1 GREEN CARE PALVELUTOIMINNAN MAHDOLLISUUDET ETELÄ-SAVOSSA ESISELVITYS HOIVA-ALAN YRITYSTEN KARTOITUS Seija Nissinen Mikkelin ammattikorkeakoulu
2 Sisältö 1. KARTOITUKSEN TAUSTA JA TAVOITE... 3 2. AINEISTO JA TYÖN TOTEUTUS... 4 2.1. Tiedonkeruun prosessi... 4 2.2. Perustietoa yrityksistä... 5 3. TULOKSET... 7 3.1. Luontoympäristön merkitys ja Green Care... 7 3.2. Green care toiminnan nykytilanne ja suunnitelmat yrityksissä... 9 3.3. Yritystoiminnan swot... 12 3.4. Tuen, avun ja koulutuksen tarve... 13 3.5. Etelä-Savon suuntaviivat ja painotukset... 14 3.6. Yrittäjien näkemykset itse maksavista asiakkaista... 17 3.7. Terveiset valtakunnantasolle... 17 3.8. Ajatuksia jatkohankkeesta ja sen sisällöstä... 17 4.YHTEENVETOA... 18 liitteet... 19
3 1. KARTOITUKSEN TAUSTA JA TAVOITE Tämä raportti on osa Green Care -palvelutoiminnan mahdollisuudet Etelä-Savon alueella esiselvitystä. Esiselvitys toteutettiin ajalla 1.8.2010-30.4.2011 ja sitä hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu. Esiselvityksen toteutuksesta vastasivat Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston Ruralia instituutti Mikkeli. Selvitystyön aikana kartoitettiin maa-, hevosja puutarhatilojen, hoiva- ja hyvinvointipalveluyritysten sekä luontoyrittäjien kiinnostusta green care -toimintaan. Lisäksi kartoitettiin Etelä-Savon kuntien ja pääkaupunkiseudun kuntien näkemyksiä ja kiinnostusta hankkia green care -toimintamallilla tuotettuja palveluja. Green care pohjaisten palvelujen kysyntäpotentiaalia selvitettiin myös kesällä 2010 järjestettyjen Farmari messujen yleisölle. Tässä raportissa keskitytään pääasiassa hoiva- ja hyvinvointialan yritysten käsityksiin green care toiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Green care -perusteiseen hoiva-, hyvinvointi- ja kuntoutuspalvelujen tuottamiseen on virinnyt kasvavaa kiinnostusta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Green Care -konsepti nähdään sosiaalisena innovaationa, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia maatiloille sekä hyvinvointialan ja maaseutuyrityksille. (Yli-Viikari ym. 2009, 10-17.) Green care on luonteeltaan väljä sateenvarjokäsite. Sillä tarkoitetaan toimintamallia, jossa luontoa, eläimiä, metsää, maa- ja hevostilojen töitä hyödynnetään hoidon, hoivan, kuntoutuksen tai kasvatuksen tukena. Toiminta sijoittuu usein luonnonympäristöön tai maatilalle, mutta luonnon elementtejä voidaan tuoda ja käyttää myös kaupunki- ja laitosympäristöissä. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2010.) Etelä-Savossa Etelä-Savossa on nähty erityisen hyvät mahdollisuudet green care - toimintamallin kehittämiseen. Luontoa, maaseutuympäristöä ja eläimiä ei ole hyödynnetty siinä määrin, kuin niitä voisi hyödyntää tavoitteellisessa ja pitkäjänteisessä kuntoutus- ja hoitotyössä. Green care toiminnan kehittäminen liittyy myös käynnissä olevaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennemuutokseen. Erityisesti kunnissa etsitään uusia tapoja tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja, maakunnassa erityisesti vanhustenhuollon palvelujen kehittämistarve on suuri niin rakenteellisesti kuin sisällöllisesti. Kysynnän ja rahoituksen haasteissa yhtenä mahdollisuutena nähdään palvelusetelin käytön laajentaminen, joka lisää kuluttajien valinnan vapautta ja sitä kautta voisi tarjota kysyntäpotentiaalia uudella tavalla tuotetuille palveluille. Valtakunnallisella tasolla esimerkiksi Etelä-Suomen isoilla kunnilla on
4 painetta lisätä ostopalvelujen hankintaa mm. lastensuojelupalveluissa, mikä avaa maakunnan yrittäjille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveysalan yritysten rooli on muuttumassa asiakkaiden ostovoiman lisääntyessä ja kuntien lisätessä palveluostojaan sekä markkinoiden kehittyessä. Alalle on leimaa-antavaa se, että isot yritykset valtaavat markkinoita valtakunnallisesti. (Kettunen, 2010). Etelä-Savon sosiaalipalveluyritysten toimipaikkojen määrä oli vuonna 2008 169 kpl, mikä vastaa 4 % koko valtakunnan sosiaalipalveluyritysten määrästä. Sosiaalipalvelut -raportin (Kettunen 2010) mukaan hoiva-alalla eniten työllistävät ikääntyneiden palveluasumis- sekä lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito -ryhmään lukeutuvat yritykset. Etelä- Savossa noudatellaan samaa linjaa, tosin leimaa antavaa on ammatillisen perhehoidon alaan kuuluvien yritysten keskimääräistä runsaampi määrä valtakunnallisesti verrattuna. 2. AINEISTO JA TYÖN TOTEUTUS 2.1. Tiedonkeruun prosessi Tämä aineisto perustuu Etelä-Savon hoiva- ja hyvinvointialan yrityksille tehtyyn kartoitukseen. Kartoitus toteutettiin otantana paperikyselynä ja haastatteluina. Hoivayrittäjien kyselyjen ja haastattelujen osalta hyödynnettiin AVI viraston rekisterejä, josta saatiin tilaamalla tiedot sekä luvanvaraisista että ilmoituksenvaraisista sosiaalialan yrityksistä ja palveluntuottajista. Tiedot ovat julkisia ja siten helposti saatavilla. Kyselylomake lähetettiin kirjepostilla 98 yritykseen tai palveluntuottajalle. Osa on yhdistyksiä. Lomakkeita palautui 18. Kyselylomakkeen palauttaneisiin oltiin yhteydessä puhelimitse ja sovittiin jatkohaastattelusta. Kyselyyn vastanneista yhtä lukuun ottamatta kaikki suostuivat haastatteluihin. Yksi haastattelusta kieltäytynyt oli kiinnostunut aiheesta, mutta ei voinut yrityksen tilanteen vuoksi sitoutua haastatteluun. Yksi kyselyn vastaus tuli nimettömänä ja ilman yhteystietoja, joten häneen ei voitu olla yhteydessä. Haastateltavia on lisäksi tullut Green Care -esiselvityksen aikana pidetyistä työpajoista sekä puskaradion välityksellä. Yhteensä kyselyjä ja haastatteluja on 28 yrittäjältä tai palveluntuottajalta. Suurin osa haastatteluista toteutettiin puhelinhaastatteluina, joista tehtiin muistiinpanot. 5 haastattelua tehtiin kasvotusten, jolloin haastattelut nauhoitettiin. Sanasta sanaan litterointia ei tehty, vaan haastatteluista koottiin yhteenvedot haastattelujen jälkeen.
5 Eniten kyselyihin ja haastatteluihin vastattiin vanhustehuollon yksiköistä, lastensuojelun perhekodeista sekä myös mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten hoitokodeista. Otoksessa on mukana myös yksi matkailu- ja yksi maatila, joilla molemmilla on yhtymäkohtia myös hyvinvointiyrittäjyyteen. Lisäksi otoksessa on kolme hevostilaa, joilla on myös hyvinvointialan yrittäjyyttä. Yritykset jakautuvat seuraavasti: - Vanhusten hoitokodit ja palveluasuminen, 7 yritystä - Mielenterveyskuntoutujien hoitokodit ja palveluasuminen, 3 yritystä - Kehitysvammaisten hoitokodit, 2 yritystä - Lastensuojelu/ ammatillinen perhekoti, 6 yritystä - Sosiaalityö ja perheiden palvelut, 3 yritystä - Hevostila, 3 yritystä (Kaikilla yrittäjillä lisäksi sosiaali- ja terveysalan peruskoulutus, mm., sairaanhoitaja ja fysioterapeutti) - Maatila/ pitopalvelu, 1 yritys - Matkailutila, 1 yritys - Eri-ikäisten kuntoutuspalvelut, 1 yritys - Työhyvinvointia tukevat palvelut, 1 yritys On huomattava, että kartoitusaineiston otos on valokoitunut. Kyselyihin ja haastatteluihin ovat vastanneet pääasiassa ne yrittäjät, joilla jo on tai on suunnitelmissa green care tyyppistä palvelutuotantoa tai ovat muuten kiinnostuneita aiheesta. Kartoituksen yhtenä tehtävänä oli tiedonsaannin lisäksi sitouttaa yrityksiä green care palvelutoiminnan jatkokehittämiseen Etelä-Savossa. Yritykset sijoittuvat Etelä-Savon kuntiin seuraavasti: Mikkeli 14, Savonlinna 4, Pieksämäki 3, Joroinen 1, Rantasalmi 2, Punkaharju 1, Ristiina 1, Heinävesi 1, Mäntyharju 1. 2.2. Perustietoa yrityksistä Kyselyihin ja haastatteluihin osallistuneista yrityksistä suurin osa sijaitsee maaseudulla tai kaupungin liepeillä, jossa luonto ja luonnon elementit ovat jokapäiväisesti läsnä. Vain muutama sijaitsee keskikaupungilla, esim. kerrostalossa. Varsinkin lastensuojelun perhekodeissa sekä muutamissa mielenterveyskuntoutujien yksiköissä on myös hevosia ja/ tai kotieläimiä. Kyselyihin ja haastatteluihin osallistuneet yritykset suhteellisen nuoria, suurin osa on perustettu 1-5 vuoden sisällä. Liikevaihdon ja henkilöstön määrän mukaan yritykset jakautuvat useita kymmeniä työllistäviin sekä toisessa ääripäässä yrittäjän/ yrittäjäpariskunnan työllistäviin yrityksiin.
6 Yritysten asiakaskunta on pitkäaikaista, palveluasuminen tai tehostettu palveluasuminen yleisimmät palvelumuodot yrityksessä. Yrittäjän maksava asiakas on useimmiten kunta. Kilpailuttamisen osalta osa yrittäjistä viesti uupumista jatkuviin kilpailutusprosesseihin. Joissain kunnissa yrittäjillä oli toistaiseksi voimassa olevat sopimukset, eikä kilpailutuksia tehty niin usein. Suurin osa yrityksistä määrittelee asiakaskuntansa olevan viiden vuoden säteellä sama kuin nykyisinkin. Asiakkaiden vaatimustason nousu suhteessa tarjottaviin palveluihin tunnistetaan, tulevaisuudessa palvelujen on oltava entistä monipuolisemmin ihmisen hyvinvointia tukevia. Muutostrendejä asiakaskunnassa ja kysynnässä mainittiin seuraavia: Muistisairaiden vanhusten määrä lisääntyy entisestään, jatkossa entistä nuoremmilla voi ilmetä muistisairauksia. Ikäihmisten vaatimukset palveluille ja niiden laadulle nousevat, ollaan entistä valmiimpia ostamaan myös omalla rahalla hankittuja palveluja tai jotain ekstraa kunnan tai yrittäjän tarjoamien palvelujen lisäksi. Neuropsykiatristen vaikeuksien diagnosoimisen lisääntyminen näkyy asiakaskunnassa, tarvitaan palveluja, jotka ovat suunnattu mm. nuorille neuropsykiatrisista vaikeuksista kärsiville asiakkaille. Myös esteettömille palveluille on entistä enemmän kysyntää. Yhteistyötä eri yritysten tai toimijoiden kanssa on tehty mm. siten, että hoitokodit ovat tehneet retkiä muutaman kerran vuodessa yrityksen lähistöllä sijaitsevalle maatilalle. Samoilta maatiloilta hankitaan myös elintarvikkeita yritykseen. Perhekodeilla on verkostoitumista hevostilojen kanssa, joissa useamman perhekodin nuoria käy ratsastamassa ja hoitamassa hevosia. Kolme yrittäjää on verkostoitunut niin, että yksi yrityksistä tarjoaa luontoympäristön elementtejä kahdelle muulle yrittäjälle osaksi lastensuojelun sosiaalityötä. Muuten yritystoiminnassa on verkostoiduttu mm. hankkimalla yhteistä koulutusta tai yrittäjät ovat lomittaneet toistensa loma-aikoja vaihdon periaatteella niin, että oman yrityksen asukkaat menevät verkoston muihin yrityksiin yrittäjän loman ajaksi. Suurin osa yrittäjistä on hakemassa green care toiminnasta lisäarvoa nykyiselle palvelukonseptilleen, muutamat yrittäjät kuvasivat uusien asiakasryhmien ja palvelutuotteiden rakentamisen gc -konseptin ympärille olevan tulevaisuuden suunnitelmissa. Kaiken kaikkiaan yritysten tulevaisuuden suunnitelmat ovat varsin maltillisia, suurin osa etenee nykyisellä palvelutuotteilla ja asiakkailla. Muutama yrittäjä suunnittelee yritystoiminnan laajentamista uusiin tuotteisiin ja asiakkaisiin ja näkee siinä gc:n mahdollisuutena. Eniten kasvuhakuisuutta on isoissa yrityksissä, joissa tuodaan esille myös se, että on etsittävä lisää maksavia asiakkaita kunnan ostopalvelujen lisäksi.
7 3. TULOKSET 3.1. Luontoympäristön merkitys ja Green Care Mielikuvat green care käsitteestä olivat monivivahteiset. Yleisesti nostettiin esille, että sanapari green care on kankea ja vaikeasti hahmotettava. Lisäksi se tuo aiheen ulkopuolisia mielikuvia mm. lannoitteisiin ja pesuaineisiin liittyen. Yrittäjät kuvasivat green care- sanaparin tuomia mielikuvia näin: Mielikuvat green care:stä, mitä green care on - Luontoarvojen ja resurssien huomioiminen ja hyödyntäminen hoivatyössä, Hollanti edelläkävijänä - Suomalaisuus, perinteiset arvot, luontoarvot - Vihreitä elämänarvoja, luonnossa eloa ja oloa. Kaikilla pitäisi olla oikeus siihen ikään tai vammaan katsomatta. - Vihreää, luonnonmukaista, pehmeää tapaa olla vuorovaikutuksessa metsäkellintää - Luonnonmukaista ja hyvinvointia sekä rauhallisuutta - Hiljentymistä, rauhoittumista, pysähtymistä tähän hetkeen - Ihmisen ja luonnon kunnioittamista - Luonnon anti ihmisille - Luonnon hyötykäyttö fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävänä hoitona - Luonnon ja elämisen yhdistäminen, ympäristö hoitaa ihmistä. - Luonnollista välittämistä sekä ihmisistä että ympäristöstä - Kestävä kehitys ja sen elementit - Terapeuttisuus ja luonnollisuus - Luonnonläheisyys ja luonnon elementit ovat meille arkipäivää, on kulttuurisidonnaista haluta olla lähellä luontoa. - Vanhat asiat, ennen vanhaan luonto oli osana ihmisten elämää, nyt ei enää ole. Luonnon ja elämisen yhdistäminen, ympäristö hoitaa ihmistä. - Hyödynnetään luontoa ja ympäristöä ihmisten elämässä ja hyvinvoinnissa. - Vihreä hoiva lisää ihmisten elämänlaatua luonnon avulla, lohtu ja hoiva. - Luonnon hyötykäyttö, esim. vanhuksille fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävänä hoitona. - Ympäristön vaikutus ihmiseen on todella merkittävä - Yritetäänkö tässä tehdä jotain liian hienoa, monille sana GC on ollut kauhistus meidän yrityksessä. - Se on luonteva ja luonnollinen tapa. Nykyään mietitään asioita liikaa, esimerkiksi hoitotyössä mennään liikaa niihin terapioihin. Jos ympäristö on jo sellainen, että se luo sen terapian, niin ei siihen tarvitse kenenkään lähteä vääntämään sitä. Se on luonnollista ja yrityksen palvelussa ja tuotteissa sisällä olevaa.
8 Useat vastaajat olivat jo lapsuudessaan asuneet maaseudulla. Myös aikuisena kytkös luontoon ja eläimiin on ollut vahva. Luonto on minulle elämäntapa, olen aina asunut maalla ja on ollut eläimiä. (hoitokotiyrittäjä). Olen miettinyt tätä (green care) pitkään totesi usea vastaaja. Mikä green care:ssä kiinnostaa Suurimmalla osalla vastaajista oli jo pitempään ollut kiinnostusta green care tyyppisen toiminnan käynnistämisestä tai laajentamisesta. He kuvasivat kiinnostustaan seuraavasti: - Luonto tuo lisäarvoa ja mielekkyyttä arkeen (mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten tehostettu palveluasumisyksikkö) - Eläinten merkitys ja vaikutus ihmisiin on merkittävä. - Luonnon kautta muistihäiriöisille tunnekokemuksia, visuaalinen kokeminen tärkeää - Yrityksessä on asiakkaita, jotka eivät kommunikoi puheella, eläimet antavat väylän vuorovaikutukseen ja vastuulliseen huolenpitoon. - Kiinnostaa se, minkälaisiin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota, että voisimme käyttää hoitokodin ympäristöä enemmän asukkaiden aktivoinnissa ja toimintakyvyn ylläpidossa (mt -kuntoutujien asumisyksikkö) - Olen laajentamassa oman yrityksen toimintaa GC:n suuntaan, se kiinnostaa. Mitä hyötyä green care:sta on Monet olivat jo työssään nähneet sen, miten luonto ja eläimet vaikuttavat heidän asiakkaidensa tai asukkaidensa hyvinvointiin. Green care toiminnan vaikutuksia kuvattiin seuraavasti: - Olen nähnyt niin läheltä, miten eläin tuo lohtua ja iloa sijoitettuna oleville lapsille. (perhekotiyrittäjä). Pidemmällä aikajänteellä tallille työskentely näkyy lapsen käytöksessä, tulee henkistä kasvua, rentoutta, käytösongelmat vähenevät ja vastuu pienemmistä lapsista kasvaa. - Tallilla on tiukat säännöt, isommat lapset auttavat tallilla käyviä pienempiä lapsia, he jäsentävät samalla omaa sisäistä maailmaansa. Ratsastaessa ei voi keskittyä mihinkään muuhun, on kuunneltava opettajaa ja muita tallilaisia, keskittymiskyky paranee. Hevosen ja ratsastajan välinen vuorovaikutus on keskeistä, hevosen ja ihmisen välillä on yli 100 eri impulssia. - Hevoset ovat olleet perhekodin nuorille tärkeitä, niitä vaikutuksia pitäisi kertoa eteenpäin. - Koiran kautta nuoret näyttävät tunteitaan - Tallilla kävi vammainen nuori tyttö, joka ei puhunut lainkaan tallille tullessaan, hevosen kanssa oleminen ja ratsastaminen vaikuttivat niin, että tyttö alkoi kommunikoida puhumalla. - Luonto karsii turhan kiireen ja hössötyksen ihmisestä ja antaa lisää aikaa. - Meillä on asiakkaita, jotka eivät puhu, eläimet antavat keinon vuorovaikutukseen sekä vastuullisuuteen ja huolenpitoon.
9 3.2. Green care toiminnan nykytilanne ja suunnitelmat yrityksissä Yritysten nykyinen green care toiminta on koottu seuraavaan taulukkoon. Nyt Luontoavusteiset - Metsä- ja laavuretket lähiluontoon - Erilaiset retket mm. maatiloille muutaman kerran vuodessa -> elämykset, virkistys ja ihmisten aktivointi - Paikallisten kalastajien kanssa yhteiset kalastusretket - Kuunnellaan linnunlaulua pihalla - Ruokaillaan ulkona majassa - Ihmisenä kasvun ja työhyvinvoinnin kursseja järjestetään luonnossa, luonnon elementtejä hyödyntäen - Yritykseen tulee elintarvikkeet läheiseltä maatilalta, samalle tilalle tehdään myös vierailuja vanhusten kanssa - Nuorten kanssa liikutaan luonnossa ja vesillä - Sosiaalityötä luonnollisesti konsepti perheille ja lastensuojelun asiakkaille. Eli hyödynnetään luonnon ja luontoympäristön toiminnallisia elementtejä osana lastensuojelun sosiaalityötä. - Sosiaalista kuntoutusta mm. kanoottiretken muodossa. - Paikallisen oppilaitoksen nuoret tekevät meille retkiä maaseudulla sijaitsevaan vanhusten hoitokotiin. Eläinavusteiset - Vammaisratsastusta ja sosiaalipedagogista hevostoimintaa erityisryhmille ja syrjäytymisvaarassa oleville asiakkaille, lapsista aikuisiin. Hevosia käytetään erityisryhmien kanssa auttamaan yhteyden löytämisessä omiin tunteisiin ja oman käyttäytymisen vaikutusten havaitsemiseen. - Kaverikoirat ystävänpäivänä kylässä palvelutalossa - Yrittäjän koirat ovat päivähoidossa hoitokodissa - Hevostilalla/ perhekodissa vierailee asiakkaita päihdelaitoksista. Tilalla lisäksi 4H liiton kesälapsitoimintaa, ratsastus- ja eläintenhoitoleirit sekä mökkiläisten lapset käyvät. Vanhainkodista on käynyt vanhuksia ja vammaisryhmiä, he katselevat eläimiä ja juovat kahvit. 11 vuotta sitten alkaneessa perhekotitoiminnassa ratsastus ja luonto tärkeä hoidollinen elementti. - Perhekoti ostaa koiraterapeutin ja hevostallin palveluja (ratsastus ja leirit) lapsille ja nuorille - Yritys kehittää työtoimintaa asiakkailleen läheiselle maatilalle, eläinten hoitamista yms. tilan töitä. - Perhekotimme lapsista osa on ollut läheisellä maatilalla työharjoittelussa. He ovat saaneet sitä kautta kosketuksen luontoon ja
10 maatilan töihin. - Olemme käyttäneet kissoja, koiria ja hevosia asiakkaiden kanssa työskentelyyn. - Asiakkaat osallistuvat eläintenhoitoon (kehitysvammaisten hoitokoti maalla) Muut - Päivätoiminnassa ekomateriaalien hyödyntäminen askartelussa yms. - Perhekodissa kotiopetusryhmä niille lapsille, jotka eivät voi mennä isoon ryhmään koulussa. - Vanhusten hoitokodin yhteydessä olevalla maatilalla on käynyt Helsingistä tukea tarvitsevia nuoria GC osaaminen - Yrityksessä käytetty luontoa ja eläimiä hyvinvoinnin tukemisessa, siitä on jo kertynyt hiljaista tietoa (mm. perhekodit ja vanhusten palvelukodit) Jotkut yritykset näkivät green care toiminnassa mahdollisuuden uudistaa hyvinvointipalveluja. Esim. sosiaalityössä tarvitaan uudenlaisia menetelmiä kohdata asiakas ja perhe sekä tukea perheen sisäistä vuorovaikutusta. Esimerkiksi lastensuojelussa nähdään perheiden kanssa tekeminen mahdollisuutena päästä paremmin sisälle perhedynamiikkaan ja sitä kautta avata esimerkiksi vuorovaikutukseen liittyviä solmuja. Yritysten tulevaisuuden suunnitelmat green care toiminnan kehittämiseksi on koottu seuraavaan taulukkoon. Tulevaisuudessa Luontoavusteiset - Kasvimaa palvelukodin sisäpihalle, paikka jo valmiina (useampi maininta) - Lisää jalkautumista luontoon - Kummimaatila/ kumppanuusmaatila/ kesämökki, jonne voisimme mennä asukkaiden kanssa kokemaan/ elämykset / retket - Kehitysvammaisille, vanhuksille ja muille asiakasryhmille palvelukotiin tuotuna kokonaisvaltaisesti aistittavia luontokokemuksia (tuoksut, äänet, tuntoaistimukset) -> liikuteltava aistihuone / aistimatkalaukku - Paikalliset lintubongarit kertomaan linnuista ja esittelemään lintujen ääniä - Kukkien istutusta - Työyhteisöille luontoympäristöä hyödyntävää tyhy-toimintaa - Yrityksellä hyvä sijainti, mietimme, miten osaisimme paremmin hyödyntää ympäröivää luontoa, nyt perhekodin nuoret harrastava
11 paljon kodin ulkopuolella. Esim. Otavan opiston kanssa voisi tehdä yhteistyötä, opiskelijat ja perhekodin nuoret tekemään yhteisesti piha- ja ulkotöitä. - Luontopolku toimintapisteineen. Polkua voisi hyödyntää omat asukkaat sekä voisin myydä palvelua muille esim. päivätoiminnan mahdollisuutena. Eläinavusteiset - Nuorille/ työkykyisille palvelutalomme asukkaille työtoimintaa maatilalla tai tallilla, vammaispalvelulain perusteella päivätoiminta lakisääteistä - Yrityksessä on ratsastusta harrastava palveluohjjaja, hän voisi mennä asukkaiden (mielenterveyskuntoutujat) kanssa talleille hoitamaan hevosia ja tekemään tallin töitä. - Hevostalleillamme erikoistumista esim. vammaisratsastukseen - Voisimme ottaa jatkossa hevostilallemme enemmän vanhus- ja/ tai vammaisryhmiä ja tuotteistaa asiaa, nyt ei otettu maksua - Suunnittelemme musiikkiratsastuksen aloittamista - Kartoitamme asiakkaiden (miel.terv. ja päihdeongelmaiset, kehitysvammaiset) halukkuutta ja taitoja hoitaa eläimiä. Edistämme työtoiminnan käyttöönottoa yrityksessämme. - Yrittäjä valmistumassa ratsastusterapeutiksi, yritystoiminnan kehittäminen terapiapalvelujen myyntiin. Muut - Olisimme valmiita ostamaan lomitus-, viikonloppu- ja kesälomapaikkoja perhekodin nuorille esim. maatilalta. Tilalla ei tarvitse olla kova ammattilainen lastensuojelussa, vaan luotettava, nuoria ymmärtävä aikuinen. - Maatila voisi olla nuorille myös työkokeilupaikka (rahoitus työhallinnon kautta) - Olemme kiinnostuneita tekemään yhteistyötä muiden maaseutuympäristössä toimivien yrittäjien kanssa, esim. työharjoittelupaikkoja ja virkistäytymistä nuorillemme sekä työyhteisöllemme. - Hoitokotimme hankkii uuden rivitalon, jonka lähellä sijaitsevalle maatilalle voisi tulla esim. nuoria työtoimintaan. - Kotiopetusryhmän kehittämistä niin, että GC on mukava kasvatuksessa ja opetuksessa. GC osaaminen - Yrityksestämme voi osallistua johonkin GC koulutukseen henkilökuntaa (useampi maininta) - Olemme kiinnostuneita hankkimaan gc palveluja asiakkaillemme myös muilta palveluntuottajilta, emme tarvitse välttämättä itse tuottaa gc -palveluja.
12 3.3. Yritystoiminnan swot Yrittäjiltä tiedusteltiin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia green care toiminnan kehittämiseen liittyen. Vastaukset on koottu oheiseen taulukkoon. VAHVUUDET Järvi, metsä ja luonto lähellä yritystä/ yritys luonnon keskellä (lähes kaikilla) Hevoset ja pieneläimet omassa yrityksessä (perhekoti) Ympäristö tukee ja mahdollistaa GC toiminnan, tuo viihtyisyyttä ja hyvää oloa Palvelukodin rakennusvaiheessa suunniteltiin hyötytarha/puutarhapalsta sisäpihalle MAHDOLLISUUDET Yrityksen sijainti luonnossa/ luonnon lähellä, ympäristö (lähes kaikilla vastaajilla) Yrityksessä jo nyt henkilöstöä, jotka käyttävät luonto- ja/tai eläinavusteisia menetelmiä tai ovat kiinnostuneita niiden kehittämisestä Yritystoiminta alkuvaiheessa, toimintakulttuuria haetaan, siinä GC:n kehittäminen yksi mahdollisuus Joissakin kilpailutuksissa (mt palvelut) nähtävissä, että kunnat hakevat uusia innovaatioita, miten asiakkaiden hoidossa eroon lääkekeskeisyydestä -> GC:n mahdollisuus GC konsepti sopii erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin, On jo olemassa maksukykyisiä asiakkaita, jotka hakevat uusia elämyksiä Hyvät verkostot rakentamalla GC:ssä on mahdollisuuksia, yrityksissä (perhekodit) valmiutta ostaa asiakkailleen muiden yrittäjien tuottamia palveluja maatiloilta ja luontoyrittäjiltä. Kotitalousvähennys mahdollistaa monille asiakkaille yksityisten palvelujen käytön. HEIKKOUDET UHAT Yrityksen sijainti ja fyysiset tilat huonot GC:tä ajatellen, kerrostalon 6. krs, ei omaa pihaa tai puutarhaa. Yritys on nuori, yritystoiminta alkuvaiheessa, perustamiseen liittyvät asiat pinnalla, henkilöstö ei ehdi perehtyä gc teemaan Että ei ole aikaa tuotteistamistyölle GC ei ole suuren yleisön tietoisuudessa Maakunnassa ei ole verkostoitumisen kulttuuria, miten GC toimijat verkottumaan? GC ei voi maksaa paljon, eikä sitoa työvoimaa Asiakkaiden kunto (vanhukset ja mt kuntoutujat) huonokuntoisia/ sairaita, vaikeuttaa hoitokodin ulkopuolelle suuntautuvaa GC toimintaa Hankala löytää rahoitusta investointeihin Kuntien ostopalvelujen kilpailutuksessa hinta ratkaisevin kriteeri Allergiat (asukkaat + työntekijät) rajoittavat eläinavusteisten menetelmien käyttöä (esim. eläin hoitokotiin) Henkilökunnan motivointi; miten eroon ajattelusta tämä on ylimääräistä perustyön lisäksi, teen vain perustyön. Miten saada henkilökunta haltioitumaan Tuleeko GC:stä palvelukodin koko henkilöstön tärkeä arvo? Itse olen yrityksen vastaava työntekijä, miten saan omistajan kiinnostumaan? Mistä aikaa GC:n toteuttamiseen? Yksikön arkirutiinit eivät mahdollista GC toimintaa, jo sauna-ajan siirtäminen illaksi mahdollistaisi vanhusten paremman yöunen, mutta ei aikataulullisesti mahdollista, käykö GC:lle samoin, hyöty ymmärretään, mutta ei voida resurssien puutteessa toteuttaa Jos GC:ä ei saada kiinnitettyä oppilaitosten opetussuunnitelmiin (esim. lähihoitaja), niin asia ei etene Säädökset tiukkoja, esim. jokaisesta retkestä on tehtävä turvallisuussuunnitelma ja omaisilta
13 kysyttävä luvat Homma jää liian pieneksi piperrykseksi oman hoitokodin sisällä -> asiakaskunnan laajentaminen itse maksaviin kunnan ostopalvelusopimuksen lisäksi Pystytäänkö järjestämään riittävästi työvoimaa GC:n tuottamiseen Perhekodin nuorten asenteiden voittaminen, kaupungissa eläneelle on shokki tulla tänne korpeen. Ennaltaehkäisevää työtä ei arvosteta eikä siihen olla valmiita satsaamaan, se uhka myös GC:lle Onko nyky-yhteiskunnassa tilaa GC:n arvoille ja arvomaailmalle, miten GC:stä merkittävä arvo esim. vanhusten hoitotyössä. 3.4. Tuen, avun ja koulutuksen tarve Yrittäjät nostivat vastauksissaan voimakkaasti esille, että green care toiminnan kehittämiseksi tarvitaan apua, tukea ja koulutusta. Aihealue on uusi, joten tietoa tarvitaan myös green care toiminnan perusteista ja vaikutuksista. Seuraavat asiat nousivat keskeisinä esille avun, tuen, neuvonnan ja koulutuksen näkökulmista. - Verkostojen rakentaminen välttämätöntä (seutu, maakunta, valtakunta) o Maatilat, hoivayrittäjät ja muut asiantuntijat saman pöydän äärelle o Verkostojen rakentamiseen tarvitaan tukea ja ohjausta o Oltava keskustelufoorumeja, joissa eri asiantuntijoiden ja muiden yrittäjien kanssa voisi pohtia, mitä GC on omassa yrityksessä - Tuotteistaminen o Vinkit ja tietoa GC palvelujen tuotteistamiseen o Yrityksen ulkopuolista apua, esim. puutarhuri opastamaan puutarhan hyödyntämisessä - Koulutus o Perustietoa siitä, mitä GC on sekä tietoa sen vaikuttavuudesta ja merkityksestä o Mitä erilaisia GC menetelmiä on ja miten niitä toteutetaan (mm. eläinavusteiset menetelmät mainittiin useamman kerran) o Eri oppilaitosten opetussuunnitelmiin, mm. lähihoitajat, GC opintojaksoja vahvistamaan tulevien työntekijöiden menetelmällistä osaamista. o Lyhyitä koulutuksia ei monia tapaamiskertoja esim. ½ päivää kerrallaan (mm. lakiasiat, gc:n vaikutukset ja menetelmät - Muut o Apua GC tietoisuuden lisäämiseen omassa yrityksessä (ja sitä kautta koko maakunnassa) Asukkaille, henkilöstölle ja omaisille tietoa ja tietoiskuja GC:stä ja sen
14 merkityksestä = tarvitaan GC konsulentti kiertämään yrityksissä pitämässä toiminnallisia tietoiskuja GC:stä, sote- ja puutarha-alan opiskelijat mukana. o Asennekasvatusta, että GC ei ole mitään huuhaata. 3.5. Etelä-Savon suuntaviivat ja painotukset Kaikki vastaajat nostivat esille Etelä-Savon luontaiset mahdollisuudet gc- toiminnan käynnistämiseksi ja laajentamiseksi. Seuraavat asiat nousivat esille maakunnan mahdollisuuksina ja kompastuskivinä. Maakunnan mahdollisuudet - Kaunis, huikea, puhdas luonto ja ympäristö helposti saavutettavissa - Luonto ja luontoarvot ovat nousussa myös kaupunkilaisten keskuudessa, tähän kiinnostukseen vastaaminen maakunnan upealla luonnolla ja vesistöillä - Luonterin alueessa olisi mahdollisuuksia - Matkailuun on panostettu, tuleeko sieltä maksavia asiakkaita myös GC palveluille? - Luontomatkailun edellytykset hyvät ja matkailun kehittäminen on edennyt. GC ja (luonto)matkailu voisivat hyvin tukea ja täydentää toisiaan, olemassa olevaa osaamista ja infraa voisi hyödyntää. - Selkeät mahdollisuudet on olemassa, jos löytyy riittävästi motivaatiota yrittäjiltä. - Maakunnassa on paljon sellaisia paikkoja (maatiloja, matkailuyrityksiä, hevostiloja), joissa on tekemistä ja kokemista tarjolla -> niiden hyödyntäminen - Potentiaalia on, se pitäisi nostaa pintaan, verkostoitua ja luoda kumppanuuksia sekä siltä pohjalta uusia palvelukonsepteja. - GC:stä voisi rakentaa koko maakunnan brändiä, joku tunnettu henkilö antamaan GC:lle kasvot - Maaseudun terapeuttisuus ja terapeuttiset vaikutukset selkeämmin esille - Yritysten on sijaittava sopivilla paikoilla luonnon keskellä. Tärkeää on luoda lähiseudun yrittäjien kanssa verkostoja, jotka voivat hyödyntää green care ajattelua. - Kyllä onnistuu, kun saadaan solmittua suhteita maatilojen ja muiden toimijoiden kanssa. Maakunnan kompastuskivet - Yhteistyön kulttuuri edelleen ontuvaa, verkostoituminen vaikeaa - Asenneongelmat GC:ä kohtaan - Luonto ja maaseutu meillä niin lähellä, että sitä ei välttämättä ymmärretä, otetaan itsestään selvänä - Palveluntuottajat pitää saada motivoitumaan asiaan pitemmällä tähtäimellä, ettei tästä tule hetken innostus. - Pitkät välimatkat, ohjaajien ja rahan puute. - Julkisen sektorin taloustilanne.
15 Kysyttäessä yrittäjien näkemyksiä tulevaisuuden potentiaalisista asiakasryhmistä, nostettiin esille seuraavat asiakasryhmät: - Ikääntyvät ja muistisairaat, dementoituneet vanhukset. Erityisesti ennaltaehkäisevää muistityötä tarvitaan - Mielenterveyskuntoutujat - Kehitysvammaiset - Nuoret ja syrjäytyneet sekä lastensuojelun asiakkaat - Työllistämispalvelut, työtoiminta, työharjoittelut, työhön tutustumiset nuorille, ammatinvaihtajille ja vajaakuntoisille - Työhyvinvoinnin palvelut, jolloin yritys maksaa työntekijän virkistäytymisen ja elpymisen Seuraavassa taulukossa on koottuna asiakokonaisuudet ja toimenpiteet, joita yrittäjät nostivat esille kysymykseen Mihin pitäisi panostaa maakunnan tasolla Green Care toiminnan kehittämiseksi? ASIAKOKONAISUUS ESITETYT TOIMENPITEET Verkostoituminen ja kumppanuus - Tietoa palveluntuottajista (maatilat, puutarhat, tallit, eläinpihat), jonne yritys voi mennä erityisryhmien kanssa vierailemaan, eläimiä katsomaan ja/ tai osallistumaan tilan töihin, kummimaatila / talli / kesämökki - GC palvelujen keskusvaraamo (nettiin tai ihmispalveluna), vähintään maakuntatasoinen, sitä kautta tietoa kohteista, varaus ja järjestelyt. - Tuotteiden rakentaminen yhteistyössä maatilan ja hoivakotien kanssa -> tietoisuus, mitä edellyttää osapuolilta (esteettömyys, ympäristö, osaaminen) - Kummimaatilatoiminnan keskittäminen niin, että useampi hoitokoti käyttää samaa -> volyymi/ kannattavuus - Maatilalla hoivakodin oma vuokrapalsta, jossa kasvien kasvattamista - Oman toiminnan ympärille rakennettava systemaattiset verkostot ja haettava sopivat yhteistyökumppanit - Ennakkoluulotonta verkostoitumista, rakennetaan useamman toimijan/ yrittäjän verkosto, jotka tuottavat palveluja, mukana mm. kulttuurituottajat, taideterapia yms. - Lähiruoka otettava mukaan green care -palvelukonseptiin GC laatukriteerit - Oltava selkeät, auki kirjoitetut GC kriteerit, jotka pitää täyttyä ennen yrityksen hyväksymistä GC palveluntuottajaksi (ketkä tekevät ja määrittelevät?) - GC logo kriteeristön täyttämisen merkiksi (esim. päivähoidossa
16 vihreä lippu, voiko ideaa hyödyntää GC kriteeristön luomisessa) - Saatava näkyväksi GC:n hyöty ja ansaintalogiikka yritykselle Tuotteistaminen - Tehtävä GC tuotteita - Ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen GC:n kautta - Hoivayritysten tuoteskaalan laajentaminen, esim. jonkin hoivakodin tuotteeksi kuntoutusjaksot GC palvelukonseptilla, käyttäjinä ikäihmiset ja työikäiset - Tarvitaan kokonaisvaltaisia GC tuotepaketteja, jossa mukana luontokokemusten ja eläinten lisäksi paikallinen ruoka - Tuotteet oltava turvallisia, asikkaasta kannettava vastuu, säännöt selkeät ja turvavälineet kunnossa Kysyntä, asiakkaat ja markkinointi Näkyvyys, tunnettuus, brändi, - Markkinoinnin taito ja tehostaminen - Nettisivut ja siellä näkyvissä GC yritystoiminnassa - Panostettava asiakkaiden tietoisuuden lisäämiseen GC palveluista, asiakkaiden puuttumisesta alan keittäminen ei jää kiinni. - Tietoa, näkyvyyttä, infoa GC:stä - GC konsulentti yrityksiin pitämään GC toimintatuokioita ja kertomaan aiheesta (asukkaat, henkilöstö, omaiset) - GC osaksi Saimaa brändiä - Päättäjille tietoa GC:n merkityksestä Kuntien ostopalvelut - Palvelusetelejä lisättävä ennaltaehkäisevään toimintaan - Kilpailutuksissa enemmän painoarvoa vireystilan ylläpito ja virkistäytyminen kriteereille. - Kilpailutuksessa yrityksen green care toiminta tuotava esille ja perusteltava, mitä lisäarvoa tuo palveluun. Green care on oltava yrityksen toiminnan punainen lanka, eikä irrallinen lisätuote. - Kunnan toimintakulttuuri on vahva, uusien tuotteiden ja ideoiden läpisaaminen on haasteellista. Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen on edelleen puheiden tasolla. Tutkimus - Kerätään tutkimustietoa GC:stä ja sen vaikutuksista, kun toiminnan kehittämistä tehdään Arvot ja asenteet - GC maakunnan yhteiseksi arvoksi, joka läpäisee monia toimintoja - GC oltava vastuullista toimintaa, asiakkaista on pidettävä huoli - Vanhuudesta voisi tehdä arvokasta ja GC:llä tärkeä aktivoiva rooli Ammatillisuus ja osaaminen - GC yrittäjät oltava alan ammattilaisia, riittävä valvonta - Oppilaitosten opetussuunnitelmiin GC -> tulevat sos.- ja hoitoalan ammattilaiset ymmärtävät GC:n merkityksen
17 3.6. Yrittäjien näkemykset itse maksavista asiakkaista Itse maksavien asiakkaiden osuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskunnassa nähtiin rajallisena. Vanhustenhuollon asiakaskunta nähtiin suurimpana potentiaalina maksaa itse esim. green care palveluista. Myös matkailussa, erityisesti hyvinvointimatkailussa nähtiin itse maksavien potentiaali. Asiakasryhminä mainittiin esim. hyvätuloiset turistit, lapsiperheet ja ne, jotka ovat jo nähneet kaikki matkakohteet. Ulkomaalaiset asiakkaat, erityisesti venäläiset, nähdään potentiaalina green care palvelujen kehittämisessä. 3.7. Terveiset valtakunnantasolle Green care -toiminnan kehittämisessä nähdään monia valtakunnallisestikin merkittäviä uudistustarpeita. Haastatteluissa yrittäjät viestittivät mm. siitä, että mielenterveyskuntoutujille on saatava vastaava laki, kuin vammaispalvelulaki on. Vammaispalvelulakiin on kirjattu vammaisen oikeus päivätoimintaan ja työtoimintaan. Koska mielenterveyspuolella ei ole vastaavaa lakia, on mielenterveyskuntoutujien työtoiminnan järjestäminen hyvin kirjavaa ja vaihtelee kuntakohtaisesti. Toisena asiana mainittiin, että verotusta on kehitettävä niin, että se ei ole esteenä terapiaeläinten hankinnalle. Yhdellä haastateltavalla hevostilalla oli kokemusta, että verottaja ei hyväksynyt hevosen hankintaa kuluksi. Verottajan mielestä hevosella ei voi olla sitä hoidollista ja kuntouttavaa merkitystä, jota yrittäjän hakemuksessa oli kuvattu. 3.8. Ajatuksia jatkohankkeesta ja sen sisällöstä Green care esiselvitysvaiheen yhtenä tavoitteena oli kartoittaa yrittäjien kiinnostusta ja sitoutumista jatkohankkeeseen, jonka aikana kehitetään tuotepilotteja ja yritysten välistä verkostoitumista. Osin yrittäjien toiveita kehittämishankkeen sisällöistä on jo edellä, sen lisäksi seuraavat asiat mainittiin GC:n jatkohankkeen suunnittelun tueksi. - Toivotaan konkreettista ja näkyvää kehittämishanketta, kehittämistyön jalkauduttava omaan yritykseen, konkreettista apua oman toiminnan kehittämiseen ja tiedonjakoa asiakkaille, omaisille, henkilökunnalle. Ettei olisi vaan kokouksia ja suunnittelua, henkilöstön asenteisiin vaikuttaminen ja innostaminen tärkeää, siihen resurssia. - Hankkeeseen mukaanlähtijöille konkreettiset esimerkit meiltä ja maailmalta, miten GC: ä on toteutettu, opintomatkat paikanpäälle katsomaan ja oppimaan. - Toivotaan konkreettisia toimintoja käynnistymään pian, esim. palvelutalon asukkaille GC toimintaa ja sitä kautta näkyvyyttä, tunnettuutta ja sitoutumista asiaan.
18 - Tutkimustietoa mm. vaikutuksista - Koulutusta ja valmennusta GC ajattelusta ja sen käyttämisestä - Ennakkoluulotonta verkostoitumista, esim. käsityö ja taide mukaan, samoin ruoka, erityisesti luomu (oppilaitokset, maatilat, käsityö- ja taide, luomutuottajat) Jatkohankkeen osalta haastatteluissa kerrottiin aikataulu ja mitä yrittäjältä edellyttää, mm. omarahoitusosuuden osalta. Kerrottiin myös yrityskohtaisista investointi- ja kehittämisavustuksista sekä olemassa olevista kehittämishankkeista (mm. Pro Agria), joista yritykset voisivat hyötyä. Noin puolet vastaajista oli kiinnostunut olemaan mukana jatkossakin, noin 1/3 oli valmis sitoutumaan jatkohankkeeseen ja sen edellyttämään kehittämisprosessiin. 4.YHTEENVETOA Seuraavassa on tiivistetty kartoituksen keskeisiä tuloksia ja havaintoja 1. Etelä-Savossa hoiva-alan yrittäjillä on orientaatiota, mahdollisuuksia, osaamista ja kokemusta luonto- ja eläinavusteisesta työstä. Varsinaisesta green care yrittäjyydestä ja -toiminnasta ei maakunnassa voida kuitenkaan puhua, vaan tarvitaan pitkäjänteinen kehittämisprosessi asian edistämiseen. Green care yrittäjyyttä on kehitettävä sekä sisällöllisesti että liiketoiminnallisesti niin, että green care:n tuoma lisäarvo tulee näkyväksi. 2. Suurimmalla osalla hoivayrittäjistä suunnitelmat GC toimintamallin käyttämiseen ja lisäämiseen liittyvät nykyisen asiakaskunnan palvelujen kehittämiseen. Green care toiminnalla haetaan lisäarvoa nykyiseen yritystoimintaan sekä laadukkaampia palveluja yrityksen asiakkaille ja asukkaille mm. toimintakykyä ylläpitävän toiminnan muodossa. 3. Muutamalla yrittäjällä oli suunnitelmissa laajentaa nykyistä asiakaskuntaa ja niissä suunnitelmissa GC:llä on tärkeä merkitys. Miten kytkeä kasvuhakuisuus ja GC yhteen, voiko green care olla kilpailuvaltti, kun kehitetään uusia tuotteita ja lisätään tarjontaa uusille asiakasryhmille. 4. Green Care kiinnostaa ja sen mahdollisuudet tunnistetaan, samoin uhkat ja esteet. Vastaajat ovat liikkeellä korkealla moraalilla, ammatillisuutta, tuotteistamista, palvelukonseptien sekä tiedon ja koulutuksen merkitystä korostetaan. 5. Verkostoitumisen merkitystä korostetaan ja siihen ollaan sitoutumassa: Yrityksissä on jo jonkin verran verkostoitumista ja yhteistyön malleja. Yritysten nykyiset verkostot ovat lähinnä lähimaatiloja ja esim. luontoyhdistyksen tai paikallisen kalastusseuran kanssa järjestettävä kalareissu. Eläinavusteisia palveluja on käytetty tai
19 ostettu lähitilalta ja talleilta. Jotkut yritykset ovat muodostaneet keskinäisiä lomitusrinkejä, jotka tuuraavat toisiaan yrittäjän lomien ja koulutusten aikana. Verkostoitumisessa korostetaan ennakkoluulotonta monialaista verkostoitumista, jossa hoivayrittäjä, maatilat, matkailupalvelut, lähiruoka- ja luomutuottajat sekä kulttuuriosaajat ja kädentaitajat verkostoituvat monipuolisten tuotteiden kehittämiseksi. 6. Kartoitusaineisto nostaa esille sekä kysyntää että tarjontaa green care toimintamallilla tuotetuille palveluille. Vanhustenhuollossa, perhekodeissa ja lastensuojelussa näyttäisi olevan eniten tarvetta löytää maa- ja hevostiloja, jonne voi tehdä mm. maatilavierailuja. Erityisesti perhekodeissa on kysyntää sellaisille maa- ja hevostiloille, jonne nuoret voivat mennä työtoimintaan ja työhön tutustumiseen. Maa- ja hevostilat voivat tarjota myös virkistäytymispalveluja yritysten henkilökunnalle. 7. Hoivayritysten ja matkailun rajapinnat eivät varsinaisesti nousseet esille tässä aineistossa. Yrittäjät näkevät erityisesti hyvinvointimatkailussa potentiaalia, erityisesti itse maksavien asiakkaiden osalta. Muutamilla hoivakodeilla oli suunnitelmia laajentaa toimintaansa ulkopuolisille itse maksaville vanhuksille, vanhuksille hyvinvointimatkailun/ -kuntoutuksen näkökulmasta. Tätä potentiaalia pitäisi vahvistaa. 8. Lainsäädännön näkökulmasta esim. vammaispalvelulaki velvoittaa työ- ja päivätoiminnan järjestämisen kehitysvammaisille, se potentiaalina GC:ä ajatellen. 9. Teknologian hyödyntäminen ja mobiilipalvelut on liitettävä mukaan green care toiminnan kehittämiseen. Palveluja ja luontoelämyksiä on vietävä myös niiden asiakkaiden koteihin ja hoitolaitoksiin, jotka eivät pääse liikkumaan itsenäisesti. liitteet kyselylomake teemahaastattelulomake tiivistelmä hoiva-alan yrityskartoituksesta
20 Hyvä vastaanottaja, Pyydämme pienen hetken aikaasi oheisen kyselyn täyttämiseksi. Kyselyssä kartoitetaan Green Care -toiminnan mahdollisuuksista Etelä-Savossa. Mitä sitten on Green Care? Vanhusten päiväretkiä maalle, puutarhaterapiaa, kuntouttavaa työtoimintaa, osallistumista maatilan töihin sitä kaikkea voi olla Green Care ja vielä paljon muuta. Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön tukeutuvaa toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Green care -toiminta sijoittuu usein maaseudulle tai maatilalle, mutta luonnon elementtejä voidaan tuoda ja hyödyntää myös kaupunki- tai laitosympäristössä. Green Care on yleiskäsite monille menetelmille, joita käytetään tavoitteellisesti ja vastuullisesti sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntoutuspalveluissa. Kädessäsi oleva kysely on osa Green Care -esiselvityshanketta, jonka toteuttavat yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston Ruralia instituutti. Tarkoituksena on kehittää alueen yrittäjien, palveluntuottajien, maatilojen ja alan asiantuntijoiden kesken Green Care toimintamallia ja palvelukonseptia. Pyydämme palauttamaan vastauksesi 22.12.2010 mennessä sähköpostilla seija.nissinen@mamk.fi Kerromme lisätietoja mielellämme, ota rohkeasti yhteyttä! Suuri kiitos mielipiteistäsi ja ajatuksistasi! Talvisin terveisin, Seija Nissinen Ritva Mynttinen koordinaattori koulutussuunnittelija Mikkelin ammattikorkeakoulu Helsingin yliopisto/ Ruralia instituutti sähköposti seija.nissinen@mamk.fi sähköposti ritva.mynttinen@helsinki.fi puh. 050 360 7559 puh. 044 590 6832 (hoiva-alan yritykset ja palveluntuottajat) (maa- ja puutarhatilat, luontoyrittäjät)
21 Green Care kysely yrityksille ja palveluntuottajille Tämän kyselyn tarkoituksena on kartoittaa eteläsavolaisten hyvinvointialan yritysten ja muiden palveluntuottajien tarjoamia luontoa, maaseutuympäristöä tai eläimiä hyödyntäviä palveluja, joilla parannetaan ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia (Green Care). Lisäksi kartoitamme hyvinvointialan yritysten ja palveluntuottajien näkemyksiä Green Care - toiminnasta sekä kiinnostusta lähteä mukaan kehittämään Green Care palvelukonseptilla tuotettuja palveluja. Pyydämme Sinua vastaamaan seuraaviin kysymyksiin ja palauttamaan vastauksesi sähköpostilla seija.nissinen@mamk.fi 31.12.2010 mennessä. 1. Kuvaile lyhyesti yrityksesi nykyistä toimintaa, asiakasryhmiä, sijaintia, työntekijä- ja muita resursseja (esim. luonto, metsä, eläimet) sekä yrityksesi toimintaympäristöä. 2. Mitä sanapari Green Care tuo mieleesi? 3. Onko yritystoiminnassasi Green Care -tyyppisiä luontoa, maaseutuympäristöä tai eläimiä hyödyntäviä palveluja hoidon, hoivan, kuntoutuksen tai kasvatuksen tukena? o Ei o Kyllä. Jos vastasit kyllä, kuvaile millaista toimintaa sekä mahdollisia suunnitelmiasi ko. toiminnan kehittämiseen tai laajentamiseen. 4. Jos yritystoiminnassasi ei ole luontoa, maaseutuympäristöä tai eläimiä hyödyntäviä palveluja, mutta sinulla on kiinnostusta tai suunnitelmia kehittää niitä osana yritystoimintaasi, kuvaa suunnitelmiasi tässä.
22 5. Onko asiakaskuntasi sellaista, että olet kiinnostunut hankkimaan heille Green Care idealla tuotettuja palveluja muilta yrittäjiltä tai palveluntuottajilta (Esim. päiväretkiä maatilalle, puutarhatöitä, hevostoimintaa tms.) 6. Millaisiksi arvioit Green Care -toiminnan mahdollisuudet Etelä-Savossa, kuvaile mahdollisuuksia ja esteitä. 7. Onko tiedossasi eteläsavolaisia yrityksiä, maa- tai puutarhatiloja tai muita tahoja, jotka hyödyntävät toiminnassaan luontoa, maaseutuympäristöä tai eläimiä tai jotka olisivat kiinnostuneita sellaisesta toiminnasta? o Ei o Kyllä, mitä/keitä? 8. Kiinnostuitko Green Care -toiminnasta ja sen kehittämisestä? Jos kiinnostuit ja haluat, että sinuun otetaan yhteyttä, jätä yhteystietosi tähän. 9. Vapaa sana Green Care toiminnasta ja sen kehittämisestä Kiitos vastauksestasi!
23 Green Care -teemahaastattelu, hoivayritykset JOHDANTOTEEMAT 1. Mikä on luonto- ja maaseutuympäristön merkitys ihmisen hyvinvoinnille. 2. Mitä Green Care mielestäsi tarkoittaa. Mikä voisi olla suomenkielinen vastine. Ne, joilla jo on GC toimintaa, mitä sanaa käyttävät? 3. Millä tavoin/ miksi Green Care -toiminta kiinnostaa A. GREEN CARE OMASSA YRITYSTOIMINNASSA 1. Yrityksen tarjoamat palvelut ja asiakkaat nykyisin sekä miten Green Care -toimintamalli on siinä mukana (jos vasta suunnittelee, niin suunnitelmat GC:stä) 2. Mitä ovat yrityksen tarjoamat palvelut ja niitä käyttävät asiakkaat tulevaisuudessa ja miten GC niissä näkyy 3. Arvio siitä, kuka maksaa tulevaisuudessa yrityksen tuottamista palveluista (asiakas, kunta, palvelusetelinkäyttäjät, Kela, vakuutusyhtiö, joku muu). 4. Millaisena näet GC toiminnan omassa yritystoiminnassasi (tausta ja osaaminen, resurssit, palvelut, asiakkaat, yhteistyö yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa, yhteiskunta) a. vahvuudet b. heikkoudet c. mahdollisuudet d. uhat 5. Kouluttautumisen tarve 6. Avun, tuen ja neuvonnan tarve GC toiminnan kehittämiseen B. GREEN CARE -TOIMINNAN KEHITTÄMINEN ETELÄ-SAVOSSA 1. Millaisena näet GC -toiminnan mahdollisuudet Etelä-Savossa seuraavista näkökulmista a. Alueen resurssien näkökulmasta (luonto, yritykset, maatilat, osaaminen) b. Asiakkaiden näkökulmasta (ml. itsemaksavat) c. Koulutuksen ja neuvonnan näkökulmasta d. Toimintamallien ja yhteistyön näkökulmasta e. Yhteiskunnan reunaehtojen näkökulmasta f. Joku muu huomioitava näkökulma, mikä? 2. Mitä Green Care toiminnassa pitäisi mielestäsi kehittää maakunnan tasolla? 3. Missä kontekstissa, toimintaympäristössä? 4. Yrityksen tarpeet, toiveet ja odotukset haettavalle GC -palvelukonseptin kehittämishankkeelle 5. Mitä yritys voi tarjota kehittämistyöhön ja siinä mukana oleville tahoille? 6. Mitä tahoja, toimijoita, yrityksiä kehittämistyössä tulisi olla mukana? 7. Toiveet viranomaisille ja lainsäädäntöön 8. Mikä arveluttaa tai epäilyttää, mikä saa empimään mukaan lähtemistä. 9. Mitä pitäisi tutkia tai mistä pitäisi saada näyttöä, 10. Valtakunnan taso, miten maakunta hyötyy valtakunnasta ja päinvastoin, miten Venäjä yhteistyö
24 C. VERKOSTOITUMINEN JA KIINNOSTUS JATKOON Kerrotaan esiselvitysvaiheen etenemisestä, innovaatiopajoista sekä rahoituksen hakemisesta GCkehittämishankkeelle. 1. Oletko kiinnostunut: a. Verkostoitumaan muiden aiheesta kiinnostuneiden toimijoiden kanssa Etelä-Savossa b. Osallistumaan kehittämistyöhön esim. työpajoissa c. Osallistumaan alan yritystoimintaa edistävään kehittämishankkeeseen (kerrotaan haettavasta hankkeesta) d. Lähtemään haettavaan kehittämishankkeeseen pilotti yritykseksi (oman yritystoiminnan kehittäminen sekä maakunnan GC mallin kehittäminen) 2. Verkostoitumisen tarve muiden toimijoiden kanssa nyt ja tulevaisuudessa (yhteistyö muiden hoivayrittäjien kanssa, yhteistyö ja toiminta maatilojen kanssa, kolmannen sektorin kanssa, sijaistamispalvelu, yhteishankinnat, joku muu) 3. Verkostoitumisen tarve muiden yrittäjien kanssa, mitä ostopalveluja jo käyttää ja mitä tarvetta tulevaisuudessa. (siivous-, pyykki-, ruoka-, kuljetus-, terveyden- ja kauneudenhoito, kirjanpito, atk, joku muu palvelu) 4. Voiko yrityksen yhteystietoineen laittaa GC Etelä-Savo rekisteriin? Yrityksen nimi, toimiala ja yhteystiedot, taustatiedot D. YRITYKSEN TAUSTATIEDOT - Yrityksen kotipaikkakunta - Yrityksen perustamisvuosi - Tarjottavat palvelut - Keskeisimmät asiakkaat - Kuinka monta henkilöä yrityksessäsi on töissä kokopäiväisesti? - Kuinka monta henkilöä yrityksessäsi on töissä osa-aikaisesti? - Yrityksen yritysmuoto - Liikevaihto - Hoivapalvelun lisäksi oleva muu yritys- tai ansiotoiminta - Yrittäjän koulutus