Vartionjohtajien peruskurssin kurssiohje

PERUSKURSSIOHJE

Vartionjohtajien peruskurssin kurssiohje Tekstit: Vartiolaisten ohjelmaryhmä Kuvat: Annu Martelius Taitto: SP:n tiedotus/tl Paino: Suomen Printman 2002 Julkaisija: Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry 2

SISÄLLYS Lukijalle... 4 1. Yleistä... 5 1.1 Kouluttaminen ja pestaaminen... 5 1.2 Vartionjohtajakoulutuksen tavoitteet... 6 2. Kurssin toteuttaminen... 9 2.1 Lippukunnan vuosisuunnittelussa huomioitavaa... 9 Kurssin johtaja... 9 Ajankohta... 9 2.2 Kurssin suunnittelu... 10 Kurssin rytmitys... 10 Kouluttajat... 11 Tiedottaminen kurssilaisille... 12 Kurssin talous... 12 Sisällön suunnittelu... 12 2.3 Kurssin aikana... 14 Staabin yhteydenpito kurssin aikana... 14 Kurssihenki... 14 Palaute ja arviointi... 14 2.4 Kurssin jälkeen... 15 Seuraavaa kurssia ajatellen... 15 Kurssin osallistujien jatkokoulutus... 16 3. Sisällöt... 17 3.1 Kurssin aikataulun laatiminen... 17 3.2 Kurssin yleisjärjestelyt... 18 Kurssin aloitus... 18 Vartionjohtajan käsikirjan käyttö kurssimateriaalina... 19 Mallivartioperiaate ja kurssivartiot... 19 Kurssin lopetus... 19 3.3 Kurssin koulutussisällöt... 20 Vj:n oikeudet, tehtävät ja velvollisuudet... 21 Oma lippukunta... 23 Partiolaisuus... 24 Vartiojärjestelmä... 26 Vartionjohtajaneuvosto (vjn)... 27 Vj:n oma kouluttautuminen... 28 Kokouksen suunnittelu... 29 Kokouksen toteutus... 30 Lippukunnan vuosisykli ja toimintasuunnitelma... 32 Partiohistoria... 33 Luokkasuoritusjärjestelmä... 34 Retken suunnittelu ja toteutus... 35 Turvallisuus... 36 Taustayhteisö... 37 Suuret ympyrät... 38 4. Muutama ohje koulutttajalle... 39 Menetelmistä... 39 Kouluttaessasi... 39 Vj-peruskurssin suunnitteluprosessi -kaaviokuva... takasivu 3

LUKIJALLE Partiossa asiat opitaan tekemällä hyväksi vartionjohtajaksi tullaan toimimalla vartion johtajana. Aloittaessaan pestiään on uusi vartionjohtaja kuitenkin aivan uuden tilanteen edessä ja alkuun pääsemiseksi tarvitaan koulutusta. Vj tarvitsee luonnollisesti tukea ja ohjausta myöhemminkin, mutta se on toinen tarina. Vartionjohtajien peruskoulutus on lippukunnan kontolla. Tämä siksi, että kullakin lippukunnalla on hiukan omanlaisensa tapa toimia ja vartionjohtajien on opittava juuri se tapa. Tähän tehtävään kannattaa suhtautua tosissaan; kyse ei ole vain yhdestä kurssista muiden joukossa, vaan myös lippukunnan toimintatapojen ja perinteiden siirtämisestä seuraavalle, tulevalle johtajasukupolvelle. Toisaalta vj-peruskurssin järjestämisestä ei kannata tehdä mitään poikkeuksellisen suurta, lippukunnan äärimmäisiä ponnistuksia vaativaa tapahtumaa, vaan parhaimmillaan se on luonnollinen osa lpk:n jokavuotista toimintaa, siinä missä kesäleiri tai riihityksetkin. Kelvollisen kurssin järjestäminen ei ole erityisen hankalaa yleensä riittää että tekee yksinkertaiset asiat oikein. Tämä kurssiohje on tarkoitettu niille, joiden vastuulla vartionjohtajien kouluttaminen lippukunnassa on yleensä tämä tehtävä lankeaa sammolle. Tässä ohjeessa annetaan joitakin esimerkkejä ja ideoita siitä, miten vartionjohtajien peruskoulutus voidaan järjestää. Näistä ohjeista saa luonnollisesti poiketa ja on itse asiassa erittäin suositeltavaa, että lippukunta toteuttaa koulutuksen näköisellään tavalla ottaen huomioon omat perinteensä ja paikalliset olosuhteet. 4 Millaisia kursseja tai muita koulutusrupeamia lippukunnassa sitten järjestetäänkin, tulisi niiden noudattaa SP:n vartionjohtajakoulutuksen koulutusselostetta, missä on kuvailtu aloittelevien vartionjohtajien tarvitsemat valmiudet ja määritelty koulutuksen reunaehdot. Tämän kurssiohjeen mukaan suunniteltu kurssi täyttää koulutusselosteen vaatimukset, mutta lippukuntansa vj-koulutuksen kehittämisestä kiinnostunutta johtajaa kehotetaan tutustumaan myös koulutusselosteeseen. Ensimmäisessä luvussa käydään läpi hiukan niitä ajatuksia, jotka vaikuttavat vartiojärjestelmän taustalla. Lukija, jolla on kiire tai joka haluaa saada ensin käytännönläheisemmän kuvan kurssin järjestämisestä, voi jättää luvun ensimmäisellä lukukerralla väliin ja palata siihen myöhemmin. Toisessa luvussa kuvataan peruskurssin järjestämiseen liittyvät toimenpiteet. Sammon tai muun lippukunnan vartionjohtajien koulutuksesta vastaavan tulisi lukea tämä luku. Erityisesti luvun alku kannattaa lukea huolella. Kolmas luku pitää sisällään yksityiskohtaisempia ohjeita ja esimerkkejä yksittäisten koulutusrupeamien järjestämisestä sekä joitakin hyvin yleisiä koulutusohjeita. Tämän luvun sisältö on tarkoitettu jokaiselle vj-peruskurssin kouluttajalle. Neljännessä luvussa on joitakin hyvin yleisluontoisia, lähinnä aloittelevalle kouluttajalle suunnattuja ohjeita. Kokeneemmalle kouluttajalle, joka on kiinnostunut kouluttajataitojensa kehittämisestä lukemalla, suositellaan Kouluttajan käsikirjaa.

YLEISTÄ 1. Käsitteet koulutus ja kurssi menevät usein sekaisin, ja välillä ne käytännössä tarkoittavatkin melkein samaa. Ero on kuitenkin siinä, että partiossa kaiken koulutuksen ei tarvitse välttämättä tapahtua kurssilla. Tulevien vartionjohtajien koulutusta suunniteltaessa pitäisikin muistaa, että lippukunnalla on erillisen kurssiviikonlopun lisäksi myös muita tilaisuuksia vartionjohtajien kouluttamiseen. Osa koulutettavista asioista voidaan käydä läpi vartionjohtajaneuvostossa (vjn), pestikeskustelussa tmv. Vartionjohtajien koulutuksessa on muutenkin syytä muistaa, että vaikka peruskurssilla annetaankin rautaisannos tietoa, oppii vj soveltamaan kuulemaansa vasta käytännön kautta, asioita vartionsa kanssa tehdessään. Käytännössä kurssi voi olla kuitenkin yksinkertaisin tapa organisoida koulutus, jonka tavoitteet ovat kaikkien osallistujien suhteen samat. Yksilöllisemmälle ohjaukselle löytyy toivottavasti aikaa myös kurssin ulkopuolelta. 1.1 KOULUTTAMINEN JA PESTAAMINEN Pestaamisella tarkoitetaan sitä tapahtumaa, jossa sampo ja tuleva vartionjohtaja sopivat vj:n tehtävien aloittamiseen liittyvistä asioista. Tarkoitus ei ole laatia sitovaa työsopimusta, vaan sopia tehtävien aloittamiseen ja jatkoon liittyvistä käytännön järjestelyistä, sekä keskustella molempien osapuolten odotuksista ja tavoitteista. Pestauksen yhteydessä on syytä sopia myös vartionjohtajalle annettavasta perusja jatkokoulutuksesta. Periaatteessa on mahdollista käydä vj-peruskurssi ennen pestautumista tai pestautumisen jälkeen. Parempaan lopputulokseen päästään, jos jo ennen kurssia on tulevan vj:n kanssa sovittu selvästi miten ja milloin hän vartionjohtajan tehtävät aloittaa. Vastaavasti jos kurssista on kulunut jo tois- 5

ta vuotta, eikä kurssilainen ole saanut vieläkään omaa vartiota, alkavat kurssin asiat olla jo melko unohtuneita ja motivaatio hukattu. Lopullinen pestaaminen ja pestikeskustelu on kuitenkin hyvä suorittaa vasta kurssin jälkeen: kurssilla vj-kandidaatti on saanut hiukan paremman kuvan tehtävän todellisesta luonteesta ja osannee paremmin päättää, vastaako vj:n pesti hänen tämänhetkistä kiinnostustaan partiossa. Kurssi antaa myös valmiuksia pestikeskustelun käymiseen. Pestaamisen yhteydessä tulisi puhua siitä, kuinka koulutus ja tuki jatkossa järjestetään: Mitä asioita tuleva vj jo osaa ja missä hän erityisesti kaipaa tukea? Miten ja milloin koulutusta järjestetään? Miten koulutus jatkuu peruskurssin jälkeen? Tämän keskustelun apuna voi käyttää kouluttautumiskorttia. Sammon tai muun pestaajan täytyy myös arvioida, onko vj-kandidaatilla pestin vaatimat valmiudet. Käytäntö on osoittanut, että alle 14-vuotias vj tarvitsee jo aivan erityistä tukea selviytyäkseen tehtävästään menestyksellisesti. Tosin osa nuorista kypsyy aikaisemmin, osa hitaammin ja ehdotonta rajaa on vaikea asettaa. Toisaalta vj:n tehtävät ja hänelle tarjottava tuki vaihtelevat lippukunnittain. Viimekädessä tulevan vartionjohtajan kypsyys täytyy aina arvioida yksilöllisesti. Lippukunta (tai piiri) voi luonnollisesti asettaa oman suositusikärajansa. Suomen Partiolaisten suositusalaikäraja on 13 vuotta. 1.2 VARTIONJOHTAJAKOULUTUKSEN TAVOITTEET Lopullisena tavoitteena kaikessa vartionjohtajien kouluttamisessa on hyvin toimiva vartio-osasto. Koulutuksen onnistumista voitaisiinkin arvioida esimerkiksi sen mukaan, miten hyvin vartiot toimivat. Vartionjohtajan taidot ja motivaatio vaikuttavat merkittävästi vartion toimintaan, ja vj-peruskoulutuksen tavoitteet liitetäänkin niihin valmiuksiin, joita vj hyvän vartiotoiminnan ylläpitämiseksi tarvitsee. Vj-peruskoulutuksen tavoitteena siis on, että jo uransa alussa vartionjohtaja ymmärtää partiotoiminnan lähtökohdat ja tavoitteet sekä partioihanteiden ja partiolupauksen merkityksen partiotoiminnassa, sekä pyrkii ottamaan ne huomioon käytännön toiminnassa. Vaikka vartionjohtajien koulutuksessa suurin paino olisikin käytännön taitojen opettelussa, on koulutettavat asiat syytä sitoa partioliikkeen perustuksiin, ihanteisiin. Partioihanteita on muutenkin syytä käsi- 6

tellä kurssilla. Ihanteiden sanamuotojen ulkoaopettelun sijaan tulisi kurssilla keskittyä tarkastelemaan sitä, mistä ihanteet ovat peräisin ja korostamaan vartionjohtajan oman esimerkin merkitystä. näkee lippukuntansa osana maailmanlaajuista partioliikettä ja pystyy hyödyntämään sitä vartionsa toiminnassa. Vartiolaiselle partion kokonaiskuva saattaa vielä jäädä hiukan hämäräksi. Vartionjohtajan tulisi kuitenkin jo pystyä hahmottamaan piirin ja järjestön roolit sekä ymmärtää partioliikkeen maailmanlaajuisuus. tietää vartionjohtajan tehtävät ja vartion toiminnan tavoitteet sekä vastuun ja oikeudet oman lippukuntansa käytännön mukaisesti. Tulevalla vartionjohtajalla on oltava selkeä kuva siitä, mihin hän on ryhtymässä, mitä hänen odotetaan tekevän ja mitä tavoitteita vartion toiminnalle on lippukunnassa asetettu. Asioista on syytä keskustella pestauksen yhteydessä. Lisäksi kurssilla täytyy pyrkiä antamaan totuudenmukainen kuva vartionjohtajan arjesta. hallitsee vartion toimintaan liittyvät rutiinit omassa lippukunnassaan ja tuntee oman lippukuntansa kulttuurin ja muut johtajat. On ensiarvoisen tärkeää, että tuleva vartionjohtaja hallitsee lippukunnan perusrutiinit: kuinka lippukunnan kämppä varataan, miten ilmoitetaan retkistä, riihityskäytännön jne. Useammankin lippukunnan yhteiskurssilla täytyy varata tilaisuus näiden asioiden käsittelyyn. Voidakseen johtaa menestyksellisesti vartiota, täytyy tulevalla vj:lla olla luottamukselliset välit lippukunnan muihin johtajiin. Tämän takia on tärkeää, että kurssilla kouluttajina toimivat vanhemmat johtajat viettävät kurssilla jäävän vapaa-ajankin yhdessä kurssilaisten kanssa. Kurssin ohjelman tulee olla sellaista, että tulevat vj:t pääsevät näyttämään kyntensä. osaa erottaa hyvät ja huonot johtamissuoritukset toisistaan. Johtamistaitojen oppiminen muuten kuin käytännössä on hankalaa, eikä vartionjohtajaperuskurssin aikana päästä tässä vielä kovinkaan pitkälle. Sen sijaan vartionjohtajalla on pestissään hyvä tilaisuus seurata vanhempien johtajien suorituksia ja arvioida omaakin toimintaansa. Peruskurssilla tulisi siis kiinnittää huomiota koulutustilanteisiin, jotta niistä välittyy hyvä malli tuleville vartionjohtajille. kykenee johtamaan vartiota niin koulutustilanteessa kuin retkilläkin. Vaikka tulevalla vartionjohtajalla olisikin malli omalta vartionjohtajaltaan, joutuu hän aivan uuteen tilanteeseen, kun oman vartion saatuaan joutuu itse suunnittelemaan ja toteuttamaan kokouksia ja retkiä. Kurssilla tulisi antaa tilaisuus käytännön harjoitteluun mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaavissa tilanteissa. Vastaavasti olisi toivottavaa, että kurssirupeamat 7

noudattavat vartion kokouksen kaavaa. Kouluttajien tulisi arvioida, millainen kokouskäytäntö tai retkiperinne lippukunnan vartioissa on vallalla. Aikaisempia kokemuksia voidaan joko hyödyntää tai on pyrittävä saamaan aikaan muutos. kykenee käyttämään partiomenetelmää vartionsa toiminnassa. Partioihanteiden lisäksi partiolle on ominaista se tapa, jolla tavoitteisiin päästään. Vartionjohtajan tulee ymmärtää tekemällä oppimisen, elämysten ja seikkailun, yhdessä päättämisen, luonnossa toimimisen sekä henkilökohtaisen kehityksen merkitys kaikessa partiotoiminnassa. On siis luonnollista, että myös peruskurssi tulee toteuttaa käyttäen partiomenetelmää. osaa järjestää laadukasta partiotoimintaa vartiolleen, siten että vartiossa on kaikilla mielekästä ja turvallista niin fyysisesti kuin henkisestikin. Vartiolaiset eivät ole partiossa vain siksi, että he haluaisivat kehittyä partion kasvatustavoitteiden mukaisesti, vaan toiminnan on oltava heidän mielestään myös kiehtovaa ja sopivan haastavaa. Sen lisäksi partiossa saaduilla kavereilla ja hyvällä vartiohengellä on tärkeä osuus partiossa pysymiseen. Vartionjohtajan täytyy saada valmiuksia ja ideoita mielekkään toiminnan järjestämiseen ja hyvän vartiohengen luomiseen. Kurssilla tulee käsitellä SP:n turvallisuusohjeita. Fyysisen turvallisuuden lisäksi tulee vartionjohtajan huolehtia, että kukaan vartion jäsenistä ei tunne itseään turvattomaksi. osaa käyttää lippukunnassaan käytössä olevaa vartioikäisten perusohjelmaa ja kykenee kouluttamaan ohjelman mukaisia taitoja vartiossa. Tulevat vartionjohtajat tuntevat perusohjelmat yleensä lähinnä omilta vartiovuosiltaan. Vartionjohtajien peruskurssin kouluttajien täytyy tuntea lippukunnan vartioissa vallitseva tilanne. Perusohjelman taitojen hallintaa on hyvä seurata, ja vartionjohtajia kannattaa kouluttaa ainakin vaativampien suorituskohtien osalta peruskurssilla tai vartionjohtajaneuvostossa (vjn). luottaa omiin kykyihinsä vartionjohtajana ja näkee tulevan pestinsä mahdollisuutena kouluttautumiseen sekä tiedostaa oman jatkokoulutuksensa tarpeellisuuden. Uransa alkuvaiheessa vj saattaa olla epävarma omista kyvyistään. Peruskurssin tehtävänä onkin antaa kurssilaiselle muun muassa lisää itseluottamusta. Kurssin täytyy olla konkreettinen ja kannustava, eikä asioista saa tehdä liian vaikeita tai monimutkaisia. Tuleville vartionjohtajille tulisi jo hyvissä ajoin selvittää vartionjohtajaneuvoston hyödyllisyys ja jatkokoulutusmahdollisuudet. 8

KURSSIN TOTEUTTAMINEN 2. Uusia vartionjohtajia saattaa suuremmissa lippukunnissa aloittaa vuosittain. Ihannetapauksessa vartionjohtajien peruskurssikin on vuosittainen tapahtuma. Käytännössä kurssilaisia ei joka vuosi riitä täyteen kurssiin asti kuin vain kaikkein suurimmissa lippukunnissa. Yhteistyö lähilippukuntien kanssa on siis suositeltavaa. Vj-peruskurssin järjestäminen on luonteva tapa aloittaa yhteistoiminta vieraammankin lippukunnan kanssa. Tässä luvussa käsitellään kurssin toteuttamista. Ensimmäisessä kappaleessa tarkastellaan niitä seikkoja, jotka vaikuttavat kurssin pitämispäätökseen. Ne koskevat paitsi sampoa myös lippukunnan johtajaneuvostoa. Luvun loppuosa liittyy kurssin järjestämiseen ajankohdan päättämisen jälkeen ja se on kirjoitettu kurssinjohtajan näkökulmasta. 2.1 LIPPUKUNNAN VUOSISUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA Kuten mikä tahansa lippukunnan tapahtuma, olisi vj-peruskurssikin hyvä olla lippukunnan vuosisuunnitelmassa. Vuosisuunnittelun yhteydessä olisi siis jo hyvä tietää kurssin alustava ajankohta sekä kurssin johtaja ja resurssit, jotka kurssin toteuttamiseen ovat käytössä. Kurssin johtaja Luontevin valinta kurssin johtajaksi olisi lippukunnan sampo. Sampoa täytyy joka tapauksessa kuulla vj-peruskurssin ajankohtaa päätettäessä. Kurssin johtajalla tulee olla pj-peruskurssi käytynä ja mielellään myös sampokoulutusta takanaan sekä aikaisempaa kouluttajakokemusta. Muiden kouluttajien valinta on kurssinjohtajan tehtävä. Useamman lippukunnan yhteiskurssillakin on syytä olla yksi selkeästi nimetty johtaja. Tällöin jokainen lippukunta tarvitsee selkeästi nimetyn yhdyshenkilön kurssin staabissa. Ajankohta Vj-peruskurssin ihanneajankohta määräytyy sen mukaan, milloin uusia vartionjohtajia tarvitaan milloin uudet vartiot aloittavat toimintansa tai milloin putkivartioiden vartionjohtajat vaihtuvat. Paras ajan- 9

kohta on hiukan tätä ennen (moniosaisen kurssin viimeinen osa voi olla tehtävien aloittamisen jälkeenkin). Useampiosaisesta kurssista saadaan suurin hyöty, jos kurssin osien välissä on hiukan aikaa. Kaavoihin ei kannata kangistua, mutta olisi hyvä, jos peruskurssi löytää pikkuhiljaa suhteellisen pysyvän paikkansa lippukunnan vuosisyklissä. 2.2 KURSSIN SUUNNITTELU Kurssin suunnittelu on kurssin johtajan vastuulla. Suunnittelu kannattaa aloittaa niin aikaisin, että halutut kouluttajat pystytään rekrytoimaan ja toivotut tilat varaamaan. Lisäksi kurssilaisten täytyy saada tieto kurssista hyvissä ajoin. Olisi myös hyvä, jos kouluttajat ovat suhteellisen hyvissä ajoin perillä omista koulutusaiheistaan - vaikka tarkempi suunnittelu tapahtuisikin vasta kurssin kynnyksellä. Käytännössä suunnittelu kannattaa aloittaa kolmea kuukautta ennen ensimmäistä kurssiosaa tässä vaiheessa tosin riittää se, että valtaosa kouluttajista on tiedossa ja kurssin päivämäärät voidaan antaa tiedoksi. Kurssipaikat on myös syytä varata viimeistään tällöin, mutta tietyn hyvän kurssipaikan saamiseksi kannattaa varaus suorittaa vaikkapa puolta vuotta ennen itse tapahtumaa. Kurssin rytmitys Kurssin rytmityksessä on useita vaihtoehtoja. Koko kurssia ei ole usein tarkoituksenmukaista pitää yhteen soittoon, eikä siihen olisi aina mahdollisuuttakaan. Kurssi kannattaakin yleensä jakaa useampaan pienempään osaan, jolloin kurssilaisilla on osien välissä aikaa pureskella saamaansa oppia. Jos siis kurssi koostuu kahdesta viikonlopusta, ei niitä kannatakaan pitää peräkkäisinä viikonloppuina, vaan väliin on hyvä jättää vähän aikaa. Moninaisten välitehtävien teettäminen kurssin osien välillä ei yleensä kannata: tekemättä jääneet tehtävät vain haittaavat kurssin läpivientiä ja kurssilaisilla on yleensä muutenkin riittävästi kotitehtäviä. Yksi mahdollinen rytmitys on pitkä viikonloppu kurssikeskuksessa + viikonloppu maastossa + kaksi arki-iltaa kololla. Tällaisella kurssilla on yleensä aikaa käydä läpi 10

kaikki vartionjohtajien peruskoulutukseen kuuluvat asiat. Jos peruskoulutuksessa tukeudutaan kuitenkin voimakkaammin vjn:n kokouksiin ja esimerkiksi pestikeskusteluun, on vj-peruskurssin läpivienti yhdenkin pitkän viikonlopun ja muutaman arki-illan aikana mahdollista. Eri tyyppisillä osioilla on omat vahvuutensa: Viikonlopun kestävä teoriaosa Pidempi yhtämittainen kurssiosio tarjoaa hyvät puitteet teoriapitoisempien asioiden käsittelyyn. Yli yön kestävä kurssiosa jossain määrin eristetyssä ympäristössä tiiviyttää kurssia ja antaa mahdollisuuden keskittyä tiettyihin asioihin pidempäänkin. Tavallisuudesta poikkeavat puitteet tuovat kurssille uskottavuutta. Retkiosa Vaikka voi helposti tuntua siltä, että retkiosalla ei ehditä käymään montakaan koulutussisältöä läpi, on retkiosan sisällyttäminen peruskurssiin hyvinkin perusteltua. Retkiosalla voidaan varmistaa, että tulevilla vartionjohtajilla on riittävät taidot turvallisen retken järjestämiseen. Samalla voidaan paikata vartioajalta jääneitä aukkoja. Retkiosa tarjoaa hyvät puitteet tulevien vartionjohtajien ja kouluttajina toimivien johtajien tutustumiselle. Iltaosa Arki-iltana pidettävän kurssiosan vahvuus on siinä, että se muistuttaa paljon luonnollisen vartion kokousta erityisesti jos se pidetään lippukunnan omalla kololla. Muita iltarupeaman etuja ovat esimerkiksi se, että paikka voidaan valita koulutettavaan aiheeseen sopivaksi ja vierailevien kouluttajien käyttö on luontevaa (esimerkiksi lippukunnan akelan tai valtermannin). Useamman lippukunnan kurssilla erillisiä iltaosia voidaan käyttää lpk-sidonnaisten asioiden käsittelyyn. Huono puoli arki-illassa on muun muassa se, että kurssilaiset eivät välttämättä ehdi lyhyen rupeaman aikana päästä kunnolla vireeseen. Lisäksi kurssilaiselle voi olla vaikeampaa sovittaa kalenteriin montaa arki-iltaa kuin yksi kurssiviikonloppu. Kouluttajat Kouluttajiksi kannattaa valita paitsi lippukunnan parhaat kouluttajat, myös ne, joiden kanssa tuleva vartionjohtaja joutuu eniten tekemisiin. Staabiin eli kurssin järjestelytiimiin kannattaa valita paitsi kokeneita kouluttajia myös ensikertalaisia. Kouluttajat tulee värvätä hyvissä ajoin, ja samassa yhteydessä olisi hyvä sopia myös tulevan kouluttajan kanssa siitä, mitä ollaan tekemässä (kuinka pitkästä kurssista on kyse, paljonko aikaa kouluttajalta menee, kuuluuko pestiin yleisjärjestelyjä, ruuanlaittoa, kuljetuksien organisointia jne). Hyviä valintoja kouluttajiksi ovat mm. sampo kokeneet vartionjohtajat, mahdollisesti tuleva sampo lippukunnan muut tärkeät johtajat, lpkj, akela, valtermanni lippukunnan kokeneet kouluttajat, esimerkiksi edellinen sampo 11

Tiedottaminen kurssilaisille Tulevasta vj-peruskurssista on syytä tiedottaa hyvissä ajoin. Kurssikutsun tulee olla henkilökohtainen. Jos kutsumista ei hoideta kirjallisesti, tulee pitää huoli siitä, että kaikki tulevat vartionjohtajat todella tietävät olevansa tervetulleita. Kutsun yhteydessä on myös kerrottava, mihin mennessä kurssille täytyy ilmoittautua. Kurssilaisilta on hyvä kysyä tavanomaisten ruokavalio- ja terveydentilatietojen lisäksi myös taitojen tämänhetkinen taso (onko jo toimittu vj:n apulaisena, kuinka paljon on kertynyt retkikokemusta jne.) Kurssin talous Olisi toivottavaa, ettei kurssilaisten tulisi maksaa kaikkia kurssin kuluja itse. Kurssin talousarviota laadittaessa tulee lähinnä pitää huoli siitä, että ei ylitetä käytössä olevia rahoja tai että kurssin kustannukset eivät tule lippukunnan rahastonhoitajalle yllätyksenä. Kurssilaisilta perittävän kurssimaksun suuruus on myös oltava kurssilaisten tiedossa ennen kurssia. Suurimmat kuluerät muodostuvat seuraavista seikoista: kurssipaikkojen vuokra ruoka kuljetukset materiaalikustannukset (monistus, askartelutarvikkeet) postimaksut Olisi suotavaa, että kaikilla kurssilaisilla olisi kurssin aikana käytössään oma Vartionjohtajan käsikirja. Ihanteellista olisi, jos lippukunta pystyy sen kurssilaisille kustantamaan tai maksamaan ainakin osan. On kuitenkin huomattava, että tämä on merkittävä menoerä. Usean lippukunnan yhteiskurssilla on talousarvion laadinnassa oltava erityisen huolellinen. Etukäteen on syytä sopia kaikkien järjestävien lippukuntien kesken siitä, mitä asioita sisältyy kurssin talousarvioon ja miten mahdollinen tappio jaetaan. Sisällön suunnittelu Mikäli lippukunnalla on perinteitä vj-peruskurssin järjestämisessä, ei kurssin suunnittelu vaadi kovin monta suunnittelukokousta. Käytännössä on hyvä pitää yksi koko kurssia koskeva suunnittelukokous, jonka jälkeen voidaan pitää yksi suunnittelupalaveri jokaista erillistä kurssin osaa koskien. Mikäli aikaisempaa kurssiperinnettä ei ole, on syytä järjestää useampi suunnittelukokous, jotta voidaan käyttää enemmän aikaa kurssin yleisistä linjauksista päättämiseen. Tällaisessa tilanteessa täytyy erityisesti huolehtia siitä, että kaikilla kouluttajilla on samanlainen käsitys kurssista. Hiukan vastaavaan tilanteeseen törmätään myös silloin, kun järjestettävänä on ensimmäinen yhteiskurssi entuudestaan vieraamman lippukunnan kanssa. 12

Yleinen suunnittelukokous Ensimmäinen kokous tulisi pitää hyvissä ajoin. Varsinkin kokemattomammille kouluttajille on tärkeää saada oma vastuualueensa selväksi jo hyvissä ajoin. Ensimmäisen kokouksen pääasiana tulisi olla staabin jäsenten toisiinsa tutustuttaminen ja kurssin yleisistä linjoista päättäminen. Ensimmäisen suunnittelukokouksen asioita: tutustuminen, jos koko staabi ei ole entuudestaan toisilleen tuttu vj-peruskurssin tavoitteiden läpikäynti mitä oikein ollaan tekemässä, onko tarpeen painottaa tiettyjä asioita jne. edellisten kurssien palautteeseen ja loppuarviointiin tutustuminen tulevan kurssin osallistujien valmiuksien arviointi kurssin rytmityksestä päättäminen, jos sitä ei vielä ole tehty kurssin sisällöistä päättäminen: mitkä peruskoulutuksen asiat käydään läpi kurssilla koulutusrupeamien jakaminen eri osioille ja kouluttajille koulutusmuotojen painotuksesta päättäminen: kuinka paljon käytetään kurssivartioita, kuinka paljon ollaan sisällä, kuinka paljon ulkona, käytetäänkö kurssimateriaalina Vartionjohtajan käsikirjaa, muita valmiita materiaaleja vai ihan omia jne. alustavaa keskustelua käytettävistä menetelmistä muonituksen, yleisjärjestelyjen ja oheisohjelmien alustava suunnittelu Lähempänä itse kurssia Toinen kokous on hyvä pitää suhteellisen lähellä kurssia, kuitenkin niin että kokouksen jälkeen on vielä tarvittaessa aikaa muuttaa suunnitelmia ja tehdä ainakin hienosäätöä. Tässä kokouksessa käydään koulutusrupeamien suunnitelmat yksityiskohtaisesti läpi. Erityisesti täytyy tarkastaa, että kaikki oleellinen tulee varmasti käsiteltyä. Kouluttajien kokeneisuudesta tai kokemattomuudesta riippuen voi olla tarpeen käydä läpi myös koulutustekniikkaa. Jälkimmäisen suunnittelukokouksen asioita: tarkka suunnitelma kurssirupeamista: 1. menetelmät 2. aikataulut 3. avustajatarve ennakkovalmisteluissa ja itse koulutusrupeamassa 4. kurssirupeaman alkumenot, leikit, lopetus yleisjärjestelyjen ja oheisohjelmien tarkat suunnitelmat vastaako toteutumassa oleva kurssi tavoitteita 13

2.3 KURSSIN AIKANA Kurssirupeamien viimeistelyä ei pitäisi jättää kurssin ajaksi. Kouluttajia voidaan tarvita avustajiksi muihin koulutusrupeamiin, ja kunkin kouluttajan tulisi varautua viettämään myös osan vapaa-ajasta kurssilaisten kanssa. Toisaalta staabin tulee olla valmis muuttamaan kurssin sisältöä tai toimintatapoja kurssin aikana, jos se osoittautuu tarpeelliseksi. Staabin yhteydenpito kurssin aikana Kun kurssi alkaa, on kullakin kouluttajalla omat tehtävänsä, jolloin koko staabin kokoontuminen voi olla hankalaa. Staabin olisi kuitenkin syytä pitää aina silloin tällöin (esimerkiksi illan pimetessä tai aamuvarhaisella) pieni palaveri siitä, kuinka kurssi etenee. Kokoontumiset on syytä pitää lyhyinä, sillä kurssille ei ole eduksi, jos koko staabi sulkeutuu pitkiksi ajoiksi omiin tiloihinsa ja jättää kurssilaiset keskenään. Yllättävien tapahtumien sattuessa täytyy olla myös valmiutta poiketa suunnitellusta aikataulusta ja ohjelmasta. Tämä vaatii kuitenkin aina kurssin johtajan päätöksen. Kurssihenki On tärkeää, että kurssilla vallitsee hyvä henki ja sen ylläpito kuuluu jokaisen kouluttajan tehtäviin. Hyvän kurssihengen muodostumiseen liittyviä asioita olisi hyvä käydä kouluttajien kesken läpi jo ennen kurssia. Tärkein tekijä kurssihengen muodostumiselle on kouluttajien suhtautuminen kurssilaisiin. On hyvä muistaa, että kurssilaiset ovat lippukunnan tulevia johtajia, eikä ole tarpeen korostaa kouluttajien ja kurssilaisten aseman erilaisuutta, vaan pikemminkin kouluttajien tulisi viettää aikaa kurssilaisten kanssa erityisesti ruokailujen ja kurssirupeamien välisenä aikana. Palaute ja arviointi Kurssilaisilta tulisi kerätä palautetta koulutuksen onnistumisesta pitkin kurssia. Jokaisen kurssirupeaman päätteeksi tulisi käydä lyhyesti läpi kyseisen koulutuskokonaisuuden onnistuminen. Rupeamakohtainen palaute voidaan kerätä nopeasti muutaman kysymyksen avulla ja saadut vastaukset kirjata muistiin kurssin loppuarviointia varten. Kurssilaisten palaute kertoo opin perille menon lisäksi siitä, kuinka hyvin kouluttaja on onnistunut tehtävässään. Rupeamakohtaista palautetta voidaan kerätä esimerkiksi seuraavankaltaisilla kysymyksillä: Mikä oli mielestäsi kaikkein oleellisinta äskeisessä koulutustuokiossa? Kuinka helppona tai vaikeana uskoisit näiden asioiden soveltamisen käytännössä olevan? Tuntuuko tällä hetkellä, että sait riittävästi tietoa/oppia tästä aiheesta? 14

Miten, missä ja koska toivoisit jatkossa samaa asiaa käsiteltävän (vaikkapa vjn:ssä)? Luuletko, että koulutustuokiossa olleita leikkejä, aloitusta tai lopetusta pystyisi hyödyntämään oman vartion kokouksessa? Kouluttaminen partiokurssilla on aina myös tilaisuus omien kouluttajataitojen kartuttamiseen. Kurssilaisten palautteen lisäksi myös muiden kouluttajien palaute on tärkeää. Tämä voidaan hoitaa esimerkiksi niin, että kunkin koulutusrupeaman aikana toinen kouluttaja seuraa tilannetta ja havainnoi hiljaisesti rupeaman sujumista. Rupeaman jälkeen rupeamaa pitävälle kouluttajalle kerrotaan havainnoista: Olivatko kaikki mukana, säilyikö mielenkiinto? Miten aikataulu piti, miten kouluttaja onnistui toteuttamaan suunnitelmansa mukaisen rupeaman? Toimivatko valitut työskentelytavat kuten oli ajateltu? Näyttivätkö kaikki ymmärtävän ja oppivan asian? Täyttyivätkö rupeaman tavoitteet? Kouluttajan on hyvä oppia itsekin havainnoimaan kurssilaisissa näitä asioita oman koulutusrupeamansa aikana. Kurssiosan lopuksi voi vielä kerätä palautetta koko kurssista: yleisvaikutuksesta, järjestelyistä, ennakkotiedotuksesta, puitteiden toimivuudesta jne. Tämä tieto on yleensä arvokasta seuraavaa kurssia järjestettäessä. 2.4 KURSSIN JÄLKEEN Kun koko kurssi on saatu päätökseen, on aika arvioida, mitä tuli tehtyä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että staabin tulee kokoontua vielä kerran kurssin jälkeen ja käydä läpi kurssin tapahtumat sekä kirjata ylös huomiot. Vartionjohtajien koulutuksen kannalta arviointi on tärkeää kahdestakin syystä: Ensinnäkin seuraavan kurssin järjestämistä varten on hyödyllistä tietää, miten edellinen kurssi sujui. Toiseksi sammon täytyy jatkon kannalta (esim. vjn:n toiminta) saada käsitys siitä, mitä tulevat vartionjohtajat kurssilla oppivat. Lisäksi jokaisella kurssin kouluttajalla on oikeus saada palautetta omasta toiminnastaan. Seuraavaa kurssia ajatellen Tulevien kurssien järjestäjille on arvokasta tietää, kuinka onnistuneiksi kuluneella kurssilla tehdyt ratkaisut osoittautuivat. Kurssin onnistuminen voidaan jakaa kahteen osaan: 1. Järjestelyjen sujuvuus ja osallistujien tyytyväisyys 2. Koulutuksen tuottama hyöty kurssilaisille 15

Heti kurssin jälkeen suoritettava arviointi voidaan tehdä seuraavasti: Kootaan rupeamakohtainen palaute ja katsotaan 1. Onnistuiko kouluttaja välittämään tärkeimmät asiat kurssilaisille? 2. Uskoivatko kurssilaiset pystyvänsä soveltamaan oppimaansa? 3. Käsiteltiinkö asioita kurssilaisten mielestä sopivan laajasti? Luetaan koko kurssia koskeva palaute sekä kurssilaisten ennakko-odotukset ja selvitetään 1. Vastasivatko sisällöt kurssilaisten tärkeinä pitämiä asioita? 2. Millaisista menetelmistä kurssilaiset pitivät? 3. Olivatko kurssilaiset tyytyväisiä yleisjärjestelyihin (ruoka, kurssipaikka, koulutusvälineet)? Tarkastellaan kurssin toteutumaa suhteessa staabin itselleen antamiin tavoitteisiin ja katsotaan 1. Mitkä tekijät vaikuttivat kurssilla vallinneeseen ilmapiiriin? 2. Mihin ennalta asetettuihin tavoitteisiin päästiin ja miksi? 3. Kuinka yleisjärjestelyt tukivat kurssin tavoitteita? Kerätään seuraavaa kurssinjärjestäjää mahdollisesti kiinnostavat dokumentit: 1. kurssikirjeet 2. talousarvio 3. kurssin aikataulu Nämä kaikki kootaan yhteen ja tallennetaan paikkaan, josta seuraava kurssinjohtaja ne varmasti löytää. Kurssin osallistujien jatkokoulutus Voidakseen suunnitella jatkokoulutusta ja vjn:n toimintaa, tulisi sammon pystyä arvioimaan tulevien vartionjohtajien taitotaso peruskurssin jälkeen. Sammolla on muitakin keinoja arvioinnin tekemiseksi kuin tarkastella pelkästään vj-peruskurssin palautetta: Pestikeskusteluissa voidaan käydä läpi vartionjohtajan valmiuksia esimerkiksi kouluttautumiskortin avulla. Sampo voi myös seurata, kuinka uudet vartiot lähtevät käyntiin. Pidemmällä tähtäimellä uusien vartionjohtajien valmiuksia (eli siis kurssin onnistumista) voidaan arvioida esimerkiksi seuraavasti: Käyvätkö uudet vartionjohtajat vjn:ssa? Onko uusi vartio käynyt retkellä? Osasiko vj määritellä pestikeskustelussa tarvitsemansa tuen? Osallistuivatko uuden vartion jäsenet lupauksenantoon ja vartio-osaston muihin tapahtumiin? Pystyikö uusi vj suunnittelemaan vartionsa toimintaa? Lopuksi vielä jokaiselle tämän ohjeen käyttäjälle tehtävä: kertokaa kokemuksenne tästä ohjeesta SP:n koulutusryhmälle. 16

SISÄLLÖT 3. Vj-peruskurssin tarkoituksena ei ole opettaa tuleville vartionjohtajille yksinomaan pestin edellyttämiä tietoja ja taitoja, vaan myös partioliikkeen arvoja (ihanteet, lupaus, tunnus; vuositeeman mukaiset painotukset; partiotavat ja perinteet) ja tehtävän suorittamiseen vaadittavaa asennetta (toisten kunnioittaminen, oman esimerkin käyttö, kannustamisen merkitys ja vastuullisuus). Vähintään yhtä tärkeää koulutusrupeamien aiheiden kanssa on se tapa, jolla asiat käsitellään: kaikessa mitä kurssilla tehdään tulee huomioida partioihanteet ja -menetelmä. Tässä luvussa käsitellään ensin kurssin aikataulun laatimista. Seuraavaksi käsitellään kurssin yleisjärjestelyjä sekä kurssin alkuun ja lopetukseen liittyviä toimintoja. Lopuksi käydään läpi yksi mahdollinen tapa koulutussisältöjen jakamiseksi kurssilla käsiteltäviksi rupeamiksi. 3.1 KURSSIN AIKATAULUN LAATIMINEN Kurssin aikataulusta ei saa tehdä liian tiukkaa. On muistettava, että kurssirupeamien väliin on aina sijoitettava jonkinlainen tauko. Ateriat ovat luonnollisia katkoksia, mutta lisäksi etenkin sisätiloissa tapahtuvan koulutuksen lomaan tarvitaan reipasta ulkoilua. Kurssilaisille täytyy muistaa jättää muutenkin riittävästi vapaa-aikaa. Majoittumiseen sekä aamu- ja iltatoimiin on varattava oma aikansa eikä yöuniakaan saa laskea liian niukaksi. Kurssinosan aikataulua laadittaessa tulee ensin katsoa, mitkä sisällöt käydään läpi kyseisellä kurssiosiolla. Osa sisällöistä voidaan käsitellä toisella kurssiosiolla tai kokonaan kurssin ulkopuolella. Jokaisella sisältökokonaisuudelle löytyy oma luonteva paikkansa pyri löytämään se. Kun tietyn kurssiosion asiat on päätetty, sijoitetaan ne aikatauluun niin, että suurinta tarkkaavaisuutta vaativat ovat päivällä ja kevyimmällä käsittelyllä sivuutettavat illalla. Kahta hyvin samanlaista menetelmää hyödyntävää rupeamaa ei kannata sijoitta peräkkäin (tai vastaavasti kahden peräkkäisen rupeaman ei tulisi käyttää samankaltaista menetelmää). Muista, että jos asioita jätetään käsiteltäväksi kurssin ulkopuolisille kentille, (esimerkiksi vjn:oon tai pestikeskusteluihin) täytyy kurssin johtajan huolehtia, että asiat todella siellä käsitellään. Niin ikään on huomattava, että kurssilaisilla on jo ennen kurssia, omalta vartioajaltaan periytyvä kuva monista kurssilla käsiteltävistä asioista. Jos olette tähän perustaan tyytyväisiä, sitä kannattaa käyttää hyväksi, jolloin asian voi 17

käsitellä kevyemmin tai nopeammin. Jos taas kurssilaisen ennakkokuvia halutaan muuttaa, vaatii se asiaan perehtymistä ja ennakkovalmisteluja. Joitakin kurssin sisältöjä voi käsitellä kurssilaisilla teetettävinä ennakko-, väli- tai jälkitehtävinä. Tässä asiassa kannattaa olla kuitenkin varovainen: Kurssilaisilla on varmasti muutenkin riittävästi koulusta saatuja kotitehtäviä ja kiireessä, puutteellisella ohjeistuksella tehtynä tulos ei ole yleensä kovin hyvä. Kurssin osioiden välille voi hyvin jättää asioita hautumaan, mutta kovin laajoja kirjallisia töitä ei kannata teettää. 3.2 KURSSIN YLEISJÄRJESTELYT Erityisesti koulutettaessa arvoja ja asenteita, voivat erilliset kurssirupeamat olla hiukan hampaaton lähestymistapa. Vjperuskurssilla tuleekin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kurssin yleisjärjestelyt ja kouluttajien toiminta tukevat arvojen ja asenteiden välittämistä. Kurssilla tulee kiinnittää huomiota lipunnostoihin, ruokalauluihin, kurssirupeamien aloituksiin ja lopetuksiin. Iltaohjelmien tulee olla hyvin suunniteltuja ja partiomaisia. Erityisen tärkeä on kouluttajien oma esimerkki: kaikessa toiminnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota partioihanteiden näkymiseen ja partiomenetelmän käyttämiseen. Tähän asiaan on hyvä palata vielä uudestaan: kun yksittäiset kurssirupeamat on suunniteltu, tarkastakaa vielä kokonaisuus läpi miettien sitä, voisiko asiat tehdä vielä partiomaisemmin. Kurssin aloitus Hyvä tapa aloittaa kurssi on, että kurssin johtaja toivottaa kurssilaiset tervetulleiksi. Alkuun on myös syytä esitellä muut kouluttajat, kertoa kurssin yleisjärjestelyt (ruokailu, majoitus, wc:t, lipunnostot jne.). Ennen ensimmäistä varsinaista koulutusrupeamaa on hyvä käyttää jonkin verran aikaa yleiseen tutustumiseen ja kurssin tavoitteiden selventämiseen. Kurssin alkuun on syytä panostaa, sillä toisensa vielä huonosti tuntevat kurssilaiset tuntevat olonsa muuten helposti epämiellyttäväksi. Samassa yhteydessä voi suorittaa myös kurssivartioihin jaon ja jakaa mahdollisesti kurssilla käytettävä materiaali. Vartionjohtajan käsikirjan käyttö kurssimateriaalina Yhtenä kurssin sisältönä on tutustuttaa tuleva vartionjohtaja Vartionjohtajan käsikirjaan. Tämä onnistuu parhaiten jos käsikirjaa käytetään kurssimateriaalina. Suurin osa vj-peruskurssin sisällöistä löytyy Vartionjohtajan käsikirjasta, joten sen käyttäminen kurssilla on muutenkin järkevää. Sekalaisiin monisteisiin verrattuna käsikirja pysyy paremmin tallessa, ja hukkuneenkin tilalle on helpompi hankkia uusi. Käsikirjaa 18

voidaan käyttää ryhmätöiden tukena, siitä voidaan alleviivata tärkeimpiä kohtia ja tehdä marginaaliin reunamerkintöjä. Olisi tärkeää, että jokaisella kurssilaisella olisi kurssilla käytössään henkilökohtainen kappale Vartionjohtajan käsikirjaa. Vaikka käsikirja onkin useimmiten paras yksittäinen koulutusmateriaali, älä epäröi käyttää muita materiaaleja, kun niiden käyttö tuntuu perustellulta. Mallivartioperiaate ja kurssivartiot Lähes kaikessa vj-peruskurssilla tapahtuvassa koulutuksessa voidaan itse koulutustapahtumaa käyttää esimerkkinä hyvästä, partiomaisesta kokouksesta. Jokainen kurssirupeama tulisikin rakentaa vastaamaan mahdollisuuksien mukaan vartion kokousta. Sillä tulisi olla samanlainen rakenne (aloitusmenoja, leikkejä ja lopetusta myöten) kuin vartion koloillalla. Myös käytettyjen menetelmien tulisi olla pääsääntöisesti sovellettavissa vartion kokoukseen. Osallistujia on kurssilla yleensä enemmän kuin normaalissa vartiossa on jäseniä, joten kurssilaiset kannattaakin jakaa normaalin vartion kokoisiin kurssivartioihin. Näitä vartioita tulisi käyttää mahdollisimman paljon tosin niitä voi vaihtaa kurssin osioiden välillä. Kurssin lopetus Vj-peruskurssin suorittamisesta on tapana antaa kurssilaisille todistus. Todistuspohjia voi kysellä piiristä. Kurssin lopusta voi tehdä juhlavan tai se voi olla lippukunnan perinteiden mukainen. 19

3.3 KURSSIN KOULUTUSSISÄLLÖT Yksi tapa jakaa vj-peruskurssilla koulutettavat asiat konkreettisiin sisältökokonaisuuksiin on seuraava: vj:n oikeudet, tehtävät ja velvollisuudet oma lippukunta partiolaisuus vartiojärjestelmä vjn vj:n oma kouluttautuminen kokouksen suunnittelu kokouksen toteutus lippukunnan vuosisykli ja toiminnan suunnittelu partiohistoria luokkasuoritusjärjestelmä retken suunnittelu ja toteutus turvallisuus taustayhteisö suuret ympyrät Muitakin jakoja sisällölle on, ja ne ovat todennäköisesti vähintään yhtä hyviä. Kurssin ohjelmaa suunniteltaessa tulee ehdotettua jakoa tarkastella lippukunnan perinteiden ja painotusten sekä vartio-osaston nykytilanteen valossa. Seuraavassa on esitelty sisältökokonaisuudet yksityiskohtaisemmin. Kustakin kokonaisuudesta esitellään yleisen kuvauksen lisäksi: Tavoite Sisältää kurssirupeamakohtaisen tavoitteen. Tärkein viesti Kunkin kurssirupeaman sisällöstä kannattaa kouluttajan valita pari ydinasiaa, jotka hän pyrkii rupeaman aikana välittämään kurssilaisille. Tässä on yksi ehdotus tärkeimmäksi viestiksi. Taustatietoa Vartionjohtajan käsikirja on useimpien koulutussisältöjen kohdalla hyvä kurssimateriaali, ja tässä kohdassa kerrotaan, mistä kohden käsikirjaa aiheesta on kirjoitettu. Sivunumerointi viittaa kirjan painoksiin 1 4. Uudemmissa painoksissa sivunumerointi saattaa olla muuttunut. Lisäksi tähän kohtaan on kirjattu kaikkein tärkein taustatieto. Suositusajankohta Ehdotus käsittelyajankohdaksi. Vihjeitä toteutukseen Muutama käytännön vihje siitä, miten koulutusrupeaman voisi kurssilla toteuttaa. Lisäksi kannattaa lukea viimeisen luvun yleiset ohjeet kouluttajalle. 20

VJ:N OIKEUDET, TEHTÄVÄT JA VELVOLLISUUDET Jokaista partiopestiä tehtäessä tulee käydä läpi (muodossa tai toisessa) pestiin liittyvät tehtävät ja velvollisuudet sekä oikeudet. Vj-peruskurssin alussa on hyvä käydä nämä asiat yhdessä läpi. Niinikään on syytä keskustella vartion toiminnan tavoitteista. Partion kasvatustavoitteet on määritelty peruskirjassa, ja vartioikäkauden tavoitteista löytyy tarkempaa tietoa ohjelmavihkossa, mutta näiden lisäksi on tulevien vartionjohtajien kanssa hyvä keskustella toiminnan konkreettisemmista tavoitteista, jotka auttavat vartionjohtajaa arvioimaan omaa toimintaansa. Tämän aihepiirin asioita on hyvä käydä läpi myös pestauksen yhteydessä, ja rupeamasta vastaavan kouluttajan olisikin hyvä keskustella sammon kanssa siitä, kuinka asioita tullaan pestauksen yhteydessä käsittelemään. Tavoite Tuleva vj tietää vartionjohtajan tehtävät ja vartion toiminnan tavoitteet sekä vastuunsa ja oikeutensa lippukuntansa käytännön mukaisesti. Tärkein viesti vj:n tehtäviin liittyy paljon vastuuta, mutta lpk:n muut johtajat auttavat vartion toiminnalla on tavoitteita Taustatietoa Vartionjohtajan käsikirja, luku Vartionjohtaja/venekunnanjohtaja, kappale 2. Vartionjohtajan oikeudet, tehtävät ja velvollisuudet (s. 13 15). Vartionjohtajan tehtävät vaihtelevat hiukan lippukunnasta toiseen ja lisäksi niistä voidaan pestauksenkin yhteydessä sopia tarkemmin. Yleensä vj: vastaa vartion toiminnasta yhdessä vartion kanssa huolehtii turvallisuudesta huolehtii vartion yhteyksistä muihin vastaa vartion käyttämästä omaisuudesta ja kolosta hoitaa vartion paperit pitää itsekin hauskaa ja kartuttaa omia taitojaan toimii esimerkkinä Listaa kannattaa muokata vastaamaan oman lippukunnan käytäntöjä, mutta siitä ei kannata tehdä liian pitkää. Esimerkkejä vartionjohtajan toiminnalle asetettavista tavoitteista: vartiolaiset kokevat toiminnan mielekkääksi ja pysyvät vartiossa vartio osallistuvat lippukuntaelämään (esim. yrjönpäiväjuhla, paraati, lippukunnan kisat, kesäleiri jne.) vartion toiminta kattaa kaikki partion osa-alueet ja siinä toteutuu partiomenetelmä vartio toteuttaa vartio-ohjelmaa ja suorittaa säännöllisesti luokkia, niin että ohjelmalle asetetut tavoitteet toteutuvat (katso Vartionjohtajan käsikirjan liiteosasta kohta Mitä, Miksi, Miten...Hei tää on hyvä juttu, s. 378 388) 21

Vartionjohtajan oikeuksia on syytä korostaa. Tulevien vartionjohtajien täytyy ymmärtää, että he eivät ole vain lippukunnan työrukkasia, vaan lippukunnan johtajiston nuorimpia jäseniä. Vaikka heillä onkin usein muita johtajia vähemmän kokemusta, on heillä oikeus saada neuvoja, apua ja tietoa toisilta johtajilta lisäkoulutusta työrauha vartionsa toimintaa varten äänensä kuuluville lpk:n vartiolaisia koskevissa asioissa. Suositusajankohta Ensimmäisten koulutettavien asioiden joukossa. Vihjeitä toteutukseen Tämä rupeama voidaan toteuttaa aivan kurssin alussa. Kurssivartioille annetaan tehtäväksi (esimerkiksi Vartionjohtajan käsikirjan avulla) laatia listaa siitä, millaista koulutusta ja tukea he kustakin tehtävästä mahdollisimman hyvin selviytyäkseen tarvitsevat. Eri kurssivartioiden laatimat listat kootaan yhteen, ja listaan voidaan palata vaikkapa kurssin palautteen keräämisen yhteydessä. On huomattava, että aivan kurssin alussa kurssilaiset eivät vielä välttämättä tunne toisiaan kovin hyvin, eikä kurssivartio ole vielä kovin hyvin muodostunut keskusteluun perustuva ryhmätyö voi vaatia jonkun kouluttajan osallistumista. Järjestetään TUPO-neuvottelut vjkokelaiden ja sammon välillä. Ensin ryhmissä mietitään vastausta sammon tekemään tarjoukseen, minkä jälkeen valitut neuvottelijat käyvät keskustelun sammon kanssa. Mukana on luonnollisesti lippukunnansovittelija, jonka tehtävänä on pitää keskustelu raiteillaan ja varmistaa, että yleisökin pääsee keskusteluun halutessaan mukaan. Ei haittaa vaikka keskustelu olisi välillä leikkisääkin, mutta olisi eduksi, jos lopputulos olisi kuitenkin järkevä. 22

OMA LIPPUKUNTA Kun vj saa oman vartion vastuulleen, täytyy hänen tuntea oman lippukuntansa toimintatavat ja johtamiskulttuuri. Hänen ja muiden johtajien välillä täytyy vallita luottamus. Tavoite Kurssilainen hallitsee oman lippukuntansa käytännöt arkirutiineissa sekä ymmärtää lippukuntansa vuosisyklin ja organisaation toimintaperiaatteet. Kurssilainen tuntee lippukuntansa tärkeimmät johtajat erityisesti ne, jotka toimivat vartio-osaston kanssa. Tärkein viesti kuinka tieto lippukunnassa kulkee kuinka kausi aloitetaan syksyllä Suositusajankohta Koloillassa tai kohtuulliseen koulutusaikaan teoriaosalla. Vihjeitä toteutukseen Varsinkin useamman lippukunnan yhteiskurssilla on tarpeen järjestää koulutustuokio, jossa voidaan käydä läpi juuri oman lippukunnan käytännön toimintaan liittyvät rutiinit. Tähän tilaisuuteen olisi hyvä saada mukaan mahdollisimman monta vartio-osaston toiminnassa mukana olevaa johtajaa. Tekosyynä kokoontumiseen voi olla molemminpuolinen esittäytyminen ja lippukunnan lyhyt historiakatsaus sekä arkirutiinien selvittäminen. Ohjelmassa voi olla kuitenkin myös kilpailuja, partioillanvietto tai muuta vähemmän muodollista ohjelmaa. Organisaatiokaavion läpikäymisestä ei ole tulevalle vj:lle välttämättä minkäänlaista hyötyä. Sen sijaan voidaan yhdessä lippukunnan vanhempien johtajien kanssa pohtia sitä, kuinka lippukunnassa tieto kulkee ja miten vj voi vaikuttaa vartio-osaston toimintaan vaikuttaviin asioihin (esimerkiksi kesäleirin ohjelmaan). 23

PARTIOLAISUUS Tässä rupeamassa on tarkoitus keskittyä niihin asioihin, jotka erottavat partion muista nuorisojärjestöistä eli tiivistettynä partioihanteisiin (+lupaus) sekä partiomenetelmään. Nämä ovat isoja asioita, eikä voida olettaa, että kurssilaiset sisäistäisivät kaiken niihin liittyvän kurssin aikana, vaan asioihin täytyy palata monesti myöhemminkin jatkokoulutuksen ja vjn:n yhteydessä. Myös kurssilla on syytä yrittää pitää nämä asiat mielessä kaikessa muussakin kuin vain tässä yhdessä rupeamassa. Ulkoa opettelun sijaan tulisi näkökulma kurssilla olla vj:n oman toiminnan tarkastelussa partioihanteiden ja -menetelmän näkökulmasta. Ihanteiden ja menetelmien yhteydessä käydään läpi myös partioperinteitä yhteisiä ja oman lippukunnan omia. Tämä aihe on laaja, ja jos aikataulu antaa myöten, voi asian jakaa kahteen eri rupeamaan ihanteisiin ja menetelmään. Vastaavasti partioperinteitä voidaan käydä läpi myös partiohistorian yhteydessä, jos siitä järjestetään oma koulutustuokio. Tavoite Kurssilainen ymmärtää partiotoiminnan lähtökohdat ja tavoitteet sekä partioihanteiden ja lupauksen merkityksen partiotoiminnassa. Kurssilainen saa käsityksen partiomenetelmästä ja tiedostaa oman esimerkin tärkeyden. Tärkein viesti oma esimerkki tekemällä oppiminen Taustatietoa Vartionjohtajan käsikirja, luku Mikä tekee partiosta partion, kappaleet 1 4 (s. 28 41) ja Ohjelmavihko Partioihanteet muodostavat yhdessä lupauksen kanssa partion aatteellisen perustan. Ne on kirjoitettu peruskirjaan ja ne ovat ( TRE KAKOR ) Tuntea vastuunsa ja velvollisuutensa Rakastaa ja suojella luontoa Etsiä elämän totuutta Kehittää itseään ihmisenä Auttaa ja palvella Kunnioittaa toista ihmistä Olla uskollinen ja luotettava Rakentaa ystävyyttä yli rajojen Ihanteiden sisällöt eivät ole partiolaisten yksityisomaisuutta, vaan ne on muodostettu niistä arvoista, joiden varaan hyvinvoivan yhteiskunnan ajatellaan rakentuvan. Partiolle on ominaista se, että nämä arvot on esitetty tiivistetysti ihanteiden muodossa. Partiossa kaiken toiminnan tulee olla sopusoinnussa ihanteiden kanssa. Partiomenetelmä on kuvaus niistä menetelmistä, joilla partiossa edellä lueteltuihin ihanteisiin pyritään. Partiomenetelmä ei ole yhtä tarkasti määritelty kuin ihanteet, mutta ne voidaan esittää seuraavan kuvion muodossa: (ks. kaavio seuraavalla sivulla) 24

Partiossa toiminta tulisi toteuttaa partiomenetelmän keinoin. Suositusajankohta Mahdollisesti illalla tai muuten rauhallisessa tilanteessa esimerkiksi retkiosalla nuotion äärellä. Vihjeitä toteutukseen Jokainen kouluttaja ja kurssilainen valitsee kaksi ihannetta, jotka juuri tällä viikolla tuntuvat merkityksellisimmiltä. Kirjataan valinnat ylös ja katsotaan, mitkä olivat suosituimmat. Ihanteet ovat koko ajan kaikkien nähtävillä. Jokainen voi myös perustella lyhyesti oman valintansa. Käsittelyä voi jatkaa tekemällä kierroksen, jossa jokainen kertoo, mikä ihanne tuntuu juuri tällä hetkellä vaikeimmalta. Lopuksi kurssilaisten kanssa voi pohtia, millaisia arvoja ihanteiden takana oikein on (lähimmäisenrakkaus, itsensä kehittäminen jne.) Partiomenetelmää käsiteltäessä voi olla tarpeen hiukan avata kuvion sanoja (partiomenetelmää on käsitelty erittäin perusteellisesti Partiojohtajan käsikirjassa). Lyhyen pohjustuksen jälkeen kurssivartiolle jaetaan jokin vartiotoiminnan osa-alue (kolokokous, yöretki, pt-kisat, taitomerkin suorittaminen, kesäleiri jne.) ja vartio saa tehtäväksi esittää miten partiomenetelmän eri osa-alueet tässä toiminnassa toteutuvat. Ryhmätöiden purkuun jätetään kunnolla aikaa, jotta ehditään keskustelemaan myös toisten ryhmien aikaansaannoksista. 25

VARTIOJÄRJESTELMÄ Vj-peruskurssin osallistujat ovat toimineet yleensä itsekin vartiossa, josta heiltä on peräisin jonkinlainen kuva vartiojärjestelmästä. Tämän koulutusaiheen tarkoituksena on tarkastella vartion ominaispiirteitä vartionjohtajan näkökulmasta. Kurssin avulla voidaan myös yrittää saada aikaan muutos lippukunnan perinteiksi muodostuneisiin vartion toimintatapoihin. Useamman lippukunnan kurssilla täytyy tämän rupeaman kouluttajien tietää eri lippukunnissa käytössä olevat vartiojärjestelmät. Tavoite Tuleva vartionjohtaja ymmärtää vartion toiminnan periaatteet ja osaa vaikuttaa hyvän vartiohengen muodostumiseen. Kurssilainen saa käsityksen siitä, mitä nousujohteisuudella partiossa tarkoitetaan. Tärkein viesti vartiossa jokainen vartiolainen tulee huomioida yksilönä vartiohenkeen voi vaikuttaa yksinkertaisin keinoin Taustatietoa Vartionjohtajan käsikirja luku Vartio sekä luvusta Kuolematon vartiomme kappaleet 1 3 (s. 51 75). Tärkeintä vartiojärjestelmässä on oma pieni porukka vj, joka on yleensä vartiolaisia vain pari vuotta vanhempi (vertaisjohtaja) jokaisella on paikka vartiossa asioista päätetään yhdessä toiminta on monipuolista vartio toteuttaa partiomenetelmää Vartiolla on oma itse valittu nimi, huuto, viiri, päiväkirja jne. Vartiolla voi olla myös omia varusteita, jotka vartio on valmistanut itse tai ostanut oman varainhankinnan tuloksilla. Vartion toiminnan kannalta hyvä vartiohenki on ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Itse asiassa yksi vj:n tehtävistä onkin hyvän vartiohengen luominen ja sen ylläpitäminen. Hyvään vartiohenkeen vaikuttavia asioita ovat muun muassa vartion alkutaipaleella: tutustuminen ja turvallinen ilmapiiri vartio valitsee itse nimen vartio suorittaa lupausmerkin kaikki tulevat paikalle, kokoukset ovat hyvin suunniteltuja kolo siivotaan yhdessä annetaan jokaiselle vartion jäsenelle luottamustehtävä jokaista kuunnellaan vartio kokoontuu säännöllisesti kerran viikossa, kisojen ja leirien alla joskus useamminkin vaalitaan perinteitä ja luodaan uusia jatkossa: vartio alkaa suorittaa luokkaja taitomerkkejä yhdessä päättäminen: jokainen saa sanoa mielipiteensä, vj voi esittää vartiolle vaihtoehtoja vartio retkeilee mahdollisimman usein käytetään partioasua mahdollisimman paljon vartio osallistuu myös lippukunnan ja piirin tilaisuuksiin 26