TOIMINTAKERTOMUS 32021. 10.3.2010 Dnro 375/023/2010

TOIMINTAKERTOMUS 32021 10.3.2010 Dnro 375/023/2010 MAASEUTUVIRASTON TOIMINTAKERTOMUS 2009

TOIMINTAKERTOMUS 32021 10.3.2010 Dnro 375/023/2010 Sisällysluettelo 1. Johdon katsaus...1 2. Vaikuttavuus...3 3. Toiminnallinen tehokkuus...4 4. Tuotokset ja laadunhallinta...6 4.1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet...6 4.1.1. Suoritteiden määrät sektoreittain...7 4.1.2. Suoritteiden määrät toimintoprosesseittain...10 4.2. Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu...14 5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...16 6. Tilinpäätösanalyysi (talousarvion toteutuminen)...18 7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma...23 8. Väärinkäytökset...23

1 1. Johdon katsaus Toiminnan tulokset Maaseutuviraston strategia valmistui toisen täyden toimintavuoden aikana ja sitä käsiteltiin henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Strategian painopisteet, toimivat kumppanuudet, henkilöstön hyvinvointi, laadukkaat palvelut, ja tukijärjestelmien onnistunut toimeenpano, näkyivät jo vuoden 2009 konkreettisessa toiminnassa. Keväällä tarjottiin viljelijöille ensimmäistä kertaa mahdollisuus hakea tukia sähköisesti. Lähes 10 % viljelijöistä käytti tätä mahdollisuutta. Heiltä saatu palaute oli erittäin myönteistä ja kehittämisehdotuksia on voitu ottaa Mavin työssä huomioon. Tukien maksut sujuivat tavoitteeksi asetetuissa aikatauluissa. Maksuja edelsi onnistunut tukihallinnon työ TE-keskuksissa, kunnissa ja Mavissa. Syksyllä otettiin käyttöön ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen maksu kahdessa erässä ja toinen erä sekä suorat tuet maksettiin joulukuun kahden ensimmäisen päivän aikana yli 99 prosenttisesti. Kerralla maksettu summa 700 miljoonaa oli Mavin historian suurin. Ei- tuotannolliset investoinnit, eläinten hyvinvointituki sekä uudet ympäristötuen erityistukien toimenpiteen toimeenpantiin vuoden aikana. Tietojärjestelmien kehittäminen jatkui Mavin vuoden aikana valmistuneen tietohallintostrategian mukaisesti. Sähköisen tukihaun kehittäminen ja Hanke 2007 järjestelmän toimintojen loppuunsaattaminen etenivät odotetusti. Maksatusjärjestelmä Sampo kohtaisi ennakoimattomia viivästyksiä, mutta on kuitenkin edennyt. Vuoden 2010 alusta tapahtuvaan käyttöpalveluiden ulkoistamiseen varauduttiin vuoden aikana. Strategian mukaisesti panostettiin erityisesti henkilöstön työhyvinvointiin. Koulutusta ja yhteisiä tilaisuuksia toteutettiin ja esimiesten valmennukseen panostettiin. Mavin työtyytyväisyys nousi barometrillä mitattuna (kokonaisuustyötyytyväisyysindeksi oli 3,4) ja esimiesten 360-arvioinnissa voidaan katsoa johtamisen saaneen hyvää tasoa olevaa palautetta. Vuoden aikana panostettiin monipaikkainen virasto -hankkeessa teknisiin ratkaisuihin ja henkilöstön valmiuksiin hajautetun työn tekemisessä ja uuden tekniikan haltuunotossa. Henkilöstöstrategian laatiminen on aloitettu. Vuonna 2009 Suomeen kohdistui kaksi komission ja yksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastus. Komission kiristyneet vaatimukset mm. peltolohkorekisteriin ja valvonnan laatuun kohdistuen vaativat Mavilta jatkuvaa valvonnan, raportoinnin ja menetelmien kehittämistä. Vuoden aikana vältyttiin merkittäviltä rahoitusoikaisuilta. Mavin tietoturva järjestelmän sertifiointi eteni marraskuussa tehtyyn auditointiin. Toimintalaskentajärjestelmä on otettu käyttöön ja siitä saatavaa aineistoa hyödynnetään ensimmäisen kerran laajemmassa mittakaavassa vuoden 2009 toimintakertomuksessa. Maviin on laadittu vuoden 2009 aikana viestintästrategia. Toimintaympäristön muutokset Vuosi 2009 kului epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Markkinahintojen vaihtelut, epävarmuus maatalouspoliittisista ratkaisuista sekä raskaaksi koettu tukibyrokratia kuormittivat viljelijöitä. Vuoteen 2008 verrattuna nuorten viljelijöiden aloitustukia myön-

2 nettiin selvästi vähemmän mutta investointitukea jonkin verran enemmän. Markkinatilanteesta johtuen marraskuussa 2008 avautunut viljan interventio on saanut markkinoilla innostuneen vastaanoton. Vuoden 2009 lopussa interventioon oli tarjottu 320 miljoonaa kiloa viljaa. Kauden 2009/2010 aikana arvioidaan interventioon varastoitavan viljamäärän olevan EU ajan suurin. Epävarman taloudellisen tilanteen arvioidaan vielä jatkuvan tulevina vuosina. Toiminta-ajatuksessa painotettu kumppanuus näkyi Mavin panostuksessa ELY uudistukseen. Mavi osallistui aktiivisesti valmisteluryhmiin sekä syksyn tulosohjausprosessiin. ELYjen tulosohjauksen ja ohjausmallien vakiinnuttaminen sekä toiminnan sopeuttaminen ELYissä tuottavuusvähennysten määräämien resurssien puitteisiin on haasteellinen tulevina vuosina. Alkusyksystä asetettiin maataloushallinnon uudistusta kunnissa tukeva työryhmä sekä tuettiin koulutuksin ja neuvonnan avulla kuntien valmistautumista uudistukseen. Uudistus antaa tilaisuuden tiivistää kanssakäyntiä paikallishallinnon kanssa sekä tarjota parempia koulutus ym. mahdollisuuksia.. Viraston alueellistaminen on edennyt suunniteltua nopeammin, pääosin koska henkilöstön vaihtuvuus on ollut suurta. Vuoden 2009 aikana viraston palveluksesta erosi 23 henkilöä ja vuoden lopussa Seinäjoella työskenteli 80 henkilöä. Vaihtuvuus näkyy myös määrärahan käytössä, koska poikkeuksellisen suuresta vaihtuvuudesta johtuen koko htv-kehystä ei ole pystytty käyttämään ja IT-projektien läpivienti on viivästynyt. Mavi on panostanut niiden henkilöiden tukitoimenpiteisiin, joille Seinäjoelle siirtyminen ei ole mahdollista. Alueellistamisesta johtuvasta suuresta vaihtuvuudesta huolimatta on onnistuttu varmistamaan toiminnan häiriöttömyys. Alueellistamisen siirtymäkausi ja henkilöstön merkittävä vaihtuvuus vaikuttavat viraston toimintaan vuoteen 2012. Ottaen huomioon Maaseutuviraston alueellistumisesta aiheutuva henkilöstön suuri vaihtuvuus ja muutoksen haasteet, on Maaseutuvirasto selviytynyt työhönsä sitoutuneen henkilöstön ansiosta vuodelle 2009 asetetuista tulostavoitteista ja perustehtävistään erittäin hyvin

3 2. Vaikuttavuus Maatalouspolitiikan toimeenpanijana Maaseutuvirasto on vaikuttanut maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen. Virasto on toimeenpannut maaseudun kehittämisohjelman, yhteisen maatalouspolitiikan ja kansallisten tukijärjestelmien mukaisia toimenpiteitä, joilla tähdätään maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen. Maaseutuvirasto on ollut aktiivinen verkostotoimija ja on tuottanut informaatiota poliittisen päätöksenteon tueksi. Virasto täydentävien ehtojen toimeenpanijana on vaikuttanut elintarvikkeiden ja eläinten turvallisuuden ylläpitämisen ja parantamiseen. Koko virastoa koskevat tavoitteet 2009 (tulossopimus 2009) KOKO TAVOITE MITTARI VUODEN TILANNE 1. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysmääräinen toimeenpano vuonna 2009 v. 2008 voimaantulleiden muutosten ja tammikuussa 2009 hyväksytyn ympäristötuen muutoksen osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysimääräinen toimeenpano vuonna 2009 on toteutunut. 2.CAP:in terveystarkastuksen toimeenpano: muutokset tilatukeen ja muihin suoriin tukiin, täydentäviin ehtoihin, modulaatioon ja tukirajoitteisiin. Ympäristötuen muutokset on toimeenpantu ja tuki on maksettu kahdessa erässä viljelijöille. Tilatuen muutokset on toimeenpantu. Tulevien vuosien muutoksia on arvioitu. Modulaatio on toteutettu ja tuet on laitettu maksuun joulukuun alussa. 3. Kehitetään toiminnan seurantaja palautejärjestelmä yhdessä MAO:n kanssa sekä toimivat yhteistyömenettelyt KRO:n ja MEO:n kanssa. Uusien tehtävien sisältö sovittu. Seuranta- ja palautejärjestelmä käytössä. EU:n uusien nautatukien valmistelu on aloitettu. Komission päätös ja kansalliset säädökset asiasta kuitenkin vielä puuttuvat (helmikuussa 2010), joten tukijärjestelmät eivät näin ollen voi olla käytössä vielä vuoden 2010 alussa. Vuosipalaverit pidetty KRO:n ja MEO:n kanssa. Säännöllistä yhteistyötä MAOn johdon ja yksikköjen välillä on toteutettu. Toimintaa kehitetään edelleen.

4 4. 141- ja pohjoisen tuen muutosten, erityisesti sika- ja siipikarjatukien tuotannosta irrottamisen, toimeenpano. Maksatukset toimeenpannaan sovitussa aikataulussa. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen, rakennemuutoskorvauksen ja viitemäärien haku toteutui (14.8.2009). Myös em. liittyvät valvonnat toteutettu v. 2009. Tuet viljelijöille maksettiin joulukuun puolivälissä. Kunnat ovat vahvistaneet tilakohtaiset viitemäärät ja postitukset tiloille ovat käynnistyneet tammikuussa 2010. 5. Maaseudun kehittämisohjelmien 2000-2006 sulkeminen hoidetaan asetetuissa aikatauluissa 6. Virasto toteuttaa alueellistamissuunnitelmaa. Tavoitteena on, että vuoden loppuun mennessä noin 60 henkilön toimipiste on siirtynyt Seinäjoelle. 31.12.2009 Seinäjoella 60 henkilön toimipiste Toteutettu siten, että sulkeminen onnistuu komission asettamassa aikataulussa. Toteutunut. Vuoden 2009 lopussa Seinäjoella työskenteli 80 henkilöä. 7. Sähköisen asioinnin edistämiseksi kehitetään prosesseja ja tietojärjestelmiä maa- ja metsätalousministeriön ja muiden yhteistyötahojen kanssa. 8. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän sertifiointi vuonna 2009. Sähköisen asioinnin osuus pinta-alatukien tukihauista 10% Sertifiointihakemus jätetty 31.12. mennessä Sähköisten tukihakemusten osuus kaikista pintaalatukihakemuksista 9,5% Sertifiointihakemus jätetty kesäkuussa. Sertifiointitarkastus tehty marraskuussa. Vuoden 2009 osalta siirtomenojen vaikuttavuustiedot esitetään kokonaisuudessaan MMM:n toimintakertomuksessa. 3. Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Virasto aloitti toimintansa 1.5.2007 ja vuosi 2009 on viraston toinen täysi toimintavuosi. Mavin työajanseurantaportaali on otettu käyttöön heinäkuussa 2008 ja työpanoksen sekä kustannusten jakautuminen toiminnolle on laskettu tämän kuuden kuukauden perusteella. Luvut eivät siis ole täysin vertailukelpoisia vuosien välillä. Toimintojen sisältöä tullaan täsmentämään vuoden 2010 aikana. Vuonna 2008 virastossa aloitettiin laskentajärjestelmän kehittäminen. Vuoden 2009 aikana saatiin käyttöön toimintolaskentajärjestelmä, jonka tavoitteena on tuottaa tiedot kustannuksista ja henkilötyövuosista toiminnoittain. Kustannuslaskennan kehittämistä jatketaan vuoden 2010 aikana mittareiden ja suoritekustannusten raportoinnin osalta. Kehittämistyön yhteydessä toimintoja tultaneen uudistamaan vuodelle 2011, jotta ne vastaisivat paremmin viraston johtamisen tarpeisiin.

5 HTV (% kokonaisuudesta sarakkeissa) 2008 2009 1 Ydinprosessit (pl. tietotekniikka ja 70 Tukijärjestelmien hallinnointi 24,79% 24,87% -hallinto) 71 Hakemusten käsittely 8,16% 7,60% 72 Tukimaksujen käsittely 3,30% 6,26% 73 Tukien valvonta ja tarkastukse 6,24% 6,72% 74 Tukien takaisinperintä ja saat 2,63% 2,48% 75 Yhteistyö ja kehittäminen 4,77% 4,44% 78 Sisäinen tarkastus ja valvonta 1,21% 1,79% 1 Ydinprosessit (pl. tietotekniikka ja -hallinto) 51,12% 54,17% 2 Tietotekniikka ja -hallinto 76 Tietotekniikka ja -hallinto 14,26% 13,56% 2 Tietotekniikka ja -hallinto 14,26% 13,56% 3 Hallinnon prosessit 80 Taloushallinto 5,30% 2,45% 81 Henkilöstöhallinto 2,63% 2,78% 82 Henkilöstön kehittäminen 4,83% 5,26% 83 Viestintä 2,49% 1,91% 84 Muut yhteiset toiminnot 19,38% 19,87% 3 Hallinnon prosessit 34,62% 32,27% Prosessi 100,00% 100,00% Taulukko 1. Työpanoksen jakautuminen toiminnoille. Työajanseuranta on otettu käyttöön 7/2008, joten vuodet eivät ole vertailukelpoisia. Viraston toiminta on erittäin tietojärjestelmäkeskeistä ja tietotekniikka on osa Mavin ydinprosesseja. Maksajavirastotoiminnasta johtuen myös sisäinen tarkastus on osa ydinprosesseja totutusta käytännöstä poiketen. Muut yhteiset toiminnot (84) sisälsi vuonna 2009 johtamisen, luottamusmiestoiminnan, toiminnan ja talouden suunnittelun, hankinta- ja sopimusasiat, tietopalvelun, tietoturvan, toimitilasuunnittelun ja muutot, hallinnon sidosryhmäyhteistyön, perehdyttämisen, yleishallinnon, asiakirjahallinnon ja hallinnon prosessien suunnittelun. Vuosina 2008 2009 myös ydintoimintojen johtamiseen käytetty työaika on kirjattu hallinnon prosessiksi. Työajanseurantaa on muutettu tältä osin vuoden 2010 alusta lähtien. 1000 2008 2009 1 Ydinprosessit (pl. tietotekniikka 70 Tukijärjestelmien hallinnointi 2 753 3 648 ja -hallinto) 71 Hakemusten käsittely 858 997 72 Tukimaksujen käsittely 539 1 033 73 Tukien valvonta ja tarkastukse 751 882 74 Tukien takaisinperintä ja saat 263 276 75 Yhteistyö ja kehittäminen 700 692 78 Sisäinen tarkastus ja valvonta 154 256 1 Ydinprosessit (pl. tietotekniikka ja -hallinto) 6 019 7 784 2 Tietotekniikka ja -hallinto 76 Tietotekniikka ja -hallinto 4 336 6 624 2 Tietotekniikka ja -hallinto 4 336 6 624 3 Hallinnon prosessit 80 Taloushallinto 764 535 81 Henkilöstöhallinto 662 815 82 Henkilöstön kehittäminen 879 1 157 83 Viestintä 403 344 84 Muut yhteiset toiminnot 3 140 3 595 3 Hallinnon prosessit 5 848 6 446 YHTEENSÄ 16 203 20 854 Taulukko 2. Oman rahoituksen kustannusten jakautuminen toiminnoille 2008-2009 (ennen vyörytyksiä, ei sisällä poistoja tai pääoman korkoa). Kustannuslaskenta perustuu työajanseurantaan (otettu käyttöön 7/2008). Vuodet eivät ole vertailukelpoisia.

6 Toimintokokonaisuuksien kustannukset esitetään taulukossa 2.. Luvut ovat ennen vyörytyksiä, eivätkä sisällä poistoja tai pääoman koron osuutta. Työajanseuranta on otettu käyttöön heinäkuussa 2008, joten kustannukset eivät ole täysin vertailukelpoiset vuosien välillä. Toimintolaskentaa kehitetään edelleen vuoden 2010 aikana. Maaseutuviraston toiminta on tietojärjestelmäkeskeistä ja tietohallinnon osuus kokonaiskustannuksista on merkittävä. Maaseutuviraston hallinnoimien tietojärjestelmien avulla maksetaan vuosittain yli 2 mrd. euroa kansallisia ja Euroopan unionin rahoittamia tukia. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Vuoden 2009 alusta Maville siirrettiin sopimus Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen kanssa teurasruhojen luokituksen ja punnituksen valvonnasta. Mavissa laadittiin v. 2009 3 kpl perintökaareen liittyviä lausuntoja. Näiden osuus on alle 1 % maksullisesta toiminnasta. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma Kustannukset, tuhatta euroa 2009 toteuma Tuotot 168 618 Kustannukset Maksullisen toiminnan erilliskustannukset henkilöstökustannukset 2447 muut erilliskustannukset 167 000 Erilliskustannukset, yhteensä 169 447 Käyttöjäämä - 829 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista poistot 0 korot 0 muut yhteiskustannukset 1 106 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1 106 Kokonaiskustannukset yhteensä 170 553 Ylijäämä (+) tai alijäämä (-) - 1935 Kustannusvastaavuus 98,9 % Maksullinen toiminta siirtyi Maa- ja metsätalousministeriöstä Maviin vasta kevään 2009 aikana, joten toiminnasta ei ole aikaisemmalta vuodelta vertailutietoa eikä tavoitteita toiminnan kustannusvastaavuudelle ole asetettu. 4. Tuotokset ja laadunhallinta 4.1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Toimeenpanotehtäviä on delegoitu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ent. työ- ja elinkeinokeskus) ja kunnille. Delegoituja tehtäviä ovat mm. tukihakemusten vastaanotto ja päätöksenteko, maksuhakemusten vastaanotto ja päätöksenteko, tarkastus- ja valvontatehtävät sekä asiakkaiden ohjaus ja neuvonta. Työ- ja elinkeinokeskuk-

7 sia koulutettiin ja heille järjestettiin videoneuvotteluja ympäri vuoden. Videoneuvotteluista on muodostunut vakiintunut menettely tiedottaa ja kouluttaa alaista hallintoa. Kappaleessa 4.1.1. on kuvattu hallinnon suoritteet sektoreittain. Kappaleessa 4.1.2. kuvataan toimintoprosesseittain, mitä tehtäviä Mavi suorittaa osana em. sektoreiden prosesseja. 4.1.1. Suoritteiden määrät sektoreittain Seuraavassa on esitetty maatalouden menoja vuodelta 2009 momenteittain. Luvut sisältävät maatalouden tukia viljelijöille sekä maaseudun kehittämisen tukia viljelijöille yrityksille ja yhteisöille. Valtaosa maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) tukimaksuista, joita oli vuonna 2009 noin 108 miljoonaa euroa, ei sisälly lukuihin. Momentti Momentin nimike Kansallinen osuus EU:n osuus Yhteensä (1000 euroa) (1000 euroa) (1000 euroa) 30.10.61 EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen 0 27 992 27 992 30.10.62 Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä 29 186 0 29 186 30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 559 056 0 559 056 30.20.41 EU-tulotuki ja EU-markkinatuki 0 576 378 576 378 30.20.42 Satovahinkojen korvaaminen 5 418 0 5 418 30.20.43 Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja ei-tuotannolliset investoinnit 251 960 97 988 349 948 30.20.44 Luonnonhaittakorvaus 302 120 117 489 416 609 30.20.45 Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki 138 655 4 151 142 806 30.20.46 Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen 3 661 307 3 968 30.20.48 Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet 0 38 967 38 967 30.20.49 Korkotuet 31 875 0 31 875 Yhteensä 1 321 931 863 272 2 185 203 Osuudet % 60 % 40 % 100 % Taulukko 3. Maatalouden menot momenttien 30.10 ja 30.20 osalta vuonna 2009 Maksetut tuet momenteittain v. 2009, %osuus kaikista tuista 6 % EU-tulotuki ja EUmarkkinatuki 7 % 26 % Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 16 % Luonnonhaittakorvaus 19 % 26 % Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja eituotannolliset investoinnit Luopumistuet ja - korvaukset ja pellonmetsitystuki Muut momentit Kuva 1. Luvun 30.10 ja 30.20 mukaan maksettuja maatalousmenoja vuonna 2009

8 Maatalouden tuet Maa- ja puutarhatalouden kansallisiin tukiin sisältyi luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa, Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki ja eräitä muita kansallisia tukia. Satovahinkokorvauksia maksettiin edellisvuotta huomattavasti enemmän vuonna 2009. Vuonna 2008 satovahinkoja korvattiin noin 1,6 milj. euroa ja vuonna 2009 5,4 milj. euroa. Tilatuki ja vienti-, koulumaito- ja eräät muut markkinatuet muodostivat suurimman osan kokonaan EU:n maataloustukirahastosta maksettavista tuista. Puutarhatalouden ja sokerituotannon erityistoimenpiteiden maksuista suurin osa muodostui sokerin rakenneuudistuksen maksuista. Vuonna 2009 ympäristötuen perustukeen sitoutuneita viljelijöitä oli lähes 58 500 kpl. Ympäristötuen 5-, 10- tai 20-vuotisia erityistukisopimuksia, joita on 30 erilaista sopimustyyppiä, oli vuonna 2009 voimassa yhteensä noin 18716 kpl. Näistä uusia vuonna 2009 tehtyjä 5-vuoden sopimuksia oli noin 1200 kpl. Lisäksi haettuja uusia sopimuksia oli vuoden vaihteessa tammikuussa 2009 käsittelemättä noin 800 kpl. Maaseudun kehittämisen tuet Maaseudun kehittämiseen suunnattuja hanke- ja yritystukia, maatalouden investointitukia sekä aloitustukea, toimintarahaa ja ohjelman teknistä apua maksettiin 2009 yhteensä 858 milj. euroa. Vuonna 2009 maksaminen käynnistyi täysipainoisesti ohjelmakauden 2007-2013 osalta. Maksupäätöksiä tehtiin yritystukien osalta 2301 kpl ja hanketukien osalta 1060 kpl. Maksupäätösten ja maksetun tuen määrä kasvoi koko ajan vuoden edetessä. Toimintarahaa Leader-toimintaryhmille maksettiin 7,2 milj. euroa. Ohjelmakauden 2000-2006 sitoumuksia maksettiin kansallisesti yhteensä 95 451 euroa. Nämä tapaukset ovat olleet käsittelyssä muutoksenhakuasteissa. Ohjelmakauden 2000 2006 osalta voidaan todeta maksujen vähäisen määrän kertovan siitä, että vanha ohjelmakausi on saatu maksujen osalta lähes kokonaan päätökseen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 2013 koko ohjelman kehyksestä maksettiin vuoden 2009 loppuun mennessä noin 10 %:a. Sidotuista on maksettu 29 %:a. Alkuperäisestä aikataulusta ollaan hieman jäljessä toimintalinjojen 1,3,4 ja 5 osalta. Todennäköisesti vuonna 2010 maksuhakemusten määrä lisääntyy ja tukea maksetaan enemmän kuin vuonna 2009. Tukijärjestelmät käynnistyivät kokonaisuudessaan vuonna 2009. Maaseudun kehittämistoimintaan, osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa, pystyttiin tekemään hanke- ja yritystukipäätöksiä normaalisti koko vuoden. Vuoden aikana tehtiin yhteensä 2041 myönteistä päätöstä yritystukien osalta ja 1223 myöntöpäätöstä hanketukien osalta. Vuonna 2009 kehittämisohjelman kokonaiskehys nousi lisärahoituksen myötä. Lisärahoitusta tuli toimenpiteisiin 111,121, 124, 214, 312, 321 ja 413. Rahoituskehyksen korjauksia tehtiin myös toimenpiteisiin 112, 123 ja 311, jotka menettivät osan kehyksestään. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman koko kauden 2007 2013 ohjelmakehyksestä oli 31.12.2009 mennessä sidottu noin 64,5 %. Kertomusvuoden lopulla TE-keskuksissa oli vireillä noin 730 hanketukihakemusta. Yritystuissa vastaavasti vuo-

9 denvaihteessa oli vireillä 634 hakemusta. Nuoren viljelijän aloitustukihakemuksia oli 41 ja 545 investointitukihakemusta. MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN SITOMISTILAN- NE Toimenpide/Toimintalinja Ohjelman kehys EU:n rahoitus 2007-2013 Sidottu 31.12.2009 EUn rahoitus 31.12.2009 % Maksettu kumulatiivinen EU-rahoitus 1.1.2007-31.12.2009 111 Ammatillinen koulutus ja tiedotus, maa-, metsä- ja elintarviketalous 25 025 000 16 003 581 64,0 1 247 715 112 Nuorten viljelijöiden aloitustuki 50 000 000 23 429 216 46,9 3 339 126 113 Varhaiseläke 1) 25 200 000 20 934 213 83,1 20 870 070 121 Maatilojen nykyaikaistaminen (=investointituki) 81 312 550 41 099 844 50,5 6 107 755 123 Maa- ja metsätaloustuotteiden jalostus ja markkinointi 48 375 000 5 165 218 10,7 2 085 888 124 Maa-, metsä- ja elintarviketalouden innovatiivinen yhteistyö 18 150 000 9 514 845 52,4 890 189 Yhteensä toimintalinja 1 248 062 550 116 146 917 46,8 34 540 745 211 Luonnonhaittakorvaukset (vuoristoalueilla) 2) 463 960 000 365 900 718 78,9 196 806 288 212 Luonnonhaittakorvaukset (muilla alueilla) 2) 364 560 000 289 178 349 79,3 156 716 068 214 Maatalouden ympäristötuet 2) 674 819 171 487 076 692 72,2 274 699 704 215 Eläinten hyvinvointi 29 400 000 17 862 570 60,8 5 919 793 216 Ei tuotannolliset maa- ja metsätalousinvestoinnit 2 800 000 77 014 2,8 12 821 221 Maatalousmaan metsitys 1) 2 800 000 2 800 000 100,0 2 169 782 Yhteensä toimintalinja 2 1 538 339 171 1 162 895 343 75,6 636 324 457 311 Maatilojen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle 70 000 000 7 551 370 10,8 3 099 168 312 Mikroyritysten kehittäminen 78 300 000 29 357 319 37,5 11 473 333 313 Matkailuelinkeinojen edistäminen 11 700 000 3 439 869 29,4 567 846 321 Maaseudun elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut 45 970 632 7 797 294 17,0 1 702 815 322 Kylien kunnostus ja kehittäminen 9 000 000 3 488 709 38,8 297 016 323 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen 2 700 000 1 388 993 51,4 65 075 331 Linjan 3 toimijoiden ammatillinenkoulutus ja tiedotus 6 750 000 4 795 292 71,0 329 628 Yhteensä toimintalinja 3 224 420 632 57 818 846 25,8 17 534 880 411 Kilpailukyky 4 500 000 432 543 9,6 90 328 412 Ympäristä/Maankäyttö 4 050 000 66 883 1,7 17 357 413 Elämän laatu/monipuolistaminen 73 750 000 23 886 317 32,4 5 223 916 421 Yhteistyö 10 800 000 1 893 888 17,5 170 111 431 Toimintaryhmien toimintaraha 18 000 000 10 329 217 57,4 2 611 522 Yhteensä toimintalinja 4 111 100 000 36 608 848 33,0 8 113 234 511 Tekninen apu yhteensä 18 000 000 6 272 945 34,8 3 371 774 KOKO OHJELMA YHTEENSÄ 2 139 922 353 1 379 742 899 64,5 699 885 090 1) Maksettuja menoja kaudelta 1995-1999 2) Maksettuja menoja kaudelta 2007-2013 Taulukko 4. Maaseudun kehittämisohjelman sitomistilanne ja vuoden 2009 maksut

10 Markkinatuet Markkinatuet kasvoivat euromääräisesti mitattuna nelinkertaisiksi. Vientitukia maksettiin lähes 20 miljoonaa euroa eli yli kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen nähden. Pääosa vientituista meni maitotuotteille. Tuonti- ja vientitodistusten määrät sen sijaan laskivat EU:n kevennettyä edellisenä vuonna todistusjärjestelmää. Sisämarkkinatukien kokonaismäärä nousi 45 miljoonaan euroon, josta merkittävin osuus oli sokerin rakenneuudistustukena maksettu 35 milj. euroa lopettaneelle tehtaalle. Koulumaitotuen määrä nousi noin 1 milj. eurolla ns. tasatukimallin seurauksena. Viljan interventio-ostot alkoivat tauon jälkeen. Ostoja tehtiin yli 33 miljoonalla eurolla eli toiseksi suurin määrä koko EU:n jäsenyyden aikana. Myös maitosektorilla käynnistyivät interventio-ostot heikon markkinatilanteen vuoksi. VIENTI MARKKINATUET 2009 2008 kpl euro kpl euro Tukipäätökset 5 023 19 297 071 5 067 8 261 000 Todistukset 561 627 TUONTI Tuontitodistukset 531 1 898 SISÄMARKKINATUET Koulumaito-ohjelma 700 4 506 264 713 3 468 000 Muut tuet 275 41 125 547 302 14 483 000 INTERVENTIO (kaikki tuotteet yht.) - ostot 1208 35 845 915 4 - - varastointikorvaukset 201 2 048 366 - - - muut 208 417 793 - - - myynnit - - - - Kaikki yht. 8 707 103 240 955 8 611 26 212 000 Taulukko 5. Markkinatukipäätökset (eurot ja kappaleet vuosina 2007-2009) 4.1.2. Suoritteiden määrät toimintoprosesseittain Maaseutuviraston tarkastustoiminta Mavi suorittaa omia paikanpäällä tapahtuvia tarkastuksia yritys- ja hanketukien osalta ja markkinatukiin liittyvien otantatarkastusten osalta sekä suorittaa laadunvalvontoja TE-keskuksille delegoitujen valvontatehtävien osalta. Varsinkin kokotilavalvonnoissa Mavi kouluttaa, ohjeistaa sekä antaa käytännön neuvontaa TE-keskusten valvontaa toteuttaville henkilöille. TE-keskukset tekivät vuonna 2009 tarkastuksia yhteensä 4504 tilalla. Lisäksi TE-keskukset tekivät eläinvalvontoja, erikoistukien valvontoja ja useita tukiehtoihin liittyviä ristiintarkistuksia. TE-keskukset suorittivat myös maatalouden investointitukiin liittyvät paikan päällä tehtävät otantatarkastukset.

11 Laadunvalvonta on komission asetuksen edellyttämää valvontaa. Laadunvalvonnan merkitys on kasvanut jatkuvasti ja se kattaa jo kaikki keskeisimmät tukijärjestelmät. Vuonna 2009 suoritettiin laadunvalvontoja aikaisempaa vuotta enemmän. Laadunvalvonnat ovat olleet joko paikanpäällä tehtäviä tarkastuksia tai asiakirjatarkastuksia. Paikanpäällä tehtävissä tarkastuksissa TE-keskuksen tekemä tarkastus on uusittu tai TEkeskuksen tarkastajan työtä on seurattu tarkastuskohteessa. Eri tukijärjestelmien valvonnan laaduntarkastusten lisäksi valvontayksikkö on tehnyt TE-keskusten ympäristötuen erityistukisopimusten päätöksenteon valvontaa. 2008 2009 Komission tarkastukset Tarkastustoiminta Yritys- ja hanketukien paikalla tehtävät otantatarkastukset 305 396 Markkinatukien paikalla tehtävät otantatarkastaukset 87 58 Tukijärjestelmien laadunarviointitarkastukset 37 173 Taulukko 6. Mavin valvontaosaston tarkastustoiminta, tarkastuskäyntien määrä. Maaseutuvirastolle siirrettiin vuonna 2009 kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset Metsäkeskusten tarkastusten laadunarvioinnit. Nämä tarkastukset aloitettiin kertomusvuonna ja niitä tehtiin yhteensä 90 kpl. Määrä sisältyy taulukossa 6 tukijärjestelmien laadunarviointitarkastuksiin, mistä osittain johtuu tukijärjestelmien laadunarviointitarkastusten tarkastusmäärien huomattava nousu vuodesta 2008. Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelman 2007 2013 hanke- ja yritystukien tarkastukset etenivät suunnitelmien mukaisesti. Tarkastukset tehdään ennen maksuja ja tarkastusmäärää arvioidaan maksuun edenneistä tukipäätöksistä. Lisäksi Mavi suoritti markkinatukiin liittyviä paikalla tehtäviä otantatarkastuksia, joihin kuuluvat mm. koulumaitotuki, lihan hintaseuranta, hedelmä- ja vihannestuottajatuki sekä sokerin väliaikainen rakenneuudistustuki. Euroopan yhteisön toimielimistä komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekevät tarkastuksia Maaseutuviraston toimeenpanovastuulla oleviin ohjelmiin ja tukijärjestelmiin. Euroopan komissio voi tarkastusten perusteella sulkea maataloustuki- tai maaseuturahastosta rahoitettuja menoja yhteisön rahoituksen ulkopuolelle asetuksen (EY) N:o 1290/2005 31 artiklan mukaisesti. Vuoden 2009 lopussa oli yhteensä 6 komission tekemää tarkastusta kesken, joiden osalta Maaseutuvirasto kävi neuvotteluja komission kanssa. Vuoden 2009 aikana komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto teki pinta-alaperusteisia tukia sekä Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelmaa koskevat tarkastukset Suomeen ja lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuin kohdisti tilatukea koskevan DAS-tarkastuksen Suomeen.

12 Tietohallinto Tietohallintokokonaisuus muodostaa merkittävän osan viraston budjetista ja viraston liiketoiminta on sidoksissa toimiviin substanssitietojärjestelmiin. Viraston jokapäiväisen toimintakyvyn säilyttämiseksi hankitaan mm. ulkopuolisilta palveluntuottajilta tietoliikenne-, työasematuki- ja videoneuvottelupalveluita sekä erilaisia asiantuntijapalveluita. Konsultit Konsultit Toimintokokonaisuus vuosina 2008 2009 2008, eurot 2009, eurot Maataloushallinnon tukimaksujärjestelmät 650 672 1 325 180 Maataloushallinnon sähköinen asiointi ja raportointi 242 148 484 679 Viljelijätuet 153 361 144 006 Maaseudun kehittäminen 710 430 107 292 Markkinatuet 121 733 74 106 Tukitoiminnan järjestelmien kehittäminen 46 581 45 011 YHTEENSÄ 1 924 925 2 180 274 Taulukko 7. Tietojärjestelmien kehittämisprojektien ulkopuoliset ostot 2008 2009 toimintokokonaisuuksittain. Vuoden 2009 aikana toteutettuja euromääräisesti suurimpia tietojärjestelmäprojekteja olivat Saatavien seurannan ja raportoinnin (Sara) projekti (ostot 1,113 miljoonaa euroa), Sähköinen tukihaku 2009 (ostot 0,204 miljoonaa euroa), Saran rajapintojen kehittäminen (ostot 0,212 miljoonaa euroa) sekä Mavin raportointijärjestelmän kehittäminen (ostot 0,210 miljoonaa euroa). Näistä Sara, Saran rajapintojen kehittäminen ja raportointijärjestelmän kehittäminen jatkuvat edelleen vuonna 2010. Sähköisen asioinnin kehittämisen osalta on aloitettu jo syksyllä 2009 uusi sovellusprojekti (sähköinen tukihaku 2010), joka jatkuu vuoden 2010 kesään saakka. Rahoituslähde 2008 Rahoituslähde 2009 Maaseutuviraston tietohallinto, ostopalvelut 2008 2009 Mavi (30.01.03) MMM (30.01.20) Tekninen tuki Yhteensä 2008 Mavi (30.01.03) MMM (30.01.20) Yhteensä 2009 Substanssitietojärjestelmien kehittämisprojektit 562 718 1 081 323 234 302 1 878 343 1 464 178 671 084 2 135 262 Toiminnan tuki * sisältää mm. tietoliikenteen ja puhelinvälityksen, tietotekniikkalaitteet ja -ohjelmistot, ICT-asiantuntijapalvelut, toimintolaskentaprojekti) 684 591 684 591 1 198 373 1 198 373 Peruslohkojen tunnistusjärjestelmä 1 954 196 1 954 196 2 450 747 2 450 747 Yhteensä 3 201 505 1 081 323 234 302 4 517 130 5 113 299 671 084 5 784 383 Taulukko 8. Mavin omistamien kehittämisprojektien, tukitoimintojen ja peruslohkojen tunnistusjärjestelmän kustannukset ja rahoituslähteet 2008 2009 (sisältää pelkät ulkopuoliset ostot). Peruslohkojen tunnistusjärjestelmän kustannukset olivat vuonna 2009 2,451 miljoonaa euroa, josta 0,169 miljoonaa käytettiin uusien GIS-työkalujen eli Kartturin kehittämiseen. Projekti viivästyi alkuperäisestä aikataulustaan toimitusvaikeuksien vuoksi, mutta uusi sovellus on saatu otettua käyttöön helmikuussa 2010. Ydintoiminnan mahdollistavien tukitoimintojen ostot (yhteensä 1,180 miljoonaa euroa) koostuivat vuonna 2009 suurimmaksi osaksi tietoliikenteen ja puhelinvälityksen ylläpidosta, laitehankinnoista ja liisauksesta, lisenssiostoista ja erilaisten it-

13 asiantuntijapalveluiden ostoista sekä työasematuen siirtymisestä Tike-HD:ltä Fujitsulle (siirtoprojekti ja varsinaiset juoksevat kuukausikulut). Maataloushallinnon substanssijärjestelmien ylläpidon ostopalveluiden rahoituksesta vuonna 2009 vastasi Tike budjettivaroillaan (lukuunottamatta peruslohkojen tunnistusjärjestelmää ja Rahtu-sovellusta). Mavin järjestelmien ylläpitoon käytettiin yhteensä n. 0,681 miljoonaa euron edestä ulkopuolisten toimittajien palveluita. Mavin järjestelmien kehittämiseen käytettiin vuonna 2009 2136 htp Tiken työtä ja ylläpitoon 3851 htp. Muut suoritteet Maaseutuvirasto järjesti koulutustilaisuuksia ajankohtaisista tukiin liittyvistä aiheista kunnan maaseutuasiamiehille, TE-keskusten virkamiehille, toimintaryhmien henkilöstölle, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolle ja sen liitoille, Svenska lantbruksproducenternas centralförbundille ja sen liitoille, alueellisille ympäristökeskuksille, ProAgria Maaseutukeskuksille, niille yksityisille neuvojille, jotka tekevät kevään päätukihakemusten täyttöä, terveydenhuolto- ja läänineläinlääkäreille sekä maaseutuoppilaitoksille. 2009 Alaiselle hallinnolle järjestettyjen koulutuspäivien määrä ELY-ohjaukseen liittyvä koulutus 55 Kuntien ohjaukseen liittyvä koulutus 14 Pinta-alavalvontoihin liittyvä koulutus 6 Alaisen hallinnon koulutuksiin osallistuneiden määrä Tukien hakemiseen ja myöntämiseen liittyvät koulutukset 2061 Valvontaan liittyvät koulutukset 709 Maksatukseen liittyvät koulutukset 549 * tietojärjestelmäkoulutukset sisällä yo. koulutuksissa Taulukko 9. Alaiselle hallinnolle järjestettyjen koulutuspäivien lukumäärä ja koulutuksiin osallistuneiden määrä v. 2009. Kokouksia ja koulutuksia on pidetty sekä paikan päällä maakunnissa että videoneuvottelulaitteiden välityksellä, jonka osallistujat ovat kokeneet menettelyn hyväksi. Videoneuvottelulaitteiden avulla osallistujat ovat voineet osallistua kokoukseen omista toimitiloistaan. Osa järjestetyistä koulutustilaisuuksista on myös videoitu. Videotallenteet ovat nähtävissä Maaseutuviraston www-sivuilla. Koulutusten järjestämisen lisäksi Maaseutuviraston henkilöstö osallistui luennoitsijoina muiden tahojen, kuten maaseutuverkoston tai TE-keskusten järjestämiin tilaisuuksiin. Viestinnässä keskeinen teema oli sähköinen tukihaku. Tavoitteena oli tarjota tietoa sähköisen haun mahdollisuuksista ja tukea palvelun käyttömäärätavoitteen saavuttamista. Aiheesta järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta, julkaistiin media- ja asiakastiedotteita ja tehtiin yhteistyötä TE-keskusten viestintähenkilöiden kanssa. Maaseutuvirasto tuotti myös kuntien ja TE-keskusten käyttöön lehdistötiedotteita sähköisestä tukihausta. Mavin verkkosivustolle lisättiin tietoa Vipu-palvelusta.

14 Viestintäkanavana TE-keskuksiin ja kuntiin käytettiin Aitta-ekstranetia. Myös sähköpostitse tiedotettiin toiminnasta TE-keskuksille ja toimintaryhmille. Tiedotusvälineille lähetettiin toimintavuoden aikana noin 40 mediatiedotetta. Tuenhakijoille lähetettiin oppaita, ohjeita, lomakkeita, esitteitä ja asiakastiedotteita. Maaseutuvirastoviraston julkaisusarjoissa julkaistiin hakuoppaita ja strategiajulkaisuja. Mavin strategiaviestintään tuotettiin julkaisun lisäksi esite ja esittelymateriaalia. Maaseutuvirasto osallistui MMM:n hallinnonalan Luonnonvarat-yhteistyössä Farmarimaatalousnäyttelyyn Kokkolassa 30.7. 3.8.2009. Sähköisen tukihaun lisäksi Mavin osastolla oli esillä ympäristötukiasioita. Oma näyttelyosasto Mavilla oli myös ympäristöhankepäivillä Lahdessa lokakuun alussa. Lisäksi hallinnonalan yhteistyössä julkaistiin Verso- ja Liiteri-uutiskirjeitä. Sisäisessä viestinnässä järjestettiin henkilöstöinfoja, Mavi-infoja, ja hyödynnettiin Massi-intranetiä viestintävälineenä. Mavi-infoihin henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua eri toimipisteistä videoneuvotteluyhteyden välityksellä. Sisäistä viestintää ja tiedonkulkua mitattiin henkilöstöbarometrissa (taulukko 9). 2007 2008 2009 7 Tiedon kulku 7.1 Työyhteisön sisäinen viestintä ja tiedon kulku 2,96 3,01 3,07 Taulukko 10. Tiedon kulku, henkilöstöbarometri. Maaseutuvirastossa analysoitiin Mavin saamaa mediajulkisuutta. Analyysin lähteenä käytettiin uutisseurantapalvelun M-Brainin Maaseutuvirastoa koskevia hakutuloksia vuodelta 2008 sanomalehdissä ja verkkojulkaisuissa. Tulosten mukaan yleissävyltään valtaosa aineistosta (75 %) oli neutraalia. Neutraali aineisto käsitteli tukitietojen julkistamista, tukien hakua, maksatusta ja valvontaa. Negatiivisia kirjoituksia oli kymmenen prosenttia. Maaseutuviraston strategian valmistuttua aloitettiin viestintästrategian laadinta. Työskentelyn alussa tehtiin analyysi Mavin viestinnän nykytilasta. Se toteutettiin kolmena erillisenä verkkokyselynä asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja henkilöstölle. Tulokset osoittivat, että Mavin viestintään ollaan kokonaisuudessaan suhteellisen tyytyväisiä. Asiakkaat antoivat viestinnälle kouluarvosanan 8, yhteistyökumppanit 7+, ja henkilöstö 7½. 4.2. Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Mavi palvelee maatilayrityksiä, maanviljelijöitä, maaseudun mikroyrityksiä ja maaseudun kehittäjiä kyläyhdistyksistä yliopistoihin. Virasto hoitaa viljelijätukien, maaseudun rahoitus- ja kehittämistukien sekä markkinatukien toimeenpanon. Viljelijät asioivat tukiasioissa kuitenkin edelleen ELY-keskusten (entiset TE-keskukset) ja kuntien maaseutuviranomaisten kanssa. Viraston asiakkaita ovat myös elintarviketeollisuus sekä elintarvikkeiden kauppaa harjoittavat yritykset. Koulumaitotuki, EU:n yhteisrahoitteiset tiedotus- ja menekinedistämisohjelmat sekä EU:n ruoka-apuohjelma tuovat viraston asiakkaiksi koulut, kunnat,

15 seurakunnat ja järjestöt. Viraston yhteistyökumppaneita ovat myös interventiovarastoinnin palveluja tarjoavat yritykset. Toiminnan laatua kuvaavien mittareiden määrittely on aloitettu ja työtä jatketaan vuoden 2010 aikana. Toimintakertomuksessa käytettävät mittarit kuvaavat vain osaa toiminnasta. 2009 Sähköisen asioinnin osuus pinta-alatukien tukihausta 9,5 % Taulukko 11. Sähköisesti jätettyjen tukihakemusten osuus kaikista pinta-alatuen hakemuksista. Sähköinen tukihaku oli ensimmäistä kertaa käytössä koko Manner-Suomen alueella. Käyttöönoton tueksi oli koulutusta ja viestintää. Tavoitteena oli, että kymmenen prosenttia pinta-alatuen hakemuksista jätetään sähköisesti, mikä lähestulkoon saavutettiin. 2008 2009 keskimääräinen maksujen läpimenoaika kalenterivuoden aikana, myöhästymispäivät (pl. Suuret tulotukierät) 25 22 Myöhästymispäivät, suuret tulotukierät 0 0 Taulukko 12. Maksatusten normaalin maksujen läpimenoajan (yksi työpäivä) ylittävien päivien kumulatiivinen lukumäärä, ns. myöhästymispäivät. Mavista lähtee lähes jokainen arkipäivä maksuun yksi tai useampi maksatuserä, yksittäisen maksatuserän ollessa suuruudeltaan muutamista tuhansista euroista jopa kymmeniin miljooniin euroihin. Nopeimmillaan Mavin maksatustoimintoon kuuluvat tehtävät saadaan maksujen osalta suoritettua yhdessä työpäivässä. Taulukossa 12. esitetään nopeimman mahdollisen, eli kestoltaan yhden työpäivän, läpimenoajan ylittävien päivien kumulatiivinen lukumäärä kunakin tarkasteluvuonna. Lisäksi esitetään erikseen suurien tulotukierien myöhästymispäivien määrä. Nämä tulotukierät muodostavat valtaosan Mavin kautta kulkevien maksujen volyymistä. 2007 2008 2009 Markkinatukipäätösten läpimenoajat * Vienti (keskiarvo) 23pv 64pv 40 pv 90pv Koulumaito 18pv 17pv 21 pv 90pv Menekinedistäminen, EU-osarahoitteinen 9pv 11pv 31 pv 60pv * Määräaika säädösten mukaan Taulukko 13. Markkinatuen tukipäätösten läpimenoajat vuonna 2007-2009 Markkinatukien päätösten keskimääräiset läpimenoajat olivat vuonna 2009 alle säädösten asettamien enimmäiskäsittelyaikojen. Koulumaitotuen ja EU:n menekinedistämisohjelmien käsittelyajat nousivat jonkin verran. Vientitukien käsittelyajat lyhenivät edellisestä vuodesta lähemmäs aiempien vuosien tasoa, kun markkinatilanteen vuoksi uudelleen aktivoituneelle vientitukisektorille siirrettiin osaamista hakemuskäsittelyyn.

16 5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Vaihtuvuus jatkui kertomusvuonna edelleen vilkkaana. Ulkoisia rekrytointeja tehtiin 44 kappaletta. Maaseutuviraston strategia valmistui vuoden 2009 alkupuolella. Strategiaprosessi jatkui arvokeskusteluilla ja strategian jalkauttamisella. Henkilöstöstrategian valmistelu käynnistyi. Myös esimiesvalmennukseen 360-kyselyineen ja henkilöstötilaisuuksineen panostettiin. Joulukuussa 2009 toteutettiin työtyytyväisyysbarometri VM Baro -kyselyllä. Maaseutuviraston kokonaistyötyytyväisyysindeksiluku oli 3,39 eli keskimääräinen työtyytyväisyys oli kohonnut edellisvuodesta. Tätä voidaan pitää vaikeassa muutostilanteessa erittäin myönteisenä kehityksenä Henkisten voimavarojen tärkeimmät tunnusluvut Henkilöstöstä 33 % oli miehiä ja 67 % naisia. Miesten osuus lisääntyi noin 4 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta, mutta edelleen virasto on naisvaltainen. 2007 2008 2009 Henkilöstön keski-ikä (vuosina) 42,9 42,2 42,9 Henkilöstön ikäjakauma 20-24-vuotiaita 1,0 % 1,8 % 0,4 % 25-29- vuotiaita 10,0 % 10,9 % 11,2 % 30-34-vuotiaita 16,3 % 17,7 % 14,6 % 35-39-vuotiaita 13,4 % 14,1 % 15,9 % 40-44-vuotiaita 17,2 % 14,5 % 15,9 % 45-49-vuotiaita 13,9 % 11,8 % 11,6 % 50-54-vuotiaita 10,0 % 12,3 % 11,2 % 55-59-vuotiaita 9,6 % 8,6 % 9,4 % 60-64-vuotiaita 8,6 % 8,2 % 9,0 % 65-0,9 % Taulukko 14. Henkilöstön keski-ikä ja ikäjakauma. Henkilötyövuosia Maaseutuvirastossa oli 1.1. 31.12.2009 206,9 htv:tä. Näistä 200,9 htv:tä rahoitettiin Mavin toimintamäärärahoista (momentti 30.01.03). Alueellistamisesta johtuen henkilöstön vaihtuvuus on edelleen keskimääräistä suurempaa, ja on siis pysynyt korkealla tasolla jo kolme vuotta.

17 2007 2008 2009 Htv-kehys 136,0 210,0 219,0 Henkilötyövuodet 128,6 189,6 200,9 Teknisellä tuella palkatut (Mavin htv-kehyksen päälle) 3 7 6 Henkilöt 203 220 236 Vakituiset 161 79,3 % 167,64 76,2 % 181 76,7 % Määräaikaiset 42 20,7 % 52,36 23,8 % 55 23,3 % Miehet 31 % 29 % 77,0 33 % Naiset 69 % 71 % 156,0 67 % Kokoaikaisten osuus 92,1 % 93,7 % 227,0 96,1 % Osa-aikaisten osuus 7,9 % 6,3 % 9,0 3,9 % Lähtövaihtuvuus 17-36 17,0 % 31 16,1 % luonnollisen poistuman osuus 4,0 3,0 1,0 Tulovaihtuvuus 13 41 45 Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,2 3,39 Sairauspoissaolot, pv 1537 1823 1651 sairauspoissaolot / hlö 11,7 9,3 8,1 lyhyiden (1-3 pv) sairauspoissaolotapausten osuus kaikista sairaustapauksista 276 18,0 % 399 21,9 % 341 20,7 % Koulutukseen osallistuneet: Henkilöt 97 104 138 Osuus henkilöstöstä 46,0 % 47,3 % 51,5 % Koulutuspäivien määrä 240 233 894,2 Koulutuspäivät / henkilö 1,8 2,2 6,5 Taulukko 15. Tärkeimmät henkisten voimavarojen tunnusluvut. Henkilöstöstä 96,1 % oli kokoaikaisia ja 3,9 % osa-aikaisia. Vakinaisia Maaseutuviraston henkilöstöstä oli 76,7 % ja määräaikaisia 23,3 %. Määräaikaisuuden perusteena on yleensä alueellistaminen tai viransijaisuus. Sairauspoissaoloja oli yhteensä 1651 päivää, josta lyhyiden sairauspoissaolojen määrä oli 20,7 % (341 päivää). Sairauspoissaoloja kertyi keskimäärin 8,1 päivää / htv. Lähtövaihtuvuus oli 31 henkilöä, näistä luonnollisen poistuman osuus oli 1 henkilö. Tulovaihtuvuus oli 45 henkilöä. Viraston tarjoamaan henkilöstökoulutukseen on osallistunut 138 henkilöä ja koulutuspäiviä oli 894,2. Koulutusta saaneita henkilöitä oli henkilöstöstä 51,5 %. Koulutuspäiviä oli henkilöä kohden 6,5 päivää. Koulutuspäivien määrä on tilastojen mukaan lisääntynyt huomattavasti.

18 Koulutusrakenne Maaseutuvirastossa oli vuonna 2009 seuraava: 2007 2008 2009 Perusaste 6 henkilöä 8 henkilöä 12 henkilöä Keskiaste 35 henkilöä 45 henkilöä 44 henkilöä Alin korkea-aste 34 henkilöä 30 henkilöä 27 henkilöä Alempi korkeakouluaste 23 henkilöä 23 henkilöä 27 henkilöä Ylempi korkeakouluaste 108 henkilöä 110 henkilöä 118 henkilöä Tutkijakouluaste 2 henkilöä 3 henkilöä 3 henkilöä Muu tai tuntematon 1 henkilö 1 henkilö 2 henkilö Koulutustasoindeksi 5,8 5,7 5,7 6. Tilinpäätösanalyysi (talousarvion toteutuminen) Rahoituksen rakenne Maaseutuvirasto on nettobudjetoitu virasto. Kirjauskäytäntöön tuli muutos vuoden 2009 alusta teknisen tuen osalta siten, että meno kirjataan toimintamenomomentin menotileiltä ja tuloutus kirjataan tulotilille. Talousarvion toteutuminen Vuoden 2009 talousarviossa Mavin toimintamenomomentille 30.01.03 osoitettiin 25 396 t ja lisätalousarviossa II saatu 151 t. Vuodelta 2008 siirtyi määrärahaa 6 232 t, joten käytettävissä oleva nettosumma oli 31 780 t. Nettokustannukset alittivat nettokehyksen ja vuodelle 2010 siirtyi käytettäväksi 10 925 t. 2008 2009 Tulot Menot Tulot Menot Kuluvan vuoden 127 13 492 402 15 024 määräraha Edelliseltä vuodelta 0 2 875 0 6 232 siirtynyt Yht. 127 16 367 402 21 256 Taulukko 17. Toimintamenomomentin 30.01.03 tulo- ja menojakauma Talousarviossa tulokertymäksi arvioitiin 83 000 euroa ja toteuma oli 401 704. Talousarviossa ei oltu vielä huomioitu 1.1.2009 MMM:stä Maville siirtyneiden teurasruhojen luokituksen luokituksen ja punnituksen valvonnan hallinnointi. Teknisen tuen kirjauskäytännössä tehtiin muutos v. 2009 alussa, mistä lähtien teknisen tuen menot nettoutettiin toimintamenomomentille. Suurin syy siirtyneen erän määrään on, että henkilötyövuositoteuma suuresta vaihtuvuudesta johtuen jäi n. 9 htv alle raamin. Myös alueellistamisen lisäkulut siirtyvät suureksi osaksi vuodelle 2010. Siirtyneen erän määrää kasvatti myös peruslohkojen tunnistusjärjestelmän osalta Kartturi-projekti, joka viivästyi toimitusvaikeuksien vuoksi. Ajantasaistuksen kehitystyön aloitusta jouduttiin siirtämään vuodelle 2010 toimittajan resurssipulan vuoksi.