Ajassa liikkuu Haasteita ja mahdollisuuksia rahapelihaittojen ehkäisylle ja hoidolle Saini Mustalampi
Suomalaisten rahapelaaminen 2011 2015 väestökysely julkaistaan 14.12.2015 Todennäköinen rahapeliriippuvuus 1% Rahapeliongelma = 2.7% Ongelmapelaaminen 1.7% Riskipelaaminen 13% Hallittu pelaaminen 62% Ei pelaa 22% 16.11.2015 (Turja et al. 2012; Raisamo & Salonen 2013; Salonen et al. 2015), dia A.Salonen Saini Mustalampi
Tulevaisuuden toimintaympäristön rakenteita luodaan juuri nyt Ehkäisevä työ Palvelujen järjestäminen Rahapelijärjestelmän ratkaisut
Ehkäisevän päihdetyön laki ja sen toimeenpanoa tukeva ohjelma 1.12.2015 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Rahapelaaminen sisällytetään ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuteen Laki koskee alkoholin, tupakkatuotteiden, huumeiden ja muiden päihtymistarkoituksessa kulutettavien aineiden käyttöön sekä rahapelaamiseen liittyviä haittoja Toimintaohjelmassa rahapelaamisen tavoitetaso (2025): Niiden 15 74-vuotiaiden osuus, joilla on ollut rahapelaamisen aiheuttama ongelma viimeisen 12 kuukauden aikana, on pienempi kuin vuonna 2015 (taso julki 14.12., 2011 se oli 2,7%) Viikoittain rahapelejä pelaavien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus on pienempi kuin seitsemän prosenttia.
Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman kuusi painopistettä Ehkäisevä päihdetyö (EPT) voi olla kattavaa, vaikuttavaa ja kustannustehokasta vain, jos Ehkäisevän päihdetyön valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rakenteet ovat kunnossa Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden valintojen ja sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa Paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapelipolitiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä Haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisöissä Ammattilaisilla on riittävästi ehkäisevän päihdetyön osaamista Näihin liittyen ohjelmassa määritetään tavoitteet ja kehittämiskohteet: Mitä jo tehtävää toimintaa on tehostettava? 16.11.2015 Tämä dia: Jaana Markkula, THL
Sote- ja itsehallintoalueuudistus: Palvelujen järjestäminen alueittain ja kuntatason ehkäisevän työn yhteys niihin? 18 itsehallintoaluetta nykymaakuntien pohjalta 15 järjestää itse sosiaali- ja terveyspalvelut, 3 toiseen alueeseen tukeutuen Kansalaiset voivat valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin sotepalvelujen tuottajan välillä Integraatioajattelu (myös) palveluja järjestettäessä riippuvuudet usein toisiinsa kietoutuneita rahapeliongelmien liitännäisinä päihde-, mielenterveys- ja talousongelmat ongelmien heijastuminen läheisiin => Kokonaisvaltaisen palvelujärjestelmän kehittäminen tärkeää Mielenterveys- ja päihdetyön yhteinen kehittäminen Kuinka varmistetaan jatkumo ehkäisevästä korjaavaan? Uudistuksesta ks. www.stm.fi/sote-uudistus
Jatkumo ennaltaehkäisevästä korjaavaan - ehkäisyn ja hoidon rajapinta (rahapelaamiseen verrattuna alla olevassa WHO:n alkoholistrategiakuviossa ei ole lainkaan hallittua käyttöä) - rahapelipoliittiset ratkaisut - palvelujen järjestäminen Kuvion lähde: WHO Implementation toolkit to support the global alcohol strategy: Health services response (draft)
Sotelle siirtyvät, nyt kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät kasvatus- ja perheneuvonta kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto perhehoito omaishoidon tuki lasten- ja nuorten huolto päivähoito (voidaan järjestää myös koulutoimen yhteydessä) päihdehuolto kehitysvammaisten erityishuolto vammaisuuden perusteella järjestettävät tukitoimet kuntouttava työtoiminta terveysneuvonta sairaanhoito ja kuntoutus ensihoito ja sairaankuljetus hammashuolto kouluterveydenhuolto opiskeluterveydenhuolto seulonnat työterveyshuolto ympäristöterveydenhuolto mielenterveyspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys erikoissairaanhoito, mukaan lukien hyvin pitkälle erikoistuneet hoidot, esimerkiksi aivoverisuonten ohitusleikkaukset elinsiirrot huuli- ja suulakihalkion leikkaushoito ylipainehappihoito vaativa ensihoito mielenterveystyön koordinointi ja kehittäminen. erityisen vaativat sosiaalihuollon palvelut, esimerkiksi seksuaalisen hyväksikäytön tutkimus ja hoito raskaana olevien päihdeäitien hoito ja kuntoutus alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä.
Ks. www.stm.fi/sote-uudistus
Rahapelijärjestelmää uusitaan - Peliyhteisöt yhdistetään yhdeksi valtion kokonaan omistamaksi rahapeliyhtiöksi (osakeyhtiö) - Haittojen entistä tehokkaampi ehkäisy kärkenä - Omistajaohjaus siirtyy valtioneuvoston kansliaan - Sisäministeriö edelleen rahapelipolitiikasta vastaava ministeriö - STM pysynee haittojen ehkäisystä vastaavana ministeriönä - Samalla tarvittavat muutokset arpajaislakiin ja uusi tuotonjakolaki - Eduskunnalle esitys syyskaudella 2016
Rahapelipolitiikkaan liittyvät poliittiset intressit ja niissä etusijalla olevat tekijät Valtiontalous: valtion tulotarpeet, järjestöjen ja muiden rahapelivoittovarojen edunsaajien rahoituspohja Sosiaali- ja terveyspolitiikka: pelaamisesta aiheutuvat sosiaaliset ja terveydelliset haitat Elinkeinopolitiikka: toimialan sääntely, rahapelimonopoli ja EU:n säädökset Kuluttajapolitiikka: valtion oikeus rajoittaa kuluttajan pelaamista ja valintoja Järjestys ja turvallisuus: rahapelitoimintaan tai sen yhteyteen kytkeytyneen rikollisuuden torjunta Lähde: Murto, A & Mustalampi, S: Rahapelaamisen yhteiskunnallinen merkitys. Teoksessa Alho et al (toim.): Rahapeliriippuvuus. Duodecim 2015.
Rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen vastaisuudessa(kin) tärkeää Ymmärrys ilmiöstä Erityisosaamisen vahvistaminen ja varmistaminen, myös peruspalveluiden tueksi Tilanteen seuranta Tarpeenmukaiset palvelut Vastuunjako Strategiataso Paikallinen vaikuttaminen: www.thl.fi/pakka Lisätietoa ja tukiaineistoja: www.thl.fi/pelihaitat
Seminaari on avattu - merkittäviä oivalluksia ja antoisia kohtaamisia kaikille!