Käymälästä peltoon. Eeva-Liisa Viskari Yliopettaja Degree Programme in Energy and Environmental Engineering

Samankaltaiset tiedostot
Virtsa ruoantuotannossa? Eeva-Liisa Viskari

Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena. DT-konferenssi Seija Haapamäki

Tiettävästi Suomen viimeiset makkilantakärryt (Turun Museokeskus) Sanomia Turusta

KUIVAKÄYMÄLÄKOMPOSTIN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN LAATU JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Biourea innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteuttamisessa Loppuseminaari Tampereen ammattikorkeakoulu ke 9.11.

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry Novalab Oy/Vera Martomaa

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Ravinteet talteenottavan Esityksen jätevesihuollon nimi tarkastelua. Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Soveltamisala

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

Kuiva-aine/kosteus Dry matter/moisture Tuhka Ash Hiilihydraatit ja energiasisältö Carbohydrate and energy content

Typen ja fosforin talteenotto rejektivesistä

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NET-FOODLAB OY NET-FOODLAB LTD

Lannoitelainsäädäntö Tarja Alainen

Miten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Yhdyskuntalietteen käyttö

Kompostin käyttö mullan raaka-aineena. - edellytykset ja edut

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

Ravinteiden kierrätys Suomessa

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NET-FOODLAB OY NET-FOODLAB LTD

Virtsan erilliskeräyksellä ravinteet kiertoon. Ravinnepotentiaali ja ympäristövaikutukset Lannoiteteho ja turvallisuus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Kierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä?

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden kierrätys

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin

VIRTSA LANNOITTEENA JA KÄYMÄLÄKOMPOSTI MAANPARANNUSAINEENA Biourea innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun kierron toteuttamisessa

Kierrätysravinteiden laadun arviointi ja hallinta riskinarviointi

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Kipsi vähentää peltomaan

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NET-FOODLAB OY NET-FOODLAB LTD

Energia ja ympäristötekniikan oppimistiimi (EY-tiimi)

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY

Nurmien fosforilannoitus

HYÖDYNTÄMISPOTENTIAALI

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOVALAB OY

Valimoiden ylijäämähiekan puhdistaminen kompostoimalla uusiokäyttöä varten Re-use of Surplus Foundry Sand by Composting LIFE-Foundry Sand

LANNOITUS LUOMUOHRAN VILJELYSSÄ LUOMUMALLASOHRASEMINAARI, VIKING MALT HOLLOLAN HIRVI

Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Biohiili ja ravinteet

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Kiertotalouspaketti LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Vesistövaikutusten arviointi

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

2 1. Johdanto Tama Geologian tutkimuskeskuksen Kuopion yksikon tekema mineraalivarantoarvio koskee Niinikosken esiintymaa Kotalahden nikkelivyohykkeel

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Virtsaa lannoitteeksi. Raini Kiukas Luomu Urea seminaari Käymäläseura Huussi ry

Pelletizing trials Autum 2008

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Supplementary Table S1. Material list (a) Parameters Sal to Str

Puhdistamoliete nyt! Ari Kangas Ympäristöministeriö. RaKi-Foorumi

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Käymäläjätteen käsittely ja kompostointi kasvuvoimaa kompostista!

Gödselmarknadsöversikt. Greppa Marknaden Yara Suomi / Jari Pentinmäki

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY

Haitta-aineiden sitoutuminen sedimenttien stabiloinnissa. Satamien ympäristöverkon teemapäivä,

Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla

Transkriptio:

Käymälästä peltoon Eeva-Liisa Viskari Yliopettaja Degree Programme in Energy and Environmental Engineering

Hieman historiaa 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun peltoviljely perustui lannoittamiseen karjanlannalla. 85 % väestöstä sai toimeentulon maataloudesta Karjaa pidettiin ensisijaisesti lannan tuotannon vuoksi, myös makkilanta arvokas lannoite

Hieman historiaa Ruoantuotanto oli paikallisesti omavaraista, ravinteiden kierto oli paikallista ja suljettua. Veden käyttö oli huomattavasti vähäisempää kuin nykyisin eikä sitä suinkaan tarpeettomasti sekoitettu jätteisiin. Biojätteitä ei tuolloin edes tunnettu

Ote Sanomia Turusta lehdestä 24.3.1896

Ote Uudenkaupungin Sanomista 16.6.1904 Mitä voidaan historiasta oppia?

we mix and dilute wastes that our bodily systems have spent the whole of evolution separating and concentrating. In Halliday, S. (ed.) Sustainable construction (2008)

Ruoantuotanto ja jätösten käsittely ruoka kuluttajat ulosteet virtsa harmaavesi prosessointi Viherrakentaminen Jätevedet (käsittely) viljelykasvit komposti, lietteet vesistöt maaperä keinolannoitteet lanta/liete

Kestävä sanitaatio suljettu ravinnekierto ruoka kuluttajat ulosteet virtsa harmaavesi prosessointi Erottelu, käsittely viljelykasvit maaperä Lannoitevalmiste, maanparannusaine

Ravinteet ovat virtsassa valmiiksi liukoisessa muodossa Taulukko 1. Eräiden ravinteiden pitoisuuksia ihmisvirtsassa tutkimusten mukaan. Alkuaine Pitoisuus virtsassa (mg/l) Lähde N 930-8200 Pradhan 2010 P 60-700 Pradhan 2010 K 400-1620 Pradhan 2010 Mg 78-90 Yu et al. 2001 Cu 0.067 Jönsson et al. 2004 Ca 240-400 Yu et al. 2001

Taulukko 1. Vuotuiset N, P ja K määrät virtsassa ja ulosteissa. Vaihtelu johtuu pääsääntöisesti ruokavaliosta. Virtsassa ~90 % of N, 50-65 % P ja 50-80 % K Raskasmetallit (sikäli kun niitä on!) pääasiassa ulosteissa (90%) Lapid, 2008

MMMa Lannoitevalmisteista (24/11) Salmonella - Ei todettavissa 25 grammassa näytettä Escherichia coli enintään 1000 pmy/g ja alle 100 pmy/g ammattimaiseen kasvihuoneviljelyyn tarkoitetuissa kasvualustoissa, joissa syötävät kasvinosat ovat suoraan kosketuksissa kasvualustaan Juuripoltesieni (mm. Fusarium; todettu viljelytestillä) - Ei todettavissa taimituotannossa käytetyissä kasvualustoissa Ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksien analyysit ja vaihtelu sovituissa rajoissa

MMMa Lannoitevalmisteista (24/11)

Tutkimustietoa on WHO. 2006. Guidelines for the safe use of wastewater, excreta and greywater. Volume 4: Excreta and greywater use in agriculture (Linkki julkaisuun) Surendra K. Pradhan. 2010. Yield and quality of vegetables fertilized with human urine and wood ash. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Forestry and Natural Sciences 6. (Linkki julkaisuun) Lukuisia muita tutkimuksia mm. SEI Ecosanres tutkimusryhmä, GTZ, TAMK, erilaiset kehitysyhteistyöprojektit etc. Yhden ihmisen tuottaman virtsan ja ulosteiden ravinteet riittävät lannoittamaan 300-400 m 2

Kaalin ja perunan kasvu erotellulla virtsalla ja kuivakäymäläkompostilla lannoitettuna

Sadonkorjuu

Table 1. Occurrence of pathogen indicators as (CFU (colony forming units) or CFU (plaque forming units) in fertilizer products: dry toilet compost and source separated urine used in the experiment (mean of four parallel samples). Samples Salmonella sps. Faecal coliforms Enterococci Clostridia Coliphage ATCC 15597 Coliphage ATCC 13706 Urine 0 CFU/25 ml* 0 CFU/40 ml 0 CFU in 20 ml* 14 CFU/ml* 97 PFU/ml* 65 PFU/ml* Compost 0 CFU/25 g* 0 cfu/ 1 g** 0 CFU/ 1 g** 112 CFU/1 g** 0 PFU/1 g** 0 PFU/1 g** *Detection limit 1 bacterium or 1 coliphage virus particle in sample size given in the table. **Detection limit 10 bacteria or 1 coliphage virus particle in sample size given in the table.

Microbiological quality potato Table 1. Arithmetic mean of microbial analysis of potato from different treatments. Treatments Salmonella sps. FC Enterococci Clostridia Coliphage 13706 Coliphage 15597 No fertiliser ldl ldl ldl ldl ldl ldl Artificial ldl ldl ldl ldl ldl ldl fertiliser Compost ldl ldl 408cfu/g ldl* ldl ldl Urine ldl ldl ldl ldl ldl ldl Urine ldl ldl 88cfu/g ldl ldl ldl +compost *10 CFU/g was detected in 1 sample of compost treatment Detection limits for Salmonella sps was 1 CFU/25g, no colony detected in 5 parallel from each treatment. Detection for other microbes was 10 CFU/g and 10PFU/g. *10 CFU/g was detected in 1 sample of blank treatment

Kaalin mikrobiologinen laatu from each treatment. Detection for other microbes was 10 CFU/g and 10PFU/g. *10 CFU/g Table 2. Arithmetic mean of microbial analysis of cabbage from different treatments. Treatments Salmonella sps. FC Enterococci Clostridia Coliphage 13706 Coliphage 15597 No fertiliser ldl ldl ldl* ldl ldl ldl Artificial ldl ldl ldl ldl ldl ldl Compost ldl ldl ldl ldl ldl ldl Urine ldl ldl ldl ldl ldl ldl Urine ldl ldl ldl ldl ldl ldl +compost Detection limits for Salmonella sps was 1 CFU/25g, no colony detected in 5 parallel was detected in 1 sample of blank treatment

Concentration (mg/kg) Trace elements in soil 250 200 Cabbage Potato Limit value 150 100 50 0 Cd Cr Cu Ni Pb Zn Trace element Kuva 1. Raskasmetallien määrät maaperässä perunan ja kaalin kasvatuskokeissa, sekä vastaavat raja-arvot viljelysmaille.

Trace element Taulukko 6. Perunan ja kaalin raskasmetallien pitoisuus (mg/kg) ja vastaavat elintarvikkeille määrätyt raja-arvot. Mass fractions (mg/kg) in potato and cabbage Limit values in Finland Potato Cabbage Cd 0,01±0,02 0,01±0,01 0,05 Cr 0,13±0,02 0,13±0,03 ND Cu 0,008±0,01 0,03±0,03 ND Ni 0,53±0,24 1,04±0,28 ND Pb 0,03±0,02 0 0,1 Zn 6,78±0,23 8,74±0,29 ND ND not defined

Average mass (kg) SATO Average cabbage mass 3,5 3 2,5 ±0,68 ±0,41 ±0,74 ±0,77 2 1,5 ±0,54 1 0,5 0 a a a b b URINE URINE-COMPOST COMPOST NO FERTILISER ARTIFICIAL FERTILISER Fertiliser treatment Kuva 2. Kaalin keskipaino eri lannoitekäsittelyissä ±SD. Eri kirjaimilla merkityt pylväät ovat tilastollisesti merkitsevästi erilaisia (ANOVA, LSD, p<0,05).

Average mass (g) Average potato mass 80 70 60 50 40 30 20 10 0 URINE URINE-COMPOST COMPOST NO FERTILISER ARTIFICIAL FERTILISER Fertiliser treatment Kuva 3. Perunan keskipaino eri lannoitekäsittelyissä.

Sipulin kasvatus erotellulla virtsalla

STEM LEGHT (cm) 60 Growth of onion stem 50 40 U(Min) U(O) 30 U(Max) 20 AF 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 WEEK Varsi kasvoi nopeammin ja pidemmäksi virtsalla lannoitettuna kuin keinolannoitteella

Bulb mass g (FW) Mass of onion bulbs in different urine treatments 60 50 * * * 40 30 20 10 0 U(Min) U(O) U(Max) AF Sarja1 44,8 48,3 49,1 39,8 Sipuli kasvoi selkeästi isommaksi virtsalla lannoitettuna kuin keinolannoitteella

BIOUREA - Innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteuttamisessa 2015-2016 Ympäristöministeriö RAKI-ohjelma

Taustaa Ravinteiden kierrätystä on toteutettava huomattavasti nykyistä laajemmassa mittakaavassa Erotellut käymäläjätökset lähes täysin käyttämätön ravinteiden lähde Ei kuitenkaan hyväksytty lannoitevalmiste Haasteena Suomessa ja Euroopassa on vesi- ja viemäröintijärjestelmien ylläpito, sekä jätevesien käsittelyprosessit

Taustaa Lannoitteiden hinnan ja saatavuuden noustessa lannoitekäytön mahdollisuudet tulee kartoittaa Voisiko aika olla kypsä koko infrastruktuurin uudelleen järjestämiselle syntypaikkaerottelun mahdollistavana? Lähde seppo.net

Lähde seppo.net Tavoite laatia malli ja kokeilla käytännössä laajamittaisen erilliskerätyn virtsan ja käymäläkompostin keräyksen, käsittelyn ja hyötykäytön teknisiä toteutuksia Edistää erilliskerätyn virtsan ja käymäläkompostin tuotteistamista Tehdä kustannus-hyötylaskelmat virtsan erilliskeräyksen vaativan infrastruktuurin ja nykyisen jätevesienpuhdistusjärjestelmän välillä. pilotoida virtsan ja käymäläkompostin keräystä, kuljetusta ja säilyttämistä sekä lannoitekäyttöä maanviljelyssä tehdä tarvittavat hygieniaan ja turvallisuuteen sekä ravinnearvoihin liittyvät testit

Toimenpiteet Pilotoidaan erilliskerätyn virtsan sekä käymäläkompostin ravinnekierrätyksen koko prosessia suljetun ravinnekierron periaatteella: keruu, kuljetus, käsittely, säilytys, lannoitus, kasvatus, sadonkorjuu ja satotutkimukset (turvallisuus, sadon määrä ja laatu) tehdään tarvittavat mikrobiologiseen laatuun, turvallisuuteen (lääkeaineet, kemikaalit) sekä ravinnearvoihin liittyvät analyysit (TAMK)

Toimenpiteet Tehdään nykyiseen ja virtsan erilliskeräilyyn perustuvan jätevesihuollon kustannus- ja elinkaaritarkastelut sekä kartoittamalla käytännön ongelmakohtia, jotka voivat olla esteenä vaihtoehtoisen jätevesihuollon toteuttamiselle Suomessa (SYKE) Vaikutetaan asenteisiin ja arvoihin tiedottamalla hankkeesta ja sen tavoitteista (KSH) Lähde seppo.net

TULEVAISUUDESSA Käsittely lannoitevalmisteeksi =kiertoon?? NYT Jäteveden puhdistamolle Kompostointi/mädätys Maahan/vesistöön DT/erotteleva DT WC Väestön kasvu Viherrakentaminen/ lannoitevalmiste Pihan perä/huussi Maahan/lannoitteeksi = kiertoon ENNEN Kuoppakäymälä/navetta Puskissa käynti