HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE - Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä
205000 00 195000 HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE - KANTA-HÄME 56 190000 191343 väestösuunnite 185000 180000 175000 170000 165000 173781 () 172720 () 180820 178366 176000 173907 169446 suunnitteluluku väestösuunnite 160000 155000 171752 (arvio ) 160000 marraskuussa
110000 HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE - HÄMEENLINNAN SEUTU 109415 105000 104673 100000 101110 100100 99082 väestösuunnite 95000 94241 () suunnitteluluku 90000 93879 () 90000 93599 (arvio ) väestösuunnite 85000 80000 marraskuussa
57000 56000 55000 54000 HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE - RIIHIMÄEN SEUTU 55717 53000 5 51000 50000 49000 48000 47000 46000 45000 44000 43000 4 41000 40000 39000 38000 52592 48997 47643 46500 45675 45899 () 45553 43706 () 45175 (arvio ) 4 väestösuunnite suunnitteluluku väestösuunnite marraskuussa
38000 36000 HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE - FORSSAN SEUTU 35124 väestösuunnite 34000 34078 3 33641 () 33288 () 32978 (arvio ) 31893 suunnitteluluku 30000 29613 29400 väestösuunnite 28000 26000 28136 28000 26658 marraskuussa
HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE - Perusteet: Syntyvyys Kuolleisuus Tulomuutto Lähtömuutto Maahanmuutto Maastamuutto Lievä kasvu todennäköinen. Työpaikkakehitys ja opiskelupaikkojen kehitys vauhdittavat kasvua Lisääntyy asteittain mutta merkitys rajallinen suhteessa tulomuuttojen määrään Toimenpiteitä: 1 Uusasukashankinta ja tulomuuttojen määrän lisääminen: Tulomuuttovirtojen avainryhmät ovat 25-34 vuotiaat nuoret aikuiset, 35-54 vuotiaat aikuiset, yli 55-vuotiaat muuttajat ja potentiaaliset paluumuuttajat. Avainryhmien muuttajaprofiili ja tärkeimmät lähtöalueet eroavat toisistaan. Avainryhmien muuttovirtoihin vaikuttaminen edellyttää näiden profiileihin suunnattuja räätälöityjä toimenpiteitä. Tärkeimmät lähtöalueet, joihin toimenpiteitä suunnataan ovat Helsingin ja Tampereen seudut vaikutusalueineen sekä yli 55-vuotiaiden ja potentiaalisten paluumuuttajien osalta koko maa. Kanta-Hämeessä on ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun koulutusyksiköitä ja opintolinjoja, joiden vetovoimaisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen on erittäin tärkeää. Kanta-Hämeen ei ole syytä kuitenkaan kilpailla naapurimaakuntien suurten yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa vaan toimia osana Suomen kehittyvää ja monipuolista opiskelumahdollisuuksien järjestelmää. Haasteena ja eräänä tulomuuttovirtojen avainryhmänä voidaan nähdä Kanta-Hämeestä maakunnan ulkopuolelle opiskelemaan lähteneet nuoret, jotka tulisi valmistuttuaan saada muuttamaan takaisin ja työllistymään Kanta-Hämeessä.
2 Maahanmuuton lisääntymiseen liittyvät toimenpiteet: Kanta-Hämeessä ulkomaalaistaustaisen väestön osuus (4,1%) on selvästi alhaisempi kuin maassa keskimäärin (7%) vuonna. Maahanmuuton kasvupaine maakunnassa on todennäköistä ja tulee osaltaan parantamaan väestökehitystä. Toimenpiteet suunnataan tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen panostamiseen veto- ja pitovoimatekijöihin ja erityisesti ulkomaalaistaustaisen väestön pysyvyyteen ja jäämiseen alueelle. 3 Asumisen sekä asuin- ja elinympäristöjen monimuotoisuuden korostaminen: Kanta-Hämeen vahvuus on asumisen sekä asuin- ja elinympäristöjen näkökulmasta sijainti suurimpien kasvukeskusten pendelöintialueella, hyvä saavutettavuus, kompakti koko, lyhyet etäisyydet sekä aluetyyppien, asumisen ja asumismuotojen monimuotoisuus. Muuttajien paikkaan liittyvissä valinnoissa Kanta-Hämeen vahvuus liittyy tarjonnan monimuotoisuuteen ja asumiseen liittyvien vaihtoehtojen runsauden korostamiseen sekä liikkumisen ja liikkuvuuden sujuvoittamiseen. Asuntotarjonnassa kiinnitetään huomiota monipuolisiin vaihtoehtoihin erilaisille väestö- ja ikäryhmille niiden muuttuvat preferenssit huomioiden. 4 Hämeen pitovoimaisuuteen panostaminen: Maakunnan väestön eri ikäryhmien odotuksiin, toiveisiin ja tarpeisiin tulee erityisesti panostaa. Avainasia on asukkaiden tyytyväisyys omaan alueeseensa, asuin- ja elinympäristöönsä ja tarjolla oleviin palveluihin. Asukkaiden tyytyväisyys saa ihmiset jäämään alueelle, samaistumaan, kiinnittymään sekä puhumaan alueensa puolesta. Hyvä ilmapiiri toimii myös vetovoimatekijänä. Pitovoimatekijöiden tunnistamisella voidaan osaltaan vaikuttaa alueen väestökehitykseen sekä tulo- ja lähtömuuttojen suuntautumiseen. Erotus - Kanta-Häme 172720 170680 169910 171481 174000 176000 3280 Hämeenlinnan seutu 93879 93300 93710 95753 98261 100100 6221 Riihimäen seutu 45553 44880 44950 45518 46099 46500 947 Forssan seutu 33288 32500 31250 30210 29640 29400-3888