"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

Samankaltaiset tiedostot
Kulku bussolin ohjaamana: Metsikkökoeala Harjoitus pihapiirissä Ilkka Korpela. Tavoitteista

1 = radiaania. MARV Metsikkökoeala Harjoitus pihapiirissä. Kulku bussolin ohjaamana: Tavoitteista

MARV Metsikkökoealaharjoitus

2. Metsikön puuston arviointi

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Metsänmittausohjeita

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

Trestima Oy Puuston mittauksia

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Fotogrammetris geodeettinen menetelmä metsäalueen tarkkaan kartoittamiseen sekä syitä ja muita keinoja maastoaineiston tarkkaan paikantamiseen

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Lauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset

Trestima Oy Puuston mittauksia

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.

KTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies

Pentti Roiko-Jokela KASVUINDEKSIPALVELUN ALUSTAVA SUUNNITELMA

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

Puuston mittaus etäisyyden- ja kulmanmittauslaitteella

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.

Taimikonhoidon omavalvontaohje

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

METSÄ SUUNNITELMÄ

Pystypuusta lattialankuksi

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

PYSTYMITTAUKSEN TARKKUUDESTA

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Lataa Latva pilviä piirtää - Seppo Vuokko. Lataa

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

Kestävää luontomatkailua

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

KAUPIN METSÄTAITORATA

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT

Metsätehon tuloskalvosarja 9/2017 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

MAA7 Kurssikoe Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin! Laske huolellisesti!

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

7/1995 METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS. Masser 35. Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen


Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Satunnaisotantamittaus. Satunnaisotantamittaus 4.705

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Tee kokeen yläreunaan pisteytysruudukko. Valitse kuusi tehtävää seuraavista kahdeksasta. Perustele vastauksesi!

Metsätieteiden kenttäkurssi (FOR110) Hyytiälä 2016 Hyde-info

Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA

Differentiaali- ja integraalilaskenta

Ponsse Opti 4G mittauksen ylläpito KOULUTUS. Satunnaisotantamittaus 4.705

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto

VMI kasvututkimuksen haasteita

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Transkriptio:

MARV1, 2009 KE-ip Metsikkökoeala - harjoittelu muistokoivikossa "Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, 25 + 5 min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet. 1) Toimet metsikkökoealalla, yleistunnusten määrittäminen, koealan rajaaminen bussolin avulla ja KKJ-atsimuutin suuntaan liikkuminen bussolin avulla. LiDAR (laserkeilaus) karttoihin tutustuminen; korkeus- ja intensiteetit. Muistokoivikon länsikulma. - 1 aste vinoon 10 metrillä = 0.17 m siirtymä. - 1 aste vinoon 50 metrillä = 0.85 m " - bussoli = tarkkuuskompassi, maan magneettikentässä, paikalliset häiriöt; kallioperä, sähkö-magneettikentät, silmälasit, mittavälineet jne. Assistentilla kaikki LiDAR- ym. kartat koealalta n:o 5.

2) Ilmakuvapuiden identifiointi ja kartoitus kolmioimalla - Ilmakuvapuukartan tarkkuus: paikka, pituus, puulaji, h, d13 - Katse ylös, vinot puut, erilliset oksat - komissiovireitä - Kolmiointi, 1 aste / 1 m etäisyyttä = 1.7 cm siirto, jos puiden paikat ovat +- 30 cm ja puut 2 m etäisyydellä toisistaan, voi bussolisuunta poiketa huomattavasti - Mitä ovat hyvät kiintopisteet? - Mikä on komissiovirhe eli valepuu (puu selvästi väärässä paikassa), Omissiovirhe? Lopuksi suunnitaan pari laputettua puuta ja kirjataan tulokset, laskentoja varten. Assistentilla numerolaput, puukartat koealalta n:o 5, nastoja, 1.3-m keppejä, lomakkeita. Muistokoivikon alue. 3) Puidenluku Puidenluku aloitetaan kun kaikki minimiläpimittarajaa suuremmat puut laputettu ja paikannettu. Kantojen luku, ei nyt, mutta jos pitää arvioida hakkuupoistuma, miten tehdään (kantoläpimittoja myös pystypuista, jos jäljellä tai naapurikuviolta). Tavoitteena puulajikohtaisten runkolukusarjojen mittaaminen ('d13-histogrammit'). Puulaji: Mä, Ku (korostetaan näre-sanan käyttöä, "kuusi-kuusi-kuusikymmentäkuusi", vs. "näre, kutonen, läpimitta kuusikuusi" Koivut (tuntomerkit lehdet, versot, isojen puiden tyvi), HarmaaLeppä, Raita, Haapa, Pihlaja. Puidenluvussa ja aina kirjurin kanssa, toistot, koska tehdään tarkkaa työtä. Referenssi kaukokartoitustulkinnalle. Eri puulajit => puutavaralajit. Puun tila = latvuksen tila, tällä kertaa, huomio voisi olla rungossa, puiden luvun yhteydessä poimitaan erikseen poikkevat puut (puutavaralajisaanto), jos tavoitteena arvonmääritys (esim. leimikon ennakkomittaus). Latvuksen tilaa arvioitaessa ajatellaan latvuksen muodon mallittajia, suuret epäsymmetrisyydet, puun vinoudet kirjataan. Vinous, suunta tyveltä latvan projektiopisteeseen ja etäisyys sinne, huomautuksiin. Tallmeter vs. Ristiinmittaus. Id erotusmenetelmällä (mittauspaikan tarkkuus). Mittauskorkeus, syntypiste (koska mallit olettavat tämän origon) Mikä on Pökkelö, entä Kelo?, yli 1.3-metriset pökkelöt luetaan. Minimiläpimittaraja, vaihtelee koealoittain!.

4) Koepuumittaukset Koepuut = otos, yleistetään muille puille => koepuuotoksia voi tehdä erilaisia ja metsikkökoealalta saadut tulokset vaihtelevat (otantavirhe). Nyt paino puuston arvossa, tullaan valitsemaan painotetusti suuria puita koepuuotokseen. Mallivirheet (d13, d6, h) => tilavuus 6% tarkkuudelle, jos mittaukset täysin oikeita. Metsiköstä toiseen harhaa (metsikön käsittelyhistoria), siksi < 4% kokonaistarkkuuteen metsikön puuston tilavuudessa on tosi vaikea päästä vaikka mittaisi kaikki puut. d6 mittausvirhe vipuaa runkökäyrää, tehtävä huolellisesti tai hyödytön kuvaamassa puiden keskimääräistä runkomuotoa. Samoin h-mittausvirhe. Kuinka valitaan suunta johon lähdetään (aurinko, latvusaukot) h:ta mittaamaan h:n mittaus kun käytetään mittanauhaa - oletetaan vaakaetäisyys (ei saa mitata vinoon edes latalla) - oletetaan puun olevan pystyssä - mittausetäisyyttä voi vaihtaa, latvan mitata kauempaa kuin latvuksen alarajan (muista kahden elävän oksan sääntö) Tällöin esim. 10 m päästä mitatessa 20 m asteikolta saatu tulos puolitetaan, 7.5 m päästä 15 m asteikolta samoin, 30 m päästä 15 m asteikolta, kerrotaan kahdella. - alatähtäys numerolappuun, joka on 1.3 m, näkyy paremmin kuin tyvi! Vino puu aih. virhettä

Pituusmittauksen virhe (hypso vapisee) minimoituu, kun latvaa katsellaan noin 40 asteen kulmassa ja tyvi on hieman silmän alapuolella. d6 pysyvillä tuotoskoelaoilla kiivetään ja mitataan mittasaksilla. i h On vaikea mitata hypsolla. Kiikarit. Lehtipuilla vain erotusmenetelmä (kaksi ajankohtaa) id ja ikä kaira, kuinka käytetään ja tyhjennetään! Ikälisäykset, puulaji / kasvupaikka. Lehtipuiden kairaus, ei. 5) Laskennat sisällä, syötetään havainnot ascii-tiedostoon. Ohje hikihelmen sivulla 20 ja netissä: http://www.helsinki.fi/~korpela/marv1_2009/ "Resection-ohjelman ohjeet, (pdf)" Ensin puretaan zip-tiedostot c:\data\ hakemistoon netistä. Seuraavaksi oma havaintotiedosto ja resection.exe ohjelmalla laskennat. Vertaa kohteelle saamaasi XY sijaintia, koealan 5 ilmakuvamittaukseen, tiedostossa c:\data\marv1_2009_trees.txt