EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET 2019

Samankaltaiset tiedostot
Otetaan vastuu ihmisestä

EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET

Ulos pätkävankilasta

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

EDUSKUNTAPUOLUEIDEN KANSANEDUSTAJAEHDOKKAIDEN SUHTAUTUMINEN TYÖNANTAJAOLETTAMAN LISÄÄMISEEN TYÖSOPIMUSLAKIIN

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala

TYÖPAIKALLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS. Koulutussopimus ja oppisopimus molempi parempi!

Älykkäitä tekoja Suomelle

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

SAK vaatii työsopimusten naamioinnin lopettamista

Tehyn koulutuspoliittiset linjaukset ensihoidon näkökulma Ensihoitopalvelualan opintopäivä

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Ammattiosaamisen näytöt

AMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Työntekijän palkkaaminen ja työsuhteen päättäminen Eroja Suomen ja Viron sääntelyn välillä

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

TURVATTU TYÖ ON KAIKKIEN ETU

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

Työehtosopimus eli TES

MOLEMPI PAREMPI! Oppisopimus & Koulutussopimuksen joustava ja yksilöllinen yhdisteleminen työpaikalla. Salla Kivelä & Susanne Forsberg

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo

Ulkomaisen työvoiman käyttö. Tommi Lantto PSAVI

Laatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

OPPISOPIMUS ESEDU / Oppisopimuspalvelut / AT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Yhteiset tutkinnon osat

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén

Ammatillisen koulutuksen reformi

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto

TYÖPAIKAT. Rakenna oma polkusi tulevaisuuteen askel kerrallaan, yhdessä eteenpäin

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

Ammatillisen koulutuksen reformi

3. Työnantajan oikeus muuttaa työsuhteen ehtoa työnjohto ja valvontavallan perusteella (Engblom, kirja)

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIETOSISÄLTÖ JA KÄSITTEISTÖ ( ) Käsitteet ja selitteet

Alustatalouden ja teknologian kehityksen vaikutus työn muutokseen. Tuomo Alasoini tuomo.alasoini[at]tekes.fi

Teknologian kehityksen vaikutukset työhön vaikeasti ennustettavissa

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993

Työsuojeluvaalit 2017

Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

10 askelta onnistumiseen

Korvaava työ kemian aloilla

TYÖNTEKIJÄN EDUSTAJAT TYÖPAIKALLA. KUVAAJA: EEVA ANUNDI Mitä hyötyä heistä on?

Yhteiset tutkinnon osat uudistuvat!

Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta siivousalalla ja yllätystarkastukset poliisin kanssa Etelä-Suomessa

Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Hankintalain mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon hankinnoissa

ehoks Webinaari ti opetusneuvos Seija Rasku, opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelija Paula Borkowski, Opetushallitus 16.4.

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

Kesätoimittajan ABC. Tampereen yliopisto

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Monimuotoiset työyhteisöt puhtausalalla - maahanmuuttajat työelämässä Mikko Laakkonen

PT:N JA YTN:N VÄLINEN YLEISSOPIMUS

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Työn murros ja vapaan sivistystyön ajankohtaiset asiat. Opetusneuvos Annika Bussman

Työpaikkaohjaajakoulutus

Fiksu kotouttaminen ja hyvä työelämä

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Harmaan talouden torjunta

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

Mirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka

Ohjaushenkilöstön Info Ajankohtaista Omniassa

Aika: Asia: Sopimus Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma koululaisille vuonna 2017

Transkriptio:

EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET 2019

OTETAAN VASTUU IHMISESTÄ Maailma ympärillämme on kovassa muutoksessa. Muutos haastaa jokaista meistä. Me ihmiset tarvitsemme muutoksessa turvaa ja tunteen reilusta pelistä. Me haluamme olla mukana tekemässä oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa, yhteistä Suomea. Tulevalla vaalikaudella tarvitaan uusi suunta.

Ihmisten mielestä hyvä säätely on tarpeellista

OTETAAN VASTUU IHMISESTÄ 1. REILUMPI TYÖELÄMÄ 2. INHIMILLISEMPI ARKI 3. KAIKKIEN VAHVUUDET KÄYTTÖÖN 4. OSAAMISTA KAIKILLE 5. SÄÄNNÖT TEHDÄ NIIN KUIN ON OIKEIN 6. SUOMI EUROOPAN YTIMEEN

1. Reilumpi työelämä ALUSTATALOUDEN TUNNUSTETTAVA TYÖNTEKIJÄNSÄ Teknologian kehitys ja yhteiskunnallinen muutos muuttavat työtä. Tavanomaisesta poikkeavat työn teettämisen tavat lisääntyvät kaiken aikaa. Palvelujen digitalisoituminen avaa parhaimmillaan monia mahdollisuuksia uudenlaisille palveluille ja tuo esiin piilossa olevia työtilaisuuksia. Alustatalouden työntekijät uhkaavat kuitenkin syrjäytyä kohtuullisista työnteon ja elämisen ehdoista, jos lainsäädäntö ei kehity samaan aikaan. Osa alustoista määrittelee työlle standardit, valikoi ja hallinnoi työvoimaa, mutta työn suorittajia pidetään freelancereina. Se ajaa heidät kohtuuttomiin tilanteisiin ja estää heitä ajamasta yhteisiä etujaan.

Reilumpi työelämä ALUSTATALOUDEN TUNNUSTETTAVA TYÖNTEKIJÄNSÄ

Reilumpi työelämä ALUSTATALOUDEN TUNNUSTETTAVA TYÖNTEKIJÄNSÄ PAM esittää: Työsopimuslakiin lisätään työnantajaolettama. Se merkitsisi, että jos työsuhteen piirteet täyttyvät, alustatalouden työntekijää pidettäisiin ensisijaisesti työntekijänä. Alustan omistajan pitäisi erikseen näyttää toteen tilanteet, joissa näin ei ole.

Reilumpi työelämä ALIPALKKAUS KURIIN Alipalkkaus merkitsee sitä, että työntekijä saa selvästi pienemmän korvauksen tekemästään työstä kuin muut samoja töitä tekevät. Vastaavasti työnantaja pitää nämä työntekijälle kuuluvat rahat itsellään tai pystyy myymään tämän vuoksi palveluitaan tai tuotteitaan muita yrityksiä halvemmalla. Siihen, että työntekijä hyväksyy alipalkkauksen, liittyy usein tietämättömyys vallitsevasta palkkatasosta, työehtosopimusten olemassaolosta tai muista oikeuksista työntekijöinä. Käytännössä työehtosopimuksen alittavien palkkojen oikaisu on mahdollista vain yksityisoikeudellisena asiana. Rikoslain työsyrjintä ja kiskonnan tapainen syrjintä yltävät vain törkeimpiin alipalkkaustapauksiin.

Reilumpi työelämä ALIPALKKAUS KURIIN Siivousala on esimerkki siitä, että asiat eivät yrityksissä ole aina kunnossa. Tarvitaan lisää keinoja ja resursseja puuttua alipalkkaukseen sekä työturvallisuuteen.

Reilumpi työelämä ALIPALKKAUS KURIIN PAM esittää: Rikoslakiin otetaan uusi alipalkkausrikos. Se koskisi yleissitovan työehtosopimuksen määrittelemän minimitason alittavan palkan maksua. Näin vakavimmat tapaukset tulisivat rikoslain piiriin.

2. Inhimillisempi arki ELÄMISEEN RIITTÄVÄ TYÖAIKA

Inhimillisempi arki ELÄMISEEN RIITTÄVÄ TYÖAIKA

Inhimillisempi arki ELÄMISEEN RIITTÄVÄ TYÖAIKA PAM esittää Lainsäädäntöön on saatava työajan vakiintumispykälä. Jos työntekijä tekee lisätunteja pitkäkestoisesti yli työsopimuksen mukaisen työajan, näiden tuntien tulee vakiintua uudeksi työajaksi työsopimukseen. Lainsäädäntöön tulee vaatimus, että työsuhteen osa-aikaisuudelle on peruste Lainsäädäntöön on lisättävä lisätuntien tarjoamisjärjestys, jolloin niitä olisi tarjottava ensimmäisenä pisimpään yrityksessä työsuhteessa olleille osa-aikaisille Lisätuntien tekeminen perustuu tapauskohtaiseen työntekijän suostumukseen

Inhimillisempi arki ELÄMISEEN RIITTÄVÄ TYÖAIKA

Inhimillisempi arki SOSIAALITURVA JA SOSIAALIPALVELUT NOSTAMAAN IHMISTÄ

Inhimillisempi arki SOSIAALITURVA JA SOSIAALIPALVELUT NOSTAMAAN IHMISTÄ

Inhimillisempi arki SOSIAALITURVA JA SOSIAALIPALVELUT NOSTAMAAN IHMISTÄ PAM esittää, että Perusturvaetuusjärjestelmää kehitetään tavoitteena yksinkertainen ja työntekoon kannustava järjestelmä Perusturva integroidaan tiiviiksi osaksi sote- ja työllisyyspalveluita Perusturvaa ja työtuloja pystytään sovittamaan yhteen nykyistä paremmin Tehdään perhevapaauudistus Palautetaan subjektiivinen päivähoito-oikeus Turvataan lastenhoitopalvelut myös epäsäännöllistä työaikaa tekeville Kohtuuhintainen asuminen on mahdollista Julkista liikennettä kehitetään palvelemaan paremmin eri vuorokauden aikoina työssäkäyviä

3. Kaikkien vahvuudet käyttöön MATKAILUN HIOMATON TIMANTTI KIRKKAAKSI Luodaan kansallinen palvelualojen edistämisohjelma Matkailuun kohdistettava valtion yleisavustus nostetaan vähintään samalle tasolle muiden pohjoismaiden kanssa Kesäsesonkeja tasataan kesälomien siirrolla ja jaksottamisella heinäelokuulle muun Euroopan loma-aikojen mukaisesti Suomi kehittää raideliikennettään pitäen mielessä myös matkailun tarpeita ja tukee hankkeita, jotka parantavat nopeita junayhteyksiä Suomesta Keski-Eurooppaan

47,4 miljoonaa yöpymistä 2017 Suomella kovin kasvuluku

Kaikkien vahvuudet käyttöön LISÄÄ TYÖNTEKIJÖIDEN OSALLISUUTTA TYÖPAIKOILLE

Kaikkien vahvuudet käyttöön LISÄÄ TYÖNTEKIJÖIDEN OSALLISUUTTA TYÖPAIKOILLE Aidolla paikallisella sopimisella voidaan edistää yritysten tuottavuutta, tarkoituksenmukaisia työjärjestelyjä ja työhyvinvointia. Epäluottamus, puutteellinen osaaminen sekä epätasapaino neuvotteluosapuolten kesken estävät paikallista yhteistoimintaa. PAM esittää Työehtosopimuksen nojalla tehtyjen paikallisten sopimusten osalta tulkintaetuoikeus siirretään työntekijäpuolelle YT-lain irtisanomispykälät siirretään työsopimuslakiin ja lakia kehitetään nimenomaan työpaikan yhteistoimintalaiksi Yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävien asioiden joukkoa laajennetaan mm. palkkauksen ja työajan järjestämisen periaatteisiin ja työntekijöiden myötämääräämisoikeutta vahvennetaan työturvallisuudessa ja työhyvinvoinnissa

4. Osaamista kaikille TYÖNANTAJALLE VASTUUTA OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ

Osaamista kaikille TYÖNANTAJALLE VASTUUTA OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ

Osaamista kaikille TYÖNANTAJALLE VASTUUTA OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ Työnantajalle nykyistä laajempi koulutusvelvollisuus, kun tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanomisuhan alla olevalle työntekijälle etsitään uusia tehtäviä. Koulutusvelvollisuus koskemaan myös takaisinottovelvoitteen kattamaa aikaa. Näyttötaakka koulutusvelvollisuuden täyttämisestä siirretään työnantajalle. Säädetään irtisanomisjärjestyksestä, joka motivoisi työnantajan pitämään huolta ikääntyvien työntekijöiden osaamisesta.

Osaamista kaikille PERUSTAIDOT KUNTOON KAIKILLE

Osaamista kaikille PERUSTAIDOT KUNTOON KAIKILLE Valtio kehittää digitaalisen alustan osaamistarpeiden mittaamiseen ja koulutuksen kohdentamisen arviointiin. Digitaalisella alustalla jokaisella työntekijällä olisi mahdollisuus tehdä kerran vuodessa omia osaamistavoitteitaan kartoittava testi, jonka perusteella pystyttäisiin arvioimaan, millaista koulutusta hän tarvitsee osaamisensa kehittämiseksi, ja ohjaamaan hänet tarvittavien palveluiden pariin. Valtio luo perustaitotakuu-ohjelman. Kohdennetaan julkisen sektorin kustantamana koulutusta henkilöille, joilla on todettu olennaisia puutteita perustaidoissa (lukeminen, kirjoitus, matematiikka, ICT-taidot). Tämä tekee ammatillisen kehittymisen muissa vaiheissa mahdolliseksi.

Osaamista kaikille AMMATILLINEN KOULUTUS KUNTOON Ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitusta kasvatetaan. Opettajaresursseja ja kontaktiopetuksen määrää lisätään. Työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua ja oppimista tuettaan riittävällä ohjauksella ja pedagogisella tuella. Työpaikoilla pitää olla riittävän monta työpaikkaohjaajan koulutuksen saanutta henkilöä. Lisäksi on turvattava se, että opettajilla riittää resursseja viedä pedagoginen osaaminen työpaikoilla. Valtio luo digitaalisen alustan opintojen henkilökohtaistamiseen työpaikalla. Yhteisellä alustalla, jolla voidaan seurata opiskelijan opintoja, taataan, että seuranta ei riipu koulutuksen järjestäjän resursseista ja vältytään eri toimijoiden päällekkäisiltä hankkeilta vastaavien alustojen laadinnassa.

5. Säännöt tehdä niin kuin on oikein SUITSITAAN HARMAATA TALOUTTA JA VEROVÄLTTELYÄ Otetaan käyttöön alihankintaan liittyvä ketju- ja palkkavastuu Laajennetaan veronumerojärjestelmä työvoimavaltaisille ja runsaasti ulkomaista työvoimaa käyttäville aloille Otetaan palvelualoilla käyttöön online-kassajärjestelmät, jotka vähentävät mahdollista ohimyyntiä ja veronkiertoa Uudistetaan yhteisöverojärjestelmä Siirrytään EU:ssa yhteiseen ja yhdistettyyn yhteisöveropohjaan sekä yhteiseen yhteisöveron minimiverokantaan

Säännöt tehdä niin kuin on oikein LAATU JA VASTUULLISUUS JULKISEN KILPAILUTUKSEN YTIMEEN Uudistetaan hankintalakia niin, että tarjous tulee valita aina parhaan hinta-laatusuhteen perusteella Sisällytetään hankintalakiin EU:n hankintadirektiiviin (artikla 18:2) sisältyvä sosiaalinen lauseke Hankintasopimuksen erityisehdoksi asianomaisen työehtosopimuksen noudattaminen Laaditaan julkisten hankintojen sosiaalisen vastuullisuuden kohentamiseksi kansallinen strategia, indikaattorit ja seuranta

Säännöt tehdä niin kuin on oikein EDISTETÄÄN IHMISOIKEUKSIA, YRITYSVASTUUTA JA KANSALAISYHTEISKUNTAA Säädetään sitova laki yritysten ihmisoikeusvastuusta Yritysvastuuta edistävien kansalaisjärjestöjen valtion rahoitus nostetaan Ruotsin tasolle Nykyistä suurempi osuus valtion kehitysyhteistyövaroista kanavoidaan järjestöjen kautta

6. Suomi Euroopan ytimeen Seuraava hallitus asemoi Suomen nykyistä selvemmin EU:n ytimeen, vahvan ja vaikutusvaltaisen unionin sekä työelämän kehittäjäksi