Suomen 4H-liitto Vuosikertomus 2007

Suomen 4H-liitto Vuosikertomus 2007

Puheenjohtajan tervehdys Vuosi 2007 merkitsi Suomen 4H-liitolle ja koko 4H-järjestölle erään aikakauden päättymistä, tulevan toiminnan suunnittelua ja erityisesti sitoutunutta ja menetyksellistä käytännön nuorisotyötä paikallistasolla. Kolmen vuoden välein kokoontuva edustajakokous on järjestömme korkein päättävä toimielin. Edustajakokous valitsee mm. kentän ääntä käyttävän valtuuskunnan. Valtuuskunnan kokoonpano muuttui tällä kertaa poikkeuksellisen paljon. Erityinen kiitos kuuluu pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Heikki A. Ollilalle, joka pitkän ja ansiokkaan puurtamisen jälkeen halusi tehdä tilaa uusille vastuun kantajille. Uuden valtuuskunnan valitsema liiton hallitus uudistui lähes kokonaan, kun useimmat todella pitkän työrupeaman tehneet jäsenet halusivat tässä vaiheessa jättää hallituspaikkansa käytettäväksi. Järjestöväki kiittää lämpimästi kaikkia luopuneita. Erikseen huomion kohteeksi on nostettava hallituksen puheenjohtaja Raimo Sailas ja varapuheenjohtaja Jukka Vihriälä, jotka uhrasivat aikaansa ja vaikutusvaltaansa nuorisotyön hyväksi hallituksessa todella pitkän ajanjakson. Uusi hallitus saa edeltäjältään hyvän perinnön. Huhtikuun edustajakokoukseen huipentui järjestössämme harjoitettu tulevaisuusvaihtoehtojen pohdinta. Strategiaprosessissa tulevaa toimintaamme linjasivat niin yhdistysten, piirien kuin liitonkin luottamus- ja toimihenkilöt. Edustajakokouksen päättämä 4H-NUORISOTYÖ 2010 strategia analysoi terävästi toimintaympäristömme muutosta, linjaa ydintehtävämme ja korostaa toimintamme jatkuvaa kehittämistä ja selkeyttämistä. Uuden hallituksen tärkeänä tehtävänä on voimiensa mukaan tukea tämän suunnitelman jäntevää toteuttamista. Erityiseksi huomionsa kohteeksi hallitus on määrittänyt 4H-nuorisotyön taloudellisten voimavarojen turvaamisen ja kehittämisen. 4H-nuorisotyö konkretisoituu 4H-yhdistyksissä ja kerhoissa tehtävässä työssä. Vuonna 2007 toimintaamme vietiin vankasti eteenpäin. Organisaatiomme eri tasot olivat ajan hermolla kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa. Erinomaista on, että toimintaamme mittaavat tunnusluvut olivat edelleen kasvu-uralla. Jäsenmäärä, kerhoihin osallistuminen, TOP-tehtävät, nuorten työansiot ja vapaaehtoisohjaajien määrä jatkoivat kasvuaan. Toimintamme on hyvin ajan tasalla yhteiskunnan tulevaisuuden haasteissa, jotka koskevat väestön ikääntymistä, kansainvälistymistä ja ympäristöä. 4H-harrastus on mahdollisuuksien ovi nuorten osallisuuteen. Hallituksen puolesta lausun vilpittömät kiitokset 4H-nuorille perheineen, järjestön luottamushenkilöille ja vapaaehtoisohjaajille sekä toimihenkilöille tulevaisuuden hyväksi tehdystä arvokkaasta työstä. Sydämellisen kiitoksen kohdistan toimintaamme tukeneille kunnille, yhteisöille ja yksityisille henkilöille. Raimo Luoma Hallituksen puheenjohtaja Päämäärä 4H-järjestö on valtakunnallisesti toimiva nykyaikainen lasten ja nuorten elämänhallintaa ja yritteliäisyyttä tukeva kansalaisjärjestö sekä johtava nuorisopalvelujen tuottaja. Toiminta-ajatus 4H on kansalaisjärjestö, jonka ydintehtävänä on tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja kasvamista vastuuseen edistämällä nuorten omatoimisuutta ja arjen taitoja yrittäjyyttä ja työelämävalmiuksia yhteistyötaitoja kansainvälisyyttä sekä luonnon ja ympäristön kunnioitusta. Toimintaperiaatteet lasten ja nuorten tarpeista lähteminen suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja tehokkuus avoin keskustelu ja yhteistyö toiminnan sisällön ja muotojen jatkuva kehittäminen henkilöstön ja vapaaehtoisten tukeminen ja kehittäminen sitoutumattomuus ja tasapuolisuus lasten ja nuorten pahoinvoinnin ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen Arvot rehellisyys ja oikeudenmukaisuus yritteliäisyys ja ahkeruus yhteistyö välittäminen ja suvaitsevaisuus

HYVÄLLÄ HARRASTUKSELLA HUOMISEN HUIPULLE Hyvä harrastus tukee lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja kasvua. Omatoimisuus, arjen taidot, yritteliäisyys, työelämävalmiudet, yhteistyötaidot, kansainvälisyys ja ympäristötietoisuus ovat ominaisuuksia, jotka auttavat pärjäämään elämässä. Nämä asiat ovatkin 4H-nuorisotyön ydinsisältöä. Suomella on viime vuosina mennyt taloudellisesti hyvin. Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista on hyvät edellytykset kasvamiselle, koulutukselle, elämänuralle ja harrastuksille. Huolestuttavaa kuitenkin on, että eri tavalla oireilevien lasten määrä on lisääntynyt. Epäedullinen kehitys viestii mm. perheiden pahoinvoinnista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen ja sosiaalinen vahvistaminen ovat yhteiskunnan avainkysymyksiä. 4H-nuorisotyö on mukana ehkäisemässä ongelmien syntyä ja syrjäytymistä. Kiireisessä ja nopeatempoisessa elämänrytmissä lapsille on tarjottava mahdollisuus tasapainoiseen kasvuympäristöön ja turvalliseen arkeen. Hyvässä kasvuympäristössä tarvitaan myös vakaita aikuiskontakteja, joita 4H-harrastus osaltaan tarjoaa. Väestön ikärakenteen muutos, globalisaatio ja ilmastonmuutos ovat myös suomalaiseen elämänmenoon vaikuttavia trendejä. Oman elämän hallinta, omatoimisuus, yritteliäisyys, työelämävalmiudet, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus sekä luonnon ja ympäristön kunnioitus ovat 4H-harrastuksen tärkeää sisältöä. Viime vuodet ovat olleet 4H-nuorisotyölle menestyksellisiä. Jäsenmäärä on kasvanut ja osanotto eri toimintamuotoihin kasvanut. Ohjaajiksi on saatu uusia vapaaehtoisia. Nuorisotyön toteutustapoja ja toimijoiden osaamista on määrätietoisesti kehitetty. 4H-järjestön päämääränä on olla valtakunnallinen ja nykyaikainen kansalaisjärjestö, jonka tehtävänä on tukea lasten ja nuorten elämänhallintaa ja yritteliäisyyttä. Haluamme myös olla johtava nuorisopalvelujen tuottaja. Nuorten työllistäjänä ja työelämävalmiuksien kehittäjänä 4H-järjestön panos on merkittävä. Paikallisella tasolla kunnat ovat 4Hnuorisotyön tärkeä yhteistyökumppani ja rahoittaja. Kunta- ja palvelurakenteen muutos eteni huomattavasti vuonna 2007 ja seuraavana vuonna realisoituu poikkeuksellisen suuri määrä kuntaliitoksia. Kuntarakennemuutos vaikuttaa merkittävästi myös 4H-järjestön organisaatioon. Useimmissa tapauksissa 4H-yhdistykset yhdistyvät uutta kuntarakennetta vastaaviksi yksiköiksi. Kuntien mahdollisesti ulkoistaessa tuottamiaan palveluja paikalliset 4H-yhdistykset ovat varteenotettavia palvelujen tuottajia. Mahdollisimman monella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus osallistua kehittävään 4H-toimintaan ja saada siitä hauska, mielenkiintoinen ja hyödyllinen harrastus. Oman elämän hallinta, omatoimisuus, yritteliäisyys, työelämävalmiudet, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat 4H-harrastuksen tärkeää sisältöä. 3

TYÖELÄMÄ- VALMIUKSIA JA YRITTÄJYYTTÄ Suomalaisen yhteiskunnan suurimpana haasteena on pitää kaikki työikäiset henkilöt työkykyisinä ja työhaluisina. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että nuoret eivät syrjäydy työelämästä. Ammatin, työpaikan ja toimeentulon hankkiminen tukee parhaiten nuorten ja aikuisten osallisuutta yhteiskunnassa. 4H-harrastus kehittää elämän- hallintaa ja työelämävalmiuksia. 4H-järjestö valmentaa, kouluttaa ja tutustuttaa nuoria moniin ammat- teihin alkutuotannon tehtävistä pal- veluammatteihin. 4H on Suomen suurin nuoria työllistävä organisaa- tio. Järjestö tarjoaa yli 14-vuotiail- le nuorille mahdollisuuden ansaita omaa rahaa ja saada työkokemus- ta. Vuonna 2007 4H-yhdistykset ja piirit työllistivät 7 981 nuorta. 4H-järjestön toimintatapa nuorten työllistämisessä ja palveluiden tuottamisessa poikkeaa useimmista muista järjestöistä. Paikalliset 4H-yhdistykset kouluttavat nuoret työtehtäviin, etsivät nuorille työtilaisuuksia, mutta toimivat myös nuorten työnantajina ja huolehtivat tällöin työnantajavelvoitteista. Tyypillisiä työtehtäviä ovat esimerkiksi piha- ja siivoustyöt, kotitalousalan työt, eläintenhoito sekä kierrätys ja ympäristönhoito. 4Hnuoret tukevat vanhusväestön kotona asumista tarjoamalla heille monenlaista apua arjen tarpeisiin. Toiminta suunnitellaan usein yhteistyössä kuntien sosiaalitoimen ja muiden palveluntuottajien kanssa. 4H on Suomen suurin nuoria työllistävä järjestö. Muun muassa piha- ja siivoustöi- hin, kotitaloustöihin, eläintenhoitoon sekä kierrätykseen ja ympäristönhoitoon työllistyi 4H-järjestön kautta lähes 8000 nuorta. KERHOT HUIPPU- SUOSITTUJA 4 Lähes 3 000 4H-kerhoa tarjosi jälleen tekemisen ja oppimisen paikan kymmenille tuhansille lapsille ja nuorille. Kerhokäyntejä kertyi peräti 660 000! Tekemisen, liikkumisen ja leikin myötä kerhoissa opitaan yritteliäisyyttä, vuorovaikutustaitoja ja vastuullisuutta. Vuonna 2007 suosiotaan kasvattivat erityisesti kokkaukseen, metsään ja luontoon sekä viestintään ja vuorovaikutukseen liittyvät aiheet. Kerhoja ohjaavat koulutetut vapaaehtoiset. Yli 2 200 nuorta ja lähes 1 500 aikuista ohjaajaa mahdollistivat työpanoksellaan kerhojen toiminnan. Ohjaajien tuen ja koulutuksen kehittäminen olikin toimintavuonna erityisen huomion kohteena.

4H-TOP ON KÄYTÄNNÖN YRITTÄJYYS- KASVATUSTA 4H-TOP on kaikille avoin yritteliäisyyteen ja yrittäjyyteen kannustava tehtäväpankki ja oppimispolku. TOP tulee sanoista Tekemällä Oppii Parhaiten. Tehtäväpankki sisältää noin 1 200 erilaista tehtäväkorttia noin 120 eri teemasta. TOP-tehtävät on jaettu vaikeustasoltaan kolmeen eri luokkaan. Yleensä alakouluikäiset tekevät A ja B tason tehtäviä ja yläkouluikäiset C-tason tehtäviä. Tehtyjen TOP-tehtävien määrä vuonna 2007 oli ennätykselliset 200 671 kappaletta. Eniten tehtäviä tehtiin käsityö- ja kotitalousaihepiireistä, mutta erityisesti yläkouluikäisten nuorten keskuudessa viestintä- ja vuorovaikutustehtävät kasvattivat suosiotaan. 4H-TOP kouluissa Yksityisyrittäjäin Säätiön rahoituksella TOP-yrittäjyyskasvatusta esiteltiin kouluissa. Opettajille kerrottiin miten TOP-tehtäväpankkia voidaan hyödyntää koulujen yrittäjyyskasvatuksessa. Hankkeen kautta tavoitettiin noin 500 opettajaa ja lähes 12 000 oppilasta. Laukaan 4H-yhdistys: Esittely oli samassa yhteydessä, kun koulu järjesti yrittäjämessut. Yrittäjyys oli päivän teema ja päivään osallistui myös kylän yrittäjiä. Pyhäselän 4H-yhdistys: Kiinnostuivat aiheista ja tekemisistä, etenkin luokan opettaja tuli tilaisuuden jälkeen kyselemään 4H:n mahdollisuuksista opettaa yrittäjyyskasvatusta. Kymijoen 4H-yhdistys: Rehtori lupasi viedä asian samana päivänä esittelyyn koulun johtoryhmän kokoukseen. Mielenkiinnolla otettiin vastaan: yläkoulussa luvattiin tutustua aineistoon tarkemmin myöhemmin! Koululaisten iltapäivätoiminta on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä osana paikallistoimintaa. Iltapäivätoiminnan pääasiallisena kohderyhmänä ovat 1. 2.-luokkien oppilaat, mutta toimintaa järjestetään yhä enemmän myös 3. 9.-luokkalaisille. 4H-iltapäiväkerhoja toimi vuonna 2007 yhteensä 139 kappaletta. 4H-TOP on kaikille avoin yritteliäisyyteen ja yrittäjyyteen kannustava tehtäväpankki ja oppimispolku, joka sisältää 1200 erilaista tehtäväkorttia 120 eri teemasta. 5

Pohjoismainen 4H-leiri Our Roots Our World kokosi yhteen nuoria 18 maasta. Leirillä vapaaehtoiset olivat todellisia työn sankareita. KANSAINVÄLISYYS JA MONIKULTTUURISUUS 4H-järjestön kansainvälistä toimintaa ovat monikulttuurisuuskoulutus, nuorisovaihto ja vierailut, erilaiset koulutusohjelmat, tapahtumat ja leirit sekä kehitysyhteistyö ja lähialueyhteistyö. Kannonkosken Piispalassa heinäkuussa 2007 järjestetty Pohjoismainen 4H-leiri Our Roots Our World kokosi yhteen 1 150 nuorta 18 eri maasta. Leirin todellisia työn sankareita olivat vapaaehtoiset, jotka lähes satapäisenä joukkona ahkeroivat leiriläisten hyväksi. Säänkin suosimalla leirillä oli hieno tunnelma ja leiri onnistui erinomaisesti. Leirin kulttuurien välisen vuorovaikutuksen teemaan sopi mainiosti myös kansainvälinen ohjaajaryhmä. 4H-vaihtoihin lähti Suomesta vuonna 2007 yhteensä 37 osanottajaa. Suomeen saapui 29 vaihtokerholaista, joiden isäntinä toimi lähes viisikymmentä 4H- kotia. Suomeen saapui ensimmäistä kertaa kymmenen hengen kanadalaisryhmä, joka viihtyi suomalaisissa kodeissa kuukauden verran. Raha-automaattiyhdistyksen kolmivuotinen hanke on opettanut 4H-nuoria kohtaamaan erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä ilman ennakkoluuloja. 4H-yhdistyksissä on yhä enemmän jäseninä maahanmuuttajaperheiden lapsia ja nuoria. Myös yhdistysten luottamustehtäviin ja kerhojen ohjaajiksi on saatu maahanmuuttajia. Monikulttuurisuutta edistäviin MOD-perus- ja jatkokursseille osallistui yli 20 henkilöä vuonna 2007. 4H-kerhojen ohjelmassa on monikulttuurisuuskasvatusta, kirjeenvaihtoa ulkomaisten 4H-kerhojen kanssa, kansainvälistä kokkausta, käsitöitä sekä erilaisia harjoituksia ja pelejä, jotka lisäävät nuorten valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. 4H-yhdistykset ovat hyödyntäneet aktiivisesti Euroopan Unionin nuoriso-ohjelmaa. 4H-yhdistyksissä työskennelleet kansainväliset vapaaehtoiset ovat muovanneet 4H:n imagoa modernimpaan suuntaan. Nuorten KV-tiimi on toiminut aktiivisesti saavutuksinaan mm. isäntäperheoppaan valmistelu, kansainvälisyysiltojen järjestäminen, työskentely Pohjoismaisella leirillä sekä aktiivinen osallistuminen erilaisiin kansainvälisiin tapahtumiin ja koulutuksiin. Suomen lasten ja nuorten säätiön rahoituksella on lisätty kerhonohjaajien osaamista Venäjän Karjalassa. Samalla on tuotettu myös venäjänkielinen koulutuskansio. Ulkoministeriön kansalaisjärjestötuella aloitettiin vuonna 2007 Namibian 4H-yrittäjyyskasvatuksen kehittämishanke. Tämän hankkeen tavoitteena on paikallisen 4H-järjestön hallinnon ja talouden vahvistaminen. Nabibian 4H-toiminnassa on mukana 4 000 aktiivista 4H-nuorta yli 200 kerhossa. 6

METSÄ- JA LUONTOTOIMINTA KIINNOSTAA Metsä- ja luontotoiminta lisää harrastajiensa tietoutta ja tarjoaa nuorille työtilaisuuksia. Lapsille ja nuorille kehittyy monipuolinen kuva metsäluonnosta ja metsätaloudesta. Nuoret tutustuvat metsä- ja luontoalan ammatteihin ja saavat ideoita luonnonvara-alan yrittäjyyteen. Harrastajille järjestetään kerhotoimintaa, kilpailuja, töitä sekä pienimuotoista yritystoimintaa. Metsissä Mahdollisuus on 4Hjärjestön kehittämä malli metsäalan organisaatioiden välisestä yhteistyöstä. Mallin tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten luontotuntemusta, herättää kiinnostus luonnonvara-alan ammatteja kohtaan sekä edistää ympärivuotista yrittäjyyttä luonnonvara-alalla. Metsissä Mahdollisuus -malli perustuu kouluyhteistyöhön ja toimintaan koulujen ulkopuolella. Toimintamallin tapahtumiin osallistuneiden lasten ja nuorten määrä on kasvanut vuosittain. Vuonna 2007 tapahtumiin osallistui noin 60 000 lasta ja nuorta. Suomen metsäsertifioinnin (PEFC) kriteeri numero 26 edellyttää lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämistä. 4H oli mukana kriteerin laatimisessa sekä maakunnallisten toimenpideohjelmien suunnittelussa. Nyt järjestö osallistuu ko. kriteerin toteuttamiseen. LISÄARVOA MAASEUDULLE 4H-järjestön juuret ovat vahvasti maaseudulla. Merkittävä osa jäsenistä, yli 60% asuu hajaasutusalueilla. Useilla kylillä ja harvaanasutulla alueella 4H on ainoa harrastusmahdollisuus. Järjestön toteuttama yrittäjyyskasvatus, työelämävalmiuksien edistäminen, ympäristökasvatus sekä metsä- ja luontotoiminta ovat keskeisiä aiheita maaseutualueiden toiminnassa. Erityisesti metsä- ja luontoasiat ovat kasvavan mielenkiinnon kohteena. 4H turvaa osaltaan maaseudun elinvoimaisuutta ja edistää kaupunkien ja maaseudun nuorten vuorovaikutusta. 7

4H-JÄRJESTÖ VUONNA 2007 4H-JÄSENMÄÄRÄ 2004-2007 90 000 80 000 10 857 11 929 12 120 70 000 8 591 60 000 50 000 AIKUISET NUORET 40 000 30 000 60 725 68 566 71 183 71 890 20 000 10 000 0 2004 2005 2006 2007 4H-järjestön jäsenmäärä on jatkanut kasvuaan. Nuoria ja aikuisia jäseniä on yhteensä 84 000. 4H-KERHOJEN MÄÄRÄ 3 500 3 000 213 167 154 139 2 500 2 000 IP-KERHOT 4H-KERHOT 1 500 2 815 2 874 2 802 2 773 1 000 500 0 2004 2005 2006 2007 4H-kerhoja ja iltapäiväkerhoja on yhteensä yli 2900. 4H-KERHOKÄYNTIEN MÄÄRÄ 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 635 224 644 689 656 400 659 265 200 000 100 000 0 2004 2005 2006 2007 Lapset ja nuoret osallistuivat 4H-kerhoihin peräti 660 000 kertaa! 8

4H-TOP-TEHTÄVIEN MÄÄRÄ 250 000 200 000 30 648 22 352 150 000 16 389 17 720 58 207 64 808 75 364 C-TASO B-TASO A-TASO 100 000 50 522 50 000 67 156 79 301 92 227 94 659 0 2004 2005 2006 2007 TOP-tehtävien suosio jatkoi kasvuaan. Tehtäviä tehtiin yli 200 000 kpl. TEHTYJEN TOP-TEHTÄVIEN MÄÄRÄ (200 671 KPL) Puutarha ja viherympäristö Metsä ja luonto Eläimet Koti ja keittiö Taitavat kädet Teknologia A-TASO B-TASO C-TASO Kansainvälisyys Viestintä ja vuorovaikutus Työtä ja omaa rahaa 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 Suosituimpia TOP-aiheita olivat koti- ja keittiö, käden taidot sekä eläimet. 4H-NUORTEN TYÖPALKAT, MILJ. EUROA 3,500 3,000 2,500 2,000 1,500 2,768 2,819 3,007 3,177 1,000 0,500 0,000 2004 2005 2006 2007 Nuorten ansiot 4H-työpalvelussa kohosivat 3,2 miljoonaan euroon. 9

NUORET KYLIEN KEHITTÄJINÄ 4H kehitti nuorille oman kyläsuunnitelmamallin nimeltään Omalla kylällä. 4H-järjestö ja Suomen kylätoiminta ry toteuttivat Yhteistyöllä elinvoimaa ja palveluita kylille hankkeen, jossa selvitettiin kylien elinvoimaisuutta lisääviä yhteistyökäytäntöjä. Hankkeen yhteydessä tuotettu aineisto Omalla kylällä -nuorten oma kyläsuunnitelma, sai eri puolilla Suomea innostuneen vastaanoton. Aineisto tarjoaa konkreettisen välineen nuorten osallistamiseen ja kuulemiseen oman kylän ja asuinympäristön kehittämisessä. VAPAAEHTOI- SUUS ON VIP 4H-nuorisotyö on vapaaehtoisten ohjaajien ja palkattujen toimihenkilöiden yhteistyötä. Ilman vapaaehtoisten valtavaa panosta 4H-toimintaa ei nykymuodossa kyettäisi toteuttamaan. Vapaaehtoiset vastaavat kerhoista, retkistä ja leirien ohjaamisesta. Luottamushenkilöinä yhdistys-, piiri- ja liittotasolla toimivat vapaaehtoiset johtavat järjestön toimintaa ja tuovat yhdistyksen hallintoon paikallisen nuorisotyön asiantuntemuksen. Vapaaehtoisohjaajia järjestössä vuonna 2007 toimi 3 713. Vapaaehtoisten luottamushenkilöiden määrä on noin 3 000. Vapaaehtoistoimintaa edistettiin erityisellä teemakaudella vuosina 2005 2007. Vapaaehtoisohjelman toimintamalleja edistettiin koulutuksilla kaikissa 4H-piireissä. Vuoden 2007 aikana perustettiin vapaaehtoisille kerhojen ohjaajille suunnattu kerhomeili-sähköpostilista, jonka avulla tiedotetaan kuukausittain ajankohtaisista nuorten ohjaamiseen liittyvistä asioista. Vuoden loppuun mennessä listalle oli rekisteröitynyt jo yli 750 henkilöä. Ohjaajien koulutukseen luotiin uusi toimintamalli. Ensimmäinen kouluttajien koulutus (Koulutan kerhonohjaajia) toteutettiin lokakuussa 2007. Kerhotoiminnan tueksi tuotettiin uusi Osaava kerhonohjaaja opas. 10

KILPAILUA MUTTA EI OTSA KURTUSSA Käytännönläheisissä 4H-kilpailuissa on hyvä meininki. Valtakunnalliset luontopolku- ja metsätaitokilpailut sekä konetaito- ja työturvallisuuskilpailut järjestettiin elokuussa Joensuussa. Mukana oli lähes 150 lasta ja nuorta. Makee juttu!-kotitalouskilpailu innosti yli kuuttasataa nuorta jauhopeukaloa mittelemään taitojaan makeiden piirakoiden valmistuksessa. Kilpailuun osallistuttiin parin kanssa yhdessä kehitetyllä reseptillä ja valmiin tuotteen valokuvalla. Tiukan karsinnan jälkeen loppukilpailuun selviytyi 20 nuorta, jotka kohtasivat toisensa Joensuussa järjestetyssä finaalissa. Tuhat innokasta lasta ja nuorta vietti kesän 2007 kasvattamalla jättiläiskurpitsoja. Parhaiten kasvatusurakassa onnistui Teemu Juudin Hankasalmen 4H-yhdistyksestä. Hänen kullankeltainen jättiläisensä painoi lähes 39 kiloa. Teemu Juudinin kasvatuspäiväkirjasta: Sain taimen 4H-taimitorilta 26.5.2007. Istutin taimen äidin kanssa. Laitoimme kasvimaalle 2 kottikärryllistä lehmänlantaa, jonka peitimme mullalla. Taimen istutuskoloon laitoimme kourallisen puutarhan kevätlannoitetta ja sitten kasteltiin. Muuta lannoitetta ei käytetty. Teimme pienoiskaarikasvihuoneen pajusta ja muovista. Otimme sen pois, kun kukkia tuli. Aluksi jouduttiin kastelemaan, sitten kesä muuttui sateiseksi. Kurpitsasta tuli lyhty. Yhteistyössä Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa toteutettiin alakouluissa Villiä elämää metsässä piirustuskilpailu. Osanottajia oli 35 000 koululaista 765 koulusta eri puolelta Suomea. 11

YMPÄRISTÖ ON YHTEINEN ASIA Luonto ja ympäristö ovat tärkeä osa 4H-harrastusta. Toiminnassa opitaan ja omaksutaan tietoja, taitoja ja asenteita. Erityisessä asemassa on ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus ja luonnonvarojen vastuullinen hyödyntäminen. Toimintavuonna otettiin käyttöön 4H-järjestön oma ympäristöohjelma. Luonnonvaroja käytetään säästäen myös käytännön järjestöja harrastustoiminnassa. Lannoite- ja siemensäkkikeräys on tärkeä ympäristötoiminnan osa. Vuonna 2007 nuoret keräsivät maatiloilta 530 tonnia lannoite- ja siemensäkeistä peräisin olevaa jätemuovia uusiokäyttöön. Keräys toteutetaan yhteistyössä Yaran, Agrimarketin ja K-maatalouden kanssa. 4H-järjestön ja Stena Metalli Oy:n yhteistyönä 113 4H-yhdistystä keräsi 4,2 miljoonaa kiloa metalliromua. Metalliromun myynnistä saadut varat tulevat paikallisen 4H-nuorisotyön hyväksi. Care4nature on Suomen 4H-liiton ja Fujitsu Siemens Computers Oy:n yhteinen käytettyjen tietokoneiden keräyspalvelu. Care4nature tarjoaa nuorille mahdollisuuden sivuansioihin koulunkäynnin ja opiskelujen ohessa. Samalla nuoret oppivat asiakaspalvelua, yrittämistä ja kierrätysliiketoiminnan alkeita. Euroopan Komissio on myöntänyt hankkeelle kolmivuotisen Life-rahoituksen. Stena Metalli aloitti yhteistyön 4Hjärjestön kanssa vuonna 2006. Kokemuksemme Ruotsissa toteutetusta maaseudun ympäristökampanjasta olivat rohkaisevia ja niinpä päätimme kokeilla toimintamallia myös Suomessa. Valitsimme yhteistyökumppaniksemme 4H-järjestön, jolla on pitkä kokemus nuorten kanssa toteutetuista ympäristöprojekteista. Metallin keräämisessä yhdistyvät 4H-järjestön ja Stena Metallin arvot ja toimintaperiaatteet. Ympäristönhoito, luonnonvarojen kestävä käyttö ja nuorten toiminnan tukeminen ovat yhteistyömme tavoitteita. Kierrätysliiketoiminta on koko ajan kehittyvä ala. Uusien mahdollisuuksien löytäminen vaatii innovatiivista ajattelua ja hyvää kumppanuutta. 4H-järjestö on ollut mielenkiintoinen yhteistyökumppani ja yhdessä olemme saaneet aikaiseksi hyviä tuloksia. Toimitusjohtaja Göran Rönnberg Stena Metalli Oy 4H-TOIMINNAN RAHOITUS 4H-järjestön perusrahoitus koostuu valtionavusta, kuntien harkinnanvaraisista avustuksista nuorisotyölle sekä kuntien kanssa tehtyihin ostopalvelusopimuksiin perustuvista korvauksista. Valtionavustuksen määrä oli yhteensä 4 514 000 euroa (4 561 000 euroa vuonna 2006). Kuntien rahoitusosuus oli yhteensä noin 3 miljoonaa euroa. Perusrahoitus ei riitä toiminnan kulujen kattamiseen, vaan sitä on vuosittain täydennettävä mittavalla varainhankinnalla. Erityisesti metalliromun keräystoiminta laajeni edellisestä vuodesta ja tuki merkittävällä tavalla monen 4H-yhdistyksen taloutta. Hankerahoituksen avulla kyettiin kokeilemaan ja käynnistämään uusia toimintamuotoja. Työllistämistoiminta ja sen rahavirrat ovat mittavat. Asiakkaiden maksuosuuksilla katetaan nuorten palkat ja palkan sivukulut. Valtionavustuksen käyttö määräytyy valtionavustuksia koskevien säädösten sekä maa- ja metsätalousministeriön valtionavustuspäätöksen mukaisesti. Lisäksi ministeriön kanssa solmitaan vuosittain tulossopimus, jossa määritellään yhdessä 4H-toiminnan keskeiset tavoitteet. 4H-järjestön sisällä sovelletaan tulosohjausta. Valtionavustus jaetaan Suomen 4H-liitosta 4H-piireille ja näistä edelleen 4H-yhdistyksille yhteisesti sovittujen toiminnallisten tulosten perusteella. Varojen jaossa tavoitteina ovat toiminnan vaikuttavuuden korostaminen sekä jakoperusteiden avoimuus ja läpinäkyvyys. 12

Suomen 4H-liiton tuloslaskelma Tuloslaskelma 2007 Tuloslaskelma 2006 VARSINAINEN TOIMINTA Nuorisotyö ja koulutus Tuotot ja avustukset EUR 85 465 EUR 166 276 Henkilöstökulut 218 322 217 349 Muut kulut 169 412-387 734 202 168-419 517 Kulujäämä -302 269-253 241 Hankkeet Hankeavustukset 254 117 243 136 Henkilöstökulut 108 461 95 334 Muut hankekulut 145 656-254 117 147 802-243 136 Kulu-/tuottojäämä 0 0 Kansainvälinen toiminta Kv-toiminnan tuotot ja avustukset 376 919 77 752 Henkilöstökulut 38 446 38 293 Muut kulut 379 601-418 047 81 537-119 830 Avustukset kehitysyhteistyöhön 82 748 116 336 Kehitysyhteistyökulut -79 117-138 870 Kulujäämä -37 497-64 612 Viestintä Tuotot (jäsenlehti) 230 945 226 670 Henkilöstökulut 167 016 171 968 Muut kulut, poistot 150 324-317 340 123 655-295 623 Kulujäämä -86 395-68 953 Välitystoiminta Tuotot 153 472 130 978 Kulut -112 265-121 564 Tuottojäämä 41 207 9 414 Hallinto Henkilöstökulut 356 210 347 025 Muut hallintokulut, poistot 200 074-556 284 200 759-547 784 Kulujäämä -556 284-547 784 Varsinaisen toiminnan kulujäämä -941 238-925 176 VARAINHANKINTA Tuotot 111 867 103 691 Kulut -87 829-88 502 Tuottojäämä 24 037 15 189 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 55 086 46 790 Kulut -7 382-7 311 Tuottojäämä 47 704 39 479 YLEISAVUSTUKSET Valtionavustus 4H-toimintaan 4 514 000 4 561 000./. Valtionavustus 4H-piireille ja -yhdistyksille -3 603 467 910 533-3 634 453 926 547 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 41 036 56 039 TASEEN LOPPUSUMMA EUR 1 078 674 1 054 246 4H-järjestön toiminnan tuotot 2007 4H-liitto 4H-piirit 4H-yhdistykset Yhteensä Valtionavustus 4H-toimintaan 910 533 1 188 041 2 415 426 4 514 000 Kuntien rahoitus 3 011 819 3 011 819 Nuorisotoiminta ja koulutus 85 465 465 944 6 123 891 6 675 300 Tuotevälitys, palveluasemat 153 472 169 963 1 095 683 1 419 117 Kansainvälinen toiminta, viestintä 690 612 690 612 Työllistämistoiminta 300 083 4 900 667 5 200 750 Hankkeet 254 117 1 140 135 1 378 241 2 772 494 Varainhankinta, muut tuotot 166 953 231 768 1 443 100 1 841 821 Elinkeinotoiminta 437 604 1 150 121 1 587 724 Rahastosiirrot -122 15 866 15 744 Alijäämät -53 726-463 271-516 996 Ylijäämät 41 035 40 063 442 398 523 496 YHTEENSÄ 2007 2 302 186 3 919 754 21 513 940 27 735 881 YHTEENSÄ 2006 2 094 215 4 818 004 21 934 280 28 846 499 13

4H-SÄÄTIÖ 4H-säätiön tarkoituksena on 4H-toiminnan tukeminen, kehittäminen ja edistäminen. Säätiön toiminta perustuu elinkeinoelämän ja sidosryhmien tukeen sekä oman sijoitustoiminnan tuottoihin. Kertomusvuonna säätiö jakoi 17 valtakunnallista ja 21 maakunnallista stipendiä. Valtakunnalliset stipendit jaettiin 26.2.2008 juhlallisesti valtioneuvoston juhlahuoneistossa. Stipendien jaon suorittivat maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ja 4H-säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen. Vuonna 2007 säätiö jakoi stipendejä ja avustuksia yhteensä 96 000 euroa. 4H-säätiön hallintoneuvosto 2006 2008 Kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen, pj. Toiminnanjohtaja Lea Lastikka, vpj. Maaherra Pirjo Ala-Kapee Hallintojohtaja Heikki Halkilahti Kanslianeuvos Maunu Ihalainen Toimitusjohtaja Matti Jääskeläinen Kaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Maanviljelysneuvos Esko Lindstedt Johtaja Martti Pallari Päätoimittaja Tapani Ruokanen Toimitusjohtaja Heikki Sirviö Maanviljelysneuvos Raimo Tammilehto Maakuntajohtaja Matti Viialainen 4H-säätiön hallitus 2006 2008 Varatoimitusjohtaja Martin Lillandt, pj. Valtiosihteeri Raimo Sailas, vpj. Toimitusjohtaja Ensio Hytönen Kehitysjohtaja Liisa Rosi Toimitusjohtaja Seppo Hassinen (säätiön asiamies) 14 4H-säätiö edistää 4Htoimintaa myöntämällä stipendejä ansioituneille nuorille sekä tukemalla toimihenkilöiden ja vapaaehtoisten koulutusta ja järjestön kansainvälistä toimintaa.

Suomen 4H-liitto Suomen 4H-liiton jäseniä ovat sen sääntöjen mukaan perustajajäsenet (8) ja 4H-piirit (14). Perustajajäsenet ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaliitto, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Pellervo-Seura, Suomen Kuntaliitto ja Työväen Sivistysliitto. 4H-järjestön rakenne NUORISOJÄSENIÄ 71890 tyttöjä 61%, poikia 39% AIKUISJÄSENIÄ 12120 kylä 4H-kerhot ja -klubit lähiö 2773, iltapäiväkerhot 139 kunta 4H-yhdistys kaupunki 285 maa- 4H-piiri kunta 14 SUOMEN 4H-LIITTO jäsenet ryhmien toiminta vuosikokous hallitus vuosikokous hallitus edustajakokous valtuuskunta hallitus Valtuuskunta 2007 2009 Puheenjohtaja, kansanedustaja Petteri Orpo, Turku Varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jutta Urpilainen, Kokkola Jäsenet Yrittäjä Reijo Anttila, Vaala Kansanedustaja Merikukka Forsius, Vihti Kansanedustaja Susanna Haapoja, Kauhava Kansanedustaja Heidi Hautala, Helsinki Yrittäjäneuvos Risto Heikkilä, Anjalankoski Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen, Siilinjärvi Markkinointiesimies Tellervo Hurskainen, Rääkkylä Yrittäjä Hannu Järvinen, Hartola Kansanedustaja Anneli Kiljunen, Lappeenranta Johtaja Antti Koskimäki, Loppi Agrologi Johannes Leppänen, Kannonkoski Kansanedustaja Mika Lintilä, Toholampi Erikoistutkija Seija Mahlamäki-Kultanen, Punkalaidun Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä, Rovaniemi Ohjelmajohtaja Maija Perho, Turku Kansanedustaja Eero Reijonen, Liperi Ylitarkastaja Arto Seppälä, Mikkeli Kansanedustaja Marja Tiura, Tampere Kehittämispäällikkö Aija Tuimala, Hämeenlinna Kansanedustaja Unto Valpas, Raahe Veturinkuljettaja Harry Wallin, Seinäjoki Hallitus 2007 2009 Ylijohtaja Raimo Luoma, puheenjohtaja Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen, varapuheenjohtaja Johtaja Vesa Nuolioja Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä Johtaja Ilmo Kolehmainen Dosentti Terhi-Anna Wilska Toimitusjohtaja Seppo Hassinen

SUOMEN 4H-LIITTO Karjalankatu 2 A 00520 HELSINKI Puh. (09) 7512 4200 4h-liitto@4h-liitto.fi www.4h.fi