Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n Osaajien markkinat Vapaaehtoiseksi työelämästä (Osaaja 2009 2011) -projektin rahoittajana on toiminut Raha-automaattiyhdistys ja projektin projektityöryhmään ovat kuuluneet Honkalakoti ry Ruovedeltä, Kanervakoti ry Espoosta, Kantti ry Helsingistä, Koivupirtin Säätiö Tampereelta, Lahden Lähimmäispalvelu ry Lahdesta, SALVA ry Salosta sekä Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry Espoosta. V A PA A E H T O I S U U S V A N H U S T E N H U O L LO N V O I M AV A R A N A -julkaisuun on koottu vapaaehtoistoiminnan kehittämisen Osaaja-projektin projektityöryhmän kehittämistyön keskeisimmät tulokset. Tulokset on esitelty omina erillisinä osakokonaisuuksinaan, käytännön kehittämistyön pohjalta rakentuneina vapaaehtoistoimintaa monipuolistavina ja vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuutta lisäävinä toimintamalleina. Toimintamallit tukevat toinen toisiaan ja niiden hyödyntäminen voidaan räätälöidä käytettävissä olevien tarpeiden ja resurssien mukaan. Julkaisun pyrkimyksenä on olla apuna niin vanhustyön yksikössä yksin työtään tekevälle vapaaehtoistoiminnan ohjaajalle kuin myös laajalle alueelliselle verkostoitumiselle. Julkaisu on rakennettu niin, että se tukee Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton YDIN-projektissa (2005 2008) kehitettyä Ikääntymisen resurssikeskusmallia antamalla sille tuoreita eväitä palvelutalon vapaaehtoistoiminnan monipuolistamiseen ja toiminnan vaikuttavuuden kasvattamiseen. Ja rkko U t ria in en ( toim.) Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana Ja rkko U t ria in en ( toim.) Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana ISBN 978-952-9594-36-8 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Hämeentie 58 60 A52, 00500 Helsinki Puh. (09) 7745 900, fax (09) 701 5474 www.valli.fi Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 1/2011
Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana
Jarkko Utriainen (toim.) Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 1/2011
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Hämeentie 58 60 A 52 00500 Helsinki Puh. (09) 7745 900 Fax (09) 701 5474 www.valli.fi Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 1/2011 ISBN 978-952-9594-36-8 Taitto: Vitale Ay / Taina Leino Painopaikka: Kopio Niini Oy
Sisällys Lukijalle... 7 1. JOHDANTO... 9 2. OSAAJA-PROJEKTI...11 3. VANHUSTYÖ JA VAPAAEHTOISTOIMINTA...15 4. PROJEKTITYÖRYHMÄN TUOTOKSET 4.1 Organisoitu vapaaehtoistoiminta vanhusten palvelutalossa...27 4.2 Palvelutalo alueellisena vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksena...38 4.3 Palvelutalojen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten yhteistyömalli...43 4.4 Yhteisöllisyys vapaaehtoistoiminnan voimavarana...49 4.5 Myönteisen ilmapiirin rakentaminen vapaaehtoistoiminnalle vanhusten palvelutalossa...57 4.6 Kumppanuus ja verkostot vapaaehtoistoiminnan tukena...62 4.8 Vapaaehtoiset ikäihmisten ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa mielenterveystoiminnassa...75 4.9 Monikulttuurisuus ja vapaaehtoistoiminta...81 4.10 Yhdistyksen ylläpitämä vapaaehtoistoiminta sairaalassa...87 4.11 Yhdistys seutukunnallisena vapaaehtoistoiminnan kehittäjänä...94 4.12 Työyhteisöjen vapaaehtois- ja senioriohjelmat...102 4.13 Taide, kulttuuri ja kirjastot vanhustyön tukena...111 4.14 Ammattilaisten muodostamat auttajatiimit hyvän ikääntymisen tukena...122
Lukijalle Osaajien markkinat vapaaehtoiseksi työelämästä -projekti toteutettiin Vanhusja lähimmäispalvelun liitossa ja seitsemässä liiton jäsenjärjestössä viidellä eri paikkakunnalla vuosina 2009 2011. Jo projektin suunnitteluvaiheessa tiedostettiin vapaaehtoistoiminnan merkityksen lisääntyminen Suomessa. Siksi yhdeksi tärkeimmäksi päämääräksi Osaaja-projektissa asetettiin vapaaehtoistoiminnan saaminen todelliseksi lisäresurssiksi vanhustenhuoltoon ja ennakkoluuloton kehittämistyö. Minusta näissä tavoitteissa on onnistuttu. Loppuraportissa kuvataan konkreettisella ja monipuolisella tavalla vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia vanhustyössä. Myös kansalaisten suhde vapaaehtoistyöhön on muuttunut. Yli kolmannes suomalaisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan sosiaali- ja terveysjärjestöissä, perheiden ja kasvatuksen piirissä tai urheilun ja liikunnan parissa. Toiminnan ulkopuolella olevasta joukosta jopa puolet olisi halukas osallistumaan vapaaehtoistoimintaan, jos heitä pyydettäisiin tai heille löytyisi oikea tapa toimia. Perinteiset vapaaehtoistoiminnan työskentelymuodot ovat olleet liian sitovia nykypäivän kiireisille ihmisille. Sitoutuminen pitkäkestoiseen toimintaan pelottaa. Siksi Osaaja-projektissa kehitetyt uudet toimintatavat ja niiden myönteinen ja yhteisöllinen ilmapiiri auttavat uusia toimintatapoja erottumaan tarjonnan tulvasta. Uuden vapaaehtoistoiminnan voimavaroiksi ovat myös nousseet ihmisten kaipaama arvomuutos ja uusien arvojen hakeminen omaan elämään vapaaehtoistoiminnan kautta. Nyt halutaan vastuullisuutta, vaikuttamista ja tekemistä. Osaaja-projektin loppuraportti on saanut nimekseen Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana, joka sisältää vapaaehtoistoiminnan helmiä uusista työmuodoista, toiminta- ja rekrytointitavoista. Myös osallisuuden kannalta Osaajaprojekti on ollut tärkeä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitolle. Palvelutaloihin on saatu uutta ilmettä ja elämää ja mikä tärkeitä, on lisätty elämänlaatua ja osallistumismahdollisuuksia huonokuntoisten ikäihmisten elämään. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia projektityössä mukana olleita jäsenjärjestöjä, projektivastaavia, asiantuntijatyöryhmän jäseniä sekä tietenkin vapaaehtoisia. Kiitos myös kaikille yhteistyötahoille, erityisesti Raha-automaattiyhdistykselle, joka mahdollisti projektin toteutuksen. Lämmin kiitos myös projektin johtamisesta, ohjaamisesta ja koordinoimisesta vastanneelle liiton suunnittelija Jarkko Utriaiselle. Marja-Liisa Kunnas toiminnanjohtaja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry 7
1Johdanto Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana -julkaisu on Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n Osaajien markkinat Vapaaehtoiseksi työelämästä (Osaaja 2009 2011) -projektin lopputuotos. Julkaisuun on koottu Osaaja -projektin projektityöryhmän kehittämistyön keskeisimmät tulokset. Tulokset on esitelty omina erillisinä osakokonaisuuksinaan, käytännön kehittämistyön pohjalta rakentuneina vapaaehtoistoimintaa monipuolistavina ja vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuutta lisäävinä toimintamalleina. Toimintamallit tukevat toinen toisiaan ja niiden hyödyntäminen voidaan räätälöidä käytettävissä olevien tarpeiden ja resurssien mukaan. Julkaisun pyrkimyksenä on olla apuna niin vanhustyön yksikössä yksin työtään tekevälle vapaaehtoistoiminnan ohjaajalle kuin myös laajalle alueelliselle verkostoitumiselle. Julkaisun toimintamalleissa on huomioitu kansainväliset ja kansalliset vanhustenhuollon tulevaisuuden tavoitteet, joihin kuuluvat mm. kotona asumisen edistäminen sekä ennaltaehkäisyn lisääminen. Julkaisussa on pyritty huomioimaan myös väestömme ikärakenteen muuttumisen ja kasvavan eläkkeelle siirtymisen mukanaan tuomat haasteet sivuamalla mm. seniori-ikään ehtineiden työssään jaksamista, työyhteisöjen roolia auttamisen talkoissa sekä kulttuurin tarjoamia mahdollisuuksia hyvässä ikääntymisessä. Julkaisu on rakennettu niin, että se tukee liiton YDIN -projektissa (2005 2008) kehitettyä Ikääntymisen resurssikeskusmallia antamalla tuoreita eväitä palvelutalon vapaaehtoistoiminnan monipuolistamiseen ja toiminnan vaikuttavuuden kasvattamiseen. Julkaisun kokoamisesta ja kirjoittamisesta on vastannut Osaaja-projektin suunnittelija Jarkko Utriainen. Osaaja-projektin projektityöryhmässä (projektissa mukana olevissa liiton jäsenjärjestöissä) kirjoitettujen toimintamallien sisältövastaavat on nimetty kunkin toimintamallin alussa. Projektityöryhmässä rakennetut, käytännön kehittämistyön pohjalta laaditut toimintamallit on esitelty kappaleessa 4 (projektityöryhmän tuotokset). Kutakin kyseisen kappaleen toimintamallia koskeviin tiedusteluihin saa parhaiten vastauksen ottamalla yhteyttä kappaleen sisältövastaavaan tai kyseiseen yhdistykseen www-sivujen kautta. Osassa toimintamalleista annetaan yksityiskohtaisia käytännön kehittämistyön ohjeita, osa toimintamalleista tarjoaa taustatietoa, vinkkejä ja raameja kehittämistyön käynnistämiselle. 9
10 Kiitokset julkaisun valmistumisesta kuuluvat Osaaja-projektin projektityöryhmälle, Osaaja-projektin asiantuntijatyöryhmälle sekä kaikille niille toimijoille ja vapaaehtoisille jotka ovat tarjonneet oman panoksensa yhteistyölle ja yhteisen asian eteenpäin viemiselle. Julkaisun valmistuminen ajoittuu EU:n Vapaaehtoistoiminnan teemavuodelle 2011.
2Osaaja-projekti Osaajien markkinat vapaaehtoiseksi työelämästä (Osaaja 2009 2011) -projekti käynnistyi keväällä 2009. Projektin käytännön työ pääsi täyteen vauhtiin maaliskuun 2009 loppupuolella projektiin täysipäiväisesti palkatun suunnittelijan toimesta. Osaaja-projektin päätavoitteena on ollut lisätä ikäihmisten elämänlaatua ja mahdollisuutta nauttia elämästään sekä olla osallisena eri yhteisöissä ja koko yhteiskunnassa. Tavoitteen saavuttamiseksi on projektissa kehitetty ikäihmisten elämää tukevan vapaaehtoistoiminnan työmuotoja sekä kannustettu mukaan uusia toimijoita niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. Osaaja-projektia on rahoittanut Raha-automaattiyhditys koko projektin keston ajan. Osaaja-projektin projektisuunnitelmassa projektin tavoitteet oli jaoteltu seuraaviin osatavoitteisiin: Tuottaa ennakkoluulottomasti uusia lyhytkestoisia ja kampanjaluonteisia toimintatapoja ikääntyneiden keskuudessa toteutettavassa vapaaehtoistyössä. Luoda vapaaehtoistoiminnasta todellinen resurssi vanhustyöhön. Vetää vapaaehtoiset mukaan toiminnan kehittämiseen. Mahdollistaa, että toimiminen vapaaehtoisena tukee myös omaa hyvää ja mielekästä ikääntymistä ja eläkkeelle siirtymistä. Mahdollistaa työyhteisöille osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ja näin kantaa yhteiskunnallista vastuuta. Luoda verkostoja ja toimintaryhmiä, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat käyttää omaa osaamistaan. Saada uusia toimijoita mukaan vapaaehtoistoimintaan luomalla kannustejärjestelmä, joka innostaa mukaan toimintaan. Antaa yksittäisille ihmisille sekä työyhteisöille mahdollisuus tukea ikääntyneitä ihmisiä. Luoda eri yhdistysten ja yhteisöjen jäsenistä yhteinen vapaaehtoistoiminnan verkosto. PROJEKTIN KOHDERYHMÄT Osaaja-projektin tärkeimpänä kohderyhmänä ovat olleet kotona sekä hoito- ja palveluyhteisöissä asuvat ikäihmiset ja heidän läheisensä. Muina kohderyhminä 11
ovat olleet palvelutalojen alueella toimivat eri yhteisöt, eläkkeelle jäämässä olevat eri alojen ammattilaiset sekä vanhustyössä vapaaehtoisina mukana olevat tai vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet kansalaiset. PROJEKTITYÖRYHMÄ Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n projektit toteutetaan tiiviissä yhteistyössä liiton jäsenjärjestöjen kanssa. Liiton uusiin projekteihin valitaan tavallisimmin valtakunnallisesta projektista ja useammasta paikallisesta (liiton jäsenjärjestöjen) projektista koostuva projektityöryhmä. Projektityöryhmän jäsenet valitaan liittoon toimitettujen projektihakemusten perusteella. Osaaja-projektiin haki määräaikaan mennessä 12 liiton jäsenjärjestöä, joista seitsemän valittiin mukaan Osaaja-projektin projektityöryhmään. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n liittotoimikunta hyväksyi Osaaja-projektin suunnittelijan esityksen projektityöryhmästä 5.5.2009. Osaaja-projektin projektityöryhmän kokoonpano: 1. Honkalakoti ry, Palvelutalo Honkala, Ruovesi 2. Kanervakoti-Kanervahemmet ry, Espoo 3. Kantti ry, Helsinki 4. Koivupirtin Säätiö, Tampere 5. Lahden Lähimmäispalvelu ry, Lahti 6. SALVA ry Palvelukeskus Ilolansalo, Salo 7. Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, Palvelukoti Mäntyranta, Espoo Koivupirtin Säätiön yhteistyökumppaneina Pirkanmaalla ovat toimineet Kotipirtti ry, Lähimmäispirtti ry sekä Tampereen Naisyhdistys ry:n Lahdensivun koti (liiton jäsenjärjestöistä koostuva paikallinen projektiryhmä). PROJEKTIN RESURSSIT JA TYÖMUODOT Valtakunnallinen Osaaja-projekti sai rahoituksen raha-automaattiyhdistykseltä koko projektin ajalle (2009 2011). Huomattavin osa projektille myönnetystä rahoituksesta on kulunut täyspäiväisen suunnittelijan palkkaamiseen. Muita merkittäviä projektin kulukohteita ovat olleet projektityöryhmän kokousten ja tapaamisten järjestäminen projektityöryhmän eri kohteissa sekä koulutusten ja tilaisuuksien järjestäminen. Kukin Osaaja-projektissa mukana oleva projektityöryhmän jäsen on nimennyt projektilleen projektivastaavan, joka on johtanut, arvioinut ja raportoinut omaa projektiaan yhteistyössä Osaaja-projektin suunnittelijan kanssa. Valtakunnallisen Osaaja-projektin johtamista ohjaa liiton projektityöskentelylle laadittu Onnistunut projekti -projektikäsikirja (Kehittyvät 12
vanhuspalvelut julkaisuja 1/2008). Projektikäsikirjassa on ohjeistettu mm. projektin arviointi, dokumentointi sekä projektista tiedottaminen ja viestintä. Projektikäsikirjalla pyritään varmistamaan projektityöryhmässä mukana olevien sitoutuminen yhteiseen kehittämistyöhön sekä valtakunnallisen projektin suunnittelijan mahdollisuudet tarjota vertaistuellinen tuki ja ympäristö omissa yhdistyksissään toimiville projektivastaaville. PROJEKTIN TULOKSET JA TUOTOKSET 2 OSAAJA-PROJEKTI Projektin alkaessa vapaaehtoistoiminnan aktiivisuus projektityöryhmään kuuluvissa jäsenjärjestöissä vaihteli huomattavasti. Kun joissain yhdistyksissä vapaaehtoistoiminta oli jo varsin pitkälle organisoitunutta, tulivat toiset yhdistykset mukaan projektiin aivan alkutilanteesta. Tämä lähtökohta kuitenkin koettiin projektityöryhmässä varsin antoisaksi. Osaaja-projektin yksi keskeinen teema koko projektin ajan olikin vapaaehtoistoiminnan saaminen pysyväksi ja tunnistetuksi osaksi yhdistyksen toimintaa sekä luoda vapaaehtoistoiminnalle tunnettuutta ja näkyvyyttä myös yhdistyksen palvelutalon tms. ulkopuolella. Vapaaehtoistoiminnan jo aiemmin aloittaneissa yhdistyksissä vapaaehtoistoimintaa kehitettiin edelleen Ikääntymisen resurssikeskusmallia tukevaksi alueelliseksi vanhustyön voimavaraksi. Tuloksia saavutettiin niin vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden kuin uusien vapaaehtoisten rekrytoinnin muodossa. Projektityöryhmän jäsenjärjestöissä kokeiltiin ja otettiin käyttöön vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuutta lisääviä uusia toimintamuotoja sekä kehitettiin tiedottamis- ja rekrytointityötä. Projektityöryhmän keskeisin osaaminen sekä tärkeimmät kehittämistyön tulokset (kehittämistyön keihäänkärjet ) on koottu tämän julkaisun kappaleeseen 4. Muita projektityöryhmän kehittämistyön tuotoksia on laitettu julkiseen saatavuuteen Osaaja-projektin kotisivuille (www.valli.fi/projektit/osaaja/ materiaalit.html). Projektin kotisivuilla olevia tuotoksia on myös liitetty mm. Ikäinstituutin ja Espoon vapaaehtoisverkoston vapaaehtoistoiminnan aineistopankkeihin. Paikallisprojektien tulokset on kuitenkin parhaiten näkyvillä niissä työyhteisöissä missä toimintamallit on alun perin kehitetty. 13
3 Vanhustyö ja vapaaehtoistoiminta Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle ja sen vaikutukset työelämässä, orastava työvoimapula sosiaali- ja terveysalalla sekä monipuolisten senioripalvelujen kasvava kysyntä ovat olleet viimeaikojen keskustelluimpia tulevaisuudenkysymyksiä. Ikääntyvän väestön tarpeista on tulossa yksi keskeisimmistä palveluiden ja tuotteiden suunnittelua ohjaavista tekijöistä ja kansalaisten itsensä osallistuminen ikäihmisistä huolehtimiseen on nähty yhä tärkeämmäksi tulevaisuuden voimavaraksi. Vielä 1980-luvulla vapaaehtoistoiminta määriteltiin palvelujärjestelmän näkökulmasta julkisia palveluja tukevana ja täydentävänä järjestöjen toimintana, ei niinkään vapaaehtoisia itseään hyödyttävänä osallistumisen muotona. Vasta myöhemmin opittiin tunnistamaan vapaaehtoistoiminnan WIN WIN( WIN)-periaate. Vuosikymmenien saatossa hukatut välittämisen verkostot halutaan herättää jälleen henkiin. Vapaaehtoisuuteen perustuvan auttamistyön näkyvyyttä ja sen merkityksen tunnustamista on omalta osaltaan lisännyt EU:n päätös nimetä vuosi 2011 Vapaaehtoistoiminnan teemavuodeksi. Monissa vanhusten palvelutaloissa ja -keskittymissä on sekä vapaaehtoista itseään että autettavaa vanhusta tukeva vapaaehtoistyö vakiintumassa kiinteäksi osaksi talon jokapäiväistä toimintaa. Lähtökohtaisesti vanhusten palvelutalon auttavan vapaaehtoistyön tulee toimia kuitenkin vain lisäresurssina, ei minkään hoidollisen tai muun erityistä ammattitaitoa vaativan toimenpiteen korvaajana. VANHUSTENHUOLTO MUUTOSTEN KESKELLÄ Tilastot ja ennusteet Suomen väestön ikärakenteen muutoksesta osoittavat yksiselitteisesti samaa: Suomi vanhenee. Vuoteen 2025 mennessä siirtyy eläkkeelle noin miljoona Suomen kansalaista, 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu Euroopan unionissa muutaman vuoden sisällä. Samalla ihmiset pysyvät terveinä ja toimintakykyisinä yhä pidempään. Tuloksena on aktiivisten ikäihmisten suuri joukko, joka elämänkokemuksineen ja tietotaitoineen kasvaa myös yhä merkittävämmäksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi ja voimavaraksi. Nämä ns. kolmannen ja neljännen iän aktiiviset eläkeläiset ovat yhä valmiimpia ja halukkaampia osallistumaan yhteiskunnan eri toimintoihin sekä omaksumaan uutta tietoa ja taitoa vielä pitkään eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Useille heistä ei yhteiskunnassa osallisena olemisen muodoksi pelkkä apua tarvitsevan 15
vierellä istuminen riitä, vaan he haluavat myös toiminnallisempaa ja enemmän omaa itseä kehittävää aktiivista toimintaa. Väestörakenteen muutoksen tuloksena on myös kasvava tarve vanhustenhuollon ammattilaiselle työvoimalle, joka sekään ei yksin kykene vastaamaan ikääntyvältä väestöltä tuleviin haasteisiin. Tarvitsemme toinen toisemme auttamista, toimivia hyvää ikääntymistä edistäviä välittämisen verkostoja sekä käytännön yhteistyötä niin ammattilaisten kuin ammattielämästä poisjääneidenkin kesken. Vanhustenhuollon osalta emme ole enää haasteiden edessä - olemme niiden keskellä. Vanhustenhuollon tulevaisuuden kehittämistä suunnitellessamme voisimme pohtia vaikkapa sitä, miten me itse haluaisimme itseämme hoidettavan silloin kun olemme ikääntymisestä johtuvan avun ja hoivan tarpeessa. Ikääntyneiden sairauksien ehkäiseminen ja toimintakyvyn parantaminen ja ylläpitäminen on nähty selkeästi toimenpiteitä vaativiksi linjauksiksi kansallisissa terveyspoliittisissa ohjelmissa. Riittävän huolenpidon ja hoidon turvaaminen yli 85-vuotiaille sekä kasvussa olevat ikäihmisten yksinäisyys, mielenterveysongelmat ja eriarvoisuus ovat palveluiden turvaamisen kannalta kriittisiä. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vuonna 2007 julkaisemassa Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa yhdeksi tavoitteeksi esitettiin luoda erityisistä ikääntymisen neuvontakeskuksista koko maan kattava matalan kynnyksen toimipisteverkko, joka rakennettaisiin osittain eri kuntien yhteistyönä. Ikääntymisen neuvontakeskusten tehtävinä olisi mm. antaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta eri palveluista, harrastusmahdollisuuksista, järjestöjen toiminnasta, asumisvaihtoehdoista, apuvälineistä sekä tapaturmien ehkäisystä. Niihin ehdotettiin myös liitettäväksi mahdollisuus arvioida ja seurata ikäihmisten toimintakykyä ja terveydentilaa. STM:n keväällä 2008 julkaisemassa kunnille osoitetussa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa esitettiin iäkkäiden palvelujärjestelmän monipuolistamista ja laajentamista hyvinvointia ja terveyttä edistävien sekä toimintakyvyn laskua ehkäisevien palvelujen suuntaan. Käytännön toimintamuodoiksi laatusuosituksessa esitettiin mm. neuvontapalveluja ja ehkäiseviä kotikäyntejä kaikkiin kuntiin, kotona asumisen edistämistä tukevilla ja kuntouttavilla palveluilla sekä palveluasumistarjonnan laajentamista vanhainkoti- ja terveyskeskusasumisen sijaan. Laatusuosituksen tavoitteet toivottiin saavutettavaksi vuoteen 2012 mennessä. STM:n asettaman Ikäneuvo-työryhmän vuonna 2009 julkaisemassa muistiossa ehdotettiin ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävän palveluverkoston rakentamista yhteistyössä kunnan eri toimialojen ja järjestötoimijoiden kanssa. Muistiossa korostettiin varhaisen puuttumisen työmenetelmiä (mm. ehkäisevät kotikäynnit ja neuvontapalvelut) sekä hyvien olemassa olevien käytäntöjen tehokkaamman levittämisen tärkeyttä. Muistion mukaan palvelujärjestelmän kykyä puuttua ajoissa ikäihmisten ongelmiin ja palvelutarpeisiin voidaan kehittää erilaisin etsivän työn menetelmin, joita ovat mm. hyvinvointia edistävät kotikäynnit, terveyteen ja riskitekijöihin liittyvä yleinen ja yksilökohtainen neuvonta ja ohjaus, ikäryhmittäiset terveystarkastukset sekä vanhus-, seniori- 16
ja kuntoutusneuvoloiden palvelut. Muistion mukaan erilaisissa kohtaamispaikoissa kansalaiset voisivat tavata tosiaan, osallistua erilaisiin toimintoihin, kokoontua tapahtumiin tai saada apua esimerkiksi asiapapereiden täyttöön. Niissä myös organisoitaisiin ja toteutettaisiin vapaaehtois- ja vertaistoimintaa. Kohtaamispaikoissa voisivat eri kansalaisjärjestöt myös järjestää vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen koulutuksia. Niin ikään vuonna 2009 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemassa Ikähorisontti uudet palvelukonseptit -hankkeen raportissa esiteltiin palvelukampusmalli, joka määriteltiin erilaisista toiminnoista ja tiloista koostuvaksi alueelliseksi tai hallinnolliseksi kokonaisuudeksi. Palvelukampuksen toimintapiiriin kuuluvat ikäihmiset asuisivat palvelukampuksen omissa asunnoissa tai tavalliseen asuntokantaan kuuluvissa asunnoissa. Palvelukampusmallissa keskeisiä toimintoja ovat kattavan palvelutarpeen arvioinnin pohjalle rakennettu ennakoiva toiminta sekä mahdollisuus ympärivuorokautiseen apuun. Kaikille avoin hyvinvointia ja terveyttä edistävä sekä toimintakyvyn laskua ehkäisevä ennakoiva toiminta käsittää liikunta-, ravitsemus- ja neuvontapalvelut sekä tietyille ryhmille suunnatut toiminnat kuten hyvinvointia edistävät kotikäynnit. Ennakoivaan toimintaan kuuluu myös mahdollisuudet kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan sekä yhteistyö muiden alueen toimijoiden kanssa. Siitä, mitkä ja millaiset järjestetyt palvelut kulloinkin täyttävät avun tarpeen, iäkäs ihminen päättäisi itse. Avun tarvetta kartoitettaisiin tekemällä jokaiselle asiakkaalle hoitoja palvelusuunnitelma (kuntoutuksen ja avun suunnitelma) moniammatillisena yhteistyönä. 3 VANHUSTYÖ JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Syyskuussa 2009 Suomen hallitus vastasi opposition esittämään välikysymykseen vanhusten hoidon ja oikeuksien turvaamisesta. Välikysymys ilmaistiin muodossa Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä vanhusten laadukkaat palvelut ja heidän perusoikeutensa turvaavan lain säätämiseksi ja lain toteuttamisen takaavien riittävien resurssien turvaamiseksi?. Taustana välikysymyksessä olivat todetut huomattavat kunta- ja laitoskohtaiset erot ikäihmisten palveluissa. Osassa Suomen kunnista oli noudatettu vuonna 2008 annettuja ikäihmisten palvelujen laatusuosituksia, mutta osassa kunnista puutteet olivat olleet ilmeisiä. Koska vanhuspalvelujen laadukas noudattaminen ei ollut onnistunut pelkillä suosituksilla, päätti istuva hallitus käynnistää vanhuslain valmistelun. Uuden lain tarkoitukseksi asetettiin nostaa osa laatusuosituksessa olevista asioista lain tasolle, koota eri laeissa olevat ikäihmisten palveluita koskevat säädökset sekä luoda valvontaviranomaisille edellytykset vanhuspalvelujen laadun valvonnalle. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamiseksi asetettiin työryhmä STM:n toimesta. Työryhmän lokakuussa 2010 julkaisemassa väliraportissa todettiin, että erillisen vanhuspalvelulain (ikälain) laadinnasta riippumatta on myös tarkistettava ja tarvittaessa vahvistettava kaikkea sitä lainsäädäntöä, joka koskee iäkkäitä ihmisiä. Raportin mukaan lakihankkeen tarkoitus on taata kaikille palveluja tai hoivaa tarvitseville ikäihmisille samantasoiset palvelut riippumatta siitä, missä kunnassa hän asuu. Lakia valmistellut työryhmä totesi myös, että uudistetussa laissa voitaisiin määritellä kronologinen 17
ikä, joka turvaisi iäkkäälle henkilölle sekä oikeuden saada palvelutarpeensa arvioiduksi että ne palvelut, jotka hänen toimintakykynsä ja voimavarojensa kattava arviointi osoittaa tarpeellisiksi. Luonnos Laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle 9.3.2011. Lakiluonnos oli eri toimijoiden lausuntopyyntökierroksella 30.3.2011 31.5.2011. Lakiluonnos sai huomiota osakseen, heti julkaisemisensa jälkeen myös kritiikkiä. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton (SuPer) puheenjohtaja arvosteli luonnosta siksi, ettei siihen oltu sisällytetty henkilöstömitoitusta. Hänen mukaansa pelkät suositukset henkilöstömitoituksista eivät ole monissa kunnissa riittäneet. Samoihin aikoihin vanhusten palveluja ja perusoikeuksien turvaamista koskevan välikysymyksen kanssa asetettiin ikäihmisten ympärivuorokautisen hoiva-/ hoitopalvelujen rakenteiden ja sisällön kehittämistä valmisteleva Ikähoivatyöryhmä. Tämän STM:n asettaman työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotukset ikäihmisten ympärivuorokautisen hoiva- ja hoitopalvelujen rakenteiksi ja toiminnan sisällöksi sekä ikäihmisten asumispalvelujen asiakasmaksujen määräytymistä koskevat linjaukset. Työryhmän tehtävänä oli selvittää myös lainsäädäntömuutoksen tarvetta. Työryhmä ehdotti, että nykyisestä kolmella eri portaalla (tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit ja terveyskeskussairaaloiden osastot) tuotettavasta ympärivuorokautisen hoidon järjestelmästä siirrytään vuoden 2015 loppuun mennessä asteittain kohti yksiportaista ympärivuorokautisen hoidon järjestelmää. Työryhmän ehdotuksissa korostetaan ikäihmisen oikeutta kotiin ja arkeen kodinomaisessa asunympäristössä silloinkin kun hänen toimintakykynsä ja terveydentilansa edellyttää hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Tavoitteen asteittaiseksi saavuttamiseksi työryhmä esitti ns. 10 askeleen etenemistä, jossa myös ikäihmisten itsensä sekä heidän läheistensä mahdollisuuksia tehdä valintoja parannetaan. Työryhmä ehdotti laadittavaksi valtakunnallinen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman, jonka kohteena ovat olemassa olevan asuntokannan ja rakennetun ympäristön kehittämistä sekä uudistamista koskevat toimenpiteet. THL:n ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen 2011 julkaisemassa Ikäihmisten asumispalveluiden järjestäminen -raportissa Ikähoiva-työryhmän esittämä yksiportaisen palvelurakenteen suunnitelma nähtiin toteuttamiskelpoiseksi. Suunnitelman toteuttamisen arveltiin kuitenkin edellytettävän uusia menetelmiä kilpailuttamisessa mm. asiakkaan kuntoisuuden parempana huomioimisena. Samassa raportissa kilpailuttamisen ei nähty merkittävästi alentavan palveluiden tuottamisen kokonaiskustannuksia. Raportin tulokset perustuvat KILPAtutkimuksesta saatuihin tuloksiin. Ikäihmisten asumispalveluista on tulossa yksi tulevaisuuden keskeinen vanhustenhuollon kehittämisalue Suomessa. Vallitsevalla vanhuspalveluiden ohjaamisella pyritään tukemaan ikäihmisten omissa kodeissaan asumista. Suuntausta voidaan pitää sinällään hyvänä, mutta tavoite asuttaa huonokuntoisiakin vanhuksia omissa kodeissaan voi johtaa kasvavaan yksin ja eristäytyneenä elävään 18
ikäihmisten ryhmään. Yhteiskunnasta syrjäytymisen vaarana ovat ahdistus ja masennus, jotka voivat edelleen johtaa mm. lisääntyneeseen alkoholin ja lääkkeiden käyttöön. Pelkkä kotona asumisen tukeminen ei tule riittämään, vaan maahamme tarvitaan palveluasumisen ennakkoluulottomista kehittämissuunnitelmista liikkeelle lähtevää uudenlaista palvelutaloasumista sekä kokonaisvaltaisia asumis- ja palveluratkaisuja. Ikäihmisten palveluvalikoiman kehittämiseen halutaan tae siitä, ettei vanhuksen tarvitse toimintakyvyn heiketessä jatkuvasti vaihtaa asuin- ja hoitoympäristöä. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitossa 5.4.2011 järjestetyssä Hyvä ikääntyminen vaatii muutakin kuin seinät -koulutuksessa käytiin läpi esimerkkejä ikäihmisten asumisen erilaisista ratkaisumalleista sekä hahmoteltiin vanhusväestön tulevaisuuden asumismalleja. Koulutuksessa tuotiin esille se, että perinteisen kotona asumisen ja järjestetyn palveluasumisen välimaastoon voidaan kehittää uusia asumismuotoja. Näitä edustavat erilaiset yhteisöllisen asumisen ja senioriasumisen muodot. Suurella osalla tulevien vuosien senioreista on jokin muistisairaus, joka on huomioitava uusia asumismuotoja suunniteltaessa. Koulutuksen yhtenä sanomana oli myös se, että ikäihmisen hyvä asuminen edellyttää myös elävää lähiyhteisöä ja helposti saatavissa olevia lähipalveluja. Koulutuksessa vierailevana luennoitsijana oli saksalainen Theresia Brechmann, joka esitteli Saksassa nopeasti levinneen yhteisöllisen asumisen mallin, ns. Bielefeldin mallin. Tässä mallissa toiminnan ytimen muodostavat noin kilometrin säteellä toisistaan sijaitsevat naapurustokeskukset, jotka tarjoavat palveluja ja toimintaa lapsille ja nuorille, iäkkäille, perheille sekä vammaisille. Käytännön toiminnan sydämenä toimivat kaikille yhteiset asukastilat ja niissä olevat asukaskahvilat, joiden roolina on toimia mm. asukastoimintaa suunnittelevina sukupolvet ylittävinä kohtaamispaikkoina. Toimintamallissa vapaaehtoistoiminta ja ammattiapu tekevät kiinteää yhteistyötä, jota koordinoidaan avopalvelutoimistojen kautta. Avopalvelutoimistot vastaavat mm. tiedottamisesta sekä vierailuista lähialueen koteihin. Toiminnassa mukana olevista vapaaehtoista noin kolmannes saa toiminnastaan 5 /h suuruista korvausta, joka on verovapaata 170 /kk saakka. 3 VANHUSTYÖ JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Espoon kaupungille kehitetyn Kuntalaispalvelukonseptimallin (Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020) tavoitteena on rakentaa asiakaslähtöinen, eri toimialarajat ylittävä palveluverkkokokonaisuus. Mallissa erilaiset palvelukeskittymät mahdollistavat palvelujen saatavuuden mahdollisimman paljon joko samasta tai lähekkäin olevista palvelupisteistä kokoamalla palveluja suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja lisäämällä tilojen yhteiskäyttöä. Palveluja pyritään keskittämään erityisesti liikenteen solmukohtiin esteettömien liikenneyhteyksien lähelle. Palvelukeskittymistä on tarkoitus muodostaa toimintakeskuksia, joissa on useita ihmisten voimaantumista ja ennaltaehkäisyä tukevia palveluntuottajia. Palveluverkkokokonaisuuden tavoitetilassa keskeistä on muodostaa asiakaslähtöinen, ilmastovaikutukset huomioiva palvelujen järjestämisen kokonaisuus. Mallissa kolmannen sektorin toimijat voivat ylläpitää esimerkiksi ns. asukkaiden olohuoneita. Tilojen yhteiskäyttöä voidaan lisätä 19