1/8 Esityslistojen aikaisempi valmistelu 6.2. Dnro 47 Keskustan valt.ryhmä Kv. 6.2. 16 Valtuustokokouksien esityslistat ilmestyvät kaupungin kotisivuille ja ylönettiin yleensä kokousta edeltävänä keskiviikkona. Kokousten ollessa nykyisin maanantaisin, jää esityslistan läpikäymiseen ja asioiden tarkentamiseen ainoastaan kolme täyttä arkipäivää. Sama käytäntö on useiden lautakuntien esityslistojen kanssa. Keskustan valtuustoryhmä esittää, että tätä käytäntöä muutettaisiin siten, että listat ilmestyisivät jatkossa vähintään viikkoa ennen kokousta. Kh. 13.2. 45 Hallinto- ja talousosasto Kh 25.9. Esittelijä poisti asian esityslistalta. Kuntalaisaloitteiden vastausten julkaisu 6.2. Dnro 46 Keskustan valt.ryhmä Kv. 6.2. 17 Kuntalaisaloitteissa on hyviä ja käytännönläheisiä aiheita. Aloite etenee niin, että se ohjataan aihepiirin mukaan kulloisenkin toimialan asiantuntijalle. Toisinaan aloite käsitellään monijäsenisessä toimielimessä, joskus aloitteeseen vastaa virkamies suoraan. Luottamushenkilöiden tietoon tulevat vain niiden kuntalaisaloitteiden vastaukset, mitkä on käsitelty lautakunnissa. Keskustan valtuustoryhmä edellyttää, että aloitteet käsitellään aina monijäsenisessä toimielimessä, jolloin jokainen luottamushenkilökin on selvillä saapuneesta aloitteesta ja saa viipymättä tietoonsa vastauksen. Kh. 13.2. 46 Asukasltk. 23.11. 78 Kh. 17.12.2018 399 Kv. 4.2.2019 Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi kaikille kuntamme nuorille kesätyöpaikan tarjoamisesta 6.3. Dnro 123 Sosialidemokraattinen valt.ryhmä Kv. 6.3. 26 Nuoret tarvitsevat työpaikkoja ja työelämä tulevaisuuden tekijöitä. Nuorten mahdollisuudet saada työpaikka on osoittautunut vaikeaksi. Nuoret joutuvat usein varsin varhaisessa elämän vaiheessa ottamaan kantaa tulevasta ammattipolun valinnasta. Tämä koskee erityisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen pyrkiviä nuoria. Kouluja ja eri alojen työelämäyhteistyötä on tarpeen vahvistaa myös siksi, että nuorille muodostuisi mahdollisimman todellinen kuva työelämästä, työpaikkojen arjesta ja niistä pelisäännöistä oikeuksista ja velvollisuuksista, mitä työelämässä tulee tietää. Kh. 20.3. 79 Hallinto- ja talousosasto Kh. 17.12.2018 398 Kv. 4.2.2019 Nuorten mahdollisuus päästä kesätöihin on erinomainen tapa toteuttaa tässä kuvattuja tavoitteita. Suomessa on pitkät perinteet myös yritysten valmiu-
2/8 desta tarjota nuorille kesätyöpaikkoja ja koulutukseen liittyviä harjoittelupaikkoja. Satavuotias Suomi tarvitsee nuorten sukupolviensa osaamispanoksen täysimääräisesti. Juhlavuoden kunniaksi me allekirjoittaneet valtuutetut haluamme tällä aloitteella yhteistyössä muiden nuorten tulevaisuudesta ja työstä huolta kantavien kanssa nostaa nuorten kesäduuniasian yhteisen kuntamme kansallistalkoiden asiaksi. Sen johdosta esitämme, että Ylöjärven kaupunginhallinto ryhtyy toimenpiteisiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, jossa etsitään ja tarjotaan kaikille kuntamme alle 19-vuotiaille nuorille kesätyöpaikka. Päätöksenteon vaikutusten arvioiminen 24.4. Dnro 215 Keskustan valt.ryhmä Leena Törmälä ym. Kv. 24.4. 35 Valtuuskauden aikana on usein puheissa mietitty tehtyjen päätösten vaikutuksia. Näitä ei kuitenkaan kaupungissamme aktiivisesti seurata. Tiukan talouden aikana on jouduttu tekemään monia palvelun laatuun vaikuttavia päätöksiä, mutta valtuutetuille ei ole tuotu tietoa siitä, millaisia vaikutuksia päätöksillä pidemmällä tähtäimellä on ollut kaupunkilaisille. Esimerkkinä arvioitavista päätöksistä on varhaiskasvatuksen resurssimitoituksen muutos ja sen vaikutus varhaiskasvatuksen laatuun sekä henkilökunnan jaksamiseen. Myös sivistysosaston vuoden kohdistettujen leikkausten vaikutukset perusopetukseen tulisi aikanaan arvioida. Arvioiden tulokset tulisi esittää valtuustolle ennen välitilinpäätöstä, jolloin valtuutetut saisivat tiedon päätöksen teon pohjaksi kyseisen vuoden talousarvion laadintaa varten. Keskustan valtuustoryhmä esittää, että kaupunki alkaa aktiivisesti tehdä arviointia päätösten vaikutuksista palvelujen laatuun ja/tai hyvinvointiin. Kh. 8.5. haltalosasto, perusturvaosasto, sivistysosasto, tekniikka- ja ympäristöosasto Vapaa-aikaltk 24.8. 35 Sivistysltk 29.8. 50 Kaava-alueiden ulkopuolisten taajamien vesihuollosta 22.5. Dnro 263 Keskustan valt.ryhmä Esko Arola ym. Kv. 22.5. 53 Me Ylöjärven Keskustan valtuustoryhmässä olemme panneet merkille vesiliikelaitoksen yhtiöittämisessä sen, että kaava-alueen ulkopuolisten taajamien vesihuoltoasia on jätetty vaille oikeaa ja riittävää huomiota. Ehdotamme ulkopuolisen, täysin sitoutumattoman selvittelijän hankkimista selkeyttämään tilanne. Taustaa: Ylöjärven kaava-alueen ulkopuolisissa taajamissa on aloitettu vesihuoltotyö vesihuoltolain mukaisesti 25 30 vuotta sitten. Kaava-alueen ulkopuolisiin taajamiin on kunta rakentanut puhdasvesiverkostoa Antaverkan, Mutalan ja Takamaan suunnan taajamiin osittain. Jossain vaiheessa rakentaminen on lopetettu ja ehdotettu kylien väelle perustettavaksi osuuskuntia, jotka rakentaisivat putkistot ja osuuskuntien ollessa velattomia putkistot Kh. 12.6. 227 Tekniikka- ja ympäristöosasto Ylöjärven Vesi Oy
3/8 siirrettäisiin kunnan vesiliikelaitoksen hallintaan. Tätä kunnan vesiliikelaitokseen siirtämistä ei ole sittemmin tehty muilta osin kuin Kaitilantien vesihuolto-osuuskunnan kanssa. Viime vuosina vallalla on ollut ajatus, että kunnalla ei ole mitään velvollisuuksia kaava-alueen ulkopuolella. Lain mukaan kunnilla on taajamiin vesihuollon järjestämisvelvollisuus riippumatta siitä, onko se hallinnollisesti kaava-alueella vai sen ulkopuolella. Asiassa on lisäksi sivuutettu kuntalain 8. Laki koskee kunnan järjestämisvelvollisuuden alaisia asioita. Lain henki on se, että samassa asiassa kuntalaiset ovat yhdenvertaisia. Asioita ei voi ratkaista enemmistöpäätöksellä. Lakien noudattaminen ei ole subjektiivinen asia, mikä voitaisiin ratkaista äänestämällä. Esimerkkejä käytännön tilanteista: Kaitilantien vesihuolto-osuuskunnan erikoiskohtelun lisäksi kaava-alueen ulkopuolisille alueille on voimassa hinnasto liittymille, jossa on hajaasutusalueen liittymishintoja ja kaava-alueen hintoja. Haja-asutusalueelle ei ole oikeutta tehdä liittymiä kunnan toimesta eikä liittyjillä ole liittymisvelvollisuutta. Voimassa on näille alueille hajavesiasetus, joka vaatii kiinteistön omistajan hoitamaan viemäröinnin omin voimin. Todellisuudessa hinnastossa tarkoitetaan kaava-alueen ulkopuolisten taajamien liittymiä. Käsitteitä sekoittamalla on muodostunut tilanne, että kaava-alueen ulkopuoliset luulevat voimassa olevan hajavesiasetuksen olevan ohjeena myös taajamissa, jotka ovat kaava-alueen ulkopuolisia. Kaava-alueen ulkopuolisiin taajamiin noudatetaan vesihuoltolakia kuten taajamista. Eikä suinkaan haja-asutusalueen hajavesiasetusta. Taajamissa hallinnollisia rajoja, kuten kaava-alueen rajaa, ei oteta huomioon. Puhtaan veden osalta on myös taajaman ulkopuolisille alueille kunnallinen velvoite liittymille. Vesihuoltolaissa sanotaan niin, että mikäli suuren ihmisjoukon tarve vaatii, on kunnan ryhdyttävä toimenpiteisiin. Tämä suuri ihmisjoukko ei edellytä taajamamäärittelyn mukaista asumistiheyttä. Näin Ylöjärvellä on arseenialueitten osalta Lakialasta kohti Orivettä johtuen raskasmetallipitoisesta geologiasta. Pihkaperän arseenihavainnoista ei lopulta saatu näyttöä. Asia koskee varsinaisten taajamien osalta myös viemäröintiä. Mielenkiintoista on myös se, että vesihuoltolaista on otettu vajaa lause käyttöön esimerkiksi hinnastossa (2016): Vesihuoltolain lause kuuluu pääpiirteissään niin, että alueittain liittymishinnat voivat olla erisuuruisia, jos se kustannusten oikean kohdentamisen tai muun vastaavan syyn takia on tarpeellista. Lauseen käyttäminen hinnastoissa kokonaisena muuttaa hinnastojen sisältökuvan päälaelleen. Taajamien kalleimpia vesi- ja viemärijohtoja rakennetaan kaava-alueelle nimellisellä
4/8 hinnalla. Muu vastaava syy ei voi olla tonttipolitiikka, johon vedotaan asiaa tiedusteltaessa. Asiaa ei ole korjattu vesilaitoksen yhtiöittämisessä. Hinnastosta : Liittymismaksun määräytyminen haja-asutusalueella Viittaus vajaaseen lauseeseen löytyy vain hinnaston haja-asutusalue - kohdassa. Valtuustoaloitteen myötä pyritään siihen, että hinnoittelun määrittämiseksi haetaan kertakaikkinen toimintamalli ja kumotaan virheelliset voimassa olevat kyseenalaiset ja laittomat mallit. Lisäksi pyritään välttämään vahingonkorvauslain kautta tapahtuva tarkastelu ja virkavelvollisuusasioihin liittyvä tarkastelu. Tällä hetkellä voimassa oleva menettely aiheuttaa suurelle ihmisjoukolle taloudellista vahinkoa. Osuuskuntamallissa kunta ei ole suostunut edes tukkuvesihinnoitteluun, vaikka vesihuoltolain mukaan kunnan hoidettavaksi kuuluvaa asiaa hoidetaan ilmaiseksi. Osuuskuntien hallinto vaatii resursseja aiheuttaen kustannuksia monin tavoin toimihenkilöille. Kunnalle kuuluvia töitä hoidettaessa aiheutuu asiallisesti ottaen isoja kustannuksia samalla, kun kunnan vesilaitosorganisaatio säästää näissä kustannuksissa. Jotta näitä pitkän aikavälin kustannuksia ei ryhdyttäisi takautuvasti missään vaiheessa laskemaan, on tämä hetki oivallinen asian oikaisemiseksi. Vesimittarin koon mukainen liittymismaksu 22.5. Dnro 264 Keskustan valt.ryhmä Esko Arola ym. Kv. 22.5. 54 Ylöjärven Keskustan valtuustoryhmä esittää liittymien hinnoittelua kaavaalueen ulkopuolisissa taajamissa muutettavaksi mittarin kokoon perustuvaksi. Kaupungin aloittaessa viemäriliittymien rakentamisen kaava-alueen ulkopuolisiin taajamiin liittymien hinnoittelu on tulossa erittäin ongelmalliseksi. Muutoksella jatkettaisiin viemäröinnin aloittaneen vesihuolto-osuuskunnan liittymän hintaperiaatetta. Periaate on ollut keskimääräinen ja sama hinta samasta vastineesta. Yli 330 liittyneen suunnasta ei ole missään vaiheessa tullut tarvetta kyseenalaistaa periaatetta. Koska hinnoittelua ei ole vielä lyöty lukkoon, on tämä yksinkertaisin ja tasapuolisin periaate helposti otettavissa käyttöön. Kh. 12.6. 226 Tekniikka- ja ympäristöosasto Ylöjärven Vesi Oy Esimerkiksi sähköyhtiöt myyvät sähköliittymiä, jolloin liittymän hinta perustuu ostettavaan kapasiteettiin. Sähköliittymien puolella verkostosta varattava kapasiteetti on sidoksissa pääsulakkeen kokoon. Vesilaitoksilla kapasiteetin varausta kuvaa teknisesti hyvin vesimittarikoko. Tällä yksinkertaisella periaatteella toteutetaan kaikki tarpeelliset tavoitteet. Muun muassa keskimääräinen liittymishinta on kohtuullinen aina, kuten vesi-
5/8 huoltolaki vaatii. Lisäksi samasta asiasta sama hinta -periaate poistaa sen ongelman, että kaava-alueen ulkopuolisissa taajamissa on edelleen jäänteitä maatalouden rakennuksista kerrosaloineen. On kohtuutonta kohdistaa käytöstä poistuneisiinkin rakennuksiin liittymishintaa, joka on isompi kuin omakotitalon hintaosuus. Kurun sataman virkistämiseksi 22.5. Dnro 265 Ylöjärvi 2001+ Matti Ylitalo Kv. 22.5. 55 Kurussa on upea legendaarinen satama, joka kaipaa uudistusta. Ehdotankin, että kaupunki alkaa aktiivisesti etsimään satamaan kahvila tai ravintola yrittäjää. Lisäksi satamassa ei ole laisinkaan vierasvenepaikkoja. Ehdotan, että kaupunki hoitaa muutaman vierasvenepaikan satamalaituriin. Satamalla olisi merkitystä alueen elinvoimaisuudelle. Kh. 12.6. 228 Tekninen ltk. Hulevesimaksun poistaminen 22.5. Dnro 266 Ylöjärvi 2001+ Matti Ylitalo Kv. 22.5. 56 Hulevesimaksu on vitsi. Kansalaiset ovat pöyristyneitä. Kukaan ei voi päättää paljonko vettä sataa. Kuntalaiset ovat ihan kypsiä tällaiseen. Summa on pieni per talous, mutta se on täysin epäoikeudenmukainen. Jotkut imeyttävät veden pihaansa. Kyseisellä maksulla on saatu huono maine. Ylöjärven talous ei kaadu hulevesimaksuun, jonka tarkoitus on tuottaa n. 350 t. Eur. Vaikka Ylöjärvi teki hyvän tuloksen. Kh. 12.6. 229 Tekninen ltk. Yksityisen maan kaavoittaminen 22.5. Dnro 267 Ylöjärvi 2001+ Matti Ylitalo Kv. 22.5. 57 Ylöjärvi kaavoittaa vain omistamiaan maita. Ehdotamme, että kaupunki voisi maanomistajien kanssa tehdä yhteistyötä kaavoitusasioissa. Kh. 12.6. 230 Palkkioiden pienentäminen edelliseen tasoon 22.5. Dnro 268 Ympäristöltk. Matti Ylitalo Kv. 22.5. 58 Valtuusto on päättänyt nostaa palkkioitaan. Nostolle ei ole perusteita. Päätettävät asiat ovat vähentyneet mm. uuden hyväksytyn hallintosäännön myötä, ja näin ollen palkkioita tulisi pikemminkin alentaa. Ehdotan siis, että uusi valtuusto ottaa kantaa omiin palkkioihinsa. Rakennusjärjestyksen 22.5. Ylöjärvi 2001+ korjaaminen Dnro 270 Matti Ylitalo Hiljattain hyväksytyssä rakennusjärjestyksessä oli kohta, jota yritettiin valtuustossa korjata. Kohta vain kiusaa asukkaita. Uusi rakennusjärjestys aiheuttaa osalle asukkaista ongelmia, sillä jatkossa ajoneuvojen, veneiden, koneiden, asuntoautojen, asuntovaunujen ja muiden vastaavien ulkosäilytys on kiellettyä asuinrakennusten tonteilla. Kh. 12.6. 231 Hallinto- ja talousosasto Kv. 22.5. 60 Kh. 12.6. 233 Ympäristöltk.
6/8 Rakennusjärjestyksen kohta liitteenä. Ehdotankin, että kyseinen kohta muutetaan asukasystävällisemmäksi. Maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta alle 20- vuotiaille nuorille 9.10. Dnro 595 Riitta Koskinen ym. Kv 9.10. 124 "Vastikään julkaistusta eurooppalaisesta ehkäisy-vertailusta selviää, että Suomi sijoittuu Länsi-Euroopan maiden joukossa peräpäähän, mitä tulee modernin ehkäisyn saatavuuteen. Kärkimaita ovat Ranska, Belgia ja Iso- Britannia. Suomen erityinen ongelma on se, että meillä ehkäisyn hankintaa ei subventoida, eli siihen ei saa julkista tukea. Ehkäisy on suhteellisen kallista, ja kulut kaatuvat pääosin naisten maksettavaksi. Esimerkiksi Iso-Britanniassa on maksuton ehkäisy ja se on ollut kirjattuna lakiin jo 40 vuotta. Väestöliitto on ajanut maksutonta ehkäisyä nuorille jo vuodesta 2006, jolloin asia kirjattiin seksuaalipoliittiseen ohjelmaan. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmasta seuraavalta vuodelta löytyy suositus maksuttomasta ehkäisystä alle 20-vuotiaille. Myös Käypä hoito -suositus kannattaa alle 20-vuotiaiden ilmaista ehkäisyä. Jatkossa olisi silti tärkeää ulottaa maksuton ehkäisy myös 20 24 vuotiaisiin, sillä siinä ikäryhmässä tehdään eniten abortteja. Kh 23.10. 335 Perusturvaltk. 6.3.2018 17 Kh. 17.12.2018 395 Kv. 4.2.2019 Naapurimaassamme Norjassa näemme alaikäisten synnytysten ja raskaudenkeskeytysten vähentyneen 30 prosenttia kolmessa vuodessa valtakunnallisen maksuttoman ehkäisyn myötä. Yhdellä abortilla saa e-pillerit 10 henkilölle vuodeksi. Suomessa muutamia kuntia on jo ottanut käyttöön maksuttoman ehkäisyn. Esimerkiksi Raumalla raskaudenkeskeytys-luvut puolittuivat tämän seurauksena. Jyväskyläläisille alle 20-vuotiaille nuorille on tänä vuonna 6.3. alkaen ollut tarjolla maksutonta ehkäisyä. Vaikka maksutonta ehkäisyä voi puolustaa siitä syntyvien säästöjen näkökulmasta, ei tule unohtaa itse ihmistä ja sitä, miten esimerkiksi jälkiehkäisy ja abortti ovat arkoja aiheita, ja ahdistavat monia nuoria. Tärkeimmän tavoitteen tulee olla nuorten terveyden ja hyvinvoinnin takaaminen. Mikään tutkimus ei tue ennakkoluuloa, että ehkäisyn maksuttomuus johtaisi nuorten seksuaalikäyttäytymisen löystymiseen. Ilmainen ehkäisy ei siis ratkaise kaikkea. Keskeinen rooli on myös tiedonsaannilla: ehkäisyneuvonnalla ja seksuaalikasvatuksella. Nuoren tulee tietää mistä ja keneltä asioista voi kysyä pienellä kynnyksellä, mahdollisimman vähäisellä punastumisella. Esitämme, että Ylöjärvi alkaa tarjota maksutonta ehkäisyä alle 20-vuotiaille nuorille kokeiluluontoisesti ja ainakin siihen asti, kunnes asia mahdollisesti siirtyy uuden maakunnan hoidettavaksi. Maksuttomasta ehkäisystä alle 25-6.11. Dnro 661 Vihreiden valtuustoryhmä Kv. 6.11. 139
7/8 vuotiaille ylöjärveläisille Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan muun muassa seksuaalivalistuksen kehittyminen ja kuntien panostukset seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluihin vähentävät raskaudenkeskeytysten määrää sekä parantavat merkittävästi nuorten seksuaaliterveyttä. Vaikka nuorten ehkäisytietoisuus on Suomessa kohtuullisen hyvällä tasolla, olisi alkuehkäisyn tarjoamisessa sekä seksuaaliterveyttä ylläpitävissä palveluissa vielä parantamisen varaa. Maksuttoman ehkäisyn on todettu lisäävän ehkäisyn käyttöä. THL sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovatkin suositelleet, että kunnat tarjoaisivat maksutonta ehkäisyä alle 20-vuotiaille. Kh. 20.11. 382 Perusturvaltk. 6.3.2018 18 Kh. 17.12.2018 396 Kv. 4.2.2019 Maksutonta ehkäisyä tarjoavissa kunnissa nuorten tekemien raskaudenkeskeytysten määrä on laskenut merkittävästi ja sukupuolitautitartuntojen määrä on vähentynyt. Vaikka ilmaisen ehkäisyn tuoma taloudellinen säästö terveydenhuoltokustannuksissa on merkittävä, tärkeintä on kuitenkin, että ylöjärveläiset nuoret pysyvät terveinä ja hyvinvoivina. Eniten raskaudenkeskeytyksiä tehdään 20-24-vuotiaiden ikäluokassa, minkä vuoksi maksuttoman ehkäisyn ikäraja on perusteltua asettaa 25 ikävuoteen. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia omillaan asuvia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista, ja siksi se saatetaan jättää hankkimatta ja käyttämättä. Tytöille suunnattujen ehkäisyvälineiden rinnalla kaupungin tulisi huolehtia myös kondomien hyvästä saatavuudesta ja jakamisesta siellä, missä nuoret luonnollisesti liikkuvat (mm. nuorisotaloilla, nuorten tapahtumissa, kouluterveydenhuollossa ja oppilaitoksissa). Kondomien avulla ehkäistään tehokkaasti sukupuolitauteja ja jaetaan vastuuta ehkäisystä tasaisesti sekä tytöille että pojille. Vihreä valtuustoryhmä esittää, että Ylöjärvi tarjoaa maksuttoman ehkäisyn (kondomit tai hormonaalisen ehkäisyn) alle 25-vuotiaille kuntalaisille. Tämä olisi suurempien toimenpiteiden, kuten raskaudenkeskeytysten ja jälkiehkäisyn ja näistä johtuvien suurempien kustannusten ja terveysvaikutusten syntymisen ennaltaehkäisyä sekä nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Joukkoliikenteen työsuhdelipun käyttöönotto 11.12. Dnro 734 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä Kv. 11.12. 149 Liikenne on merkittävä kasvihuonekaasujen päästölähde. Toimivalla ja käytetyllä joukkoliikenteellä on merkittävä rooli liikennepäästöjen vähentämisessä. Toimiva joukkoliikenne vapauttaa myös pysäköintitilaa ja vähentää ruuhkia. Toimivan joukkoliikenteen edellytyksenä on riittävä määrä matkustajia. Kh. 18.12. 427 Hallinto- ja ta-
8/8 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että Ylöjärven kaupunki ottaa käyttöön henkilöstölleen Tampereen seudun joukkoliikenteen työsuhdelipun. Joukkoliikenteen työsuhdelipulla Ylöjärven kaupunki tukee henkilöstönsä työmatkakustannuksia käytettäessä joukkoliikennettä. lousosasto Valtaosa Ylöjärven kaupungin toimipisteistä sijaitsee joukkoliikenteen reittien varrella ja työsuhdelippu toimisi myös rekrytointi- ja sitouttamisvälineenä. Samalla Ylöjärven kaupunki näyttäisi esimerkkiä vähäpäästöisemmän ja sujuvan liikenteen puolesta asukkaille, yrityksille ja muille toimijoille. Rantayleiskaavan laatimisesta vanhan Kurun mallin mukaan muualle nykyisen Ylöjärven alueelle, sekä vakituisen asumisen mahdollistamisesta niillä vapaa-ajan asunnoilla, jotka täyttävät pysyvän asumisen kriteerit, kuten Kangasalla toimitaan 11.12. Dnro 735 Kokoomuksen valtuustoryhmä Kv. 11.12. 150 Ylöjärven kaupunki laati uuden rakennusjärjestyksen, jonka mukaan Valtuuston tahtotila oli kasvattaa vapaa-ajan asuntojen rakennusoikeutta, jotta ihmiset saisivat rakentaa nykyvaatimustasoa vastaavia vapaa-ajan asuntoja. Elyn tekemän valituksen perusteella hallinto-oikeus kuitenkin hylkäsi kyseiset pykälät, koska ne sallivat suuremman rakennusoikeuden kuin mitä nykyisille kaavoitetuille tonteille on määritetty, joten sen suuruiset rakennusoikeudet tulee kaavan mukaisesti tarkastella. Esitämmekin, että Ylöjärven kaupunki ryhtyisi laatimaan koko Ylöjärven rakennettuja ranta-alueita varten yleiskaavan, jossa rantarakentamisen rakennusoikeus määriä kasvatetaan nykytarpeita vastaavalle tasolle, ja mahdollisuuksien mukaan vanhoja kaavoja tarkastellaan myös niin, että niiden rakennusoikeuksia kasvatetaan. Samassa yhteydessä myös mahdollistetaan vapaaajan asuntojen muuttaminen vakituiseen asuinkäyttöön niissä tapauksissa, jotka täyttävät pysyvän asumisen kriteerit, eli alueilla joissa edellytykset palveluiden läheisyydestä ja kulkuyhteydet täyttyvät, tämä tukisi mm. Kurun keskusta-aluetta. Kh. 18.12. 428 Sivistysltk. 16.1.2018 10 Ympäristöltk. Perusturvaltk. Tekninen ltk. Tiedostamme, että kaavoituksen resurssit ovat rajalliset ja tässä voitaisiin harkita lisäresurssia tai se voitaisiin suorittaa ostopalveluna.