 10 liikuntaharrastusta Säkylässä... 16 75 Eenokki oli tanssiväen suosikki... 16 76 Frisbeegolf koukutti... 17 77 86 10 kunnan palvelua... 18 87 98 Säkylässä tapahtuu... 18 99 Hiihto on hienoa... 20 100 10 talviretkeä Säkylässä... 20 Säkylän kunnan asukaslehti Päätoimittaja: Teijo Mäenpää Toimitus: OS/G Viestintä:Toni Perez, Maija Rauha, Johanna Pelto-Timperi, Pirkko Soininen ja Mari Kuusinen Ulkoasu ja taitto: OS/G Viestintä: Mikko Koistinen, www.osgviestinta.fi Kannen kuva: Mikael Soininen Painopaikka: Euraprint Painos: 4 100 kpl Osoitelähde: Säkylän kunnan asukas- ja sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset: Säkylän kunta, p. (02) 83 281 2
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI Kuvat MIKAEL SOININEN 2 Paikoista paras Seinäjoelle pitää lähteä vain lajiharjoituksiin ja tietysti peleihin. Peik Hulmi on reipas pikkumies Säkylästä. Hän vietti juuri yksivuotissyntymäpäiväänsä vanhempiensa Heidi ja Janne Hulmin kanssa. z Heidi ja Janne Hulmin mielestä Säkylässä on mukava asua. Varsinkin joustavat terveyspalvelut ovat lapsiperheelle tärkeä asia. Peik Hulmi käy Pytingissä muskaria. Hulmit kertovat olevansa tyytyväisiä säkyläläisiä. Heidi Hulmi on kotoisin Mäntyharjulta, mutta Janne Hulmi on oman kylän poikia. Muutto takaisin Säkylään ei ollut itsestäänselvyys, vaikka tarkemmin ajatellen se oli vaihtoehdoista paras. Opiskelimme molemmat Jyväskylässä luokanopettajiksi. Siellä itä ja länsi kohtasivat, naurahtaa Heidi Hulmi. Seinäjoen kautta Säkylään Janne Hulmi pelasi jo opiskeluaikana salibandya SC Bluesissa, Happeessa sekä Seinäjoen Peliveljissä (SPV). Pariskunta muuttikin Jyväskylästä Seinäjoelle. Paikkakunta ei kuitenkaan tuntunut ihan omalta, joten muutto Säkylään tuli ajankohtaiseksi pääsiäisenä 2010. Yhteen piti sovittaa Janne Hulmin työpaikka perheen Pakkasvakka-yrityksessä Säkylässä sekä pelaaminen SPV:n ykkössentterinä. Matkaa Säkylästä Seinäjoelle kertyy yli 200 kilometriä. Paras tukikohdan paikka on Säkylässä. Työhönkin pitää panostaa, ja se hoituu parhaiten täältä. Käyn harjoituksissa Seinäjoella kaksi kertaa viikossa, mutta voin tehdä oheisharjoitukset täällä, kertoo Janne Hulmi. Heidi Hulmi ehti tehdä opettajan sijaisuuksia Köyliössä ja Oripäässä ennen äitiysvapaalle siirtymistä. Hän uskoo, että töitä löytyy tarvittaessa myös myöhemmin. Nyt päivät kuluvat vielä Peikin ja pelaajaisän arjen turvaamisessa. Säkylässä meillä oli tukiverkko valmiina, koska Jannen perhe ja kaverit ovat täällä. Se on hyvä asia Peikin kannalta. Välillä on ikävä Järvi-Suomeen ja vanhempien mökkijärvelle, mutta onneksi sinne pääsee aina kesällä, tiivistää Heidi Hulmi. Lapsiperheille hyvät palvelut Heidi ja Janne Hulmi ovat tyytyväisiä siihen, miten lapsiperheen asioita on kunnassa järjestetty. Terveyspalvelut toimivat hyvin. Odotusaikana pääsi äitiysneuvolaan heti ja lääkäriinkin sai yhteyden. Tuntuu pelottavalta, jos olisi pitänyt jättää vain soittopyyntö neuvolaan niin kuin pääkaupunkiseudulla pitää tehdä. Synnytyksen jälkeenkin palvelu on ollut hyvää. Pariskunta kiittelee myös seurakunnan, kunnan ja yhteisöjen Pesue-hanketta ja sen aikaansaamaa Perheiden Pytingin kohtauspaikkaa. On hienoa, kun lähellä kotia on paikka, jossa on kerhoja ja muskari. Nyt Peik on jo sen verran iso, että Heidi Hulmi on aloittanut syksyllä Aikuisopiston järjestämät pilatestunnit, taidepiirin ja espanjan opiskelun. Toiminnasta saa mukavaa vaihtelua kotielämään. Salibandyn Suomen mestari Janne Hulmi on yksi Suomen parhaista salibandyn pelaajista. Hulmin joukkue SPV on voittanut Suomen mestaruuden kahdesti peräkkäin ja on hallitseva mestari. Hulmi pelaa myös maajoukkueessa. Voin treenata Säkylässä punttisalilla, pururadalla ja Honkalan urheilukentällä. Sali on nyt onneksi avoinna myös kesällä. Säkylähallin uusi pelimatto auttaa myös harjoittelussa. Joskus olen käynyt Karhukoplan harjoituksissakin. Seinäjoelle pitää lähteä vain lajiharjoituksiin ja tietysti peleihin. Hulmi kertoo innostuneensa salibandysta, koska huomasi heti pärjäävänsä siinä. Juniorina hän pelasi myös jalkapalloa ja jääkiekkoa. Kun pääsin mukaan Karhukoplan miesten joukkueeseen, sitouduin heti lajiin. Siellä opin harjoittelun merkityksen. Ei voi pärjätä, jos ei harjoittele, Hulmi toteaa ja kertoo treenaavansa kesälläkin seitsemän kertaa viikossa. Fysiikan pitää olla kunnossa. Hulmi kertoo seuranneensa, että Säkylässä on nousemassa uusia hyviä pelaajia. Juniorityöllä on erityistä arvoa pienellä paikkakunnalla. Janne Hulmin seurajoukkue Seinäjoen Peliveljet on voittanut kahdesti Suomen mestaruuden. Janne Hulmi 1Syntynyt: 14. 7. 1983 Köyliössä, muutti Säkylään ollessaan kolmannella luokalla alakoulussa 2Pelipaikka salibandyssä: hyökkääjä 3Seura: liigaseuroja Seinäjoen Peliveljet ja Happee, kasvattajaseura Karhukopla, muita seuroja FBT Pori ja SC Blues 4Saavutukset: Suomen mestaruus Seinäjoen Peliveljissä kausina 2011 2012 ja 2012 2013, A-junioreiden SM-pronssi, miehissä 2 kultaa, 1 hopea ja 2 pronssia, Suomen Cupin voitto ja Champions Cupin hopea, opiskelijoiden MM-kulta 5Ammatti: töissä Pakkasvakassa Säkylässä, koulutukseltaan luokanopettaja, pelaa puoliammattilaisena 6Kauden 2013 2014 tavoitteet: Champions Cup (2. sija), menestyminen Suomen Cupissa ja Suomen mestaruus 3
3 Säkylässä on maata Maanmittauslaitoksen uusimpien mittausten mukaan 160,59 km 2 ja makeaa vettä 107,85 km 2. Metsää on 2,36 km 2 eli 236 hehtaaria. Säkylässä oli viime vuoden lopussa 4 631 asukasta. Vaikka kunta on maaseutumainen, sen asukkaista pääosa asuu taajamissa. Taajamaaste on 84,7 %. 5 Säkylän yleisimmät sukunimet ovat Saarinen, Helminen, Peltonen, Aaltonen, Tuominen, Salonen, Mäkelä, Mäkinen, Reko ja Tuomola. Säkylässä on alle kouluikäisiä 6,5 % väestöstä, koululaisia 8,2 % ja 65 vuotta täyttäneitä 24,5 % väestöstä. Säkylässä asutaan väljästi. Säkyläläisen käytössä on keskimäärin 51 neliötä, kun koko maan keskiarvo on 41 ja Satakunnan 47. Uutisia säkylästä Koonnut Maija Rauha KUVAT SEILA HOPPENDORFF, OLAVI MÄKINEN, PORIN PRIKAATI, K-SUPERMARKET SÄKYLÄ JA DREAMSTIME 6 faktaa sokerista Juha Haikosen omimmat soittimet ovat kitara ja piano. Siviilityökseen Jokeri sahaa, höylää ja myy puutavaraa. 13 Haikonen sai Jokerimyssyn Säkylän Jokerin päähineen sai viime Kuhinoissa haltuunsa musiikin monitoimimies Juha Haikonen. Hänen mainittiin perusteluissa osallistuvan vahvasti Säkylän ja Satakunnan musiikkielämään ja olevan laajalti tunnettu ja arvostettu. Hänen äänitysstudiossaan ovat työskennelleet niin rockin huippunimet kuin nuoret muusikotkin. Heli Laaksosen Jänes pussis -runolevy on niin ikään siellä äänitetty. Haikonen on myös musiikkiyhdistys Kanala- Soundin isähahmo ja Hyvien ihmisten juhlan järjestäjä.z Aikuisopistoon Tyky-setelillä Pyhäjärviseudun Aikuisopiston opintoja voi nyt maksaa myös Tyky-Kuntoseteleillä. Setelit ovat työnantajien tapa tukea työntekijöiden hyvinvointia, ja niitä voi käyttää niin liikunta- kuin kulttuuriharrastuksiinkin. z 15 Kalasatama ehostuu Säkylän Kalasataman laitureiden uusiminen etenee. Jo viime syksynä valmistui uusi 50-paikkainen venelaituri entisen, huonokuntoisen tilalle, ja tänä syksynä on ollut kalastajien käytössä olevan purkauslaiturin vuoro. Tarkoitus on uusia vähitellen kaikki laiturit. z Elokuinen Perheiden Puuhapiha -tapahtuma päätti Pesue-hankkeen, mutta järjestöjen ja yhteisöjen yhteistyön uskotaan ja toivotaan jatkuvan. Eläköön Pesue! Uusia lapsiperheiden tukemisen tapoja rakentanut Pesue-hanke päättyi ja palkittiin, mutta Pesueen henki elää ja toiminta jatkuu. Kaksivuotinen Pesue päättyi elokuussa pidettyyn Perheiden Puuhapiha -tapahtumaan, mutta hankkeen aikana vakiintuneet lasten ja perheiden kerhot jatkuvat Säkylän seurakunnan Perheiden Pytingillä entiseen tapaan. Myös useimmat muut toimintamuodot jatkuvat tavalla tai toisella. Pesueen koordinaattori Outi Mäntynen siirtyi hyvillä mielin opinnäytetyötä tekemään. Aitoa yhteistyötä syntyi, ja pienillä investoinneilla saatiin paljon aikaan. Paremmin ei olisi voinut mennä. Järjestöt ja yhteisöt ovat ottaneet hyvin vastuuta jatkosta, hän kertoo. Pesueen piirissä syntyneestä aloitteesta lähtenyt Perhepuiston rakentaminen on myötätuulessa. Sitä hallinnoi Säkylän Yrittäjät, ja Joulupukkijuoksun tuotto menee hankkeelle. Puiston ensimmäisen vaiheen leikkivälineet on tilattu. Ne asennettaneen paikoilleen vielä ennen vuoden loppua. Nuorisotyönohjaaja Kimmo Koivisto uskaltaa luvata, että myös Perheiden Sunnuntai- ja Perheiden Puuhapiha -tapahtumat saadaan toteutumaan ensi vuonnakin. Emme voi antaa näin tärkeiden, kuntalaisten viihtyvyyttä edistävien hankkeiden kuihtua, hän sanoo. Mallia muillekin kunnille Turun arkkihiippakunta palkitsi Pesueen toukokuussa Vuoden arkkipooki -palkinnolla. Se tuli valituksi yhdeksän ehdokkaan joukosta, koska perheiden hyvinvointi on myös yksi kirkon tavoitteista. Pesueen todettiin synnyttäneen Säkylään perheitä kannattelevan tukiverkon. Pesueessa luotiin uusia perheiden tukemisen tapoja perheiden omien toiveiden pohjalta sekä kehitettiin laajaa yhteisöjen ja yhdistysten yhteistyötä. Rahoitusta hanke sai Kehittämisyhdistys Pyhäjärviseutu ry:n kautta LEADER-tukena sekä seurakunnalta ja kunnalta. Toimintaan osallistui satakunta vapaaehtoista järjestöjen kautta ja itsenäisesti. Toimintamallimme on herättänyt paljon kiinnostusta isommissakin kunnissa ja kaupungeissa, Mäntynen toteaa. Pookit olivat purjelaivakauden tärkeimpiä merimerkkejä. Arkkipooki on valmstettu taidekäsityönä. Sokerijuurikkaista kasvoi tänä kesänä isoja ja makeita. 1Lämmin ja aurinkoinen kesä oli sokerijuurikkaan kannalta suotuisa. Jurtit kasvoivat muhkeiksi, ja Sucros odottaa sadon kohoavan yli 40 tonnin. Kaikkien aikojen paras sato on ollut 48 tonnia. 2Juurikkaat ovat tänä vuonna myös mukavan makeita. Niiden sokeripitoisuudessa päästäneen yli viiden vuoden keskiarvon, joka on 16,4 %. 3Säkylässä on 60 vuoden aikana tuotettu 2,1 miljardia kiloa sokeria. Lokakuun alussa käynnistynyt kausi on Säkylän juurikassokeritehtaan 61:s. 4Sokerijuurikkaan viljelyn aloitti tänä vuonna 70 uutta viljelijää, ja Sucros toivoo, että heitä saataisiin ensi kesäksi saman verran lisää. Sokerijuurikas on hinnankorotusten takia tätä nykyä kilpailukykyinen viljelykasvi, ja tehdas pystyisi käsittelemään isommankin sadon. 5Sucros ja sen suomalainen tytäryhtiö Suomen Sokeri valmistavat, markkinoivat ja myyvät DanSukker-merkkisiä sokerituotteita Suomessa. Sucroksen omistavat pohjoismainen Nordic Sugar ja Lännen Tehtaat. Nordic Sugarin kautta Sucros on osa Euroopan toiseksi suurinta sokeriyritystä Nordzucker Groupia. 6Sokeri on muutakin kuin kaloreja. Se tekee kakuista ja pullista kuohkeita, korostaa ruoan aromeja ja parantaa säilyvyyttä. Sokeri suojaa marjojen C-vitamiinia sekä hillottaessa että pakastettaessa sekä säilyttää marjojen väriä. Leivonnaisten kauniin ruskea paistoväri syntyy, kun sokeri reagoi valkuaisaineiden kanssa. 4
Säkylän työpaikkaomavaraisuus on huippuluokkaa. Se sijoittuu 4 000 10 000 asukkaan kuntien sarjassa Suomen kakkoseksi luvulla 130,4 %. 9 Korkea työpaikkaomavaraisuus tarkoittaa, että kunnassa käydään töissä sen ulkopuoleltakin. Säkylän luku on lähes sama kuin Helsingin. Säkylässä oli elokuussa 121 työtöntä työnhakijaa eli 5,4 prosenttia kunnan väestöstä. Luku on Satakunnan alhaisin. Avoimia työpaikkoja oli 17. Säkyläläisillä oli kesäkuussa liikenteessä 2 784 henkilöautoa ja 626 traktoria. Matkailuperävaunuja oli 71. 12 Talven tullen Säkylän 324 moottoripyörää jäävät talliin ja esiin kaivetaan moottorikelkat, joita löytyy kaikkiaan 97. Porin prikaati rakentaa Suojelukoulutus - ja 1 laskeutumisradat (2014) 2 Pioneeri- kalustohalli (2014) 3 Kasarmien siirrettävät väliseinät(2014) 4 Kasarmien peruskorjaus (2015) Säkylän vaatetuskorjaamon 5 taloteknisten järjestelmien peruskorjaus (2015) 6 Kuntotalon peruskorjaus (2018) Vuonna 2015 voimaan tulevassa Puolustusvoimauudistuksessa Porin prikaatiin liitetään Niinisalossa sijaitseva Tykistöprikaati sekä suojelukoulutus Pioneerirykmentistä Keuruulta. Uudistusten myötä varuskunnan tilat vaativat peruskorjaamista ja lisärakentamista. Porin prikaatin komentaja, eversti Juha Pyykönen kertoo, että 50-vuotiasta varuskuntaa rakennetaan ja parannetaan vuosien 2013 2018 aikana yhteensä noin 40 miljoonalla eurolla. Rakennushankkeita on suunniteltu viime syksystä lähtien, ja osaa on päästy jo käynnistämään. Parhaillaan on meneillään kalustomäärän lisääntymisestä johtuva varastotilojen rakentaminen. Varuskuntaan rakennetaan ajoneuvoja ja kontteja varten merkittävästi lisää kevytrakenteisia sääsuojia, Pyykönen kertoo. Prikaati on saamassa myös suojelun erikoiskoulutukseen vaadittavia koulutustiloja sekä pioneerikalustohallin. Nämä liittyvät Puolustusvoimauudistukseen. Samalla toteutetaan rakennusten normaalia ylläpitoa ja korjausta. Vaikka varuskunnan rakennuskanta on yhä verrattain hyvässä kunnossa, pääasiassa 1960-luvulla rakennettujen rakennusten peruskorjausaika on käsillä. Varusmiesten majoituskasarmien peruskorjaus aloitetaan vuonna 2015. Se on korjausurakoista suurin, mutta luvassa on myöhemmin muun muassa kuntotalon peruskorjaus vuonna 2018, Pyykönen sanoo. Ikänuorille omat sivut Säkylän ikäihmisten omat nettisivut avautuivat elokuussa osoitteessa sakylanikanuoret.fi. Sivuilta löytyy monenlaista terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa sekä Säkylän ikäihmisten palveluopas. Tiesitkö esimerkiksi, että kunnan aikuisneuvolassa voi mittauttaa oman muistikuntonsa? Aikuisneuvola on auki ilman ajanvarausta arkisin klo 8 10, ja se hoitaa myös diabetekseen liittyvän hoidon ja neuvonnan, haavanhoidon ja rokotukset. Ikänuorten verkkosivuilla esitellään myös ikäihmisten taloudelliset tuet ja annetaan järjestöjen yhteystietoja. z 18 Varuskunta kehittyy vahvasti Porin prikaatista tulee varusmiesmäärältään maavoimien suurin joukko-osasto. Lähivuosina Huovinrinteellä saha soi ja vasara laulaa. 21 Avajaisia odotellessa Kauppiaat Jussi ja Satu Tainio odottavat malttamattomina pääsyä täyttämään K-Supermarket Säkylän modernia maitokaappia ja nykyaikaisia hyllyjä. Tätä luettaessa työ todennäköisesti on jo pitkällä, sillä avajaishulinat Säkylän uudella liikealueella ovat lähellä. Avajaispäiviksi olemme varanneet ohjelmaa aamusta iltaan koko perheelle. Meillä esiintyy muiden muassa yksi iskelmätaivaan valovoimaisimmista tähdistä. Avajaisviikon aikana kauppaan on tulossa 15 eri tuote-esittelijää. Nähtävää ja koettavaa tulee myös kaupan pihamaalle. Ohjelmaa riittää pitkälle kevääseen, Jussi Tainio kertoo. Avajaisten tarkoitus on houkutella säkyläläiset ja muutkin seudun asukkaat katsomaan omin silmin, miltä nykyaikainen myymälä näyttää, kun se on rakennettu viimeistä piirtoa myöten ympäristöä ja asiakkaita ajatellen. Jopa kaupan pullonpalautuksesta voi puhua superlatiivein: se on Länsi-Suomen tehokkain. Toivomme heti alusta asti palautetta tuotevalikoimasta. Haluamme marketin mahdollisimman nopeasti sellaiseen kuntoon, että se täyttää asiakkaiden toiveet, Jussi Tainio sanoo. Parhaillaan Porin prikaatin Säkylän ampumaratoja parannetaan pohjaveden suojaamiseksi lyijypäästöiltä. Radoilla ammutaan noin 800 000 laukausta vuodessa. Vanhat taustavallit poistetaan ja uusien alle tulee tiivis asfaltti ja veden ohjausjärjestelmä. K-Supermarket Säkylän suunnittelu alkoi toden teolla jo yli vuosi sitten. Satu ja Jussi Tainio odottavat malttamattomina unelmansa toteutumista. Tee aloite tai ota kantaa! Kuntalaisaloitteet.fi- palvelussa voi tehdä netissä aloitteen oman kuntansa toimivaltaan kuuluvassa asiassa ja kerätä aloitteelle myös muita osallistujia. Kunnassa aloite otetaan sen viranomaisen käsiteltäväksi, jonka alaan asia kuuluu. Säkylän ensimmäinen palvelun kautta lähetetty aloite koskee keskustan roskakoreja. Kunnalta toivotaan roskakoreja ainakin Pyhäjärventien ja Rantatien varsille. Otakantaa.fi puolestaan tarjoaa mahdollisuuden ottaa kantaa kunnassa vireillä oleviin asioihin. Lasten päivähoidon järjestämisestä tehty kysely on saanut tähän asti eniten vastaajia liikkeelle. Klikkaa itsesi verkkosivuille ja katso, mitä kyselyitä parhaillaan on vireillä. z Oikeat säkyläläiset kutsuvat itseään säkyläisiksi. Sekin selviää murresanastosta. 22 Tehrääks plöröt? Säkylä-Seura on ottanut uuden painoksen Eeva-Liisa Kotsolan ja Aarne Kleemolan loppuunmyydystä teoksesta Säkylän murteen sanastoa, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2007. 125-sivuista kirjaa saa Säkylän Kirjasta ja Säkyläseuran hallituksen jäseniltä. Sen hinta on 22 euroa. Olavi Mäkinen suosittelee kirjaa joululahjaksi ja perheiden iltalukemiseksi. Hän antaa näytteen säkyläisten murteesta: Tehrääks plöröt, kysys Olli Timolt ko oli aikans kupattuu klaarannu kirjapaino kans tyä valmiiks. Katso sivulta 19, mitä se meinaa, ellet heti tiedä. z 5
Säkylän neuvolat toimivat pääosin terveysasemalla. Äitiysneuvolan terveydenhoitajalla Pia Levanderilla on puhelinaika ma pe klo 12 13, p. (02) 832 9289. 24 Lastenneuvolan terveydenhoitaja Tarja Hulmi on varmimmin tavoitettavissa ma, ti, ke ja pe klo 7.30 10, p. (02) 832 9286. Lapsiperheille tarkoitetut kerhot kokoontuvat Säkylän seurakunnan Pytingillä, Tuulimyllyntie 24. Seurakunnan vauvakerho on tarkoitettu vastasyntyneistä noin vuoden ikäisille vauvoille ja äideille. Leikkiikäiset sisarukset ovat tervetulleita mukaan. Ma klo 12 14. 27 Perhekerho on alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen, isovanhemmille tai perhepäivähoitajille. Ti klo 10 12. Avoin perhekahvila to klo 9.30-11.30. TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT MIKAEL SOININEN 33 Päivät kuluvat rakettivauhdilla Salamana leikkipuistoon Jesse pelmahtaa oven suuhun ja kertoo, että hänen lempipaitansa, Salama-paita, on tänään pyykissä. Nyt päällä on raitapaita, mutta onneksi pipossa sentään hurjastelee Salama. Ellan puseron alla taas pullottaa kummallisesti, eikä ihme: muutaman minuutin päästä syntyy suloinen nukketyttö, jonka Ella peittelee kauniisti olohuoy Jesse ja Ella leikkivät mielellään piilosta. Paras piilo on sängyn takana. Perhepäivähoitaja Mirja Hänninen on hoitanut lapsia kolme vuosikymmentä. Lasten juttuja parempia ei olekaan, hän sanoo. Ella Helminen, 3, ja Jesse Raitanen, 4, livahtavat kiireen vilkkaa piiloon sängyn taakse, kun vieraat astuvat ovesta. Kello on yhdeksän aamulla ja perhepäivähoitaja Mirja Hännisen kotona on harvinaisen rauhallista. Neljästä hoitolapsesta kaksi viettää vapaapäivää. Tykkään tästä työstä todella paljon. Lapsiin syntyy kotihoidossa kiinteämpi suhde kuin päiväkodissa, Hänninen sanoo. Sylissä velmuilee vuoden vanha Nestori Harinen, jonka oma hoitaja on koulutuksessa. Pikkuinen herra ei ujostele vierasta paikkaa, vaan konttaa vinhaa vauhtia leikkimökkiin. Päivän hittileikki tuntuu olevan ikkunaluukkujen avaaminen ja sulkeminen. Liikuntaa ja satuja Mirja Hänninen aloitti perhepäivähoitajana 25 vuotta sitten, kun oma ensimmäinen lapsi tuli vuoden ikään. Aiemmin hän hoiti lapsia päiväkodeissa. Kun hoidan lapsia itsenäisesti kotona, voin tehdä asioita oman mieleni mukaan. Meillä on tietysti yhteinen varhaiskasvatussuunnitelma, mutta sen ohella voi noudattaa omaa kasvatusfilosofiaani. Me harrastamme lasten kanssa paljon kaikenlaista, käymme seurakunnan kerhossa, kirjaston satutunnilla ja kerran kuukaudessa perhepäivähoitajien yhteisessä jumpassa. Palkkapussi pieneni huomattavasti, kun Hänninen ryhtyi perhepäivähoitajaksi, mutta sitä hän ei sure. Olisi tietysti kiva, jos tästä työstä maksettaisiin paremmin. Vaikka työ on ihanaa, se on myös kokonaisvaltaista, teen työtä kotona ja koko elämäni on tässä. Perhepäivähoitajien työsarka keveni Säkylässä onneksi siinä vaiheessa, kun ryhmäperhepäivähoitajat aloittivat. Nyt tavalliset perhepäivähoitajat eivät tee enää iltavuoroja. Aiemmin työpäivä saattoi kestää aamuvarhaisesta iltamyöhään. Hänninen jaksaa touhuta lasten kanssa täysillä. Salaisuus on varmasti paitsi positiivinen elämänasenne myös liikunta, jota hän harrastaa intohimoisesti. Käyn kahvakuulailemassa, Rumbitassa ja vesijumpassa. Ei näiden vauhdissa pysyisi, jos ei olisi hyvässä kunnossa. Onneksi täällä on paljon mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, Hänninen kiittelee. 6
Päivähoitopaikkoja voi hakea ympäri vuoden. Hakemuslomakkeita saa kunnanvirastosta, päiväkodeista ja kunnan nettisivuilta www.sakyla.fi. 29 Huovinrinteen päiväkoti sijaitsee Moision alueella osoitteessa Opintie 10. Kokopäiväryhmä Leppäkertut on tarkoitettu 3 6-vuotiaille. Keskustan päiväkodin osoite on Tuulimyllyntie 18. Siellä on kokopäiväryhmä Mansikat sekä osapäiväryhmät Mustikat ja Omput. 31 Onnimannin päiväkoti toimii Iso-Vimmassa Maakunnantie 2:ssa. Siellä on kaksi kokopäiväryhmää: pienet Puput ja eskarit. Muistathan myös, että päiväkotien pihat ovat kaikkien lapsiperheiden käytössä kello viiden jälkeen. 34 Kaikille järjestyy hoitopaikka Kaikille lapsille järjestyy Säkylässä varmasti hoitopaikka, se on ihan selvä asia. Joskus hoitopaikka on järjestynyt jopa päivässä, mutta toisinaan menee vähän kauemmin aikaa, varsinkin toiveitten mukaisen hoitopaikan löytymiseen, toteaa kunnan sivistysjohtaja Päivi Österman. Säkylässä on kolme päiväkotia, kaksi ryhmäperhepäiväkotia ja 17 perhepäivähoitajaa. Kunnan alle kouluikäisistä lapsista noin 55 prosenttia on kunnallisessa hoidossa. Tämä merkitsee noin 150 lasta vuosittain. Kaikki alle 3-vuotiaat hoidetaan Säkylässä perhepäivähoidossa. Toistaiseksi olemme saaneet perhepäivähoitajia. Viime aikoina monet pitkäaikaiset hoitajat ovat jääneet eläkkeelle, mutta onneksi olemme saaneet jatkajiksi nuoria naisia. Toki olisi hyvä saada joku hoitaja lisää esimerkiksi Huovinrinteen alueelle, toteaa perhepäivähoidon ohjaaja Oili Halonen. Kunta huolehtii perhepäivähoitajistaan. Heille järjestetään koulutusta, TYKY-toimintaa ja omaehtoista liikuntaa tuetaan kuntoseteleillä. Säkylän aurinkoisin toimintakeskus { Toimintakeskuksen esimies Paula Immonen ja sosiaaliohjaaja Hilkka Silén valmistelivat syyskuussa yhdessä ensi vuoden budjettia varsin iloisissa merkeissä. TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA MIKAEL SOININEN Mitä ihmettä? Entisen Karhusuon koulun luokasta kuuluu taas iloinen yhteislaulu. Joku taputtaa käsiä yhteen, toinen keinuu musiikin tahdissa ja kolmas pötköttelee säkkituolissa hymyhuulin. z Leikkipuiston keinuille kokoontuivat hoitajat lapsineen. Kuvassa Piia Heiska, Elle, Nella, Akseli, Johanna Santala, Nikke, Milla, Jesse, Nestori, Mirja Hänninen, Ella, Miiko, Kirsi Risku ja Elli. { Nestori viihtyy leikkimökissä, jonka ikkunaluukkuja on mukava avata ja sulkea. neen lattialle siksi aikaa, kun porukka lähtee ulkoilemaan läheiseen leikkipuistoon. Mirja Hänninen lapsineen kävelee joka paikkaan. Pienet tarttuvat tottuneesti kiinni rattaista ja kulkevat kiltisti Hännisen rinnalla sadan metrin päässä sijaitsevaan puistoon. Täällä perhepäivähoitajat tapaavat toisiaan joka päivä. Nytkin paikalla on kolme muuta perhepäivähoitajaa lapsineen. Ella ja Jesse juoksevat suoraan keinuille, sillä nyt on vihdoin rakettivauhtien aika. Karhusuon koulusta sukeutui heinäkuussa Säkylän oma kehitysvammaisten toimintakeskus. Aiemmin säkyläläiset kuljetettiin Euraan toimintakeskukseen, mutta tilat olivat hyvin ahtaat. Olen iloinen, että saimme kehitysvammaisille vihdoin omat tilat tänne Säkylään, toteaa perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää. Entisestä Karhusuon koulusta ollaan nyt kovaa vauhtia rakentamassa Länsi-Säkylän palvelukeskusta. Jo nyt tiloissa toimii kehitysvammaisten toimintakeskuksen lisäksi Onnimannin päiväkoti. Nyt päiväkoti toimii tosin väistötiloissa, sillä vanhan koulun tiloja remontoidaan parhaillaan. Päiväkoti pääsee siirtymään saneerattuihin tiloihin ensi syksynä. Tarjotkaa töitä tehtäväksi Keskusta vetää Pomo-Paulaksi tituleerattu Paula Immonen, joka esittelee tiloja tyytyväisyyttä uhkuen. Nämä ovat hienot ja toimivat tilat. Emme joutuneet onneksi tekemään isoja remontteja. Joitakin seiniä pystytettiin lisää ja pintoja maalattiin. Tällä hetkellä Karhusuolla on 15 asiakasta, mutta lisää asiakkaita odotetaan Köyliöstä vuoden vaihteen jälkeen. Immosen lisäksi keskuksessa työskentelee ryhmäavustaja, ohjaaja, kaksi henkilökohtaista avustajaa ja neljä palkkatuella palkattua avustajaa, joista kaksi tekee töitä keittiöllä. Toiminta on jaettu työ- ja päivätoimintaan. Työtoiminnan puolella käyvät tekevät alihankintatöitä sekä käsitöitä ja askartelutöitä. Erityisen mielellämme ottaisimme tehtäväksemme yritysten ja yhdistysten kokoonpanotyötä, lajittelua ja pakkausta. Se soveltuu meille oikein hyvin, vinkkaa Immonen. Päivätoiminnan puolella tahti on rauhallisempi ja toiminta pienimuotoisempaa sekä kuntouttavampaa. Mukana olevat tekevät esimerkiksi avustavia keittiötöitä. Vaikeimmin kehitysvammaisia varten talossa on huone, jossa voidaan tehdä erityisiä aistiharjoituksia. Teemme yhdessä myös kaikenlaista kivaa: meillä on ollut esimerkiksi urheilukilpailut, retkipäivä ja päivätanssit, Immonen kertoo. Kauniita käsitöitä Kun musiikkihetki kahdelta loppuu, toimittajan ja valokuvaajan luokse muodostuu pitkä jono halukkaita haastateltavia. Annikki Poti kertoo viihtyneensä uusissa tiloissa todella hyvin Vaikka oli Eurassakin hyvä. Nyt on lyhyempi matka. Poti osallistuu keskuksen päivätoimintaan ja auttelee lähinnä keittiössä. Marko Leinonen on paikan ainoa köyliöläisvahvistus, mutta naapurikunnasta on tulossa lisää kavereita ensi vuoden puolella. Leinonen kiikuttaa toimittajan kädestä pitäen pihalle katsomaan, mitä hän on saanut päivän aikana aikaiseksi. Ulkona odottaa tarkasti hiottu pinnatuoli, joka saa jatkossa pintaansa myös lakan tai maalin. Pekka Tammelin haluaa kertoa helmistä tehdyistä avaimenperistä, joita hän askartelee. Hommassa tarvitaan tarkkuutta ja pitkäjänteisyyttä, ja niitä tältä mieheltä löytyy. Toinen pikkutarkka tekijä on Birgit Sipolainen, jonka erikoisalaa on neulominen. Nyt tekeillä ovat huivit. 7
36 Kaksi miestä ja kymmenen kysymystä Olen tyytyväinen nyt, kun voin hoitaa yhteisiä asioita. Jorma Julin 1Olen paljasjalkainen säkyläläinen. Koko ikäni olen asunut kuuden kilometrin säteellä täältä. Tiedä sitten, onko se hyvä vai paha. Tämän talon rakensimme vaimon kanssa vuonna 1980 ja tarkoitus on muuttaa korkeintaan vanhainkotiin. Säkylässä on upea luonto. 2Olen ollut eläkkeellä jo pitkään. Aloitin vuonna 1965 Lännen Tehtailla ja siirryin pian sokeritehtaan puolelle. Siellä työskentelin vuoteen 1998, jolloin minut irtisanottiin, koska työtehot eivät kuulemma riittäneet. Hain lääkärintodistuksella itselleni 50-prosenttisen sairauseläkkeen ja reilun vuoden päästä pääsin kokonaan eläkkeelle. Koko työuran tein kahta työtä rinnakkain, sillä varsinaisen työpäivän jälkeen myin illat vakuutuksia. 3Se oli osin sattumaa. Perusuomalaiset pyysivät minua ehdokkaaksi pari kuukautta ennen vaaleja. Kampanjaan laitoin 150 euroa omaa rahaa. En olisi ikinä uskonut, että yllän vaalien äänikuninkaaksi, mutta niin vain kävi. 4Se on yllättänyt positiivisesti, kuinka mukavia kunnan virkamiehet ovat. Kunnanjohtajakin on varsin leppoisa mies. On ollut myös hyvä huomata, että asioista keskustellaan enimmäkseen rauhassa. Turhaan ei tapella. Riidankylväjät eivät pärjää politiikassa, vaan sellaiset, jotka osaavat kuunnella ja perustella oman näkemyksensä. 5Haluan Säkylän säilyvän itsenäisenä kuntana niin kauan kuin mahdollista. Meillä on asiat kunnossa eivätkä naapurikunnat ole oikein hyviä kumppaneita meille. Sote-yhteistyö on tosin asia erikseen. 6Asuntotilanne on meillä osin vaikea, varsinkin työttömien on vaikea saada asuntoa. Myös tonttien kaavoituksessa on parantamisen varaa. Toivoisin myös, että Säkylään tulisi erikoisliikkeitä, nyt täällä ei ole edes vaatekauppaa. Pitäisi miettiä, miten voisimme houkutella yrittäjiä tänne. 7Asun nykyään Marjatta-vaimoni kanssa kahdestaan, sillä kummatkin tyttäremme ovat muuttaneet jo omilleen. Meillä on yksi 11-vuotias lapsenlapsi. Marjatta oli aikoinaan perhepäivähoitaja, nyt hänkin on jo eläkkeellä. 8Olen pitkään harrastanut sukututkimusta. Nyt olen päässyt siinä hommassa jo niin pitkälle, 1600-luvulle asti, että jäljet alkavat hävitä. Luulen, että jätän sen harrastuksen sivuun. Olen aina tutkinut myös susia, sillä perimätieto kertoo, että susi söi isoäitini veljen. Tämän talon kanssa on aina paljon puuhaa. Juuri rehkin pari viikkoa, että sain tehtyä puut ensi talven varalle. 9Olen äkkipikainen, mutta en pitkävihainen. Huomaan, että varsinkin näin vanhemmiten suutun, jos minua arvostellaan ilman perusteita. Nuorempana olin kovin ylipainoinen ja silloin loukkasi kovasti, kun jotkut huomauttelivat ulkonäöstäni. Ei mitään ihmeellisiä. Olen tyytyväinen nyt, kun voin hoitaa 10 yhteisiä asioita. Kyllähän minä pitkästyisin eläkkeellä, jos ei olisi mitään tekemistä. Nyt käytän sunnuntait siihen, että valmistaudun kunnanhallituksen tai -valtuuston kokouksiin. 8
TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT MIKAEL SOININEN 100 uutista tapasi kaksi kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsentä: perussuomalaisten Jorma Julinin ja vasemmistoliiton Timo Puiston. 1 Miksi Säkylä? 2 Mitä teet työksesi? 3 Miten lähdit mukaan politiikkaan? 4 Mikä on yllättänyt politiikassa? 5 Mitä asioita haluat ajaa? 6 Mitkä asiat voisi hoitaa paremmin? 7 Millainen perhe sinulla on? 8 Mitä harrastat? 9 Millainen ihminen olet? 10 Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? Timo Puisto 1Olen Säkylästä kotoisin ja olen viihtynyt aina niin hyvin, etten ole koskaan suunnitellut pysyvää muuttoa mihinkään. Opiskelin sähkövoimatekniikan diplomi-insinööriksi Tampereella, mutta sen jälkeen halusin palata tänne. Säkylässä parasta ovat rauhallisuus ja luonnon läheisyys. Varsinkin nyt, kun itsellä on lapsi, arvostan turvallista ja pientä yhteisöä. Säkylässä myös palvelut pelaavat hyvin. 2Työskentelen Olkiluodon ydinvoimalaitoksessa Teollisuuden Voiman palveluksessa kunnossapitoinsinöörinä. Alun perin menin taloon vuonna 2000 tekemään lopputyötäni, mutta visiitti on venynyt. 3Isäni oli monta vuosikymmentä aktiivipoliitikko ja oikeastaan hän houkutteli minut mukaan siinä vaiheessa, kun oli itse vetäytymässä. Viisi vuotta sitten minut valittiin ensimmäiselle kaudelle, ja vuosi sitten uusin paikkani. Isä ei ole neuvojaan tuputtanut, päinvastoin, olen saanut kysymällä kysyä, jos olen halunnut jotain tietää. 4Oikeastaan se yllätti, miten hyvin yhteistyö ryhmien välillä hoituu. Asioista keskustellaan sopuisasti ja kaikkien kesken on todella hyvä henki. 5Lapsiperheiden asiat ovat aina olleet lähellä sydäntäni, jo ennen oman lapsen syntymää. Myös terveydenhuollon palveluista pitää huolehtia. Tämä onkin Säkylässä tehty hyvin, harvassa kunnassa pääsee esimerkiksi lääkärin vastaanotolle samana päivänä. 6Kyllä meillä on asiat todella hyvin. Olisi hienoa, jos saisimme houkuteltua kuntaan lisää yrittäjiä. Erikoisliikkeitä voisi olla enemmän. Ja jotkut tiet kaipaavat kunnostusta. 7Vaimoni Mia työskentelee tarkastuseläinlääkärinä siipikarjateollisuudessa, mutta tällä hetkellä hän on äitiyslomalla. Esikoisemme Eevi syntyi elokuun lopussa. Elämä pyörii nyt aika tavalla kotona pikkuisen kanssa. Lisäksi perheeseemme kuuluu kaksi koiraa. 8Olen aina käynyt kalastamassa Pyhäjärvellä. Vaimon kanssa innostuimme muutama vuosi sitten ravustuksesta. Ei ole mitään hienompaa kuin soutaa yhdessä tyynellä järvellä ja nostaa mertoja. Olimme ravustamassa pari päivää ennen synnytystäkin. Mia innosti minut mukaan myös Euran seudun viinikerhoon. Hänen vanavedessään olen tutustunut koirapiireihin, sillä hän kasvattaa ceskyterrierejä. Lisäksi käyn avantouimassa. Moottoripyöräily sen sijaan on jäänyt viime aikoina vähemmälle. 9Olen melko rauhallinen ja ulospäinsuuntautunut. Tykkään olla monessa mukana. On kiva tavata ihmisiä, mutta toisaalta viihdyn oikein hyvin perheen kanssa. Nyt mielessä pyörii vauvan lisäksi uuden kodin rakentaminen. Ostimme kunnalta tontin Katismaan läheltä ja talon 10 piirustusten suunnittelu on jo aloitettu. Rakentamaan pitäisi päästä ensi vuonna. Ei ole mitään hienompaa kuin soutaa yhdessä tyynellä järvellä ja nostaa mertoja. 9
Hallavaaran jätekeskus vastaanotti viime vuonna kaikkiaan 52 000 tonnia jätettä, josta voitiin hyödyntää ja kierrättää 75 prosenttia. Satakierron alueella saatiin vuonna 2012 kiertoon noin 1,5 kiloa metallia asukasta kohden. Metallijäte jatkaa Kuusakoski Oy:n kautta terästehtaisiin. 39 Kaikki ekopisteiltä kerättävä hyötyjäte menee teollisuuden uusiokäyttöön. Pahvi ja keräyskartonki päätyvät Poriin Corenson tehtaalle. Keräyspaperi menee Paperinkeräys Oy:n kautta uusiopaperiksi sekä uusiopaperituotteiksi. Keräyslasi kuljetetaan Uusioaines Oy:lle Forssaan. 41 Erilliskerätystä biojätteestä jalostetaan Satakierron biokaasulaitoksella biokaasua lämmitykseen sekä maanparannusainetta vilja- ja energiakasveille. TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MIKAEL SOININEN JA Pia Mattila-Lonka, Alasatakunta 47 Jätteet järjestyksessä Arjen jätehuolto sujuu Säkylässä mallikkaasti. Asukkaat ovat valveutuneita ja osaavat toimia oikein. Uusi jätelaki toi muutoksia hallintoon ja toimintaperiaatteisiin. z Keskustan ekopiste toimii nyt uudessa osoitteessa uuden K-Supermarketin pysäköintialueen laidalla. Sirkku Reko toi keräyspaperia Rantatien ekopisteeseen, joka ei ole enää käytössä. Puolitoista vuotta sitten voimaan tullut uusi jätelaki muutti jätehuollon toimintaperiaatteita ja jätepolitiikkaa kunnissa. Lain hengen mukaisesti jätehuollon tarkoituksena on ensisijaisesti edistää kierrätystä sekä jätteiden hyödyntämistä joko energiana tai muuten. Käytännön jätehuollon hoitaa Säkylässä Satakierto Oy, jonka toiminta-alue kattaa myös Euran, Köyliön ja Huittisen. Näiden kuntien yhteinen alueellinen jätelautakunta aloitti toimintansa maaliskuussa. Säkylästä yhdeksänjäsenisessä lautakunnassa ovat mukana Kari Haavisto ja Tuula Koivisto. Säkylä on lautakunnan isäntäkunta ja Haavisto toimii sen puheenjohtajana. Jätelautakunnan ja samalla Satakierron toimialueella on noin 32 000 asukasta. Jokaisella asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöllä tulee olla sopimus jäteastioiden tyhjennyksestä ja kuljetuksesta. Lautakunta valvoo toimintaa Jätelautakunta on kunnassa jätehuoltoa valvova viranomainen. Se päättää esimerkiksi alueellisen jätepolitiikan sisällöstä, jätehuoltomääräyksistä ja -taksoista 10 { Jätetoiminnan laillisuuden valvonta on tärkeä osa lautakunnan työtä, Satakierron toimitusjohtaja Eerik Yrjölä sanoo. sekä vahvistaa alueellisen jätehuollon palvelutason. Se myös valvoo, että Satakierto Oy huolehtii käytännön jätehuoltotyöstä eli jätteiden vastaanotosta, hyödyntämisen ja käsittelyn järjestämisestä sekä tiedotus- ja neuvontatyöstä. Satakierron toimitusjohtaja Eerik Yrjölä kertoo, ettei jätehuollon arjen toiminta ole Säkylässä eikä muissakaan jäsenkunnissa muuttunut uuden lautakunnan myötä. Lautakunta on vain ottanut hoidettavakseen Jätepisteitä on yksi tuhatta asukasta kohden. osan asioista, jotka hoidettiin aiemmin joko Satakierron hallituksen toimesta tai yhteistyössä kuntien kanssa. Lajittelu on hallinnassa Arjen jätehuolto toimii Säkylässä vaivattomasti. Kunnassa on viisi Satakierron ekopistettä, joihin voi viedä pientalojen hyötyjätteet, kuten lasin, metallin ja paperin. Pahvia kerätään kahdessa pisteessä. Kerrostaloissa on asuntojen määrän mukaan omat astiat esimerkiksi keräyspaperille, -metallille ja -lasille. Monissa omakotitaloissa on myös oma kompostori. Säkylässä on asukaslukuun ja -tiheyteen nähden hyvin ekopisteitä. Satakierto on järjestänyt pisteet niin, että niitä on yksi jokaista tuhatta asukasta kohden. Asukkailta on tullut toiveita, että ekopisteitä voisi olla enemmän, mutta silloin niiden käyttöaste jäisi mahdollisesti melko vähäiseksi ja hoitokustannukset
Pienillä kiinteistöillä paras tapa käsitellä biojäte on kompostoida se itse. Paras pakkaus biojätteelle on sanomalehdestä taiteltu pussi. Lajiteltu rakennusjäte otetaan Hallavaarassa suurelta osin vastaan ilmaiseksi, mutta asbestia sisältävä ja sekalainen rakennusjäte ovat maksullisia. 44 Vaaralliset jätteet tulee viedä Hallavaaraan omissa pakkauksissaan. Ekokem noutaa ne sieltä Riihimäelle. Lisätietoa: www.vaarallinenjate.fi Tutustu lajitteluohjeisiin verkossa: www.satakierto.com/ lajitteluohjeet Hallavaaran jätekeskuksen osoite on Luvalahdentie 323, 27710 Köyliö. Avoinna: ma 9 18, ti pe 9 17. Kysy lisää: jätteiden vastaanotto, p. (02) 5541 922 48 Lautakunnan työrukkanen Jätelautakunnan työrukkanen on jätehuollon yhdyskunta-asiamies. Tehtävässä aloitti maaliskuussa Jenna Kähkönen. { Yhdyskunta-asiamies Jenna Kähkönen kertoo että uuden seudullisen jätelautakunnan työ on käynnistynyt mallikkaasti. Yhdyskunta-asiamies on jätelautakunnan viranhaltija ja esittelijä. Hoidan lautakunnan päivittäisiä asioita, seuraan jätehuoltoon liittymistä ja toimin esittelijänä lautakunnan kokouksissa. Valmistelen myös käsiteltävät asiat jätelautakunnan kokouksiin, kertoo Kähkönen. Lautakuntatyö vauhdissa Kähkönen arvioi lautakuntatyöskentelyn lähteneen hyvin alkuun. Alkuvaiheessa on ollut paljon asioihin tutustumista, ja jäseniä on myös perehdytetty uuden lain pääkohtiin. Jätelautakuntaa on puhuttanut eniten jätteen kuljetusjärjestelmästä päättäminen. Asiaa on käsitelty lautakunnan kanssa, ja päätös asiasta tehdään seuraavassa kokouksessa. Toinen iso asia on jätehuoltomääräysten päivittäminen. Tämä työ pyritään aloittamaan vielä loppuvuoden aikana, kunhan Kuntaliiton ohjeistus valmistuu. Jätetaksoja käsitellään myös vielä loppuvuonna, kertoo Kähkönen. Säkylän keskustan ekopiste siirrettiin lautakunnan päätöksen mukaisesti uuden liikekeskuksen pysäköintialueelle lokakuun lopussa. Jätemateriaalit kiinnostavat Kähkönen on koulutukseltaan ympäristöteknologian insinööri. Olen kotoisin Kuopiosta, mutta muutin Turkuun vuosi sitten syksyllä. Kiinnostuin jo opiskeluaikanani materiaalien kierrättämisestä ja sitä kautta jätehuollosta. Jätepuolella on mielenkiintoista runsas materiaalikirjo ja sen monet erilaiset hyödyntämismahdollisuudet. Jätteet pitävät sisällään arvokkaita ja monimuotoisia materiaaleja. On tärkeää, että hyödynnettävät materiaalit saadaan uudelleen käyttöön joko uusioraaka-aineena tai energiana. Monet keräysmateriaalit, kuten metallit, ovat itsessään arvokkaita, joten niitä ei taloudellisestikaan kannata viedä kaatopaikalle. Uudelleenkäyttö säästää myös luontoa ja luonnonvaroja, miettii Kähkönen. Säkylässä Satakierto hoitaa varsinaisen jäteneuvonnan, mutta yhdyskunta-asiamieheltäkin saa toki kysellä kaikkea mahdollista jätehuoltoon liittyvää.z Kuka kuskaa jätteet? Uuden jätelain mukainen perusmalli on kunnan keskitetysti kilpailuttama jätteenkuljetusjärjestelmä. Toissijaisena vaihtoehtona on kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus siinä tapauksessa, että lain edellyttämät vaatimukset täyttyvät. Kuljetusjärjestelmästä päättäminen on ollut yksi uusien jätelautakuntien vaativimmista tehtävistä, koska järjestelmän muutoksen on pelätty aiheuttavan epätasapainoisen kilpailutusasetelman isojen ja pienten kuljetusyritysten kesken. Myös Säkylässä aihe on nostattanut keskustelua niin puolesta kuin vastaankin. Jätelautakunnan alueella kotitalouksien jätteitä kuljettaa kuusi kuljetusyritystä. Lautakunta ei ehtinyt tehdä päätöstä ennen tämän lehden painoon menoa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Satakierto eli jatkossa Hallavaara kilpailuttaisi jäsenkuntien asukkaiden puolesta kuljetukset esimerkiksi kunnittain ja asuinalueittain. Tässä järjestelmässä lasku tulisi asukkaalle suoraan Satakierrosta. Keskitetyn kilpailutuksen etuja ovat tutkitusti muun muassa ympäristöystävällisyys, kun tyhjennysreittejä voidaan suunnitella tarkemmin ja tehokkaammin. Näin teillä liikkuu vähemmän raskasta liikennettä, kun usean jäteyrityksen ajot samalta kadulta poistuvat. Keskittämisen arvioidaan myös laskevan hintoja, jolloin jätteenkuljetus on edullisempaa kuntalaiselle, palvelut kattavia ja maksut yhdenvertaisia. Myös pienet paikalliset yritykset pärjäävät keskitetyssä kilpailutuksessa hyvin. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asukkaat ja taloyhtiöt voivat itse valita, miltä kuljetusyritykseltä jäteastian tyhjennyksen ostavat ja lasku tulee asiakkaalle kuljetusyritykseltä. Satakierto taas laskuttaa kuljetusyritykseltä käsittelymaksun jätekeskukseen tuodusta jätteestä. Tämän mallin etuina pidetään joustavuutta ja esimerkiksi sitä, että asukas saa itse päättää, keneltä ostaa palvelun. Jätelain mukaan jätteen kuljetuspalveluita on oltava kattavasti ja syrjimättömin ehdoin tarjolla jokaiselle kiinteistölle. Lautakunnan päätökseen kuljetusjärjestelmästä liittyy järjestelmän mahdollisesti vaihtuessa kolmen neljän vuoden siirtymäaika entisestä järjestelmästä uuteen. nousisivat liikaa, kertoo yhdyskunta-asiamies Jenna Kähkönen. Useilla paikkakunnilla kierrätyspisteiden käytössä on ilmennyt ongelmia, koska niihin tuodaan sinne kuulumatonta materiaalia. Kähkösen mukaan Säkylässä on valveutuneita asukkaita ja väärinkäytöksiä on ollut vähän. Ekopisteet on tarkoitettu vain kotitalouksille. Yritysten jätehuolto on hoidettava erikseen. Ekopisteiden käyttäjien tulisi kuitenkin ottaa huomioon, että pisteeseen voi jättää vain niitä jätteitä, joille on astia, hän sanoo. Metalli kiertää hyvin Säkyläläiset ja yhteistoiminta-alueen muutkin kuntalaiset ovat omaksuneet lajittelun tärkeyden. Hallavaaran jätekeskus vastaanotti viime vuonna kaikkiaan 52 000 tonnia jätettä, josta voitiin hyödyntää ja kierrättää noin 75 prosenttia. Hallavaaran jätekeskuksen käyttöpäällikkö Sanna Matintalo arvioi lajitteluinnokkuuden vilkkaaksi etenkin pienmetallia kertyy ekopisteisiin hyvin. Viime vuonna metallia saatiin kiertoon noin 1,5 kiloa asukasta kohden. Myös sähkö- ja elektroniikkaromun keräysmäärät ovat kasvussa. Viime vuonna sähkölaitteita kertyi 7,7 kiloa asukasta kohden, kertoo Matintalo. Yhteinen jätehankintarengas Satakierto on mukana lounaisen Suomen viiden jätelaitoksen perustamassa jätteiden hankintarenkaassa, joka selvittää jätteiden hyötykäytön mahdollisuuksia. Arvioiden mukaan hankintasopimus voidaan allekirjoittaa ennen kevättä. Yrjölä kertoo, että jätteiden hyödyntämistapa on vielä avoinna. On mahdollista, että jätteet ensin seulotaan, jotta saadaan myös materiaalina hyödynnettävää ainesta. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee, koska hinnalla on iso painoarvo hankinnassa. On siis mahdollista, että jäte hyödynnetään suoraan energiaksi. Varmaa on kuitenkin se, että jätteet tullaan jatkossa kuljettamaan muualle hyödynnettäviksi, koska käsittely vaatii koko lounaisen Suomen jätemäärien keskittämisen. Kaikki seudulliset jätehuoltoyhtiöt ovat yksin varsin pieniä toimijoita, ja hyödyntäminen vaatii aina suuria investointeja ja pitkäaikaista sitoutumista, sanoo Yrjölä. Säkylän ekopisteet Lasi Metalli Pahvi Paperi Paristot Säkylä, x x x x x keskusta Iso- x x x x Vimma Moisio x x x x x Pyhäjoki x x x x Uusikylä x x x x 11
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MIKAEL SOININEN Meillä on käynyt tuuri, kun alan ammattilaisia löytyy läheltä. Tiesitkö, että Säkylässä toimii Suomen johtava pesutekniikkaa valmistava yritys, jonka asiakkaita ovat maan suurimmat elintarviketeollisuuden yritykset? Viimeistään nyt tiedät. Se on Pohjaranta Oy. Huippupuhdasta tekniikkaa { Eero Pohjaranta kertoo, että Pohjaranta Oy:n tuotekehitys perustuu vankkaan osaamiseen, ja jokaisesta työstä myös opitaan jotakin uutta. Tunnelipesulinjat koostuvat moduuleista, joten kokonaisuus voidaan rakentaa asiakkaalle sopivaksi. Elintarvikkeet matkaavat tehtaalta kauppaan kuljetuslaatikoissa, joita kiertää Suomessa vuosittain yli 100 miljoonaa. Tuskin asiakas uhraa leipää ostaessaan ajatustakaan kuljetuslaatikoille, sillä onhan itsestään selvää, että ne ovat puhtaita ja hygieenisiä. Niiden pesulaitteet tekee Pohjaranta Oy. Pohjaranta Oy valmistaa Köörnummen teollisuusalueella elintarviketeollisuudelle erikoisratkaisuja säilytys-, kuljetus- ja varastointiastioiden pesuun. Tehokas tekniikka pohjautuu yksilölliseen järjestel mien suunnitteluun ja toteutukseen, pesutekniikan osaamiseen ja automaatioon. Asiakkaitamme ovat maamme suurimmat elintarviketeollisuuden yritykset. Kuljetuslaatikoiden pesulinjoja menee siis esimerkiksi leipomoihin sekä liha-, kala- ja einesteollisuuteen, kertoo toimitusjohtaja Eero Pohjaranta. Lännen Teollisuuspalvelut Oy on Pohjaranta Oy:n tärkeä pesulinja-asiakas. Säkyläläisellä, elintarviketeollisuudelle laatikonpesupalveluita tarjoavalla yrityksellä on useita pesuloita. 12 Mikä cleantech? Cleantech eli puhdas teknologia tarkoittaa tuotteita, palveluita ja tekniikoita, jotka pienentävät liiketoiminnan kielteisiä ympäristövaikutuksia. Usein cleantech-ratkaisut säästävät energiaa tai raakaaineita. Cleantech-ala on yksi harvoista toimialoista, joiden vienti on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Pesulinjat kootaan moduuleista Pohjaranta Oy:n tuotteita ovat laatikonkäsittelylaitteistot, kuljettimet, laatikonpesulinjat ja -kuivaimet. Sen toimittamat pesulinjat liitetään yleensä asiakkaan olemassa oleviin kuljetin- ja automaatiojärjestelmiin. Pesulinjat rakennetaan moduuleista ja räätälöidään asiakkaan tarpeisiin sopiviksi. Lisäksi valmistamme erillisiä pesukaappeja pienempiä tiloja varten. Pesupuolen ratkaisuja ovat myös makeistehtaille tehtävät muottien pesurit, luettelee Pohjaranta. Yhtiön osaamista ovat myös laatikoidenkäsittelylinjat, jotka liittyvät pesulinjoihin tai varastointiin. Kuljetuslaatikoitahan ei pelkästään pestä ja kuivata, vaan niitä tarvitsee myös pinota ja purkaa sekä varastoida. Tätä työtä ei teollisuudessa tehdä enää käsivoimin, vaan automaatio hoitaa laatikoiden siirrot ja syötön tuotanto- tai pakkauslinjoille. Kilpailuvalttina cleantech Pohjaranta kertoo, että idea korkeaan hygieniaan liittyvien laitteiden valmistuksesta syntyi 1990-luvun alussa, kun elintarvikealan hygieniavaatimukset kohosivat. Alan osaamista oli perheyrityksessä jo ennestään. Sattumaakin oli mukana, ja nyt yli 90 prosenttia yrityksen tuotannosta liittyy elintarvikeautomaatioon. Olemme Suomen johtava pesutekniikkaa valmistava yritys. Suunnittelemme, valmistamme, asennamme ja huollamme pesulinjat itse, Pohjaranta toteaa tyytyväisenä. Pohjarannan pesulinjojen valtti on kilpailijoita pienempi hiilijalanjälki. Cleantech-ajattelu säästää myös asiakkaan rahoja pienempinä vesi-, energia- ja pesuainekuluina. Koneissa on muun muassa optimoitu vesi- ja pesuainekierto, tehokas pesupaineen käyt- tö sekä jatkuvatoiminen kulutusmittaus. Asiakas saa myös päivittäin tiedon koneen käyttämistä hyödykkeistä. Kasvua kansainvälisyydestä Alalla on Pohjarannan mukaan kova kilpailu, koska pesulinjoja tuodaan myös ulkomailta. Säkyläläisyrityksen asiakkaat ovat kuitenkin olleet tyytyväisiä, ja tällä hetkellä noin puolet pesukonetuotannosta menee asiakkaille, jotka ovat ostaneet niitä aiemminkin. Nämä ovat niin isoja hankintoja, ettei niitä tehdä yrityksissä kovinkaan usein. Laitteiden käyttöikä on runsaat parisenkymmentä vuotta. Lisätilauksia tulee, kun asiakkaat laajentavat tuotantoaan, Pohjaranta kertoo. Pohjaranta Oy vie laitteita muun muassa Baltian maihin. Yritys on mukana myös Säkylän kansainvälisyyshankkeessa, ja sen tavoitteena on saada vientiä Pohjoismaihin ja Venäjälle. Yrityksen kasvu vaatii markkina-alueen laajentamista. Säkylän seudulla osataan Pohjaranta Oy:ssä tehdään laitteiden tuotekehitys, suunnittelu, valmistus, testaus ja myynti. Laserleikkaus ja sähköautomaatio sekä osavalmistusta tehdään alihankintana. Myös asennuspalvelussa toimii alihankkijoita. Meillä on töissä kymmenen henkeä, mutta alihankkijammekin ovat pääosin lähikunnista. Meillä on käynyt tuuri, kun alan ammattilaisia löytyy läheltä, kertoo Pohjaranta. Linjastojen valmistuksen yksi erikoisuus on se, että ne kootaan valmiiksi ja testataan kokonaisuudessaan Pohjarannassa. Pesulinja koeajetaan ennen kuin se lähtee tehtaalta. Testaamista varten rakennettiin
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MIKAEL SOININEN x Josua Ali-Keskikylä haluaa tehdä ruokaa hyvistä raakaaineista ja mahdollisimman paljon itse. Keskiviikko on aina kalapäivä. { Kaikki Pohjarannan tuotteet valmistetaan ruostumattomasta teräksestä. Hitsaustyössä Aki Raittinen. z Elintarviketeollisuuden säilytys-, kuljetus- ja varastointiasioiden hygieniatason vaatimukset kasvavat koko ajan. Tältä näyttää Poronkylän Leipomon tunnelipesulinja. hiljattain pinta-alaltaan 800 neliömetrin laajennus. Samalla uudistettiin myös varastotiloja ja henkilöstön sosiaalitiloja. Myönteiset näkymät Pohjaranta Oy:n rytmi toimii yleensä niin, että tuotannossa on töitä kolmesta kahdeksaan kuukauteen eteenpäin. Pesulinjojen toimitusaika on puolisen vuotta. Nyt rakenteilla olevien pesulinjojen toimitukset ajoittuvat tammi maaliskuulle. Vaikka tilauskalenteri voi ulkopuolisesta vaikuttaa lyhyeltä, Pohjaranta suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti. Alan näkymät ovat positiiviset. On tyypillistä, että alustavasti sovitut hankkeet saattavat saada rahoituksen vasta parin vuoden päästä, hän toteaa. Pohjarannan mielestä Säkylässä on helppo toimia yrittäjänä, koska infrastruktuuri on kunnossa ja suhtautuminen yritystoimintaan on myönteistä. 5 faktaa Pohjaranta Oy:stä 1Perustettu vuonna 1992, sijaitsee Säkylässä. 2Valmistaa pesulinjoja ja laatikonkäsittelyjärjestelmiä elintarviketeollisuudelle. 3Elinkaaripalveluihin kuuluvat asennuksen lisäksi seurantamoduulit, huolto ja kunnossapito. 4Työllistää 10 henkilöä sekä alihankintayrityksiä. 5Markkina-alueena Suomi ja Baltian maat, aikoo laajentaa vientiä Venäjälle ja Pohjoismaihin. 50 Laatu maistuu Jossun Grillin kerroshampurilainen muistuttaa pilvenpiirtäjää. Itsetehdyt sämpylät, pihvit ja kastikkeet herättävät huomiota kotikylän ulkopuolellakin. Jossu eli Josua Ali-Keskikylä on yksi Säkylän paluumuuttajista. Tosin hän muutti takaisin Säkylään jo kymmenisen vuotta sitten. Olen täältä kotoisin ja kävin ravintolaalan koulun Turussa. Täältä ei kuitenkaan löytynyt alan töitä, joten olin välillä rekkakuskina kuutisen vuotta. Mutta minnekäs sitä maalaispoika muualle kuin kotiin maailmalta. Aloin yrittäjäksi marraskuussa 2011 ensin tuolla mäellä pienen grillin pitäjänä ja viime keväästä asti sitten tässä keskustassa. Olen lapsesta saakka tykännyt tehdä ruokaa. Paistoin jo nelivuotiaana itse kananmunia, kun en halunnut syödä äidin tekemää ruokaa. Kun olin viikon syönyt pelkkiä kananmunia, alkoi äidin ruoka taas maistua, naurahtaa Ali-Keskikylä, joka opiskeluaikaan oli työharjoittelussa Pariisissa. Hyvistä aineista kekseliäästi Samalla päättäväisyydellä ja kunnianhimolla hän on tarttunut yrittäjyyteen. Ali-Keskikylän mielestä hampurilaiset ja pitsat voi tehdä hyvistä raaka-aineista, soveltaen ja kekseliäästi. Näin maku ja rakenne ovat kunnossa. Tämä on koko perheen ravintola, josta löytyy syötävää lapsille, nuorille, aikuisille ja vanhemmillekin ihmisille. Lounasaikaan tarjolla on keitto ja kotiruokaa, mutta vähän parempaa sellaista, ja lisukkeita vaihdellaan usein. Paikallisia tuotteita käytetään paljon. Listalla on oman järven kalaa, keskiviikko on aina kalapäivä ja esimerkiksi paikallista ankkaa tulee nyt syksyn listalle. Anniina Kopi on meillä lounaskokkina. Itse olen keittiössä iltaisin ja viikonloppuisin. Onneksi löysin Anniinan, koska kaikkea ei voi tehdä yksin. Omintakeiset maustekastikkeet Ruokaa valmistetaan mahdollisimman paljon itse alusta lähtien. Näin se myös maistuu omintakeiselta. Ali-Keskikylä panostaa erityisesti oman majoneesin ja muiden maustekastikkeiden valmistukseen. Ravintolan suosituimpia annoksia ovat hampurilaiset. À la carte -listalta löytyy alkuruokia, pihvejä ja kalaa. Myös kaikki jälkiruoat ja leivonnaiset, kuten suklaakakut, tehdään itse. Kasvissyöjille löytyy vaihtoehtoja, kun niitä kysyy. Ruokalista vaihtuu noin kolmesti vuodessa. Kesällä oli grilliruokia ja kalaa, nyt syksyn juureksia ja muita luonnon herkkuja ja talveksi taas lisätään pihvejä. Kevättä kohden kevennetään. Säkylän keskustan tuntumassa on muutama lounaspaikka ja kebab-ravintola. Asiakkaista siis kilpaillaan. Jokaisella paikalla on kuitenkin oma linjansa, joten asiakkaat voivat valita paikan mielihalun ja nälän mukaan. Top 3 annokset 1Juusto- ateria 2Kerros- ateria 3Juustopekoni- ateria 13
Ajankohtaista tietoa nuorten tapahtumista Säkylässä löytyy esimerkiksi Facebookista (Säkylän Nuorisotoimi). 52 Walkers-nuorisotila on avoinna ti to klo 16 20 osoitteessa Lehmuuntie 1. Monipuolista toimintaa. Nuorisotilaohjaaja p. 044 732 8154. Seurakunnan Walkers-yökahvila on avoinna perjantaisin klo 20 23. Paikalla on toimintavastaava ja vapaaehtoisia aikuisia. Pyhäjärviseudun etsivät nuorisotyöntekijät ovat Anne Salonen, p. 040 5287 004, ja Henna Lomppi-Nurmi, p. 044 4224 853. 55 Säkylän nuorisotyöstä vastaa vapaa-aikasihteeri Lauri Parviainen, p. 044 5171 011. Häneen voi ottaa yhteyttä missä tahansa lasta tai nuorta koskevassa asiassa. 61 Säkylässä elämä aukeni Titta Soranko aloitti vuosi sitten Säkylän kunnan kuntoutusohjaajana. Kehitysvammaisten ja heidän perheidensä neuvonta ja itsenäisen elämänhallinnan tukeminen antavat puhtia jokaiseen työpäivään. Saan työstäni itselleni iloa ja opin katsomaan asioita uusista näkökulmista. { Titta Soranko käy asiakkaiden luona kotona kuuntelemassa, mitä kehitysvammaisten ja heidän läheistensä arkeen kuuluu. Samalla tutkitaan, millaisia palveluja ja tukitoimia on tarjolla arjen tueksi. 14 Titta Soranko 1Kuka: Titta Soranko, 41 v 2Perhe: aviomies ja kaksi poikaa 3Työ: Säkylän kunnan kuntoutusohjaaja 4Harrastukset: mukana lasten jääkiekkoharrastuksessa, liikunta, mökin rakentaminen 5Motto: Väriä elämään. Ja naurua! TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA MIKAEL SOININEN Mitä työhösi kuntoutusohjaaja kuuluu? Työskentelen eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien kehitysvammaisten sekä heidän perheidensä parissa. Lisäksi minulla on neuropsykiatrisia asiakkaita. Työ on ohjausta ja neuvontaa. Kerron kuntoutus- ja sosiaaliturvapalveluista, joihin asiakkaat ovat oikeutettuja ja joihin heillä on tarve, jotta arjen elämä sujuisi paremmin. Mikä on mielestäsi tärkeintä työssäsi? Kuntoutusohjaaja on linkki kuntoutujan, perheen sekä viranomaisten välillä. On tärkeää, että voin tukea perhettä, löytää heidän tarpeisiinsa oikeat tukimuodot sekä tukea asiakkaiden itsenäistä pärjäämistä ja elämänhallintaa. Neuvonta ja ohjaus sekä tasavertainen yhteistyö perheen kanssa ovat tärkeimpiä osa-alueita työssäni. Pidän työstäni todella paljon. Saan siitä itselleni iloa ja opin katsomaan asioita uusista näkökulmista. Tämä ei ole vain antamista, vaan saan myös paljon itse. Kohtaamiset asiakkaan sekä perheen kanssa ovat työni rikkaus. Yksi hieno asia työssä ovat myös mukavat työkaverit. Voin tässä työssä näyttää osaamistani ja tehdä työtä omalla persoonallani. Tuntui, että elämä aukeni, kun aloitin kuntoutusohjaajana. Millaisia resursseja on käytössä? Vielä ei ole tullut vastaan sellaista asiaa, jota ei olisi voitu resurssien takia hoitaa. Säkylässä tuetaan hienosti kehitysvammaisten perheitä. Minä en itse päätä palveluista, vaan teen suosituksia. Sosiaaliohjaaja tekee päätökset. Apu räätälöidään tilanteen ja tarpeen mukaan. Miten päädyit Säkylään? Olen kotoisin Vehmaalta. Mieheni on töissä Porin prikaatissa Huovinrinteellä, ja muutin tänne hänen perässään 1996. Olin ensin Huovinrinteen päiväkodissa henkilökohtaisena avustajana vuoden verran ja sen jälkeen keskustan päiväkodissa. Miten päädyit kuntoutusohjaajaksi? Ennen tätä työtä olin päiväkodissa pienryhmän vastaavana. Olen välillä opiskellut työn ohessa. Ensin lähihoitajaksi ja nyt kuntoutusohjaajaksi. Valmistuin vuosi sitten ja aloitin heti tässä työssä. Säkylässä on kuntoutusohjaajan palvelut ostettu aiemmin sairaanhoitopiiriltä. Uskon, että perheet löytävät palvelut paremmin kunnan oman työntekijän kautta, ohjaaja on lähempänä perheitä ja perheiden on helpompi ottaa yhteyttä. Missä asut? Asumme rivitalossa Huovinrinteellä. Meillä on 16- ja 10-vuotiaat pojat, koira ja kissa. Mitä teet vapaa-aikana? Poikien jääkiekkoharrastus vie myös äidin aikaa. Aloitin juuri joogan ja olen siitä innoissani. Käyn myös Säkylän Urheilijoiden kahvakuulatreeneissä. Hankimme vuonna 2007 Yläneeltä tontin ja sinne on pikkuhiljaa rakennettu mökkiä. Voi olla, että pääsemme viettämään ensimmäistä mökkijoulua tänä vuonna. Mikä Säkylässä on parasta? Säkylä on tuntunut alusta asti hyvältä paikalta asua, eikä ole tullut syytä muuttaa pois. Lapsilla on täällä hyvät harrastusmahdollisuudet. Arttu pelaa jääkiekkoa 02-joukkueessa ja Aaro on joukkueen valmennustiimissä mukana, joten jäähallilla kuluu aikaa. Säkylässä on hyvät palvelut, ja jos tarvitsee jotakin erityistä, on isoja kaupunkeja lähellä. On hienoa, että ihmiset tuntevat toisensa. Esimerkiksi meidän rivitalossa on hyvä yhteishenki, ja naapurit ovat tekemisissä keskenään. Täällä on tilaa asua ja luonto on lähellä. TEKSTI JA KUVAT MARI KUUSINEN Mitä tiedät Säkylästä? Kaisa Härkisaari, Kotka Säkylässä on joku iso armeijan tukikohta ja paikka sijaitsee noin tunnin matkan päässä Tampereelta. Viimeksi käydessä Säkylässä oli paljon autoja rassaavia nuoria miehiä. Sympaattinen järvikaupunki. Riikka Hietakorpi, Kuopio Joku armeijan rakennushan siellä oli ja osaan sijoittaa paikan suunnilleen kartallekin, Porista alaspäin. Joulupukkijuoksusta näin uutisia viime vuonna, sehän vaikutti tosi hauskalta tapahtumalta. Eino Makunen, Espoo Säkylä sijaitsee länsirannikolla ja ensimmäisenä maamerkeistä tulee mieleen varuskunta. Ai, se on nimeltään Porin prikaati? Enpä olisi tuota muistanut. Erkki Paukkunen, Helsinki Säkylässä ovat Lännen Tehtaat, tosin en tiennyt, että Apetitkin on siellä. Kaupungissa kävin viimeksi kymmenen vuotta sitten, joten se lienee muuttunut paljon. Joulupukkijuoksusta en ole kuullut, mutta kyllähän Suomeen hulluja tapahtumia mahtuu.
Huittisten Musiikkiopisto toimii myös Säkylässä. Yksilöopetusta ja yhtyeitä, kuten Tuulimyllyn Puhaltajat. www.huittinen.fi/ musiikkiopisto. Säkylän VPK:n nuoriso-osaston toiminnasta voi kysyä Marko Karoselta, p. 044 956 0614. 58 Köyliön ja Säkylän 4H:lla on kerhoja, kädentaito- ja askartelukursseja ja lemmikeihin liittyvää toimintaa. Marja-Liisa Lainepää, p. 040 547 2221. Säkylän partiolaiset kokoontuvat viikoittain Pappilassa. Heillä on myös maja Kolvaassa. Kysy lisää Laura Toivoselta, p. 050 381 5696. Seurakunnalla on kerhoja, retkiä ja leirejä 7 14-vuotiaille sekä nuortenillat Pappilassa perjantaisin klo 18. Kimmo Koivisto, p. 044 777 1817. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA MIKAEL SOININEN Säkylän vapaa-aikasihteerillä oli valmis suunnitelma valmennuksesta, joka madaltaisi säkyläläisten nuorten kynnystä työelämään. Ohjaajakin oli tiedossa, mutta rahoitus puuttui. Mitä sitten tapahtui, Erkki Muilu Lions Club Säkylästä? Tarvitaan uudenlaista aloitteellisuutta. { Kun Erkki Muilu aloitti Länsi-Kalkkunan johtajana, hän ei tuntenut Säkylässä juuri ketään. Tupalan Hovissa kerran kuussa kokoontuva Lions Club Säkylä osoittautui hyväksi tavaksi tutustua säkyläläisiin ja päästä mukaan yhteisöön. Lions Club otti kopin Club on maailman suurin palvelujärjestö, jolla on Suomessa yli 900 klubia. Lions Club Säkylässä meitä on 25 jäsentä. Lions Paikallinen K-kauppa pitää saatavilla ostoskasseja, joiden kylkiin klubi myy mainostilaa. Yrittäjät tukevat toimintaamme ostamalla mainostilaa ja säkyläläiset valitsemalla kassimme kaupan kassalla. Lisäksi meillä on vuosittain kirkkokonsertti, jonka tuoton ohjaamme hyväntekeväisyyteen. Joulun alla veljet päivystävät Pelastusarmeijan Joulupadan äärellä. Olemme miettineet paljon sitä, mihin rajalliset keräysvaramme pitäisi ohjata, että niistä olisi eniten hyötyä säkyläläisille. Kun jäin mopoauton alle noin vuosi sitten, syntyi idea, että mopoikäisille olisi hyvä järjestää koulutusta vastuullisuudesta liikenteessä. Yhteiskoulun rehtori Tapio Yli-Karro kertoi, että koulu oli jo järjestänyt parikin mopokurssia, ja kehotti ottamaan yhteyttä vapaa-aikasihteeri Lauri Parviaiseen. Kehitimme ideaa yhdessä eteenpäin, hankimme lisää tukijoita ja järjestimme niin, että mopokoulu pidettiin keväällä Alastaron moottoriradalla. Parviaisen kanssa tuli puheeksi myös koulusta työelämään siirtyvien nuorten tilanne. Monella työ- Tiekartta työelämään paikalla annetaan irtisanottaville valmennusta uuden työpaikan hakuun, mutta työelämään siirtyvä nuori jää helposti ilman tukea ja valmennusta. Siinä voi iskeä ripakauhu: ei uskalleta ottaa yhteyttä työnantajiin. Puutteita voi olla niin itseluottamuksessa kuin työnhaun taidoissakin. Parviaisella oli valmis suunnitelma ryhmävalmennuskurssista, jolta puuttui vain rahoitus. Klubimme tahtotila ja kunnan nuorisotyössä havaittu tarve kohtasivat. Otimme kopin. Kun saimme tukea vielä Suomen Lions-liitolta, pystyimme palkkaamaan psykologi Johanna Havian hankkeeseen kouluttajaksi. Minusta on erityisen hienoa, että tukemme tulee osaksi isompaa kokonaisuutta. Yhteistyökumppanin avulla raha saa vipuvartta. Toivon, että muut järjestöt seuraisivat esimerkkiä ja lähtisivät etsimään uusia tapoja kantaa vastuuta lähimmäisistä. Ei pidä odottaa, että viranomaiset järjestävät kaiken. Tarvitaan uudenlaista aloitteellisuutta ja vastuullisuutta, kun yhteiskunnan varat ovat yhä niukemmat. Kunnan ja koulun porukka tekee todella hienoa ja omistautunutta työtä nuorten parissa. Asioista otetaan vastuuta ja kaikki järjestyy. Sellaiseen meininkiin on ollut mukava lähteä mukaan. Säkylän kunnan Lions Club Säkylän tuella järjestämä Tiekartta työelämään -ryhmävalmennus on tarkoitettu 18 29-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on halu löytää vahvuuksiaan sekä kehittää työelämässä ja elämän hallinnassa tarvittavia taitoja. Ryhmän toiminta rakentuu sen pohjalta, mitkä ovat mukaan tulevien tarpeet ja mitä otetaan yhdessä koko ryhmän tavoitteeksi. Puoli vuotta kestävä valmennus sisältää kymmenen kokoontumista. Sen aikana tehdään myös vähintään yksi yritysvierailu. Haku valmennukseen on meneillään. Sen ohjaajat ovat psykologi Johanna Havia ja etsivä nuorisotyöntekijä Anne Salonen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Johanna Havia, p. 040 7784 206 tai johanna.havia@filantros.fi KOLUMNI FANNI THESSLER 64 Liikekeskus nuoren silmin Säkylään avattava uusi liikekeskus vaikuttaa hyvältä asialta, mutta samalla se herättää myös kysymyksiä. Tuleeko kokonaisuudesta käytännöllinen ja kyläläisten tarpeisiin sopiva? Kuinka paljon valikoimat ja tuotteiden laatu tulevat muuttumaan? Entä miten vanhukset ja lapsiperheet on otettu huomioon? Pienelle kunnalle on aina hyväksi pystyä tarjoamaan uusia palveluita. Kehitys tuo varmasti pitkällä tähtäimellä esimerkiksi uusia asukkaita, mutta jo lyhyellä aikavälillä enemmän asiakkaita kauppoihin. Säkylä saa toivottavasti osakseen myös näkyvyyttä ja positiivista huomiota, joka on aina tervetullutta. Uskon itseni ohella monen muunkin odottavan innolla valikoimien laajenemista liikekeskuksen myötä. Mitä monipuolisemmin tuotteita on tarjolla, sitä enemmän on tyytyväisiä asiakkaita. Uudet maut antavat varmasti monelle nuorellekin puhtia ruoanlaittoon. Erityisen kiva olisi saada tarjolle enemmän kansainvälisiä herkkuja, jolloin olisi entistä helpompi totutella uusiin makuihin maailmalta. Uudet palvelut tuovat mukanaan myös varmasti enemmän työ- ja kesätyömahdollisuuksia nuorille, mikä on aina positiivinen juttu sekä kunnalle että nuorille, jotka saavat arvokasta kokemusta työelämästä ja omaa käyttörahaa. Vastineeksi he tarjoavat apua työnantajille erityisesti kesän lomakuukausien aikana. Aina, kun jotain uutta rakennetaan, yritetään siitä tehdä kaikin puolin parempi kuin entisestä. Uskon ja toivon siis, että uusi keskus on myös ulkoisesti miellyttävä, mutta samalla kuitenkin maalaismaisemaan sopiva. Liikenneympyrään sijoitettavasta patsaasta jo huomaa, että esteettisiin seikkoihin on kiinnitetty huomiota. Toinen tärkeä asia on koko alueen ja varsinkin kaupan käytännöllisyys. Kaikki nuorimmista vanhimpiin asiakkaisiin toivovat lyhyitä jonoja, leveitä käytäviä sekä selkeitä kylttejä. Nuorena toivoisin alueelle jotain ABC-tyyppistä ravintola/ kahvilakokonaisuutta, missä voisi talven pakkasillakin tavata kavereita muuallakin kuin kotona toisten perheenjäsenten keskellä. Se ei varmasti ole ihan helpolla toteutettavissa, mutta toiveissa olisi enemmänkin tämän tyyppisiä ajanviettopaikkoja. Jos jotain tämän tyyppistä toteutettaisiin, en uskoisi nuorten käyttäytymisestä ilmenevän ongelmia. Yleisesti ottaen tuntuu, että nuorten kykyä kohdella kunnioittavasti muita ihmisiä saatetaan joskus jopa aliarvioida. Voi olla niitäkin, jotka haluaisivat tehdä ilkivaltaa, mutta asianmukaisella valvonnalla tämäkin saataisiin varmasti kohtuullisen helposti kuriin. Rohkenen sanoa, että uusi liikekeskus tulee muuttamaan säkyläläisten elämää, ainakin kauppamatka tulee olemaan erilainen. Marketit hiljentävät jossain määrin kylän läpi kulkevaa liikennettä siirtäen ruokaostoksille suuntaavien autot hieman kauemmas ydinkylästä. Itselläni ainakin kaupassa saattaa vierähtää muutama tovi kauemmin kuin ennen aluksi totutellessa uusiin käytäntöihin ja siihen, mistä mitäkin löytää. Ajattelen liikekeskuksen vaikutuksen Säkylään ja sen lähialueisiin olevan ainakin toivottavasti pelkästään positiivinen. Pienessä kylässä näinkin suuri asia aiheuttaa paljon keskustelua. Kaikki vaikuttaa kuitenkin olevan kunnossa ja hyvällä mallilla, joten odotan uutta keskusta iloisin ja luottavaisin mielin. Kirjoittaja käy toista vuotta Säkylän seudun lukiota. 15
65 Huovinrinteen uimahallissa eli Porin prikaatin kuntotalossa on yleisövuoro säkyläläisille keskiviikkoisin klo 17.30 20 ja sunnuntaisin klo 15 17. Säkylähallin kuntosalissa on naisten ja miesten yleisövuoroja arkisin joka päivä. Kausikortti yleisövuoroille maksaa 40 ja vuosikortti 70. Lisätiedot www.sakyla.fi. Apetit Areena Säkylän jäähallissa on mailaton yleisöluisteluvuoro tiistaisin ja perjantaisin klo 15.30 16. Urheilutie 4. Ala-asteikäisten tyttöjen ja poikien uusi, mailallinen jäävuoro on jäähallissa torstaisin klo 15 16.45. Kypäräpakko, kiekot saa hallilta. Maksu käteisellä 3. 69 Jääkiekkokentät jäädytetään Katinhännän urheilualueelle, Iso-Vimman urheilukeskukseen, Luvalahdelle, Huovinrinteelle ja Pyhäjoelle, kun sää sallii. TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT Säkylän VPK JA MIKAEL SOININEN 75 Eenokki oli tanssiväen suosikki { Tällaiselta Eenokki näytti ennen traagista tuhopolttoa. Laajimmillaan Säkylän VPK:n tanssilava oli tuhannen neliömetrin kokoinen. Legendaarisilla juhannusjuhlilla kävi tuhansia ihmisiä, ja autoilijat joutuivat jättämään autonsa kilometrien päähän tanssipaikasta. Artistit saapuivat keikalle usein jo edellisenä päivänä, jotta ehtivät nauttia Säkylän kauniista luonnosta ja saunoa Eenokin löylyissä. Muistatko, kun autojonot suikersivat juhannuksena Eenokista Säkylän keskustaan saakka? Entä olitko paikalla, kun Irwinin vesitaso jäi kiinni kalastajien rysään? Tai ehkä seurasit surullisena legendaarisen tanssilavan paloa 30.6.1994? { Jarmo Perkola muistelee lämmöllä ja vähän haikein mielin Eenokin loiston vuosia. Hän vastasi yli kaksi vuosikymmentä tanssilavan toiminnasta. 16 Vanhempi väki muistaa kirkkaasti Säkylän VPK:n pyörittämän legendaarisen Eenokin tanssilavan, joka ehti toimia puoli vuosisataa, ennen kuin tuhopolttaja sytytti lavan palamaan kohtalokkaana yönä kesällä 1994. Tanssilava oli huippusuosittu 1980-luvun lopulle asti, jolloin iski lama. Hetken lava eli hiljaiseloa, mutta vuonna 1994 kausi avattiin taas vapputansseilla. Valitettavasti se kesä jäi myös lavan viimeiseksi. Säkylälle palo oli suuri menetys. Tanssit toivat rahaa paitsi VPK:lle myös monille alueen yrittäjille: takseille, huoltoasemille, leirintäalueille, nakkikioskeille ja ruokakaupoille. Yksi mies tietää Eenokista, jollei nyt ihan kaikkea niin ainakin hurjan paljon. Jarmo Perkola vastasi yli kaksi vuosikymmentä tanssien organisoinnista. Mies muistelee mielellään Eenokin kultavuosia, mutta pahoittelee, että tuhopolton yhteydessä myös koko arkisto tuhoutui. Nyt mietimme historiikkia Eenokista. Olisi hienoa taltioida muistot kirjoihin ja kansiin vielä, kun tallella on artisteja, jotka palasivat vuosi toisensa jälkeen Säkylään. Humppabuumi valtasi kansan Palokunnalle tanssit olivat tärkeä ansaitsemiskeino. Tanssirahoilla ostettiin Säkylään hyvä palokalusto. VPK ja ohjelmatoimistot hankkivat esiintyjät ja ravintolayrittäjä huolehti ruokapuolesta, mutta koko homman organisoi kuitenkin VPK. Talkoohenki oli silloin vielä voimissaan. Tanssiiltoina paikalla oli parikymmentä vapaaehtoista järjestysmiehinä ja juhannusjuhlilla meitä oli lähes sata. Meidän onnemme oli koko kansan vallannut humppabuumi. Lavatanssit olivat kovassa huudossa. 1970-luvulla lauantait vielä tulivat vapaiksi. Se oli meille tietysti onnenpotku, sillä saatoimme järjestää isot tanssit sekä perjantaina että lauantaina. Juhannusjuhlissa oli tungosta Voi vain kuvitella, miten hieno paikka Eenokki oli kesäisille tansseille. Vieressä olivat uimaranta ja leirintäalue. Kaikkein kuuluisimmiksi tulivat juhannusjuhlat, jotka kestivät torstaista sunnuntaihin. Esimerkiksi vuonna 1970 paikalla olivat juhannusaattona muun muassa Kirka, Lasse Mårtenson, Frederik, Seppo Hovi, Markku Aro, Tapio Rautavaara ja Miss Juhan-
Kiinnostaako salibandy? Karhukoplan riveissä pelaa monen ikäisiä Säkylä-hallilla. Lue lisää: www.karhukoplary.com. Säkylän Urheilijoiden ohjelmassa on esimerkiksi lentopalloa, kahvakuulailua, kuntotunteja, Rumbitaa ja Pilatesta. www.sakylanurheilijat.fi sekä www.lannenkiekko.fi Säkylän Naisvoimistelijoissa voi harrastaa joukkue- ja harrastevoimistelua, tanssia ja taitoluistelua. Ohjelmaa on kaikenikäisille. Lisätiedot verkosta: sanv.sporttisaitti.com. 73 Myös Pyhäjärviseudun aikuis - opisto liikuttaa. Ohjelmassa on muun muassa joogaa, vesijumppaa, kuntojumppaa ja kuntotanssia. www.sakyla.fi Taekwondokursseja on tarjolla lapsille, nuorille ja aikuisille. www. yongtaekwondo.net. Bujinkan budo taijutsu vähintään 15-vuotiaille. Jukka Nummenranta, p. 050 525 2397. nus. Paikalla oli aina myös huvipuisto Seiterä, jonka suojissa esiintyivät tanskalaiset ilma-akrobaatit. Lisäksi lapsille oli karuselleja. Kymmenen jälkeen seurattiin laskuvarjonäytöstä ja kokkoa. Kyllähän ne olivat mielettömän isoja spektaakkeleita. Paikalla oli tuhansia ihmisiä. Myöhemmin paikalle saapunut yleisö joutui jättämään autonsa kilometrien päähän, mutta se ei tuntunut ketään haittaavan. Meillä oli artisteille loistavat palvelut. Sahtia ja heinäriehoja Miksi Eenokki sitten oli niin suosittu artistien keskuudessa? Meillä oli lavaisäntä aina paikalla auttamassa artistia. Moni nautti valtavasti luonnosta, ja meillä oli artisteille loistavat palvelut: he saattoivat saunoa ennen ja jälkeen keikan ja jäädä vaikka yöksi vierashuoneeseen. Monet saapuivatkin jo päivää ennen keikkaa ja treenasivat kaikessa rauhassa. Monista artisteista tuli ystäviä. Perkola muistelee lämmöllä esimerkiksi Erkki Junkkarista, Eino Gröniä, Vesa-Matti Loiria, Paula Koivuniemeä ja Tapani Kansaa. Kerran kuukaudessa järjestettiin teemajuhlia: oli heinärieha, elorieha, sahtijuhlat ja häränpaistajaiset. Silloin saimme aina viranomaisilta jatkoaikaa kello kolmeen asti yöllä. Sahtiriehaa mainostimme sähäkällä sahdilla. Saimme tietysti viranomaiset niskaamme, mutta ei se sahti mitenkään erityistä ollut, ihan tavallista Kyröskosken lientä. Eenokin tärkeät vuodet 1944 1952 1970 1971 1991 1994 Suojeluskunta lahjoittaa VPK:lle Eenokin tanssipaviljongin. Lava saneerataan ensimmäisen kerran. Tehdään isompi laajennus, jossa tanssilavan koko kasvaa tuhanteen neliömetriin. Aloitetaan bingon pelaamisen seitsemän vuoden jakso. Tanssit väliaikaisesti lopetetaan. Tanssitoiminta elvytetään, mutta tuhopolttaja polttaa koko lavan vielä samana kesänä. Hän jää kiinni ja kärsii teosta vankeusrangaistuksen. TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT MIKAEL SOININEN Frisbeegolf koukutti Eenokin hieno menneisyys sai upean jatkon, kun alueelle avattiin kesäkuun lopussa frisbeegolf-rata. Sen suosio on yllättänyt kaikki. { Pentti Pitkänen tykästyi heti lajiin, kun kokeili sitä kesällä ensimmäisen kerran. Tämä on merkittävästi edullisempaa kuin golf ja radan kiertää reilussa tunnissa, joten aikaa menee paljon vähemmän, tiivistää lajin hienoudet Pentti Pitkänen, joka aloitti frisbeegolfin tänä kesänä ja kiertää rataa nyt kymmenettä kertaa. Hän viskaa kiekon kohti 11. radan koria. Läheltä liippaa. Myös kunnan vapaa-aikasihteeri Lauri Parviainen on ollut menestyksestä ymmällään. Olen ollut tavattoman yllättynyt siitä, kuinka paljon pelaajia radalla on ollut. Parkkipaikalla on kesäviikonloppuisin ja arki-iltaisin kymmeniä autoja. Emme pidä lukua kävijöistä, mutta kyllä täällä on parhaimpina päivinä käynyt jopa satoja pelaajia. Parviainen on erityisen iloinen siitä, että lajin pariin on saatu houkuteltua sellaisia ihmisiä, jotka eivät muuten harrasta mitään liikuntaa. Myös se on ollut mukavaa, että pelaamassa on käynyt lapsia vanhempien ja isovanhempien kanssa. Laji kun soveltuu kaiken ikäisille ja kokoisille. Frisbeegolfilla on Suomessa jo 40 000 harrastajaa ja ratojakin on jo reilusti yli 300. Raskaan sarjan harrastajat kiertävät ratoja ympäri Suomen. Korkeuserot tuovat haastetta Juha Tervo tunnustaa jääneensä ihan koukkuun lajiin parin kuukauden aikana. Käyn pelaamassa kavereiden kanssa noin viisi kertaa viikossa. Yleensä heitämme putkeen pari kierrosta, Tervo hymyilee. Tämä on loistava laji. Tulee oltua ulkona, saa liikkua rauhakseen, edetä omaan tahtiinsa ja edistymistäkin on tapahtunut paljon. Tulokset ovat parantuneet huimasti ensimmäisestä pelistä. Tervon mukaan haastavinta lajissa on kaukaa puttaaminen. Frisbeegolf on vienyt jo niin mennessään, että mies on kavereineen käynyt pelaamassa myös Raumalla ja Harjavallassa. On kiva kokeilla erilaisia kenttiä. Tämä on hyvä kenttä, Rauman kenttä on vieläkin vaikeampi. Säkylässä väylien pituus on 1 237 metriä, mutta kun pelaajat kiertävät koko radan kävelymatkaa tulee noin 2,4 kilometriä. Aikaa yhteen kierrokseen menee tunnista puoleentoista. Radalla on paljon korkeuseroja, mitä on kiitelty. Se tekee pelaamisesta haastavaa ja toisaalta myös rankempaa. Kenttä on kiinnostanut myös ulkopaikkakuntalaisia. Pelaajia on käynyt niin Turusta, Tampereelta, Porista kuin Raumaltakin. Viimeistelytyöt käynnissä Myös kolmasluokkalainen Mitja Risku on tullut pelaamaan, ihan ensimmäistä kertaa. Kavereidenkin piti tulla mukaan, mutta kun heitä ei näkynyt, päätin kiertää radan yksikseni. On ollut kivaa. Muutimme Säkylään pari kuukautta sitten, kun isä siirtyi Lahden Hennalasta tänne prikaatiin. Lahdessakin kävin pelaamassa, sillä kodin lähellä oli kenttä. Risku kertoo viihtyneensä Säkylässä hyvin, kavereitakin reipas nuori mies on saanut jo paljon. Syksyn aikana radan viimeistelytyöt ovat jatkuneet. Ennen talvea pyrimme hakettamaan loput risut väylän pohjaksi. Myös loput kannot revitään maasta, Lauri Parviainen kertoo. Hän kiittää, että pelaajat ovat käyttäytyneet mallikkaasti. Tosin jotkut heittävät roskia maahan, vaikka radalla neljä isoa roskakoria. { Kuka tahansa voi mennä kokeilemaan pelaamista, sillä rata on avoin ja ilmainen kaikille. Radan parkkipaikalla on iso opastaulu, josta voi katsoa pelin säännöt, ohjeita peliin sekä ratakartan. Eenokki frisbeegolf 1Väyliä: 12 2Kokonaispituus: 1 237 metriä 3Väylien pituudet: 55 metristä 182 metriin 4Ihanneheittomäärä eli par: 38 5Ratasuunnittelija: Mika Vainio 6Radan ylläpitäjä: Säkylän kunta 17
Kunnanviraston yhteispalvelupisteestä saa kunnan, Kelan ja Verohallinnon palveluihin liittyvää neuvontaa. Se on avoinna ma to klo 9-15.45 ja pe klo 9-15. P. (02) 8328 446. Säkylän kirjasto, Sivarinkuja 6, on avoinna ma klo 13 19, ti to klo 9.30 19, pe klo 9.30 17 ja aattopäivinä klo 9 15. Säkylän vesi- ja viemärilaitoksen vikapäivystys p. 0440 594712 virkaaikana. Muina aikoina kiinteistötoimen ja vesihuollon varallaolopalvelu p. 0440 590 182. 80 Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto on avoinna kunnantalolla klo 8 15.45. Ajanvarausta suositellaan, p. (02) 83 281. Yleinen hätänumero on 112. Satakunnan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari on tavoitettavissa p. 044 701 7353 vuorokauden ympäri. Tapahtumat KOONNUT MAIJA RAUHA TIEDOT PERUSTUVAT lokakuun TILANTEESEEN. AJANTASAISET TIEDOT SÄKYLÄN NETTISIVUILTA www.sakyla.fi Kuvat Sini Rekola, Seila Hoppendorff ja Dreamstime 87 Harrasta joulua Säkylän kirkossa pidetään jouluinen runomusiikki-ilta sunnuntaina 8.12. alkaen klo 18. Teemana on Avaatko ovesi joulun tulla. Seurakunnan joulujuhlaa vietetään kirkossa keskiviikkona 18.12. Puuroa on tarjolla seurakuntatalolla. Sunnuntaina 15.12. kokoonnutaan laulamaan kauneimpia joululauluja kirkkoon klo 18. Joulu on jo lähellä sunnuntaina 22.12. klo 19, kun kirkkokuoro, nuorten musiikkiryhmä ja lapsikuoro esiintyvät kirkossa perinteisessä Ja me toivotamm' -konsertissa. Jouluaattona, tiistaina 24.12. on hartaus Uudenkylän hautausmaalla klo 15. Jouluaaton jumalanpalvelus alkaa kirkossa klo 16. Joulupäivänä, keskiviikkona 25.12. herätään jouluaamun sanajumalanpalvelukseen, joka alkaa klo 8. Tapaninpäivänä, torstaina 26.12. kirkossa on messu klo 18. { Aromaterapiakurssilla valmistetaan luonnonmukaisia voiteita ja hajuvesiä. Talven kurssitärpit 1Aromaterapiaa hajuvesiä ja voiteita luonnosta 16. 17.11. koulukeskuksen kotitalousluokassa alkaen klo 10. 2Hiihtokoulussa suksien voitelun ABC 14.11. koulukeskuksen pajassa klo 17.30. Tammikuussa perinteisen ja vapaan tyylin alkeet Kankaanpään pururadalla. 3Saamelaiset käsityöt: suola- tai kahvipusseja kierrätysmateriaaleista 25.11. ja 4.12. kirjaston monitoimitilassa klo 18. Erityisesti Lapin-kuumeeseen sairastuneille. 4Glögitorttuja itsenäisyyspäivään ja jouluun 4.12. koulukeskuksen kotitalousluokassa klo 17.30. 5Uimakoulu aikuisille alkaa 12.1. varuskunnan kuntotalossa klo 18.30. 6Iltapukujen etiketti 23.1. koulukeskuksen auditoriossa klo 18. Mitä pukeutumiskoodi kertoo ja miten juhlapuvut asustetaan oikeaoppisesti? Tarkemmat tiedot kaikista kursseista löytyvät Pyhäjärviseudun aikuisopiston opinto-oppaasta, jonka voi ladata Säkylän kunnan nettisivuilta. Ilmoittautumiset p.( 02) 8328 446 tai netissä. { Joulupukkijuoksuun ovat tervetulleita niin miehet, naiset, lapset kuin koiratkin. Viime vuonna juoksu keräsi suuren joukon myös katsojia. 89 Kolmas kerta toden sanoo! Säkylän Joulupukkijuoksu käynnistyy kolmannen kerran lauantaina 7.12. Tervetuloa mukaan joulupukit, -muorit ja tontut! Säkylän Joulupukkijuoksu ja Säkylän Yrittäjät ry:n perinteinen joulunavaus osuvat tänä vuonna itsenäisyyspäivän jälkeiseen lauantaihin. Ohjelmaa Säkylän torilla on luvassa aamukymmenestä alkaen, verryttely käynnistyy klo 11.30 ja juoksun lähtöpamaus kajahtaa klo 12. Helpon reitin voi juosta tai kävellä. Ainoat pääsyvaatimukset ovat maksettu ilmoittautumismaksu (alle 15-vuotiaat ilmaiseksi) ja joulupukin asu. Kunnantalolta voi varata punaisen nutun ja housut lainaksi edellisvuosien tapaan, mutta asua saa myös viritellä. Jo viime vuonna monet olivat nähneet vaivaa pukeutumisessaan. Jotkut heiluttivat puurokauhaa, toi- set täydensivät vaatetustaan sukellusvarusteilla. Tällaista saa olla lisää. Voi käydä niinkin, että paras asu palkitaan, vihjaa kunnanjohtaja Teijo Mäenpää. Joulupukkijuoksun avulla kerätään varoja perhepuiston rakentamiseen Säkylän keskustaan. Mukaan pääsee maksamalla osallistumismaksun 10 euroa Säkylän Yrittäjät ry:n tilille Säkylän Säästöpankki, FI06 4456 1440 0030 27. Ilmoittautua voi myös osoitteessa www.joulupukkijuoksu.fi tai puhelimitse numeroon (02) 832 8304. Sopivasti joulupukkijuoksun jälkeen klo 14 alkaa Säkylän jäähallissa Säkylän Naisvoimistelijoiden taitoluistelun minishow, jonka jälkeen on yleisöluisteluvuoro. Luistimet mukaan. 18
Terveyskeskuspäivystys on avoinna Säkylän pääterveysasemalla, Välskärintie 5, arkisin klo 8 18. Ajanvaraus p. (02) 832 9255. Viikonloppuisin Säkylän ja Euran terveyskeskukset päivystävät vuorotellen ajanvarauksella klo 9 15. www.sakylanjakoylionterveyskeskus.fi. Muina aikoina päivystää Loimaan aluesairaala, päivystyspoliklinikan puhelinnumero on (02) 314 3207, tai Satakunnan keskussairaala Porissa. Kannattaa soittaa ensin Loimaalle. Hammaslääkäripäivystys viikonloppuisin kiireellistä ensiapuhammashoitoa varten on Porin pääterveysasemalla, ajanvaraus p. (02) 621 3625 klo 9 10. 86 Säkylän kotihoidon vanhus - työn ohjaaja on Armi Kreivilä, p.(02) 832 8466. Kotihoidon päivystysnumero on 044 723 8143. Adventtia odottaen Arja Koriseva ja Tuulimyllyn Puhaltajat virittäytyvät joulun tunnelmaan Adventtia odottaen -konsertissa, joka järjestetään Säkylän kirkossa lauantaina 21.11. klo 21. Luvassa on jouluisia lauluja ja tunnelmaan sopivaa puhallinmusiikkia. Maineikkaan nuorisopuhallinorkesterin kapellimestarina toimii Marjo Riihimäki. 91 Joulumyyjäisiä 1Pyhäjoen Kyläyhdistys pitää myyjäiset Pyhäjoen Kyläpuodilla 20.11. klo 18 alkaen. Myynnissä jouluisia tuotteita, leivonnaisia ynnä muuta. Glögi- ja piparitarjoilu sekä arpajaiset. 2Vähäsäkylän kyläyhdistys järjestää perinteiset joulumyyjäiset 30.11. klo 10 14 Seuratalo Honkalassa, Poroholmantie 1. Myynnissä on kädentaitajien töitä, leivonnaisia, lahjatuotteita, laukkuja, hattuja ja paljon muuta. Kyläyhdistyksen puffetista saa kahvia ja puuroja. Arpajaiset. Tulossa: Säkylä-triathlon Triathlon on niin vaativa laji, että henkinen valmistautuminen ensimmäiseen Säkylä-triathloniin on syytä aloittaa viimeistään nyt. Tärkeä päivä on 14.6.2014 ja kilpailukeskus sijaitsee kunnantalolla. Triathlon on uinnin, juoksun ja pyöräilyn yhdistelmälaji. { Kirjastoon tulee joulukuussa esille saamelaisia käsitöitä, kuten nämä nutukkaat, jotka ommellaan käsin poron koipinahasta. 93 Lapin lumoa kirjastossa Pyhäjärviseudun aikuisopisto kokoaa Säkylän kirjastoon joulukuun ajaksi näyttelyn saamelaisista käsitöistä sekä Lappiaiheisesta kuvataiteesta. Näyttely juhlistaa valtakunnallista käsityön juhlavuotta 2013. Apulaisrehtori Päivi Åberg kertoo, että esille pyritään saamaan muun muassa aito lapinpuku. Enontekiössä asunut ja saamelaisia käsityötaitoja opiskellut Seila Hoppendorff on luvannut lainata näyttelyyn töitään. Maalauksia tulee Anita Hoppendorffilta. Mutta pystytetäänkö kirjaston pihaan Lapin kota? Se selviää aikanaan. Tammikuussa kirjastoon tulee näyttely Eija Saarisen suunnittelemista ja toteuttamista laukuista ja muista esineistä, jotka on tehty käytetyistä kahvipusseista. Saarinen on pitänyt aiheesta myös kursseja aikuisopistossa. Näyttelyn nimenä on Materiaalien kiertokulku kahvipussin uusi ulottuvuus. Nyt soitetaan! Joulukuun alkusoitot kuullaan Säkylän seurakuntatalolla maanantaina 2.12. musiikkiopiston orkesterien joulukonsertissa. Tilaisuus alkaa klo 18. Muskarin joulujuhla pidetään Koulukeskuksen auditoriossa tiistaina 17.12. klo 17.30. Tammikuussa Säkylän seurakuntatalolla voi seurata Hankien hohteessa -konserttia alkaen klo 18. Säestäjänä on Piia Hautala. Kaikkien konserttien esiintyjät ovat Huittisten musiikkiopiston oppilaita Säkylän seudulta. Metsän eläinten joulurauha Onko mitään rauhoittavampaa kuin hämärä, hiljainen metsä? Säkylän seurakunnan perinteinen laavuhartaus pidetään maanantaina 23.12. Vahoniemen Kekkosplassilla. Samalla julistetaan metsän eläimille joulurauha. Omaishoitoviikolla tapahtuu SPR:n Säkylän ja Köyliön osaston omaishoitajien tukitoiminta ja kunta järjestävät omaishoitoviikon tapahtuman Tupalan Hovissa, Jussilantie 1, maanantaina 25.11. klo 12 16. Tilaisuus on tarkoitettu omaistaan tai läheistään hoitaville ja se on maksuton. Ruokailun ja yhteiskyydin vuoksi toivotaan ilmoittautumista 18.11. mennessä, p. 044 345 6762. 98 Säkenöivää uutta vuotta! 96 Loma alkaa ja päättyy Säkylän kouluissa ja esiopetuksessa on syyslukukauden viimeinen koulupäivä lauantai 21.12. Opintielle palataan tiistaina 7.1.2014. Viikko 8 huilitaan talviloman merkeissä. Lukuvuosi päättyy lauantaina 31.5. paitsi esiopetuksessa, joka aloittaa kesäloman jo perjantaina 30.5. Uuden vuoden juhlinnasta Säkylän seudulla tiedetään ainakin se, että Pyhäjoen Kyläyhdistys järjestää tiistaina 31.12. varaslähdön uuteen vuoteen 2014. Glögitarjoilu on Suvisuulissa ja ilotulitus Pyhäjoen urheilukentällä alkaen klo 19. Laskiaisena 2.3. Pyhäjäoella kokoonnutaan Suvisuulille ja luisteluradalle laskiaisriehaan alkaen klo 15 alkaen. Jos sää sallii, tarjolla on pulkkamäki, luistelua, makkaran paistoa ja iloista yhdessäoloa. Mitkä plöröt? Plöröthän luonnollisesti syntyvät, kun kahviin lisätään viinaryyppy. Sivun 5 lause kuuluu yleiskielisenä näin: Juommeko viinaryypyn kahviin sekoitettuna, kysyi Olli Timolta, kun oli aikansa viivyteltyään selvittänyt asiansa kirjapainon kanssa ja saanut työn valmiiksi. 19
JULKINEN TIEDOTE JOKA JAKELUPISTEESEEN TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MIKAEL SOININEN JA MAIJA MÄNNISTÖ, ALASATAKUNTA 99 Hiihto on hienoa 100 10 x talvitekemistä 1Hiihtämään. Säkylänharjulla on 28 km latuja, joista 14 km valaistuja. Usein lunta, vaikkei muualla olisikaan. www.harjureitti.fi 2Pyhäjärvelle kalaan. Pilkkiminen on Suomen suosituin kalastusmuoto, ja Pyhäjärvestä saa hyvin saalista. Majoitusta tarjoavat ympärivuotisesti Matin mainiot kalamajat sekä Säkylän Erä- ja Kalastusmatkailu. Huovinretken puheenjohtajan Petri Eskolan mielestä hiihto on erityisen hienoa keväisellä hankikannolla, kun aurinko lämmittää. Mutta luistaa suksi Säkylänharjullakin. { Pyhäjärven jäällä on mukava hiihdellä aurinkoisena kevätpäivänä, vaikka monen mielestä parhaat ladut ovat Säkylänharjun maisemissa. Hyvät lumitalvet ja helppohoitoiset sukset ovat saaneet monet sellaisetkin innostumaan hiihdosta, joita ei ole vuosiin nähty ladulla. Petri Eskola on hiihtänyt aina. Tykkään hiihtää sekä luistellen että perinteisellä tyylillä. Se vaan on semmoista koko kehoa ja mieltä kiehtovaa. Joutuu tekemään töitä sekä käsillä että jaloilla ja saa vaihtelua, kun maastoprofiilin vaihtuessa on vaihdettava rytmiä ja tekniikkaa. Ei minua kylmä ja pimeä haittaa, mutta erityisesti tykkään hiihtää Pyhäjärvellä keväällä, kun aurinko jo lämmittää. Hankikannon aikaan pystyy luistelemaan vauhdilla ja menemään minne vain. Se on hienoa. Laskiaissunnuntaina ladulle! Mutta nyt piti puhua Huovinretken seuraavasta laturetkestä, joka järjestetään laskiaissunnuntaina 2. maaliskuuta. Tuolloin on tullut kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisestä laturetkestä, ja Eskola antaa ymmärtää, että juhlan kunniaksi on tulossa hiihtämisen lisäksi muutakin tekemistä ja näkemistä. Uskoisin, että saamme vanhoja suksia ja muita varusteita nähtäville. Voi olla, että yleisö pääsee kokeilemaan puusuksilla hiihtoa itsekin. Lapsille on tulossa omaa ohjelmaa. Monenlaista on mietitty, mutta katsotaan nyt, Eskola toppuuttelee. Varusmiehet hiihtivät Huovinretken alkuvuosina retkiladut auki armeijan suksilla. Eskolan toiveissa on, että nykypäivän varusmiehet näyttäisivät, millaisilla varusteilla he tätä nykyä hiihtävät. Järjestäjät huhkivat koko päivän Viime talvena Huovinretken laturetkeen osallistui 1 700 ilmoittautunutta hiihtäjää. Näin iso tapahtuma edellyttää erittäin kestäviä latuja ja isoa joukkoa vapaaehtoisia, jotka eivät itse ehdi sivakoimaan. Retkeä ei pystyttäisi järjestämään ilman muiden seudun yhdistysten apua. Järjestelyt sitovat noin 50 henkeä päivän ajaksi. Autot on ohjattava parkkiin, hiihtäjät opastettava lähtöpaikoille ja otettava vastaan, ja lämmintä mehua on hyvä olla tarjolla taukopaikoilla. Vampulassa kotitalousnaiset ovat pyörittäneet puffettia. Virttaalla meitä on auttanut eräseuran naisjaosto, Eskola kiittää. Laturetken voi lykkiä halunsa mukaan perinteisellä tai luistelutyylillä, eikä kukaan tarkkaile hiihtoasun vuosimallia. Kun numerolappuja ei ole, tapahtuman tarkka väkimäärä jää aina arvoitukseksi. Entä luikkiiko mukaan vapaamatkustajia? En ole siitä huolissani. Jokainen kulujen kattamiseksi saatu euro on meille tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on saada ihmiset liikkeelle sohvan pohjalta, Eskola sanoo. { Huovinretken laturetki veti viime talvena lähes 2 000 hiihtäjää. 5 faktaa Huovinretkestä 1Huovinretki ry on Suomen Ladun paikallisjärjestö, jonka kotipaikka on Säkylä. 343 jäsenestä valtaosa on Säkylästä ja sen ympäristökunnista. 2Yhdistyksen päätapahtuma on laturetki, jonka se järjesti ensimmäisen kerran 1.3.1964. Uudempia tulokkaita ovat täydenkuun aikaan maaliskuun lopulla järjestettävä kuutamohiihto sekä ystävänpäivän hiihtoretki. 3Sulan maan aikana Huovinretki järjestää keväisin pyöräretken ja syksyisin polkuretken. Lisäksi on Lapin-vaelluksia ja retkiä esimerkiksi lähialueen kansallispuistoihin. 4Kaikille retkille on yhteistä liikkuminen luonnossa ilman numerolappuja ja ajanottoa. Tapahtumat sopivat koko perheelle. 5Huovinretken nettisivut löytyvät osoitteesta www.huovinretki.fi ja harjureitistä saa lisää tietoa osoitteessa www.harjureitti.fi 3Munkkikahville sotilaskotiin. Huovinrinteen sotilaskoti on auki ma-to klo 8.30 20.30, pe klo 8.30 20, la ja su klo 15 20. 4Torstaina torille. Monipuolinen tarjonta seudun parhaita antimia klo 8 13. 5Piknikille tai nuotiolle. Harjureitin laavuilla, Myllytuvalla ja Turvekammilla on tulentekopaikat. Arenan alueen Kiviterassilla on takka, Löytäneenlammen rannalla ja Kivirannan kosteikolla laavut ja nuotiopaikat. 6Saunaan ja avantoon. Katismaan sauna on lämpimänä talvikaudella yleensä ti pe klo 17 21, la klo 15 21 ja su klo 15 20. Seurakunta pitää avantoaan auki Pihlavassa. Miesten ja naisten illoissa pääsee saunomaan. 7Lumikengillä jäälle. Lumi- ja jäätilanteen mukaan Pyhäjärvellä voi hiihtää, luistella, potkukelkkailla tai edetä lumikengillä. 8Lounastamaan. Ravintola Myllynkivi tarjoaa kolme lounasvaihtoehtoa ja purtavaa pikkunäkään Iso- Vimmassa, sisäänkäynti on Kivenhakkaajantieltä. www.amica.fi/myllynkivi. Toinen mukava lounaspaikka on Tupalan Hovi, Varppeenkuja 1. 9Haapsaareen paljuun. Huvila Haapsaaren saunaasiakkaiden vuokrattavissa on myös Ihmispata. Huvila toimii tilausravintolana. www.huvilahaapsaari.fi Harmonian hoitoihin. Beauty Center Harmonia 10 tar joaa monipuolisen valikoiman kauneusalan hoitoja ja kylpyläpalveluja myös ryhmille. www.bch.fi 20