Energiatehokkaan rakentamisen driverit it ja markkinoiden pullonkaulat J i Ni i Jyri Nieminen VTT
Mikä on matalaenergiatalo? VTT: Matalaenergiatalon tilojen lämmitysenergiankulutus on vähintään 50 % pienempi kuin Suomen rakentamismääräyskokoelman vähimmäisvaatimusten mukaan toteutetun ns. normitalon RakMK:Suunnitteluratkaisun ominaislämpöhäviö on korkeintaan 60% vertailuratkaisun ominaislämpöhäviöstä 2
Energiatehokas rakentaminen Kokonaisuuden suunnittelu ja rakentaminen Hyvä lämmöneristys Lämmön talteenotto ilmanvaihdosta Laadukas rakentaminen Ulkovaipan ilmanpitävyys Energiatehokkaat t laitteet, t kodinkoneet k ja valaistus Kosteusriskien hallinta: Suunnittelu kuivumisen varalle Paloturvallisuus Hyvä sisäilmasto => Energiatehokkuus ei ole materiaalisidonnaista 3
Esimerkkejä: Kokonaiskulutuksen minimointi Pietarsaari IEA5 (1993): ET = A Tilojen lämmitys 80% pienempi kuin tavanomaisessa Ostetun lämmitysenergian kulutus 13 kwh/m 2 Kokonaiskulutus 75% pienempi kuin tavanomaisessa Ostetun energian kokonaiskulutus 48 kwh/m 2 Keinot ostetun energian pienentämiseksi Maalämpö Aurinkolämpö Aurinkosähkö 4
Teollinen rakentaminen MERA kerrostalojärjestelmä, Espoo (2006): ET = A Kaukolämmön kulutus 70% pienempi i kuin tavanomaisessa Keinot Räätälöidyt, teolliset ratkaisut Rakentamisprosessi i Uusi ikkunateknologia Huoneistokohtainen i ilmanvaihtolämmitys iht lä it Urakoitsija: energiatehokkuuden lisäkustannus < 2% 5
Nykytila Energiatehokkaita rakennuksia on kehitetty systemaattisesti tti ti ja tekniset t ratkaisut t ovat olemassa Sitra lämpötaloustutkimus (1970-luku), ktm energiatutkimus (1980- luku), ETRR & LVIS2000 & Raket (1990-luku), Cube (2000-luku) Energiatehokkaita rakennustason ratkaisuja ei kuitenkaan ole tarjolla eikä niitä osata vaatia => markkinat eivät toimi. 6
Lähde: Pekka kalliomäki, YM, Energiatehokkuusdirektiivi Suomessa 7
Ristiriitaiset viestit Teollisuus: Tiukka määräysohjaus vähentää kulutusta valtakunnan tasolla mutta myös innovaatioita paikallisella tasolla Taloteollisuus: Määräysohjaus on ainoa tie energiatehokkuuteen - kilpailutilanne ei häiriydy Ympäristöministeriö: Määräykset osoittavat minimitason, jolla voi rakentaa - Lähitulevaisuuden kiristykset? 8
Energiatehokkuus - markkinatilanne Hukatut mahdollisuudet Rakennuksia koskevat energiamääräykset Euroopan tiukimpia 20 vuotta sitten Nykyiset ja uudet määräykset ä eivät ohjaa energiatehokkuuteen t Energiatehokkuus ja energiatodistus: A-luokan raja löysä Kehittymättömät markkinat Kilpailu hinnalla ja mielikuvilla Teollisuuden vanhentuneet toimintamallit Ostajan osaaminen Kuumilla markkinoilla kysyntä ei kohtaa tarjontaa Energiatehokkuuden kustannusvaikutukset t k t pienet Kustannusperusteinen takaisinmaksuaika < 6 vuotta Piilevä kysyntä kasvaa Passiivitalot 9
Energiatehokkuuden taloudelliset hyödyt y Matalaenergiatalo on tavanomaiseen pientaloon nähden: * Hankintakustannuksiltaan -5... +5 % verrattuna tavanomaiseen * Elinkaarikustannuksiltaan 10... 25 % edullisempi * Elinkaaritaloudeltaan 30... 50 % parempi Lähde: Ekotehokkaan pientalon ja pientaloalueen malliratkaisut. VTT 2007 Energiatehokkuuden kustannusvaikutus Pois jätetyn lämmitysjärjestelmän kustannussäästö Kusta annus [ /m²] Passiivinen Talo integroidulla talotekniikalla Kustannukset yhteensä energiakustannus lisäinvestointikustannus 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Tilojen lämmitys kwh/(m²a) Lähde: Passivhaus Institut Darmstadt 10
Muutoksia tulevaisuudessa - pullonkauloja Suunnittelu Kokonaisuuden hallinta = > lisääntyvä suunnitteluyhteistyö y Suunnittelu käyttäjän/omistajan asettamia toimivuusvaatimuksia vasten Panostus prosessin alkupäähän Rakenteet Kasvava eristyspaksuus => uudet liitosdetaljit Tarve kokonaan uusille rakenneratkaisuille kasvaa Investoinnit tuotantolinjoihin Energiatehokkuus muuttaa totuttuja järjestelmäratkaisujaj j Järjestelmät yksinkertaistuvat, osat vähenevät Perinteinen lämmönjako liian raskas pienelle lämmöntarpeelle (passiivitalo) it Pienet lämpötilaerot: säädön ja toimilaitteiden tarkkuusvaatimukset kasvavat, mitoitusosaamisen merkitys kasvaa Reitityksen merkitys kasvaa 11
Lämpöhäviöt pienenevät Muutoksia tulevaisuudessa - pullonkauloja Rakennusten aikavakiot kasvavat Säädön ja ohjauksen tulee ottaa huomioon prosessin pidemmät viipeet Säädön älykkyyden tarve kasvaa Ennakoivaa säätöä, simulointi kytkeytyy rakennuksen säätöjärjestelmään Tilojen käyttö, lämpötilat ja niiden ennusteet otettava entistä tarkemmin huomioon Automaatiojärjestelmistä integroituja tietojärjestelmiä Seurantajärjestelmät, j mittarointi, trendit => tietoa eri toimijoille Ohjaus ja säätö tarpeen mukaan: lämpötila, ilmanvaihto, valaistus Raportoiva rakennus, seurantadatasta muokataan informaatiota Alan osaamisen tarve kasvaa 12
Arvonmuodostus Arvoketju Arvoajurit Strategiatt t Osaaminen Tuotantolähtöinen Rakentamisaika Markkinajohtajuus Tuotannon ohjaus ja Nopeus Tuotannon tehokkuus yksinkertaisuus Tuotannon joustavuus Kustannusten Kehityksen nopeus Tuotannon luotettavuus minimointi Vaihto-omaisuuden Logistiikka Tavoitehinta minimointi Alihankinta Logistinen osaaminen Toimitusketjun integrointi Loppuasiakas- Tarpeiden tunnistaminen Lähellä asiakkaita Asiakkaan lähtöinen Tuotteisiin liitetyt palvelut Palvelualttius ymmärtäminen Kaupanteon helppous Luotettavuus Hyvien asiakkaiden Uskottava toimija Räätälöinti tunnistaminen Nopea ongelmien ratkaisu Markkina- Tarpeiden ennakointi Segmentointi Asiakkuuden lähtöinen Tuotteisiin liitetyt palvelut Brandi ymmärtäminen Kaupanteon helppous Räätälöinti Markkinasegmenttien Hinta/laatu Joustavuus tunnistaminen Toimivuus Asiakassuhteet Asiakkuusprosessien hallinta Emory University & VTT/Erabuild - Plug and play & VTT/asukastarpeita vastaava yhdyskunta 13
Tekniset esteet Markkinatilanteesta aiheutuvat esteet Suunnitteluyhteistyön puute ja rakentamisprosessin epäyhtenäisyys Rakentaminen ei tähtää kokonaistoimivuuteen, rakennusprosessin alussa loppukäyttäjää ei tunneta Taloudellisen arvon elin- kaarimittarien puute Päätöksenteon, mallinnuksen, arvioinnin ja suunnittelun työkalujen puute Tiedon ja sovellusten yhteensopimattomuus Teollisen matalaenergia- ja moduulirakentamisen tuotteet puuttuvat (poikkeuksiakin on, esim. MERA-konsepti) Määräysohjauksen puute Kysynnän ja tarjonnan a vastaamattomuus Vaativa asiakkuus ei toteudu, haluttomuus panostaa suunnitteluun Elinkaariajattelun puute Markkinatoimijoiden asenteet, mielikuvamarkkinointi Asiakastarpeita vastaava rakentaminen mielletään keskiarvorakentamista kalliimmaksi Korkeasuhdanne: kauppa käy tavanomaisilla ratkaisuilla Rakennusten arvonkehitys paikkariippuvaista ii i toimivuutta ei arvosteta Uusien rahoitusmallien puute Rakenteelliset esteet Loppuasiakkaan tarpeiden huono tunteminen Teollisuuden muutosvastarinta tuotantolähtöisessä toimintaympäristössä Kilpailutilanne ylläpitää vanhaa ja joustamatonta toimintakulttuuria ja -rakenteita Alan osaamisessa ja koulutuksessa puutteita Asiakaskunnan osaaminen ostajina Suunnittelun, rakentamisen ja asumisen konservatiivisuus Palvelutarjonnan puute PK-sektorin innovaatiotoiminnan t i i tukeminen matalaa rakennusalalla 14
Uudet ohjauskeinot - nykyisten toimintamallien analyysi YM rakentamiskäytäntö ekotehokkuus KTM energiantuotanto ja käyttö uusi liiketoiminta STM hyvinvointi ja terveys OM koulutus, osaaminen Osaaminen koulutus ja tutkimus käytäntö, media Palvelujen infrastruktuuri informaatiomekanismit uusi liiketoiminta uudet palveluyritykset Veturiasiakkaat ja tuottajat uudet toimintamallit Kannustimet ohjauksen lokalisointi, avustukset hintojen karkaamisen esto Lainsäädäntö & tulkinta viranomaisohjaus (minimi) kunnat (profiloituminen) 15
Tavoite: Tietoiset kuluttajat ohjaavat energiatehokkaan rakentamisen markkinoita Sosio-ekonominen juurruttaminen heikosti kehittyvillä markkinoilla! Ominaisuusperustaiset kokonaisratkaisut liiketoiminnan perustaksi myös rakennusalalla Paikalliset ohjauskeinot aluebrandien rakentamiseksi k i Suotuisa kehitysympäristö uusille toimintamalleille (julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö) 16
Jyri.Nieminen@VTT.FI 17