PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011

Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011 HAKIJA Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ASIA Virtausaukon tekeminen Syysjärven Sulasalmen pohjapatoon, Mikkeli HAKEMUS Hakemuksen vireille tulo ja asian tausta Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) on aluehallintovirastoon 20.4.2011 saapuneessa hakemuksessa pyytänyt lupaa virtausaukon tekemiseen Syysjärven Sulasalmen pohjapatoon Mikkelin kaupungissa. Sulasalmen pohjapato sijaitsee Mikkelin kaupungin keskustasta noin 15 km itäkoilliseen, Syysjärven ja Alajärven (joissain kartoissa Alasenjärvi) välisessä salmessa. Hakemuksessa on esitetty, että nykyistä pohjapatoa muutetaan niin, että padon harjaan tehdään alivirtaama-aukko, jonka leveys on 0,20 m ja syvyys 0,35 m. Aukon yläja alapuolinen uoma kivetään niin, että kalankulku on mahdollinen. Padon harjaan tehtävän syvennyksen avulla turvataan virtaaman säilyminen myös alimpien vedenkorkeuksien aikana. Pato on rakennettu alun perin Alajärven ym. järvien laskuhankkeen yhteydessä. Järvenlaskusuunnitelma on vuodelta 1894. Padon tarkoituksena on ollut pysyttää Alajärven yläpuolisen Syysjärven vedenkorkeudet ennallaan. Patoon on rakennettu 1900-luvun alkupuolella puutavaran uittoa varten uittoruuhi. Itä- Suomen vesioikeus on 29.11.1976 antamallaan päätöksellä lakkauttanut Syysjärvestä Sulasalmen kautta Siikaveteen Saimaassa laskevan vesistön uittosäännön ja määrännyt silloisen vesihallituksen valtion kustannuksella purkamaan uittoruuhen ja täyttämään ruuhen patoon jättämän aukon padon yläpinnan tasoon. Nämä työt on tehty vuonna 1978. Sulasalmen padon kunnossapidosta vastaa nykyisin Etelä-Savon ELYkeskus. Pohjapadon rakenne oli sittemmin todettu huonoksi ja päätetty korvata uudella padolla. Uusi pohjapato on rakennettu keväällä 2009 vanhan padon yläpuolelle ja vanha

pato on purettu. Uusi pato on rakennettu niin, että padon harja on vaakasuora ja harjan korkeus on sama kuin alkuperäisessä padossa (hankkeen korkeusjärjestelmässä 19,74 m ja N 60 -korkeusjärjestelmässä +86,75 m). Padon harjan korkeus on lähellä Syysjärven keskivedenkorkeutta (N 60 +86,78 m). Kun Syysjärven vedenkorkeus on padon harjaa ylempi, vettä virtaa padon yli Alajärveen mutta alemmilla vedenkorkeuksilla virtaus loppuu. Kun pato on uusittu vuonna 2009 tiiviinä rakenteena, ovat vuodot padon läpi loppuneet. Patoa on vaadittu muutettavaksi niin, että sen kautta olisi jatkuva virtaus alapuoliseen vesistöön. Etelä-Savon ELY-keskus on päättänyt tämän takia muuttaa patoa ja hakea lupaa padon muuttamiselle. Vesistötiedot Syysjärvi kuuluu Vuoksen vesistön Suur-Saimaan alueeseen. Syysjärven pinta-ala on 10,9 km 2, valuma-alueen koko 235 km² ja valuma-alueen järvisyys noin 18,4 %. Alajärven valuma-alue on noin 5 km 2 ja pinta-ala noin 1,1 km 2. Jaksolla 1988 2010 ovat Syysjärven vedenkorkeuden ääri- ja keskiarvot olleet N 60 - korkeusjärjestelmässä seuraavat: ylivesi (HW) +87,12 m keskiylivesi (MHW) +87,03 m keskivesi (MW) +86,78 m keskialivesi (MNW) +86,62 m alivesi (NW) +86,53 m. Syysjärven vedet laskevat kahta reittiä: järven pohjoisosassa sijaitsevan Inkilänkosken kautta ja Sulasalmen pohjapadon yli Alajärveen siinä tilanteessa, kun Syysjärven vedenkorkeus on nykyisen pohjapadon harjakorkeutta N 60 +86,75 m ylempi. Alemmilla vedenkorkeuksilla Syysjärven virtaus Alajärveen loppuu. Alajärven alapuolella ennen laskua Siikaveteen ovat Hepolampi, Korsijärvi ja Pohossimenlampi. Syysjärven menovirtaamien ääri- ja keskiarvoista on hakemuksessa seuraavat arviot. Inkilänkoski ja Sulasalmen kautta Sulasalmi yht. (m 3 /s) (m 3 /s) ylivirtaama (HQ 1/20 ) 10 8,3 keskiylivirtaama (MHQ) 7 6,3 keskivirtaama (MQ) 2,35 0,2 keskialivirtaama (MNQ) 0,5 0 alivirtaama(nq) 0,2 0 Alajärvestä vedenkorkeushavaintoja on vain padon uudelleen rakentamisen jälkeiseltä kahdelta vuodelta 2009 2010: HW= N 60 +86,25 m, MHW= +85,90 m, MW= +85,07 m, MNW= +85,03 m ja NW= +85,02 m. 2

3 Hakemuksessa esitetty pohjapadon muutos Nykyinen pohjapato on tasaharjainen kivi- ja maa-ainespato, jossa tiivisteenä on padon keskiosalla puuponttiseinämä ja reunoilla betoniseinämä. Padon harjan pituus on noin 26 m ja harjan korkeus N 60 +86,75 m. Padon harjan leveys on noin 4 m ja luiskien kaltevuus on alaveden puolella noin 1:10 ja yläveden puolella noin 1:3. Hakemuksessa on esitetty, että padon harjaan tehdään 20 cm leveä virtaama-aukko, jonka kynnyskorkeus N 60 +86,40 m eli 35 cm harjan tasoa alempi. Ponttiseinämään leikattavan aukon reunat vahvistetaan L-teräksellä. Virtaama-aukon ylä- ja alapuoli kivetään huolellisesti ja kalankulun mahdollistavaksi. Padon muuttamisen vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Patoon tehtävä virtaama-aukko purkaa lisää Syysjärven aliveden (NW) tasolla N 60 +86,53 m noin 0,01 m 3 /s, keskialiveden (MNW) tasolla noin 0,03 m 3 /s ja keskiveden (MW) tasolla 0,068 m 3 /s. Tulva-aikana aukko lisää pohjapadon purkukykyä noin 0,1 m 3 /s. Virtaama-aukko on mitoitettu siten, että Syysjärven ja Alajärven vedenkorkeudet eivät merkittävästi muutu: keskivedenkorkeuden muutos on alle 1 cm. Hankkeen hyödyt ja haitat Hankkeen hyötynä on Alajärven ja sen alapuolisten järvien virkistysmahdollisuuksien parantuminen. Työalueella esiintyy vähäistä tilapäistä veden samentumista. Siitä ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Muuta haittaa ei hankkeesta arvioida aiheutuvan. Suunnitelma on laadittu vesilain 2 luvun 3 pykälän huomioon ottaen siten, ettei hankkeesta aiheudu ilman kohtuuttomia kustannuksia vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä maa- ja vesialueen omistajille tai vesistön eri käyttömuodoille. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset on tullut toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään 6.6.2011. 1) AA on puoltanut hakemusta uuden alivirtaama-aukon tekemiseksi. Etelä-Savon ympäristökeskus on vuonna 2009 muuttanut Sulasalmen pohjapatoa Syysjärven ja Alajärven välissä. Aiempi toimiva pato on korvattu betonilla ja painekyllästetyllä puutavaralla. Patoa uusittaessa ympäristökeskus on luvannut, että toimenpide ei vaikuttaisi Syysjärven vedenkorkeuksiin. Toisin on kuitenkin käynyt, ja pato on vaikuttanut

sekä Syysjärven että Alajärven vedenkorkeuksiin. Alajärven vedenkorkeus on liian matala ja Syysjärven korkea, koska vesi ei virtaa vesistöjen välillä entiseen tapaan. Entinen pato toimi moitteettomasti hyvällä virtauksella, oli maastoon käypä ja vahva, nykyinen ei toimi ja sen vuoksi toimenpiteisiin on ryhdyttävä. Syysjärven vedenkorkeuden nousun vuoksi 1,5 ha rantapeltoa on viljelykelvotonta. Vuosien saatossa tämä padon toimimattomuus voi johtaa myös siihen, että Alajärven kalat jopa kuolevat, kun veden vaihtuvuutta ei ole. 2) Asila 6 osakaskunta (491-432-876-4), Pulkkila 1,3 osakaskunta (491-442-876-5) ja Pulkkila 2 osakaskunta (491-442-876-3) ovat yhteisessä muistutuksessaan vaatineet, että virtausaukon vähimmäiskoon tulee olla leveydeltään vähintään 0,60 m ja syvyydeltään 0,35 m, jotta veden virtaus saadaan riittäväksi. Aukon ylä- ja alapuolinen uoma tulee kivetä niin, että kalankulku on mahdollinen. Alueella aikaisemmin viihtyneen koskikaran elinolosuhteet tulee palauttaa sille suotuisiksi (ns. vesipesät). Osakaskunnat ovat todenneet, että veden virtaus Syysjärven alapuolisiin vesistöihin loppui kokonaan sen jälkeen, kun Sulasalmen huonokuntoinen pato korvattiin uudella 2009. Alueen maisema- ja ympäristöarvot tuhoutuivat. 3) BB (Päiväranta 491-432-9-25) on pitänyt vuonna 2009 uusitun padon harjakorkeutta liian korkeana. Se aiheuttaa keväällä tulvavesien aikaan Syysjärven pinnan nousun niin korkealle, että vesi nousee 1,5 kuukauden aikana muistuttajan tontille, mm. venekatoksen kävelysiltojen päälle noin 4 5 cm. Tämä on tapahtunut vuosina 2009, 2010 ja 2011. Aikaisemmin vesi ei ole kohonnut tontille, joka ei ole Syysjärven pintaan nähden erityisen alava. Suunniteltu virtausaukko, jonka leveys on 0,20 m ja syvyys 0,35 m, on niin kapea, että talvella se auttamatta jäätyy umpeen virtauksen ollessa hitaampi. Virtausaukon vähimmäiskoon tulisi olla: leveys 0,60 m ja syvyys 0,35 m. 4) CC ja DD (Reijola 491-442-1-29) ovat vaatineet, että padon virtausaukon vähimmäiskoon tulee olla leveydeltään vähintään 0,60 m ja syvyydeltään 0,35 m, jotta veden virtaus saadaan riittäväksi. Hakemuksessa esitetty patoon suunniteltu virtausaukko ei ole riittävä. Aukon ylä- ja alapuolinen uoma tulee kivetä niin, että kalankulku on mahdollinen. Alueella aikaisemmin viihtyneen koskikaran elinolosuhteet tulee palauttaa sille suotuisiksi (ns. vesipesät). Muistuttajat omistavat Alajärveen yhteydessä olevan Orijärven rantatilan. Järven vedenpinta on ollut ennennäkemättömän alhaalla parina viime kesänä uuden padon rakentamisen seurauksena. Rakennettu uimapaikka on lähes kokonaan kuivilla, joten padon muuttaminen vaikuttaa rantamökin virkistyskäyttöön ja alentaa näin sen arvoa. 5) EE (Suvirinne 491-442-3-34) on todennut, että padon korjauksen jälkeen virtaamat loppuivat kokonaan padon läpi, minkä seurauksena Syysjärven pinta nousi ja toisaalta Alajärven ja siitä alkavan järviketjun (Hepolampi, Korsijärvi, jne.) vedenpinta laski huomattavasti. Monet nyt veden laskusta kärsivät järvet ovat matalia, jolloin virtaaman loppumisella on voimakas ekologinen vaikutus. Noin sata vuotta vallinnut ekologinen tasapaino on muuttumassa. Tämän on ilmeisesti ja aivan oikein tajunnut myös ELY-keskus ranta-asukkaiden kovan protestoinnin jälkeen. Myös monien rantamökkien käyttö on kärsinyt veden pinnan noususta tai laskusta riippuen siitä, kummalla puolella patoa mökki sijaitsee. Uusi pato hävitti myös viihtyisän lahtimaiseman, ja suuresta lepakkoyhdyskunnasta ei muistuttajalla ole enää havaintoja. 4

5 Hakemuksessa on esitetty patoon aukkoa, jonka leveys 0,20 m ja syvyys 0,35. Padon muutoksen vaikutus Syysjärven ja Alajärven vedenkorkeuksiin on alle 1 cm. Se on aivan riittämätön verrattuna siihen, mitä padon korjaamisesta johtunut veden virtauksen tukkiminen vuonna 2009 on aiheuttanut. Padon aukon leveyden pitää olla moninkertainen. Muistuttajan mielestä padon aukon pitää olla sellainen, että järvien pinnat asettuvat sille tasolle, jolla ne olivat ennen vuotta 2009. Siihenhän Etelä-Savon ympäristökeskus (nykyisin ELY-keskus) toiminnallaan tähtäsi ja asian tiedotteessaan 2009 kertoi. ELY-keskus pitäisi velvoittaa huolehtimaan siitä, että tämä tavoite myös toteutuu. 6) FF (Päivinranta 491-432-5-21) sekä ilman valtakirjaa seuraavat kiinteistöjen omistajat GG (Kannas 491-432-5-14), HH ja II (Ainola 491-532-5-29), JJ ja KK (Koivikkoranta 491-432-5-27), LL (Hepolampi 491-450-1-16), MM (Päivinranta 491-432-5-21), NN (Kortesalmi 491-432-5-9), OO ja PP (Salmiranta 491-432-5-25) ja QQ (Parkko 491-432-5-32) ovat vaatineet että virtausaukon tulisi olla leveydeltään 7,0 metriä ja syvyydeltään 0,35 m, jotta veden virtaus saadaan riittäväksi. Aukon ylä- ja alapuolinen uoma on kivettävä niin, että kalankulku on mahdollinen. Alueella aikaisemmin viihtyneen koskikaran elinolosuhteet tulee palauttaa sille suotuisiksi (ns. vesipesät). Kun huonokuntoinen pato korvattiin uudella padolla, veden virtaus Syysjärven alapuolisiin vesistöihin loppui kokonaan. Alueen maisema ja ympäristöarvot tuhoutuivat. 7) RR (tilasta Maahniemi 491-432-13-0 vuokrattu määräala) on vaatinut, että vedenvirtaus on saatava entiselleen. Muistuttajan omistama ympärivuotisena asuntona käyttämä mökki on padon alapuolisessa niemessä. Uuden padon myötä veden virtaus on loppunut ja veden laatu on huonontunut sekä roskaisuus ja vesikasvit ovat huomattavasti lisääntyneet. Vesilinnut ovat kadonneet. Hankaluutta aiheuttaa myös vedenpinnan lasku. 8) Pitkälahden osakaskunta on pitänyt padon juoksutuksen lisäämistä tarpeellisena. Alivirtaama-aukko tuntuu hyvin pieneltä, mutta onhan sitä mahdollista suurentaa tarkkailutulosten perusteella. 9) SS ja TT (Koppeli 491-417-3-25) ovat muistutuksessaan pitäneet suunniteltua virtausaukkoa aivan liian pienenä. Muistuttajat vaativat, että toimenpiteet padolla toteutetaan siten, että niillä on todellisia vaikutuksia vedenpinnan vaihteluun ja että kalan kulku Syysjärven ja Alajärven välillä turvataan. Sulasalmen padon uusimisen 2009 jälkeen vedenkorkeus on vaihdellut kohtuuttoman paljon Alajärvessä, jonka rannalla muistuttajien mökki sijaitsee. Padon uusimisen jälkeen padon kautta ei virtaa vettä loppukesästä ollenkaan. Muistuttajat ovat huolestuneita Alajärven muikkukannasta. Kalan kulku on estynyt padon myötä. 10) UU ja VV (Sahne 491-442-3-10) ovat pitäneet suunniteltua virtausaukkoa riittämättömänä. Virtausaukon tulisi olla yläosastaan vähintään 0,80 m, alaosasta 0,20 m ja syvyydeltään 0,35 m, jotta veden virtaus saadaan riittäväksi. Aukon ylä- ja alapuolinen uoma on kivettävä niin, että kalankulku on mahdollinen. Kalankulkuväylän varteen on rakennettava sivulammet. Alueella aikaisemmin viihtyneen koskikaran elinolosuhteet on palautettava sille suotuisiksi (ns. vesipesät). Muistuttajien kesäasunto sijaitsee Alajärven rannalla, jonka vedenpinta on ollut ennenäkemättömän alhaalla

padon korjauksen jälkeen parina viime kesänä. Vedenpinta on laskenut noin puoli metriä; se vaikuttaa merkittävästi virkistyskäyttöön ja alentaa kiinteistön arvoa. 11) XX (Puronvarsi 491-442-4-16) Virtaaman tulisi olla vähintään 150 l/s, jotta vedenkorkeus Korsijärvessä ja virtaama siitä laskevassa purossa olisi riittävä ympäri vuoden. Padon uusimisen jälkeisinä talvina puro jäätyi, mitä se ei ole tehnyt koskaan aikaisemmin. Jäätymisestä johtuen aiemmin esiintyneitä koskikaroja ei ole enää näkynyt. Koska Syysjärvi Alajärvi Hepolampi Korsijärvi Pohossimenlampi -laskureitti on ollut olemassa jo yli 100 vuotta, voidaan se katsoa vakiintuneeksi reitiksi, vaikka alkuperäinen käyttötarkoitus on poistunut. 12) ZZ ja ÅÅ:n perikunta / ÄÄ (Selkäranta 491-442-3-8) on pitänyt suunniteltua virtausaukkoa riittämättömänä takaamaan riittävää veden virtausta. Virtausaukon tulisi olla leveydeltään 0,70 m ja syvyydeltään 0,35 m, jotta veden virtaus saadaan riittäväksi. Aukon ylä- ja alapuolinen uoma on kivettävä niin, että kalankulku on mahdollinen. Lisäksi Sulasalmen alueella aikaisemmin viihtyneen koskikaran luontaiset elinolosuhteet on palautettava ennalleen ja sille suotuisiksi (ns. vesipesät). Kun pato uusittiin 2009, se esti veden virtauksen Syysjärven alapuolisiin vesistöihin kokonaan. Alajärven pinta laski ja alueen maisema- ja ympäristöarvot tuhoutuivat. 13) ÖÖ ja AB (Koivuranta 491-450-1-13) ovat yhtyen muistutukseen oheistamaansa FF:n 6) muistutukseen vaatineet, että pato tulee korjata takaisin siihen tilaan, jossa se on ollut sata vuotta eli koko olemassaolonsa ajan. Patoon tulee tehdä 7 m leveä ja 0,35 m syvä virtausaukko, mikä vastaa vanhaa tilannetta. Suunniteltu virtausaukko on riittämätön säilyttämään vedenpintojen tason ennallaan sekä virtauksen salmessa. Siikakosken reitti ei vuosina 2002 ja 2008 julkaistujen Etelä-Savon taimenkartoitusten mukaan ole kärsinyt vähävetisyydestä, joten virtaaman lisäys Sulasalmen patoa korottamalla on tarpeeton. Sulasalmen padon peruskorjauksen ei vuonna 2009 pitänyt muuttaa Sulasalmen virtaamia. Käytännössä virtaama kuitenkin tyrehtyi täysin lukuun ottamatta tulva-aikaa huhti toukokuussa. 14) AC ELY-keskuksen hakemuksessa Sulasalmen pohjapatoon aiotaan avata luukku, josta pääsee virtaamaan vettä maksimissaan 68 l/s ja keskialivirtaama 30 l/s. Tämä on aivan liian vähän turvaamaan Korsjärven laskusuunnan vesistön kunnolliset elinolosuhteet. Muistuttaja on antanut aikaisemmin ELY-keskuksen pyynnöstä lausunnon veden virtaamien muutoksista Kokkosenlahden koskessa ja raportoinut tällöin tekemistään virtausmittauksista vuosina 2007 2008. Tällöin veden virtaus oli Kokkosenlahdessa alimmillaan 0,25 m 3 /s. Kun vedentulo Syysjärvestä katkaistiin, vuosina 2009 ja 2010 veden virtaus loppui tulva-ajan jälkeen käytännössä kokonaan. Tästä voidaan varovaisestikin arvioiden päätellä, että Sulasalmen padon osuus virtaamasta on alhaisimman virtauksen aikaan ollut vähintään 150 l/s. Nyt suunniteltu aukko ei tule poistamaan ongelmaa, tuolla virtauksella vesi ei käytännössä liiku ollenkaan. Sulasalmen padosta tulevan virtausmäärän pitää olla vähintään 150 l/s, jotta Korsjärven laskusuunnan lammet ja järvet säilyttävät elinvoimaisuutensa ja me Kokkosenlahden sulun lähellä asuvat saavamme nauttia kauniista kesästä ilman vihaisia mökkiläisiä syyttä- 6

7 HAKIJAN SELITYS mässä veden varastamisesta heidän lammestaan tai järvestään. Hakija on vastauksena tehtyihin muistutuksiin todennut, että muistutuksissa on pääosin vaadittu virtausaukon suurentamista niin, että padon alapuoliseen vesistöön ohjautuisi enemmän virtaamaa kuin mitä hakemussuunnitelmassa on esitetty. Pääosassa muistutuskirjelmiä on vaadittu, että virtausaukon leveyden tulisi olla kolmikertainen eli 0,60 m korkeuden ollessa 0,35 m. On myös vaadittu, että aukon tulisi olla jopa 7,00 m x 0,35 m. Alapuolisessa vesistössä sijaitsevan vesilaitoksen omistaja on esittänyt, että virtaaman tulisi olla vähintään 150 l/s. Tehtyjen muistutusten johdosta ELY-keskus tilasi hankkeen suunnittelijalta selvityksen palautuslaskelmin siitä, miten ylä- ja alapuolisten vesistöjen vedenkorkeudet ja virtaamat muuttuisivat suurempien virtausaukkojen myötä. Selvityksen mukaan vedenkorkeudet ja virtaamat muuttuisivat seuraavasti: 0,60 m x 0.35 m -aukko: Aukko lisää padon purkukykyä Syysjärven alivedenkorkeuden (NW= N 60 +86,53 m) tasolla noin 0,04 m 3 /s, keskialiveden (MNW= +86,62 m) tasolla noin 0,09 m 3 /s ja keskivedenkorkeuden (MW= +86,78 m) tasolla 0,2 m 3 /s ja tulvakorkeuksilla noin 0,3 m 3 /s. Syysjärven vedenkorkeuden 50 %:n pysyvyyttä (jakso 1988 2010) vastaava vedenkorkeus on tulevassa tilanteessa N 60 +86,75 m, mikä on sama kuin Sulasalmen pohjapadon harja. Tällä vedenkorkeudella lisävirtaama Alajärveen on 0,145 m 3 /s. Virtausaukko 0,60 m x 0.35 m alentaa laskennallisesti Syysjärven keskivedenkorkeutta 1,2 cm ja nostaa Alajärven keskivedenkorkeutta 2,7 cm. Nykyisen tilanteeseen verrattuna Alajärven menovirtaama kasvaa Sulasalmen pohjapadon kautta tulevan lisävirtaaman takia seuraavasti: kasvu kasvu HQ 1/20 0,3 m 3 /s 3,6 % MHQ 0,3 4,8 % MQ 0,2 80 % (virtaamasta 0,25 m 3 /s virtaamaan 0,45 m 3 /s) MNQ 0,09 (virtaamasta 0,01 m 3 /s virtaamaan 0,10 m 3 /s) NQ 0,04 kokonaan uutta juoksutusta 7,00 m x 0,35 m -aukko: 7 m leveällä aukolla Syysjärven nykyistä keskivedenkorkeutta N 60 +86,78 m vastaava virtaama Alajärveen kasvaisi 2,4 m 3 /s ja olisi 2,6 m 3 /s. Virtausaukon toteutus alentaisi Syysjärven keskivedenkorkeutta 12 cm ja nostaisi Alajärven keskivedenkorkeutta 16 cm. Alajärven vesipinnan nousu ja lisäjuoksutus nostavat mahdollisesti haitallisesti myös sen alapuolisten järvien keskivedenkorkeutta.

Lisäselvityksen perusteella ELY-keskus katsoo, että osassa muistutuksissa vaadittua 7,00 m x 0,35 m virtausaukkoa ei voida toteuttaa ja nämä vaatimukset tulisi hylätä. Vesioikeudellisessa mielessä mainitun kokoisen virtaama-aukon tekeminen patoon merkitsisi Syysjärven laskuhanketta ja Alajärven vedennostohanketta, joita ei ole tässä hakemusasiassa tarkoitettu. Muistutuksissa esitetyn 0,60 m x 0,35 m virtausaukon vaikutus yläpuolisen Syysjärven ja alapuolisen Alajärven vedenkorkeuksiin ei Maveplan Oy:n laatiman selvityksen mukaan ja etukäteen arvioiden ole kovin haitallinen. Esitetyn virtausaukon kautta laskennallisesti toteutuvat virtaamat olisivat lähempänä myös Pohossimenlammen luusuassa sijaitsevan Kokkosenlahden myllyn omistajan näkemystä. Tosin hänen vaatimuksensa perusteena olevien virtaamahavaintojen havaintojakso on vain kaksi vuotta. Padon kunnossapidosta vastaavana tahona ELYkeskus toteutti padon uusimisen mielestään vallitsevaa laillista tilaa silmällä pitäen eli paikalla tuli olla laskuhankkeen mukainen tiivis pato. Hydrologisessa mielessä on tilanne padolla saattanut kuitenkin muuttua padon vuotojen myötä olihan edellisen kerran patoa laajemmin korjattu vuonna 1995. Nyt ELY-keskuksen laatima hakemus perustuu arvioon niistä vuodoista, jotka virtasivat vanhan ja huonokuntoisen Sulasalmen padon läpi. ELY-keskus on jättänyt virtaama-aukon tarpeellisuuden ja aukon suuruuden aluehallintoviraston päätettäväksi. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle luvan virtausaukon tekemiseen Syysjärven Sulasalmen pohjapatoon Mikkelin kaupungissa. Padon muuttamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia vahinkoja, haittoja tai muita edunmenetyksiä. 1. Sulasalmen patoon, jonka noin 26 metrin pituisen harjan korkeus on N 60 + 86,75 m ja harjan leveys 4 m sekä luiskien kaltevuus padon yläveden puolella 1:3 ja alaveden puolella noin 1:10, tehdään hakemuksen suunnitelmapiirustuksen osoittamaan kohtaan alivirtaamia turvaava virtausaukko, jonka leveys on 0,60 m ja syvyys 0,35 m, niin että syvennyksen kohdalla padon korkeus on N 60 + 86,40 m. Virtausaukon ylä- ja alapuoli kivetään niin, että kalankulku on mahdollista. 2. Padon muutostyöt on tehtävä vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 3. Pato on pidettävä luvan mukaisessa kunnossa. 4. Luvan saajan on tarkkailtava Syysjärven ja Alajärven vedenkorkeuksia sekä padon virtaamia viiden vuoden ajan. 8

Ratkaisun perustelut 5. Rakentamistöiden aloittamisesta on ilmoitettava ennalta Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta Jos tähän päätökseen perustuvasta rakentamisesta aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Itä-Suomen vesioikeus on vesihallituksen hakemuksesta kumonnut Syysjärvestä Siikaveteen Saimaassa laskevan vesistön uittosäännön 29.11.1976 annetulla päätöksellä. Päätöksessä on vesihallitus velvoitettu valtion kustannuksella poistamaan Syysjärven ja Alajärven välisen Sulasalmen padon yhteydessä oleva uittoruuhi ja täyttämään ruuhen patoon jättämä aukko padon yläpinnan tasoon. Päätöksessä määrätyt työt on tehty vuonna 1978, ja Etelä-Savon ympäristökeskus on uusinut alkuperäisen huonokuntoisen padon vuonna 2009 tasaharjaisena tiiviinä patona siten, että padon korkeus on N 60 +86,75 m, mikä on sama kuin alkuperäisessä Alajärven ym. järvien laskuhankkeen yhteydessä rakennetussa padossa. Vastuu padon kunnossapidosta on nykyisin Etelä-Savon ELY-keskuksella. Padon uusimisen vuoksi vuodot patorakenteen läpi ovat loppuneet, mikä on muuttanut virtaamatilannetta vallinneeseen tilanteeseen verrattuna. Vuotaneen padon virtaamista ei ole selvitystä. Padon uusimisen jälkeen on syntynyt tarve muuttaa patoa siten, että virtaamat Alajärveen eivät lopu kokonaan Syysjärven vedenkorkeuden alittaessa padon harjan tason. Hakemuksessa on esitetty, että alivirtaamien säilyttämiseksi padon harjaan tehdään syvennys, joka on 0,20 m leveä ja 0,35 m syvä. Muistuttajien vaatimukset ja hakijan selitykseen liitetty lisäselvitys huomioon ottaen aluehallintovirasto muuttaa hakemuksessa esitettyä suunnitelmaa siten, alivirtaama-aukon leveys on 0,60 m ja syvyys hakemuksen mukaisesti 0,35 m. Padon muuttamisen toteuduttua tämän päätöksen mukaisesti voidaan alivirtaamat Alajärveen turvata kohtuullisessa määrin ilman, että pato menettää alkuperäisen tarkoituksensa, joka on Syysjärven vedenkorkeuksien pysyttäminen. Padon muuttamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu haitallisia vedenkorkeusmuutoksia Syysjärvessä, Alajärvessä eikä sen alapuolisissa järvissä. Alivirtaamien turvaaminen parantaa vesiluonnon olosuhteita. Tämän päätöksen mukaisesti toteutettavasta padon muuttamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu sanottavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Lupa voidaan myöntää. 9

10 Lausunto muistutuksissa esitetyistä vaatimuksista Lainkohdat KÄSITTELYMAKSU Vaatimukset virtausaukon leventämisestä 0,60 m:iin otetaan huomioon luparatkaisussa. Luparatkaisun perustelut on esitetty edellä. Vaatimukset 0,60 m leveämmästä aukosta hylätään, koska luparatkaisun perusteena on, että padon ylä- ja alapuoliset vedenkorkeudet eivät muutu olennaisesti alkuperäisen padon tilanteeseen verrattuna. Virtaamista, jotka ovat vallinneet ennen padon korjausta vuonna 1995 ja kokonaan uusimista vuonna 2009, ei ole enää saatavissa luotettavaa selvitystä. Luvan saaja määrätään tarkkailemaan vedenkorkeuksia ja virtaamia viiden vuoden ajan. Tarkkailusta saatavien vedenkorkeus- ja virtaamatietojen perusteella on arvioitavissa, onko lisätarvetta padon muuttamiseen alapuolisten virtaamien turvaamiseksi tai haitallisten vedenkorkeuksien estämiseksi. Padon virtausaukon ylä- ja alapuolinen uoma kivetään hakijan suunnitelman mukaan niin, että kalankulku mahdollistuu. Alivirtaamien turvaaminen parantaa vesiluonnon olosuhteita. Padon muuttamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia haittoja, vahinkoja tai edunmenetyksiä. Vesilain 2 luvun 3 ja 6 :n 1 momentti sekä 16 luvun 21 :n 2 momentti Päätöksestä ei peritä käsittelymaksua. Perustelu: Maksua ei peritä valtion ja kunnan viranomaiselta näiden suorittaessa vesilaissa säädettyä laillisuuden tai yleisen edun valvontatehtävää. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen vastuu padosta perustuu vesilain 5 luvun 30 :n nojalla uittosäännön kumoamisen yhteydessä valtiolle asetettuun velvoitteeseen. Vesilain 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus liitteenä. Viljo Mikkonen Keijo Lindberg Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Viljo Mikkonen ja ympäristöylitarkastaja Keijo Lindberg. Asian on esitellyt Viljo Mikkonen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8067

VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 24.11.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.