IFRS-vakuutussopimusstandardiluonnos

IFRS-vakuutussopimusstandardiluonnos Aktuaariyhdistys, Helsinki Pentti Soininen - Finanssialankeskusliiton vakuutusalan IFRS-jaoston varapuheenjohtaja - CEAn vaihetta II käsittelevien työryhmien jäsen 2007 alkaen - Kansainvälisen Aktuaariyhdistyksen (IAA) vakuutuskirjanpitokomitean jäsen

IAAn Insurance Accounting Committeen aktiviteettejä 1-9/2010 9/2010. Ote IAA Newsletter Sept 2010: Fast track procedure (FTP) IASB Exposure Draft on Revenue from Contracts with Customers The response is being prepared by the Insurance Accounting Committee under the chairmanship of Sam Gutterman. IASB Exposure Draft on Insurance Contracts The response is being prepared by the Insurance Accounting Committee, chaired by Sam Gutterman. Recent IAA public statements Submissions issued since December 2009 IASB Exposure Draft on Measurement Uncertainty Analysis Disclosure for Fair Value Measurements. The response has been prepared by a task force of the Insurance Accounting Committee, chaired by Sam Gutterman. IASB Exposure Draft on Defined Benefit Plans Proposed Amendments to IAS 19. The comments were prepared by the Pensions and Employee Benefits Committee, chaired by Esko Kivisaari. draft ICP 13 Standards / Guidance on Reinsurance and Other Forms of Risk Transfer. The comments were prepared by the Reinsurance Subcommittee, chaired by Michael Eves. IASB Exposure Draft on A Conceptual Framework for Financial Reporting: The Reporting Entity. The comments were prepared by a task force of the Insurance Accounting Committee, chaired by Sam Gutterman. IASB Exposure Draft on Fair Value Option for Financial Liabilities. The comments were prepared by a task force of the Insurance Accounting Committee, chaired by Sam Gutterman. IASB Exposure Draft on Financial Instruments: Amortised Cost and Impairment. The comments were prepared by a task force of the Insurance Accounting Committee, chaired by Sam Gutterman. IASB Exposure Draft on Measurement of Liabilities in IAS 37. T h e comments were prepared by a task force of the Insurance Accounting Committee, chaired by Sam Gutterman IAIS Consultation on Draft Standard and Guidance Papers for Solvency Purposes. The comments were prepared by the Insurance Regulation Committee, chaired by Toshihiro Kawano. IASB Exposure Draft on Management Commentary. The comments were prepared by a task force of the Insurance Accounting Committee, chaired by Sam Gutterman. FEE Discussion Paper on Integrity in Professional Ethics. The comments were prepared by the Committee on Professionalism, chaired by Michael Pomery. IAASB Consultation Paper on Auditing Complex Financial Instruments. The comments were prepared by the Insurance Accounting Committee, chaired by Sam Gutterman. ============================================== Insurance Accounting Committee: 9 / 13

Luonnosvaihe Esityksessä on muistettava, että se perustuu standardiluonnokseen, joka on vielä kommentoitavana, ja lopulliseen standardiin on vielä varmuudella tulossa muutoksia. Arvaukseni: Erottaminen tai ainakin selvennyksiä Jäännösmarginaali Lyhytaikaisten sopimusten arvostaminen Jälleenvakuutus Esittäminen. Jäi IASB:ltä keskeneräiseksi. Siirtyminen. IASB on ollut yllättynyt tähänastisista reaktioista. Soininen 3

IFRS ja Suomen vakuutusyhtiöt Vaikka Suomessa vain isoimmat vakuutuskonsernit tekevät IFRStilinpäätöstä, voi sen soveltaminen olla edessä pitkähkön ajan kuluttua muillekin. Nyt nämä isoimmat vakuutusyhtiöt joutuvat tekemään neljät tilinpäätökset: FAS, IFRS, Solvenssi II ja verottajaa varten. On noussut kysymys, halutaanko tilanteen jatkuvan nykyisenlaisenaan. FK:ssa on perustettu ryhmä miettimään tilinpäätösten tulevaisuutta. Yksi mahdollisuus on, että FAS tulisi noudattelemaan IFRS:ä, mihin voisi olla eväät, jos se on riittävän yhdenmukainen Solvenssi II:n kanssa ja koska kaikki yhtiöt joutuvat tekemään Solvenssi II:n. Soininen 4

Tarve vaiheeseen II Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Nykystandardi on väliaikaisratkaisu, jossa vakuutussopimuksista aiheutuva velka on jäänyt yhtenäistämättä. Se lasketaan edelleen kansallisin tilinpäätösstandardein. Siksi raporttien käyttäjillä on vaikeuksia ymmärtää velan laskentaa ja vertailla tuloksia. Vaiheen II tärkein päämäärä onkin yhtenäistää velan laskenta. Koska vakuutusyhtiön tulos on riippuvainen velan muutoksesta, myös tuloksen esittämistä muutetaan. Yhtenäinen velan laskenta antaa mahdollisuuden määritellä yhtenäisiä liitetietoja. Soininen 5

Standardin aikataulu Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Standardiluonnoksen kommentointi päättyi 30.11.2010. Target date on standardin suunniteltu julkaisuajankohta. TBC: IASB on kysynyt kommenttia 31.1.2011 mennessä usean keskenään läheisten standardin voimaantulopäivistä. Niiden kaikkien yhteinen tavoite on valmistua 6/2011. Pitäisikö niiden tulla voimaan yhtä aikaa, jos niin milloin? Jos eriaikaisesti, niin missä järjestyksessä ja milloin? Saisiko niitä soveltaa ennen pakollista soveltamispäivää? Miten siirtymä tapahtuisi, täydellinen takautuva vai prospektiivinen? Soininen 6

Voimaantulo ja standardin yhteys muihin STANDARDI Käyvän arvon määrääminen Finanssi-instrumentit (IFRS 9) VAIHE ED:t julkaistu 5/2009 ja 6/2010 Luokittelu ja arvostus, päättyi 10/2010. Alaskirjaus ED 11/2010 Suojauslaskennan ED on luvattu 12/2010. YHTEYS VSS:IIN Ei sovelleta vakuutussopimuksiin, mutta sisältää arvostusta saman kaltaisin periaattein. Voidaan soveltaa muihin vakuutusyhtiön instrumentteihin. Pitäisi olla yhdenmukainen arvostusmalli varojen ja vakuutussopimuksista aiheutuvan velan välillä kirjanpidollisen mis-matchin välttämiseksi. Tuottojen kirjaus ED 6/2010 Ei sovelleta vakuutussopimuksiin, mutta toivottavaa, (Revenue recognition) että niiden tuottojen kirjausperiaatteet eivät ole ristiriidassa yleisten periaatteiden kanssa Vakuutus ED 7/2010 Leases ED 8/2010 Sisältää vss:n kanssa samankaltaista arvostusta ja sovelletaan vakuutusyhtiön vuokriin. Post-employment benefits Defined benefit plans IAS 19 Presentation of items other comprehensive income IAS 1 ED 4/2010 ED 5/2010 Kuinka samanlaisin periaattein pitäisi vakuutuksia ja näitä etuja arvostaa? Esittäminen Soininen 7

Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Standardin sovellusala Standardia sovelletaan Yrityksen myöntämiin vakuutussopimuksiin yrityksen omassa kirjanpidossa Mm. luottovakuutukset, vaikka myöntäjänä olisi pankki ja sopimuksen nimi jokin muu. Jälleenvakuutussopimuksiin ja Finanssi-instrumentteihin, jotka ovat oikeutettuja harkinnanvaraiseen voitonjakoon Standardia ei sovelleta seuraaviin vakuutuksen määritelmän täyttäviin sopimuksiin Tuotetakuut, joihin sovelletaan IAS 18 ja IAS 37 Työantajien myöntämiin etuihin (IAS 19) Kiinteähintaiset palvelu (IAS 18) Vakuutuksenottajan ottamiin vakuutussopimuksiin Soininen 8

Vakuutuksen määritelmä Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Sovellusalaa varten täytyy määritellä vakuutussopimus. Määritelmän päätehtävä on erottaa vakuutus ja vedonlyönti. Määritelmä pysyy liki nykyisen kaltaisena. Uutena vaatimus, että pitää olla skenaario, jolla on kaupallista merkitystä, ja jossa korvausten pääoma-arvo ylittää maksujen pääoma-arvon. IASB uskoi, ettei tällä lisäyksellä ole käytännön merkitystä, mutta ilmeisesti tämä karsii jotkin jälleenvakuuttajan myöntämät, jotka kattavat suuren määrän pieniä riskejä, joiden volatilitetti on pientä. Soininen 9

Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Erottaminen (1/2) Vakuutusyhtiöt myöntävät sopimuksia, jotka voivat sisältää erilaisia palveluja. Mihin niistä pitää soveltaa IFRS 4:ä? Koskee sitä, milloin sopimuksen eri osat (säästö, vakuutus, palvelu) pitää arvostaa keskenään tai erikseen erillään muista. Silloin kun osilla ei ole läheistä yhteyttä. Kuitenkin standardiluonnos ilmaisee esimerkein, että Suomessa yleisissä joustavamaksuissa säästövakuutuksissa (universal life) sekä sijoitussidonnaisissa sopimuksissa pitää arvostuksessa erottaa säästö- ja vakuutusosat. Artikla on peräisin US GAAPista ja yhdysvaltalaisesta käytännöstä, joka soveltuu heidän eurooppalaisista eroaviin tuotteisiinsa. Muiden artiklojen kanssa esimerkkien tulkinta on ollut epäselvä. IASB ei ole kyennyt kysyttäessä täsmentämään luonnoksen tarkoitusta paitsi Voitonjakoon oikeutettuja sopimuksia ei tarvitse yleensä erottaa. Sijoitussidonnaiset pitää periaatteessa erottaa Soininen 10

Erottaminen säilyy nykyisellään IFRS IFRS-nykytulkinta nykytulkinta Erottamista ei tehdä, jos osien välillä on läheinen yhteys. Nykyinen käytäntö olla erottamatta ko. suomalaisia sopimuksia voi jatkua ja koko sopimus arvostetaan vakuutussopimusstandardin mukaan. Tulevat maksut ja sopimuksesta tehtävät veloitukset voidaan huomioida velkaa alentavina. Arvostus reagoi yhdenmukaisesti varojen muutoksen kanssa voitonjakoon oikeutetuissa sopimuksissa. Erottaminen (2/2) Erottamista pitää tehdä nykyistä enemmän US GAAP-tulkinta tulkinta Läheisen yhteyden tulkinnalle ei anneta tilaa. Lähes kaikki pitää erottaa ja ainakin sijoitussidonnaiset. Sääs- töosa arvostetaan IAS39:n mukaan. IAS39:n mukaan arvostettuna velka ei voi olla pienempi kuin takaisinostoarvo, joten tulevia maksuja ja sopimuksesta tehtäviä vastaisia veloituksia ei voida huomioida. Kysymys on lähinnä siitä, ilmeneekö velan määrässä sijoitussidonnaisten sopimusten ansaintalogiikka, liikekuluylijäämä. Soininen 11

Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Kirjaaminen Vakuutuksenantaja joutuu kirjaamaan vakuutussopimuksesta velan tai varan aikaisemmasta kahdesta seuraavasta ajanhetkestä 1. Kun se on sitoutunut sopimukseen. 2. Kun se altistuu ensi kertaa sopimuksessa määriteltyihin riskeihin ilman, että se voi enää vetäytyä sopimuksesta tai arvioida uudelleen sopimuksen riskejä ja korottaa sen hintaa riskejä vastaaviksi. Kirjaamisperiaate on sama Solvenssi II:ssa. Mutta Suomessa eri kuin vaiheen I standardissa Erityisesti vahinkovakuutuksessa kirjaamisperiaatteen noudattaminen on vaikeaa silloin, kun sopimus allekirjoitetaan paljon ennen kuin sopimuksen mukaisia vakuutustapahtumia voi sattua, mm. lakisääteinen työtapaturma-vakuutus. Tämänhetkisen käytännön ja ED:n periaatteen välinen ero voi olla merkittävä tase-erä. Soininen 12

Poiskirjaaminen Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Sen sijaan taseesta poiskirjaaminen ei muutu nykyisestä. Sopimus kirjataan pois, kun siitä ei voi enää syntyä velvoitteita. Tosin tämä ajankohta voi olla monta vuotta sen jälkeen, kun vakuutussopimus on päättynyt. Korvausvastuu voi kestää useita vuosia sopimuksen päättymisen jälkeen. Soininen 13

Arvostusmalli Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Arvostusmalli on suurelta osin samanlainen kuin käyvän arvon standardiluonnoksessa silloin, kun arvoa ei ole saatavissa markkinoilta eli tason 3 arvostus. Arvostuksen periaate ei ole enää sama kuin vuoden 2007 keskustelupaperissa tai Solvenssi II:ssa, Current Exit Value eli arvo, jolla se voidaan siirtää kolmannelle osapuolelle. Vaan: Vakuutusvelka = + Vakuutusvelvoitteiden suorittamisesta seuraavien vastaisten ulos menevien kassavirtojen vähennettynä sisään tulevien kassavirtojen pääoma-arvoilla ja ottaen huomioon kassavirtoihin liittyvät epävarmuudet (Present Value of Fulfilment Cash Flows, PVFCF) + Jäännösmarginaali (Residual Margin) Soininen 14

Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Sopimuksen kesto Arvostaa pitää arvostushetkellä olemassa olevat velvoitteet. Arvostusmalliin kuuluvat vastaiset kassavirrat. Koska usein jompi kumpi sopimusosapuoli voi päättää sopimuksen ja mahdollisesti yhtiö voi jatkaa uusin määräämineen ehdoin, nousee kysymys, mihin päättyy olemassa oleva velvollisuus ja uusi alkaa? Arvostukseen pitää ottaa vakuutusmaksut ja niistä seuraavat korvaukset ja muut kulut aikaisempaan ajankohdista: Vakuutuksenantajaa ei voi enää velvoittaa jatkamaan sopimusta. Vakuutuksenantajalla on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus arvioida yksittäinen riski ja asettaa maksu riskiä vastaavaksi. Ensimmäinen ehto sama kuin Solvenssi II:ssa, mutta ero syntyy toisessa ehdossa: Solvenssi II:ssa maksun muutosoikeus voi liittyä koko kantaan ja tässä standardiluonnoksessa yksittäiseen riskiin. Sopimuksen kesto IFRS:n tulkinnan mukaan voi olla pidempi. Tulkinta on epäselvä lakisääteisissä sopimuksissa, jossa on sopimuspakko ja hinnoittelu perustuu lakiin, mm. liikennevakuutus. Soininen 15

Arvostusmalli Arvostusmalli Kassavirtojen pääoma-arvo 1. arvostus Jäännösmarginaali Riskimarginaali Diskonttauskorko Kassavirrat Myöhempi arvostus Menetelmät, VaR, Tvar ja CoC Mahdollisesti? Mahdollinen voitonjako Soininen 16

Kassavirtojen pääoma-arvo Kassavirtojen pääoma-arvo määräytyy Eksplisiittisistä vastaisten kassavirtojen pääoma-arvojen todennäköisyyksillä painotetuista odotusarvoista ns. paras arvio, Todennäköisyydet ovat vastaisten kassavirtaskenaarioiden todennäköisyyksiä. Periaatteessa pitää olla stokastinen laskenta, mutta se ei ole välttämätöntä muulloin kuin silloin, jos sopimus sisältää epälineaarisia optioita ja takuita. Yleensä pääoma-arvo voidaan laskea yhdellä deterministisellä skenaariolla. Kassavirrat diskonttaavasta korosta ja Kullekin skenaariolle voi olla oma diskonttauskorkonsa. Eksplisiittisistä kassavirtoihin sisältyvän riskin hinnan arviosta. Eksplisiittisyys on tässä uusi piirre useimpiin (mm. Suomen) velan riskin raportoinnissa. Sama vaatimus IAS 37:n (velat, joita ei säädellä muissa standardeissa) luonnoksessa. Soininen 17

Vastaiset kassavirrat - liikekulut Tulevat kassavirrat ovat suurimmaksi osaksi ilmeisiä. IASB:n muiden standardien kanssa yhdenmukaisesti tuleviin kassavirtoihin mukaan saa ottaa vain velvoitteiden hoitoon liittyvät kassavirrat eli sellaiset, jotka olisivat jääneet syntymättä ilman ko. tilinpäätösyksikön olemassaoloa. Tilinpäätösyksikkö tässä yhteydessä on vakuutuskanta, ei sopimus. Yleiskuluja ei saa ottaa ts. johdon, taloushallinnon, riskienhallinnan Hankinta ja markkinointi eivät ole edes hoitoa. Ulkoistettujen ja sisäisten toimintojen kulujen erilainen käsittely voi olla insentiivi muuttaa liiketoimintamallia vaikka standardin pitäisi kuvata liiketoimintamallia eikä päinvastoin. Eroaa yleiskuluissa Solvenssi II:sta, jossa ne täytyy allokoida eri vakuutuskantojen tuleviin kassavirtoihin huomioiden kuitenkin tuleva uusmyynti. Yhtiöiden on syytä selvittää vakuutuskannoittain muuttuvat ja kiinteät kulunsa. Tieto on hyödynnettävissä sekä Solvenssi II:ssa että IFRS:ssä. Oikeastaan syytä on ilman näitä standardejakin. Soininen 18

Vastaiset kassavirrat - lisäedut Tuleviin kassavirtoihin kuuluu myös korvauksien mukana maksettavat lisäedut. Pitää laskea odotettavissa olevat lisäedut eikä vain niitä, joihin on juridisesti sitovasti sitouduttu. Ne lasketaan yhtiön lisäetuperiaatteiden mukaan ottaen huomioon taloudellinen tilanne, joka on (deterministinen laskenta) / jotka ovat (stokastinen laskenta) laskennan pohjana. Perustuu ns. johdon päätössääntöihin. Suomessa yhtiön pitää ilmaista kohtuusperiaatetulkintansa julkisesti ja laskennan pitää tapahtua sen kanssa yhdenmukaisesti. Soininen 19

Diskonttauskorko Arvostuksessa pitää käyttää diskonttauskorkoa, joka on sopusoinnussa (consistent) sellaisen instrumentin markkinakoron kanssa, jonka kassavirrat heijastavat vakuutusvelan kassavirtoja mm. likviditeetiltään. Diskonttauskorko ei saa heijastaa piirteitä, jotka eivät liity velkaan kuten esimerkiksi katteena olevien varojen ominai- suuksia. Monimutkaisesta ilmaisustaan huolimatta diskonttauskorkona voidaan riskitöntä korkokäyrää. Jos sopimus on oikeutettu voitonjakoon katevarojen arvonkehityksen perusteella, voi diskonttauskorolla olla velan luonteen takia olla yhteys varojen ominaisuuksiin, mutta varojen markkinoilta löydettävät ominaisuudet tuskin antavat syytä käyttää riskitöntä korko suurempaa korkoa. Soininen 20

Likviditettikorko Koska kassavirtojen likviditeetti tulee huomioida, diskonttauskorko sisältää myös likviditeettikoron. Likviditeettikorko on ilmentymä siitä, että kahdesta instrumentista, joilla on yhtäläiset kassavirrat, mutta toisella käydään aktiivisesti kauppaa ja toisella ei, sijoittaja on valmis maksamaan enemmän siitä, jolla voi käydä aktiivi- sesti kauppaa varmistaakseen oman likviditeettinsä. Vakuutussopimuksien kaupankäynti ei ole aktiivista, joten siihen liittyy korkeampi korko kuin markkinakorko. Diskonttaus- ja likviditeettikorko voidaan käsitellä yhdenmukaisesti Solvenssi II:n kanssa. Tosin, koska Solvenssi II on sääntöperusteinen ja IFRSstandardi periaateperusteisempi, voi hyvällä perustelulla valita IFRS:ään Solvenssi II:sta eroavat korot. Soininen 21

Riskimarginaali Käytetään termiä riskimarginaali vaikka luonnoksen käyttämä oikeampi termi onkin risk adjustment. Riskimarginaali on parhaan arvion ylittävä suurin summa, jonka vakuutuksenantaja on valmis maksamaan rationaalisesti harkiten päästäkseen eroon riskistä, että velkaan liittyvät kassavirrat ylittävät odotetut kassavirrat. Se on siis raja, että jos joutuisi maksamaan enemmän, vakuutuksenantaja mieluummin hoitaa sopimusvelvoitteet itse. Se sisältää vain yksipuolisen tappioriskin eikä mahdollisuutta saada odotettua suurempaa tuottoa, mikä ei vastaa rationaalista ajattelua. Soininen 22

Riskimarginaalin laskentamenetelmät Luonnos antaa mahdollisuuden laskea riskimarginaali vain kolmella eri menetelmällä: 1.Confidence Level (CL) eli raportoidulla todennäköisyydellä vakuutusvelka riittää kattamaan velan hoitamisen kustannukset. 2.Conditional Tail Exception on niiden tappioiden odotus- arvo, jotka ylittävät parhaan arvion (tässä tapauksessa). 3.Cost of Capital (CoC) on pääomavaatimusten tuottovaatimusten yli riskittömän koron päämoa-arvo. Solvenssi II:ssa käytetty. Riskimarginaali pitää laskea kullekin vakuutuskannalle. Luonnos asettaa CL-menetelmän erikoisasemaan, sillä jos laskee kahdella muulla menetelmällä, joutuu kuitenkin kertomaan, mitä CL-menetelmän todennäköisyyttä laskettu riskimarginaali vastaa. Soininen 23

Riskimarginaali vs Solvenssi II CoC:n pääomavaatimus on vähintään valvojan asettama, mutta voi olla yhtiön oma. Tuottovaatimus voi olla eri kuin Solvenssi II:ssa asetettu 6% yli riskittömän koron. Näine eroineen riskimarginaali voi olla samanlainen kuin Solvenssi II:ssa. Solvenssi II:ssa riskimarginaali lasketaan yhtiölle ja jaetaan vakuutuskannoille. IFRS:n mukaan lasketaan vakuutuskannoille ja yhtiön riskimarginaali on vakuutuskanojen marginaalien summa. IFRS:n riskimarginaali ei sisällä vakuutuskantojen välistä hajautushyötyä kuten Solvenssi II:n. Soininen 24

Jäännösmarginaali Jäännösmarginaali määritetään ensimmäisessä arvostuksessa. Sen tehtävänä on eliminoida voitto vakuutuksen alkaessa eli, jos vakuutusvelka ilman tätä erää alussa olisi negatiivinen se määräytyy alussa Jäännösmarginaali + Paras arvio + riskimarginaali = 0 eli Jäännösmarginaali = Sisään tulevien kassavirtojen pääoma-arvo Ulos menevien kassavirtojen pääoma-arvo Riskimarginaali Jos tämä kuitenkin olisi negatiivinen eli maksut eivät riitä korvauksiin ja riskimarginaaliin, tappio kirjataan tuloslaskelmaan ja jäännösmarginaali asetettaan nollaksi. Jäännösmarginaali määrätään kullekin kohortille eli sopimusjoukoille, joiden sopimuksilla on samanlainen alkamispäivä ja vakuutusaika. Standardiluonnos kiinnittää vastaisetkin jäännösmarginaalin määrät jo ensimmäisessä arvostuksessa. (Myöh. kalvo) Soininen 25

Hankintakulut Vakuutuksen alkaessa vastaisiin kassavirtoihin kuuluu myös muuttuvat hankintakulut. Jos niitä maksetaan vakuutuksen alkaessa, ne kirjataan alkaessa tuloksi ja velka kasvaa samalla määrällä. Hankintakuluja voidaan maksaa myös jälkikäteen vakuutuksen ollessa jo voimassa. Muuttuvilla hankintakuluilla tarkoitetaan sellaisia, jotka olisivat jääneet syntymättä, jos sopimusta ei olisi tehty. Suurin erä on myyntipalkkiot. Hankintakulut pienentävät jäännösmarginaalia tai mahdollista tappiota. Muut hankintakulut kirjataan kuluksi niiden syntyessä. Soininen 26

Jäännösmarginaalin myöhempi arvostus Muut erät kuin jäännösmarginaali arvostetaan myöhemmin samoin periaattein kuin alussa. Jäännösmarginaalista kirjataan tuloa myöhemmin ja tulo määräytyy ensimmäisessä arvostuksessa siten, että Kirjaaminen tapahtuu vakuutuksen voimassaoloaikana Tulo määräytyy siitä, miten vakuutuksenantaja on tilinpäätösjakson aikana altistunut riskille seuraavasti Ajan kulumisen myötä Odotettavissa olevien korvausten mukaan, jos se eroaa merkittävästi ajan kulun myötä kirjaamisesta. Soininen 27

Jäännösmarginaali kommentteja Standardiluonnoksen mukainen jäännösmarginaalin kiinnittäminen koko sopimusajaksi on erityisen epäinformatiivista raporttien lukijoille sekä hankala ylläpidettävä henkivakuutukselle, joilla on useamman kymmenen vuoden sopimuksia. Kaikki parhaan arvion ja riskimarginaalin oletusmuutokset menevät tulokseen. Jos jäännösmarginaalia voisi muuttaa kuten usea luonnoksen kommentoija ehdottaa oletusmuutokset muuttaisivat myös jäännösmarginaalia eikä tulokseen tule oletusmuutosta, ellei muutosten myötä sopimus muutu tappiolliseksi. Ehdotus on kummallinen: Alussa ei voi näyttää oletusten mukaista tulosta mutta myöhemmissä arvostuksissa kyllä. Solvenssi II sallii negatiiviset vakuutusvelat eikä se tunne jäännösmarginaalia. Tämä erä onkin merkittävin ero näiden kahden standardin vakuutusvelan arvostuksessa. Soininen 28

Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Voitonjakoon oikeutetut Harkinnanvaraisen voitonjaon määritelmä säilyy liki ennallaan. Nykyisessä voimassa olevassa standardissa sen tarkoitus on antaa pohja sille miten vastaisiin lisäetuihin varatut erät jaetaan velkaan ja omaan pääomaan ja mitkä finanssi-instrumentit kuuluvat IFRS 4:n piiriin. Luonnoksessa sillä on myös nykyinen vm. tarkoitus. Arvostusmallin mukaan vastaisiin kassavirtoihin kuuluvat vastaiset lisäedut harkinnanvaraisia tai ei ja ne ovat siten pelkästään velkaa. Lisäetuihin varatut erätkin ovat siten velkaa, kun ne nyt voivat olla (osittain) omaa pääomaakin, myös siinä tapauksessa, että ne maksetaan sopimuksiin, joita ei vielä ole olemassa, sillä tällainen maksu on velvoite nykyisille vakuutuksenottajille. Harkinnanvaraiseen voitonjakoon oikeutetut finanssi-instrumentit kuuluvat luonnoksen mukaan standardin piiriin siihen saakka (sopimuksen kesto), kun ne osallistuvat vakuutussopimusten kanssa saman voiton jakamiseen. Soininen 29

Keskinäiset yhtiöt Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Keskinäisissä yhtiöissä omistajia ovat vakuutuksenottajat. Siksi kaikki yhtiön varat ennemmin tai myöhemmin menevät velvoitteiden suorittamiseen, tosin ei välttämättä olemassa olevien sopimuksille. Täten keskinäisissä yhtiöissä ei ole omaa pääomaa. Solvenssi II:ssa keskinäisillä yhtiöillä on useimmiten omaa varallisuutta, koska ylijäämärahastoja ja jakamattomat lisäetuvarauksia voi käyttää omana varallisuutena. Jakamattomat tase-erät Jakamattomien tase-erien luokittelusta on ollut erimielisyyttä. Ruotsalaiset haluavat omassa järjestelmässään luokitella tällaiset lisäetuvaraukset omaan pääomaan kuten Solvenssi II:ssa. Jotkin englantilaiset taas omistajan jakamattoman osuuden vastuuseen. Kyseinen erä syntyy sijoitustuoton omistajalle kuuluvasta ylijäämän 10 %:sta. Soininen 30

Lyhytaikaiset Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Lyhyille sopimuksille noin alla vuoden mittaisille on vakuutuksen voimassaoloaikana oma arvostusmallinsa, joka muistuttaa vahinkovakuutuksen maksunsiirtovastuuta. Korvausaikaan sovelletaan aiemmin esitettyä mallia. Sen soveltaminen on pakollista. Sillä ei ole eksplisiittistä riski- ja jäännösmarginaalia ja siten sillä on oma tuloslaskelmaosansa. Sitä ei silti voi pitää täysin yksinkertaistuksena, sillä siihen pitää soveltaa diskonttausta toisin kuin maksunsiirtovastuussa. Sitä joudutaan testaamaan tappiotestillä vastaavasti kuin nykyisessä IFRS 4-standardissa koko vakuutusvelkaa velan riittävyystestillä (LAT). Solvenssi II ei salli tällaista arvostusta, vaan lyhytaikaisillekin PVFCF-malli. Soininen 31

Jälleenvakuutus Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Ensivakuuttajan tulee arvostaa jälleenvakuutus samoin periaattein kuin ensivakuutuskin eli ensiarvostuksessa jälleenvakuutusvarat ovat jälleenvakuutusmaksun suuruinen. Tästä seuraa, että tappio pitää jaksottaa jälleenvakuutuksen jäännösmarginaalissa. Yleensähän jälleenvakuutukset ovat tappiollisia, koska jälleenvakuuttaja hinnoittelee ne itselleen voitollisiksi. Voitto taas pitää näyttää heti, mikä on toisin kuin ensivakuutuksen arvostuksessa, Jälleenvakuuttajan maksukyvyttömyys on huomioitava arvostuksessa. Soininen 32

Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Jälleenvakuutus luonnoksen puutteet Standardiluonnos ei anna vastausta, miten pitää menetellä, jos ensivakuutukset ovat vuoden sopimuksia mutta itse jälleenvakuutus pidempiaikainen. Pitääkö ensivakuutuksen soveltaa eri arvostusmenetelmää kuin jälleenvakuutukseen? Erotus, omavastuu, ei ole yhtenäisesti arvostettu eikä esitetty eikä siten anna lukijalle kunnollista käsitystä omalla vastuulla olevasta liikkeestä. Jälleenvakuutussopimuksen alku ja kestokin voivat olla epäselviä. Jälleenvakuutussopimus voidaan sopia ennen kuin on olemassa ensimmäistäkään jälleenvakuutettavaa ensivakuutusta. Miten ensimmäinen arvostus suoritetaan? Se voidaan sopia päättyväksi ajankohtaan, jolloin yksikään olemassa olevista velvoitteista ei ole enää voimassa. Soininen 33

Siirtyminen vaiheeseen II Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Siirtymäsäännökset koskevat sekä niitä, jotka siirtyvät vaiheesta I II, että niitä, jotka soveltavat vakuutussopimus-standardia ensimmäistä kertaa. Siirtymähetkellä kaikki pitää arvostaa vastaisten ulos menevien vähennettynä sisään tulevien kassavirtojen pääoma-arvoilla (Present Value of Fulfilment Cash Flows, PVFCF) Siis ilman jäännösmarginaalia. Lyhytaikaisille sopimuksille ei siis sovelleta niiden omaa arvostusmallia. Arvostusmuutoksesta aiheutuva ero kirjataan siirtymähetkellä erään retained earnings. Soininen 34

Siirtymisen jälkeinen tappio Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Siirtymässä erityisesti henkivakuutustoiminnan kannalta huolta on herättänyt jäännösmarginaalin puuttuminen siirtymähetkellä voimassa olevasta kannasta. Se tulisi vain siirtymän jälkeen myönnettyyn kantaan. Ts. siirtymässä arvioidut tulevat tuotot kirjataan erään retained earnings ja sen jälkeen näytetään tappiota. Koska PVFCF ei sisällä yleis- ja muita kiinteitä kuluja, niistä aiheutuvia kuluja ei vastaa mikään tuloerä. Pitkäaikaista liikettä harjoittavat henkivakuutusyhtiöt joutuisivat näyttämään tappiota monta vuotta ennen kuin uuden liikkeen jäännösmarginaalista kirjattava määrä kattaisi kiinteät kulut. Senkin jälkeen positiivinen tulos olisi liian pieni muutama kymmenen vuotta. Vaikka siis vanha ja uusi kanta olisi kannattavaa. Soininen 35

Siirtymisen vaihtoehtoisia arvostuksia Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Vaatimuksessa jäännösmarginaaliin keskustellaan, pitäisikö siirtymä olla IAS 8:n mukainen täydellinen takautuva laskenta, ikään kuin henkivakuutusyhtiö olisi koko ajan noudattanut kymmeniä vuosia uutta laskentaa, vai sallitaanko jokin yksinkertaistus. Monelle henkivakuutusyhtiöille tämä olisi ylivoimainen menettely, koska niillä ei ole välttämättä historiaa dokumentoitu tavalla, joka mahdollistaisi tämän. Sen sijaan isot yhtiöt ovat ilmaisseet jopa halukkuutensa tällaiseen siirtymään. Soininen 36

Tuloksen tasaus Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Standardin nykyvaiheessa I johto pystyy lisäetuvarauksilla vaikuttamaan tulokseen. Kun yhtiöllä on hyvä sijoitustulos, varataan tuloksesta osa vastaisiin lisäetuihin. Vaiheessa II lisäetuperusteita ei voi muuttaa tuloksen mukaan. Kuitenkin hyvä sijoitustulos osakkeissa tai velkakirjoissa nostaa automaattisesti markkinaehtoisen velan määrää, joten ainakin muutoksen suunta on samansuuntainen kuin usein nykykäytännössä, tosin harkinnanvaraisuus menettäen. Jos jäännösmarginaali toteutuu ehdotuksen mukaisena, käytäntö voi antaa johdolle mahdollisuuden määrätä laskentaoletuksia, jolla saadaan haluttu tulos. Tosin Euroopassa Solvenssi II rajoittaa tällaisia haluja, koska on vaikea perustella käyttävänsä siinä eri oletuksia ja IFRS- ja Solvenssi II-tulosten yhteensovittaminen voi olla hankalaa. Soininen 37

Vertailu Solvenssi II:een (1/2) Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Jäännösmarginaalia ei ole Solvenssi II:ssa mutta sen suuruinen erä ei ole kokonaan Solvenssi II:ssa omassa varallisuudessa, koska parhaan arvion ja riskimarginaalin määrittelyissä on eroja: Erä sijaitsee IFRS:ssä Solvenssi II:ssa Yleiskulut Jäännösmarginaali Paras arvio Hajautusedut Riskimarginaali Oma varallisuus Oman pääoman tuottovaatimus Jos erotetaan: osa tulevista maksuista ja tuotoista Riskimarginaali mutta voi olla erisuuruinen kuin SII:ssa Jäännösmarginaali Riskimarginaali Oma varallisuus Soininen 38

Tarve vaiheeseen II Aikataulu ja voimaantulo Standardin sovellusalue Vakuutuksen määritelmä Erottaminen Kirjaaminen Poiskirjaaminen Arvostusmalli Sopimuksen kesto Voitonjakoon oikeutetut Keskinäiset yhtiöt Lyhytaikaiset Jälleenvakuutus Siirtyminen vaiheeseen II Tuloksen tasaus Vertailu Solvenssi II:een Vertailu Solvenssi II:een (2/2) IFRS- ja Solvenssi II standartistoissa voidaan mitata eri velvoitteita, vaikka käytännössä Suomessa eroja lienee vähän: Velvoite IFRS Solvenssi II Sopimus Vakuutus - ja voitonjakoon oikeutetut sijoitus Kaikki Velvoite Rajoitteita olemassa olevaan Hieman enemmän päättyy sopimukseen rajoitteita Muuten parhaimmillaan kummankin standardiston velan paras arvio voi erota tosistaan vain yleis- ja muiden kiinteiden kulujen osalta. Parhaimmillaan riskimarginaali voi erota vain vakuutuskantojen välisten hajautusetujen verran ja omistajan tuottovaatimuksen osalta. Ehdotonta eroa ei voi sanoa, sillä on Solvenssi II on sääntöpohjainen ja IFRS periaatepohjainen, jossa asiat voidaan ratkaista useammalla tavalla. Soininen 39

Kannattako nyt jo aloittaa valmistautumaan vaiheeseen II EI mitään sellaista, joka palvelee pelkästään vaihetta II. Mutta Solvenssi II:n pilari I:n kvantitatiiviseen raportointiin valmistautuminen antaa hyvät eväät vaiheeseen II. Solvenssi II:n pilari II:n ja III:n raportointiin valmistautuminen antaa hyvät eväät vaiheen II liitetietoihin. Kiinteät ja muuttuvat kulut pitää tai on hyvä erottaa kumpaakin standardistoa varten. Standardi luvattu kesäksi 2011. Silloin pitää aloittaa. Soininen 40

Kysymyksiä? Soininen 41