ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA tammikuu 2008 sama pelikenttä kaikille. - EK:n Leif Fagernäs sivut 6-7 energiasektorin tulevaisuuden haasteet Uusiutuvan energian osuus EU:n jäsenmaiden energiankulutuksesta tulisi nostaa 20 prosenttiin 2020 mennessä. CleanteCh houkuttelee pääomasijoittajia Pohjoismaissa syntyvät energiateknologia-alan yritykset menestyvät yleensä erinomaisesti. itämeri on ylensyönyt Itämerta rasittaa pitkäaikainen ihmisen toiminta. Sen kuntoa voidaan kuitenkin parantaa pienilläkin teoilla. energiatehokkaampaa talorakentamista Matalaenergiatalo ja ilmalämpöpumppu ovat kannattavia valintoja energiansäästöön. jouhevampaa pullonpalautusta Pullonpalautusautomaattien nopeus ja lajittelutekniikka ovat kehittyneet viime vuosina. Sivut 4 Sivut 7 Sivut 8-9 Sivu 10-11 Sivut 11
2 YmpäRistÖteknoloGia ilmoitusliite pääkirjoitus Kuva: sitra, KuvaaJa timo heikkala ILMOITUSLIITE Tammikuu 2008 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA Sama pelikenttä kaikille. Ympäristöliiketoiminnan kasvumahdollisuudet on vihdoin otettu Suomessakin vakavasti ja ympäristösektorilla toimivat yritykset ovat päässeet hyvään kasvuvauhtiin. - EK:n Leif Fagernäs SIVUT 8-9 ENERGIASEKTORIN TULEVAISUUDEN HAASTEET Uusiutuvan energian osuus EU:n jäsenmaiden energiankulutuksesta tulisi nostaa 20 prosenttiin 2020 mennessä. Sivut 4 CLEANTECH HOUKUTTELEE PÄÄOMASIJOITTAJIA Pohjoismaissa syntyvät energiateknologia-alan yritykset menestyvät yleensä erinomaisesti. Sivut 7 ITÄMERI ON YLENSYÖNYT Itämerta rasittaa pitkäaikainen ihmisen toiminta. Sen kuntoa voidaan kuitenkin parantaa pienilläkin teoilla. Sivut 8-9 ENERGIATEHOKKAAMPAA TALORAKENTAMISTA Matalaenergiatalo ja ilmalämpöpumppu ovat kannattavia valintoja energiansäästöön. Sivu 10-11 JOUHEVAMPAA PULLONPALAUTUSTA Pullonpalautusautomaattien nopeus ja lajittelutekniikka ovat kehittyneet viime vuosina. Sivut 11 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA on Mediaplanetin tuottama teemalehti, JoKa ilmestyy Kauppalehden yhteydessä 31.1.2008 tavoittaen 208 000 lukijaa. Maailmanlaajuiset ympäristöhaasteet toimivat veturina eikä haasteiden odoteta ainakaan pienenevän. Ympäristömarkkinat ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa. Tulevaa ennakoivat mm. riskirahoittajien liikkeet maailmalla. Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä Cleantech nousi Pohjois- Amerikassa kaikkein suurimmaksi pääomasijoittamisen alueeksi. Nämä panostukset tulevat pian ulos uusina teknologioina ja markkinavaltauksina. Markkinakehitys vaatii nyt seurantaa. Suomessa Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin käynnistäminen tulee olemaan tänä vuonna merkittävä avaus hajanaisen ympäristöliiketoiminnan yhteistyön lisäämiseksi ja kuvan kirkastamiseksi. Ympäristöala tarvitsee pitkäjänteistä ja nimenomaan yritysvetoista markkinoiden ja liiketoimintojen kehittämistä. Elinkeinoelämän keskusliiton helsinki TUkhOlMA lontoo zürich MAdrid OslO kööpenhamina Berliini AMsTerdAM MilAnO dublin TAllinnA BrYssel new YOrk VArsOVA MAlMÖ www.mediaplanet.com päivälehden ulottuvuus ja ammattilehden keskittyneisyys avaus liiketoiminnan kasvun ja kansainvälistämisen edistämiseksi tällä alueella on tervetullut. Tärkeä muutos meillä on myös herääminen ilmastonmuutoksen haasteiden mukana tuomiin ja puhtaiden teknologioiden tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin, mutta myös huomion kiinnittyminen perinteisen ympäristötekniikan kehittämiseen. Ympäristöyritysten liitto rakentaa klusteriyhteistyötä jätehuoltoalalla ja vesiliiketoimintakin on selkeästi herännyt ruususen unestaan. Puhtaan veden merkitys on korostumassa maailmalla ja siitä on saatu muistutus myös kotimaassa. Oulun CE- WIC-hanke ja Tekesin vesiohjelma tulevat panostamaan merkittävästi vesiteknologian kehittämiseen lähivuosina. Nämä ohjelmat, meneillään olevien ympäristöteknologian ja energiateknologian kansallisten ohjelmien sekä käynnistyvän energiaja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän kanssa tuovat merkittävästi lisää kasvun edellytyksiä alalle. Teknologian kehittämisen ohella tarvitaan lisää panostusta kaupallistamiseen ja ponnistuksia uusien toimintamallien käyttöönottoon ja markkinoiden avaamiseen. Vesien käsittelyn ulkoistamisessa ollaan saamassa vähitellen päätä auki sekä teollisuudessa että kuntasektorilla. Lähiajan haasteeksi muodostuu monien ohjelmien keskinäinen koordinointi. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi voisi tarjota pyöreän pöydän yhteispelin rakentamiseksi. Jukka Noponen Sitra, Ohjelmajohtaja, Energiaohjelma projektipäällikkö: anna Marjanen, anna.marjanen@mediaplanet.com, 09-56584021 toimittajat: Juhani nurmi, päivi Remes, päivi piispa, päivi surakka tuotantopäällikkö: nora helanto, nora.helanto@mediaplanet.com, 09-56584032 taitto: Mikko hänninen, mikko.hanninen@mediaplanet.com, 09-56584033 jaetaan kauppalehden välissä: 31.1.2008 lisätietoja suomi mediaplanet oy:n teemalehdistä: 09-5658400 suomi Mediaplanet oy, unioninkatu 18, 00130 helsinki Kannen Kuva: ek, KuvaaJa Juha salminen sisältö Pääkirjoitus... 2 Kohti parempaa energiatehokkuutta teollisuudessa...4-5 Energiasektorin tulevaisuuden haasteet... 4 Tulevaisuuden energia tuotanto monimuotoista... 5 Energia- ja ilmasto-osaamisesta teollisuudelle uusi tukijalka...6-7 reach-kemikaalirekisteröinti koskee laajaa yritysjoukkoa...6-7 cleantech houkuttelee pääomasijoittajia... 7 itämeri on ylensyönyt...8-9 Pietarin jätevedet puhdistuvat... 9 Öljynkuljetusalusten kunto on parantunut... 9 Taloudellista lämpöä ja sähköä yhteistuotannolla...10 Energiatehokkaampaa talorakentamista... 10-11 Sopeutumista uusiutuvan energian haasteisiin... 10-11 Toimiva pullonpalautus edesauttaa kierrätystä ja kaupankäyntiä... 11
ILMOITUSLIITE YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA 3 Yhteistyöllä kansainväliseen kasvuun Suomen ympäristöalan osaaminen on maailmalla huippuluokkaa. Joidenkin menestyneiden huippuyritysten varjoon on kuitenkin jäänyt merkittävä joukko pk-yrityksiä, joilta kanava kasvaville kansainvälisille markkinoille on jäänyt löytymättä. Syynä on yleensä ollut resurssien, kontaktien tai investointien puutteellisuus. Nyt tätä haastetta on lähdetty kohtaamaan mittavalla, koko Suomen kattavalla yhteistyöllä. Kuopion, Oulun, Uudenmaan ja Lahden seutujen osaamiskeskukset muodostavat yhdessä Suomen ympäristöteknologian osaamisklusterin, jonka tavoitteena on muun muassa auttaa pk-yrityksiä etabloitumaan globaaleille markkinoille. Suomessa on perinteisesti tehty arvokasta innovatiivista työtä ympäristöteknologian alalla. Jotain on kuitenkin puuttunut, mistä osoituksena on se, että Suomessa lasketaan olevan 1.500 ympäristöalan yritystä, joista kuitenkin vain harva on yltänyt saavutuksiin kansainvälisillä markkinoilla. Suurin osa yrityksistä on pieniä tai keskisuuria, mikä saattaa aloitteellisuuden ja joustavuuden muodossa olla myös Suomen etu kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Kansallinen ympäristöteknologian osaamisklusteri tarjoaa ratkaisuksi tiivistä yhteistyötä ja yhteistä päämäärää verkostoitumalla. Keskinäinen avunanto on oleellinen osa myös osaamisen ylläpitämisessä ja innovaatioiden kehittämisessä, siksi mukana toiminnassa ovat sekä valtio, korkeakoulut tutkimuslaitoksineen että elinkeinoelämä pääomasijoittajineen. Klusterin alueellista koordinointia johtavat teknologiakeskukset: Technopolis Oyj Oulussa, Teknologiakeskus Teknia Oy Kuopiossa, Green Net Finland ry Uusimaalla ja Lahden tiedeja yrityspuisto Oy Lahdessa, jossa FT Mari Pantsar-Kallio toimii myös klusterin johtajana. Kansainvälistyminen on klusterin ensisijainen ajatus. Käytännössä se tarkoittaa päämäärätietoista suuntautumista sinne, missä ympäristön ongelmat ovat suurimmat. Osaamistamme ilma- ja vesisektorin tutkimuksessa ja liiketoiminnassa sekä ympäristömonitorointiin liittyvissä kysymyksissä tarvitaan kehittyvillä markkinoilla, muun muassa Kiinassa ja Venäjällä. Näille markkinoille pääseminen on kuitenkin pk-yrittäjälle haasteellista. Me tarjoamme heille käytännön ratkaisuja ja isompien yritysten vetoapua, kertoo Pantsar-Kallio. Toisaalta Suomi on oiva paikka kehittää liiketoimintaa ympäristöalalla myös ulkomaalaisille yrittäjille. Haluamme houkutella heitä sijoittamaan Suomeen. Suomen talouden uusi tukijalka on muodostumassa cleantech-toiminnasta. Kansallisen ympäristöteknologian osaamisklusterin toiminnassa on aktiivisesti mukana jo reilusti yli 100 ympäristöalan yritystä ja joukon odotetaan kasvavan voimakkaasti. Lisätietoja: Suomen ympäristöteknologian osaamisklusteri Johtaja FT Mari Pantsar-Kallio, GSM 050 402 6919 e-mail: mari.pantsar-kallio@lahtisbp.fi Projektipäällikkö Johanna Kilpi-Koski, GSM 050 400 0793 e-mail: johanna.kilpi-koski@lahtisbp.fi Mari Pantsar-Kallio ohjaa Suomen ympäristöteknologian osaamisklusteria, joka tähtää voimakkaasti kansainvälisyyteen. Puhdas Itämeri Jätevesistä voidaan poistaa nykyteknologialla olennainen osa Itämeren rehevöitymistä aiheuttavista ravinteista. John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hanke vie kemiallisen fosforinpoiston Pietarin suurimmille jätevedenpuhdistamoille. Lokakuussa 2007 käynnistettiin fosforinpoisto Pietarin suurimmalla jätevedenpuhdistamolla, ja työ jatkuu Pietarin muilla puhdistamoilla. Uusia kohteita valmistellaan. Rajat ylittävän, konkreettisen ympäristöhankkeen suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Tukensa hankkeelle ovat antaneet Aktia, ArtPrint, Cargotec, Castrén & Snellman, Fake Graphics, FIM, Fortum, Helsingin Sanomat, Huvudstadsbladet, JCDecaux, John Nurminen Oy, Kemira, Koneen säätiö, Kärkimedia, Lemminkäinen, MTV, Nokia, Nurminen Logistics, Radio Nova, SanomaWSOY, SEB, Suomen Messut, Taivas, TeliaSonera, Ympäristöministeriö, Ålandsbanken sekä lukuisat yksityishenkilöt. Työ jatkuu. Kiitos.. Kuva: Jukka Nurminen, Abyss Art Oy
4 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ILMOITUSLIITE Kohti parempaa energiatehokkuutta teollisuudessa Kuva: TALVIVAARA Teollisuudessa toteutetaan ja etsitään jatkuvasti uusia keinoja paremman energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Taajuusmuuttaja on yksi suosituimmista menetelmistä. Teksti: Juhani Nurmi Taajuusmuuttaja on tehoelektroniikkalaite, jota käytetään usein ohjaamaan teollisuuden selvästi yleisintä sähkömoottorityyppiä eli oikosulkumoottoria tilanteissa, joissa kuormituksen vaihtelut ovat suuria. Taajuusmuuttajaa käyttämällä sähkömoottori saadaan pyörimään prosessin tarpeen mukaisella nopeudella, jolloin energiaa kuluu prosessissa huomattavasti vähemmän. Prosessien energiatehokkuuden kulmakiviä ovat ammattitaitoinen suunnittelu, toteutus ja käyttö. Taajuusmuuttajan etuja ovat ennen kaikkea mahdollisuus portaattomaan säätöön ja energian säästöön. Teollisuuden kestosuosikki Teollisuuden energiatehokkuuden yksikönpäällikkö Hille Hyytiä Motiva Oy:stä muistuttaa, että teollisuuden uudet energiatehokkuussopimukset allekirjoitettiin joulukuussa. - Taajuusmuuttajia on käytetty teollisuudessa jo vuosikausia prosessien säätöön ja tarpeettoman energiankäytön vähentämiseen. Tulee kuitenkin selvittää tapauskohtaisesti, mihin taajuusmuuttaja soveltuu ja lisäksi tulee aina tarkastella kokonaisuuksia energiatehokkuuden optimoimiseksi. Hyytiän mukaan tyypillisiä sovelluksia taajuusmuuttajien käytössä ovat mm. pumppu- ja puhallinkäytöt, kompressorit, hissit, kuljettimet, sovellutukset paperikoneissa ja laivojen potkureissa. Energiankäytön optimointia Suomessa toimii kaksi maailmanlaajuisesti merkittävää taajuusmuuttajavalmistajaa. Kansainvälisen monialakonsernin ABB:n taajuusmuuttajavalmistus sijaitsee Helsingissä. Vaasassa pääkonttoriaan pitävä Vacon Oyj on viime vuosina voimakasta markkinakasvua tehnyt suomalaisvalmistaja. Vacon on vallannut uusia markkinoita Euroopassa, Aasiassa (erityisesti Kiina ja Intia) sekä Yhdysvalloissa. Venäjä ja Etelä- Amerikka ovat myös tulossa vauhdilla mukaan. Vacon Oyj:n varatoimitusjohtaja Heikki Hiltusen mukaan taajuusmuuttajan edut tulevat parhaiten esille isoissa sähkömoottoreissa. - Mitä isompi moottori, sitä suuremman säästön voi saavuttaa taajuusmuuttajalla. Sillä voi optimoida hyvin energiankäyttöä, eikä näköpiirissä ole toistaiseksi mitään korvaavaa teknologiaa. Taajuusmuuttajien monipuolisuutta Hiltunen sanoo, että taajuusmuuttajien markkinat ovat maailmalla tasaisen varmassa nousussa. - Globaalit markkinat kasvavat noin 8-10 prosentin vuositahdilla. Lisäksi taajuusmuuttajien monipuolisuus paranee koko ajan. Niitä käytetään nykyään mm. tuuli- ja aurinkovoimaloissa. Automaatioaste lisääntyy jatkuvasti, mikä parantaa merkittävästi prosessin laatua, nopeutta ja tehokkuutta. Hiltunen mainitsee yhtenä tuoreena esimerkkinä Talvivaaran kaivoksen Sotkamossa. - Toimitamme parhaillaan rakenteilla olevaan Talvivaaran nikkelikaivokseen yli 300 taajuusmuuttajaa, joiden kokonaisteho on noin 37 MW. Taajuusmuuttajamme on suunniteltu kestämään kuumia, likaisia ja pölyisiä olosuhteita. Toimitettavissa laitteissa käytetään ATEX-sertifioitua, täysin sisäänrakennettua termistorituloa, joka on kehitetty räjähdysalttiisiin tiloihin sijoitettujen moottoreiden lämpötilan valvontaan. Moottorin lämpötilan valvonta on vaatimus räjähdysalttiissa ympäristöissä, kuten esimerkiksi kaivosteollisuudessa, Heikki Hiltunen sanoo. Energiasektorin tulevaisuuden haasteet Suomi on moneen muuhun EU-maahan verrattuna edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan uusiutuvan energian osuutta voidaan Suomessa nostaa vielä noin neljä prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennessä, mutta tämä edellyttäisi isoja investointeja. Teksti: Päivi Remes Toimintaympäristömme on muuttunut ja muuttuu edelleen, kun tietoisuus ilmastonmuutoksesta kasvaa. On selvää, että energiayhtiöiden on huomioitava tämä toiminnassaan ja pyrittävä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä niin uusiutuvan energian avulla kuin muillakin keinoin. Suomi pärjää hyvin kansainvälisissä vertailuissa monipuolisen energiantuotantorakenteensa ansiosta; hyödynnämme myös tehokkaasti sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa. - Uusiutuvan energian osuus on Suomessa korkea. Meillä hyödynnetään paljon puupolttoaineita ja vesivoimaa, myös tuulivoimakapasiteetti on kasvussa, kertoo Energiateollisuus ry:n johtaja Jukka Leskelä. - Investoinnit uusiutuvaan energiaan sekä muut tavat vähentää päästöjä kiinnostavat koko ajan enemmän. On kuitenkin selvää, että energiantuotannossa tarvitaan lähivuosikymmeninä edelleen fossiilisia polttoaineita. Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet eivät ole rajattomat, muistuttaa Energiateollisuuden sähköntuotannon asiantuntija Niina Honkasalo. EU:n kovat tavoitteet EU:n viime maaliskuisen päätöksen mukaan uusituvan energian osuus jäsenmaiden energiankulutuksesta tulisi nostaa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. - Tämä on todella kova tavoite. Nyt uusiutuvan osuus on energian loppukulutuksesta laskettuna unionissa 8,5 prosenttia. Ratkaisevassa asemassa ovat isot jäsenmaat, joissa uusiutuvan energian osuus on vielä hyvin alhainen. Jos ne eivät onnistu nostamaan osuutta 20 prosentin tienoille, unioni ei pääse tavoitteeseen. Suomessa uusiutuvan energian osuus on jo nyt 28 prosenttia energian loppukulutuksesta, sanoo Honkasalo. Tällä hetkellä Suomessa edistetään uusiutuvaa energiaa päästökaupan lisäksi investointituilla ja sähköntuotannon verohelpotuksilla. - Jotta uusiutuvaa energiaa voitaisiin lisätä huomattavasti nopeammin kuin nyt, nykyinen muutaman kymmenen miljoonan euron tukibudjetti tulisi moninkertaistaa, ja tukea tulisi myöntää muillekin kuin uuden teknologian hankkeille, Leskelä ja Honkasalo laskevat. Yhtenä mahdollisuutena he näkevät myös kansallisen sähköntuotannon sertifikaattijärjestelmän, jossa huomioitaisiin suomalainen toimintaympäristö. Uutta lisää, vanhaa tehokkaammin - Uusiutuvan energian lisäystä voidaan Suomessa tehdä esimerkiksi puupolttoaineiden osalta, ennen kaikkea hakkeeseen pohjautuvassa sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa, 28 % Suomessa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta Honkasalo toteaa ja lisää samaan hengenvetoon: uusiutuva energia on tärkeä keino kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, mutta sen lisäksi on muitakin keinoja kuten energiatehokkuuden parantaminen, ydinvoima sekä tulevaisuudessa myös hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Energiateollisuus korostaakin halukkuuttaan olla mukana kehittämässä Suomen energiajärjestelmää niin, että uusiutuvan energian osuutta voidaan lisätä vaarantamatta energiajärjestelmän luotettavuutta ja kustannustehokkuutta.
ILMOITUSLIITE YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA 5 Tulevaisuuden energiatuotanto monimuotoista Rakenteilla olevaan Talvivaaran nikkelikaivokseen toimitetaan yli 300 taajuusmuuttajaa, jotka on suunniteltu kestämään kuumia, likaisia ja pölyisiä olosuhteita. Teksti: Päivi Remes Energiaturvallisuus ja ilmastonmuutoksen torjuminen nähdään Fortumissa tärkeiksi tulevaisuuden energiatuotannon lähtökohdiksi. Fortumin teknologiapäällikkö Petra Lundström uhkuu uusiutuvaa energiaa visioidessaan tulevaisuuden energiatuotantoa aina vuoteen 2050 asti; silloin Lundström liikkuu sähköautolla ja lämmittää ja sähköistää asuntoaan puhdasta vetyä käyttävällä polttokennolla. - Jotta ilmastonmuutosta voidaan jarruttaa, tulisi 50 tai 100 vuoden päästä energiatuotantojärjestelmän olla täysin päästötön, Lundström laskee. Hän korostaa kuitenkin samanaikaisesti energiatehokkuuden parantamisen tärkeyttä. tuotantomuotojen tehokkaampaan, ja toki myös päästöttömämpään käyttöön. Fuusioenergiaa ja polttokennoja Uusiutuvan energian laajamittainen lisääminen edellyttää vakaata ja pitkäjänteistä, markkinaehtoisuuteen perustuvaa energiapolitiikkaa. Fortum on osallisena useassa eri energiateknologiakehityshankkeessa ja -tutkimusprojektissa. Yhtiössä nähdään tärkeäksi, ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi, energiaturvallisuus, eli riippumattomuus muutamien maiden tuontienergiasta. Siksi uusien uusiutuvien energiamuotojen kehityksen rinnalla tärkeäksi koetaan myös ydinenergian rooli. - Tuulivoimaa on kehitelty jo pitkään, mutta uutta on aaltovoiman, Uutta on aaltovoiman ja pohjaaaltojen hyödyntämisen laajamittainen tutkiminen. - Tulevaisuuden uudet energiantuotantomallit vaativat paljon aikaa, eri valtioiden yhteisiä ponnisteluja ja massiivisia investointeja ennen hyödynnettäväksi päätymistään, ja siksi onkin aivan välttämätöntä panostaa samanaikaisesti nykyisten energiaja myös pohja-aaltojen hyödyntämisen laajamittainen tutkiminen. Biomassan käyttö ja sen lisääminen energianlähteenä korvaamaan fossiilisia polttoaineita on meillä jo pitkällä. Hiilidioksidin talteenottamisesta olemme myös kiinnostuneita, vaikkei Suomen maaperä sen varastointiin olekaan suotuisa, kuten esimerkiksi Norjassa. Näemme kuitenkin, että hiilidioksidin kuljettaminen tulevaisuudessa tapahtuu putkistojen välityksellä, jolloin Suomellakin on mahdollisuus päästä siihen osalliseksi, sanoo Lundström. Aurinkosähkön ja fuusioenergian valjastaminen kotitalouksien hyödynnettäväksi siintävät vielä hyvin kaukana tulevaisuudessa, mutta esimerkiksi polttokennojen yleistyminen voi tapahtua jo lähivuosikymmeninä. Tornion Outokummun teräsmiehet puhtaassa nousukiidossa Ruostumaton teräs on nykyaikaisen yhteiskunnan keskeinen materiaali ja sitä tarvitaan tulevaisuudessa jopa nykyistä enemmän. Torniossa olisi rahkeita kasvuun, mutta se edellyttää EU:n päästökauppajärjestelmän uudistumista. Outokummun toimitusjohtaja Juha Rantanen. Outokummun toimitusjohtaja Juha Rantanen edustaa yhtä suurta suomalaista yritystä, joka on jo vuosia panostanut tosissaan ympäristö- ja energiatehokkuuteen. Ruostumattoman teräksen valmistusketjussa tärkeätä roolia näyttelevä Tornion ferrokromitehdas käynnisti toimintansa vuonna 1968, 40 kilometrin päässä raaka-ainelähteestä eli yhtiön kromikaivoksesta. Ferrokromia kannattaa nimittäin tuottaa siellä, missä on kromivaroja. Tornion ferrokromitehdas on Outokummun tärkein ferrokromilähde. - Olisikin järkevää laajentaa Tornion ferrokromitehdasta, jotta voisimme siellä valmistaa ympäristö- ja energiatehokkaasti koko konsernin tarvitseman ferrokromin. Tänä päivänä emme kuitenkaan rohkene tätä päätöstä tehdä, koska epävarmuus tulevista päästöoi keuksien ja sähkön hinnoista tappaa investoinnin kannattavuuden, Rantanen toteaa. Teräskuonasta uusia tuotteita Outokumpu on viime vuosina satsannut useita miljoonia euroja hyödyntääkseen teräskuonan käyttöä uusiotuotteissa. Outokummun Sheffieldissä Iso-Britanniassa toimivan terästehtaan puhdistettua teräskuonaa käytetään tien rakennukseen ja asvaltin runkoaineena. Tornion tehtaiden teräskuonasta valmistettiin toissa vuonna 111 000 tonnia mineraalituotteita erilaisiin rakennuskohteisiin. Näiden sivutuotteiden hyödyntämisen lisäksi Outokummussa panostetaan jatkuvasti myös valmistusprosessien energiatehokkuuden kasvattamiseen. - Kehittämämme ferrokromin valmistusmenetel mä on ylivoimaisesti tehokkain käytössä oleva prosessi koko maailmassa. Tornion tuotanto ei kuitenkaan riitä tehtaillemme Ruotsiin ja Englantiin, joten sinne ostamme ferrokromin markkinoilta, Rantanen kertoo. Kuluttajakin vaikuttaa - Tornion ferrokromitehtaan tuotannon lisääminen on myös keino taistella ilmastonmuutosta vastaan, jos vaihtoehtona on tuottaa ferrokromia maissa, joissa käytetään paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia fossiilisia energialähteitä kuten esimerkiksi Etelä-Afrikassa ja Kazakstanissa, Rantanen muistuttaa. Myös me kuluttajat vaikutamme valinnoillamme ilmastonmuu tokseen. Hankittaessa keittiöön seuraavan kerran uutta kattilaa, kannattaa valintaa miettiä. Ostaako Suomessa energiatehokkaasti ja pienin päästöin valmistetusta, hyvästä ruostumattomasta teräk sestä tehty kattila vai vastaavanoloinen tuote, joka on valmistettu Kiinassa tehdystä ruostumattomasta teräksestä, eikä ehkä yhtä energiatehokkaasti?
6 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ILMOITUSLIITE Kuva: EK, KUVAAJA JUHA SALMINEN Energia- ja ilmasto- teollisuudelle uusi Ilmastonmuutoksen tiedostaminen ja asennoituminen päästöjen vähentämiseen on ensimmäinen askel. Päästöt vähenevät konkreettisin keinoin: toimintatapoja muuttamalla, ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja kehittämällä uutta osaamista. Kuluttajien ja energiateollisuuden roolit ovat tässä yhtä tärkeitä, mutta parhaimmillaan ns. cleantech-osaamisestamme voi tulla teollisuudellemme uusi, erittäin tärkeä tukijalka. Teksti: Päivi Remes Yhä useampi suomalainen satsaa tälläkin hetkellä elämäntaparemonttiin tavoitteenaan laihtua ja elää tervellisemmin. Vointi kohenee pienemmällä kaloritankkauksella ja hyötyliikuntaa lisäämällä. Samoin reagoi ympäristö: tehokkaampi energiankäyttö pienemmin päästöin tuottaa tuloksia hitaasti, mutta varmasti. - Kulutuskäyttäytymisen ohjaus tulee tapahtumaan yhä enemmän myös säädöksiin ja hintamekanismiin pohjautuen, kertoo EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs. Energiaa meidän on jatkossakin saatava - kilpailukykyiseen hintaan, mutta puhtaammin. Ilmastonmuutoksen torjunnassa suomalaisen energiateollisuuden vahvuus on korkealla tasolla olevan energiateknologiaosaamisen jatkuva kehittäminen. Puhtaan, korkeateknologia-suomen maineesta sekä energia- ja ilmastoosaamisesta onkin mm. EK:n ja Sitran mukaan kehitettävissä Suomelle erittäin vahva liiketoiminta-alue, jonka vientiponnisteluihin kannattaa panostaa nyt tosissaan, sillä cleantechmarkkinat kasvavat todella nopeasti. 24. vuosikerta www.automaatiovayla.fi Automaatioväylä Oy, Asemapäällikönkatu 12 B, 00520 Helsinki, puh. 0201 981 220, office@atu.fi REACH-kemikaalirekisteröinti koskee laajaa yritysjoukkoa Kemikaaliviraston aineiden esirekisteröintiaika on kesäkuusta joulukuuhun. Siitä myöhästyminen tai poisjääminen voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Teksti: Päivi Remes Kannattaa tarkistaa yrityksiä varten perustetusta REACH-neuvonnasta, mitä velvoitteita uusi asetus tuo yrityksen toiminnalle. Rekisteröinti koskee myös omaan käyttöön EU:n ulkopuolelta - Jotta yrityksillä on aidot toimintamahdollisuudet, tarvitsemme oikeudenmukaisuuteen perustuvaa kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Kansainvälisillä markkinoilla kilpailevilla yrimaahantuotuja kemikaaleja ja aineseoksia. Myöskin koneissa, laitteissa ja vastaavissa tuotteissa tuotavat aineet kuuluvat rekisteröinnin piiriin. Euroopan unionin uusi kemikaaliasetus (REACH-asetus) astui voimaan 1. kesäkuuta
ILMOITUSLIITE YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA 7 osaamisesta tukijalka Kuva: WINWIND OY Cleantech houkuttelee pääomasijoittajia Jotta yrityksillä on aidot toimintamahdollisuudet, tarvitsemme oikeudenmukaisuuteen perustuvaa kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Ympäristöteknologia- eli cleantech-alan yritykset kasvavat vauhdilla ja kiinnostavat pääomasijoittajia. tyksillä tulee olla tasapuoliset päästövelvoitteet eli sama pelikenttä kaikille: näin alhaisten ympäristövaatimusten maissa toimivat yritykset eivät saisi kilpailuetua. Tarvitsemmekin kansainväliset vertailuperusteet, joilla paitsi kannustetaan tehottomampia toimijoita investointeihin, myös konkreettisesti palkittaisiin hyvästä suoritustasosta ja vähäpäästöisyydestä. Keinojen valikoimaa ilmastonmuutoksen hillinnässä tulee tarkistaa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs. Julkiset hankinnat esimerkkeinä Ympäristöliiketoiminnalla tarkoitetaan liiketoimintaa, johon liittyy ympäristöä säästävä elementti. Tyypillisinä esimerkkeinä ovat jätevesilaitos tai tuulivoimala. Kotimarkkinoilla valtiovallan panostus innovaatioita tukevaan rahoitusjärjestelmään sekä innovatiivisten, ympäristöystävällisten ratkaisujen suosiminen julkisissa hankinnoissa olisivat selviä edelläkävijän askeleita, jotka noteerattaisiin myös viriävien kansainvälisten yhteistyöprojektien ydinjoukkoa valittaessa. - Mm. kehitysmaiden energiateollisuuden investointitarve tulee olemaan valtava tuotantoineen, jakeluineen ja kunnossapitoineen. Kokonaan eri asia on sitten, kuka sen rahoittaa, Fagernäs toteaa. Järkiperäistä tehostamista Visioitaessa lähitulevaisuuttamme energiankulutuksen tehostamisen suhteen, Fagernäs näkee selvästi kuluttajan roolin päätöksentekijänä korostuvan. - Viihde-elektroniikan valmistuksessa kuluu saman verran energiaa kuin lentoliikenteessä. Kulutuskäyttäytymisen ohjaus tulee tapahtumaan yhä enemmän myös säädöksiin ja hintamekanismiin pohjautuen. Liikennesäädösten lisäksi kotitalouksien sähkönkulutukselle tulee säädöksiä ja vapaa-ajan vietto esimerkiksi paljon energiaa kuluttavissa kohteissa, kuten kylpylä- ja hiihtokeskuksissa tulee yhä hintavammaksi. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole heikentää ihmisten hyvinvointia, vaan pyrkiä turvaamaan se. Elämäntaparemontti antaa parhaimmillaan huimasti lisäenergiaa uusien luovien ratkaisujen kehittämiseen. Teksti: Päivi Piispa Suomalaisten ympäristöteknologia-alan yritysten kirjo on moninainen. Maassamme on muun muassa tuulivoimaloita, energianmittausjärjestelmiä, lietteenkäsittelyjärjestelmiä, kaasuvoimaloita, jätteenkäsittelyjärjestelmiä, sähköajoneuvoja ja puujätteiden käsittelyjärjestelmiä valmistavia yrityksiä. Ala kasvaa nopeasti ilmastonmuutoksen noustua tapetille julkisessa keskustelussa ja kiinnostaa pääomasijoittajia sen miljardien eurojen potentiaalin takia. Pääomasijoittajaa tarvitaan usein jo yrityksen alkavan kasvun vaiheessa. Silloin yrityksen oma tulorahoitus ei vielä riitä kasvuun, vaan tarvitaan ulkopuolista pääomaa, Teollisuussijoitus Oy:n johtaja Mika Räsänen kertoo. Teollisuussijoitus on valinnut salkkuunsa muun muassa oululaisen Winwind Oy:n, joka valmistaa tuulivoimaloita. Sen tarina on tyypillinen: ympäristöteknologia-alan yritykset syntyvät usein ideasta, joka on muhinut yrittäjän päässä jo vuosien ajan. Yrittäjä on saattanut työskennellä alalla jo vuosia, ja tehnyt keksinnön, jota haluaa kehittää omassa yrityksessään. Tuloksena Winwindin tapauksessa on Suomen johtava tuulivoimaloiden valmistaja ja kokonaistoimittaja. Sinänsä ympäristöteknologia-ala on usein perinteistä yritystoimintaa: valmistetaan koneita tai laitteita. Kuitenkin alalla vaadittavaa tietotaitoa on harvalla suoraan koulun penkiltä, vaan tällä alalla tiimit ovat kokeneita ja yrittäjien ikä ylittää usein 40 vuotta. Vaikka yritys on nuori, takana on usein kokenut, markkinat ja tuotteet tunteva tiimi, Räsänen sanoo. Pääomasijoittaja sitoutuu yritykseen yleensä 3-5 vuodeksi. Räsäsen mukaan tärkein sijoituskriteeri on yrittäjätiimi, joka lähtee kehittämään liiketoimintaa. Hyvä tiimi voi saada hieman heikommankin bisnesidean menestymään, mutta huono tiimi voi pilata loistavan bisnesidean, Räsänen kertoo. Alan kysyntä kasvaa jatkuvasti Suomessa syntyvät yritykset tekevät usein pilottihankkeen kotimaassa, mutta suuntaavat välittömästi sen jälkeen kansainvälisille markkinoille. Suomen markkinat eivät riitä yrityksille, ja tuotteiden kansainvälinen kysyntä on kova. Uusia, vakavasti otettavia ympäristöteknologia-alan yrityksiä syntyy Pohjoismaissa noin kymmenen vuodessa. Ne menestyvät yleensä erinomaisesti; vuotuinen kasvu voi olla jopa 400 500 prosenttia. Räsänen uskoo kasvun jatkuvan myös tulevaisuudessa. Uusia teknologioita on pakko tuoda käyttöön jatkuvasti. EU antaa koko ajan uusia määräyksiä ja Kioton sopimus kiristää vaatimuksia, Räsänen sanoo. TOMRA KaupanMaailma W 124x H90 corrected.qxd 23.01.2008 15:05 Page 1 2007. Se uudistaa perusteellisesti menettelyt, joilla kemikaalien käytöstä aiheutuvat riskit arvioidaan ja poistetaan. Kemikaalilainsäädännön yhtenä päätavoitteena on ennalta ehkäistä kemikaaleista aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja. Toiminnanharjoittajien tulisi mm. luopua kaikkein vaarallisimpien kemikaalien käytöstä ja valita mahdollisuuksien mukaan käyttöönsä pienintä vaaraa aiheuttava kemikaali tai kokonaan muu menetelmä. Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) ovat yhdessä perustaneet REACHneuvontapalvelun, josta yritykset voivat tiedustella asetuksen soveltamisalasta ja sen tuomista uusista velvoitteista, kertoo SYKEn kemikaaliyksikön ylitarkastaja Heikki Salonen. Kemikaaliviraston ylläpitämään REACH-järjestelmän tietokantaan rekisteröidään aineet, joita valmistetaan tai tuodaan maahan EU:n ulkopuolelta. Tällaisia kemikaaleja on käytössä Euroopassa noin 30 000 ja luku kasvaa vuosittain n. 300:lla. Rekisteröinnit toteutetaan vaiheittain vuosina 2008-2018. Siirtymäaikoja pääsee kuitenkin hyödyntämään vain siinä tapauksessa, että hoitaa esirekisteröinnin ajallaan. Rekisteröimättömiä aineita ei saa valmistaa eikä tuoda maahan. - Oleellista alkuvaiheessa onkin selvittää, onko rekisteröintivelvollinen sekä muistaa esirekisteröinnin kuuden kuukauden ajankohta, kesäkuusta joulukuuhun, Salonen neuvoo. www.reachneuvonta.fi Ratkaisu jokaiseen myymälään! Juomatölkkien haittavero poistui ja kierrätysmuovipulloista tuli pantillisia 1.1.2008 lähtien. Oletko valmis? Tarjoa asiakkaillesi paras palautusjärjestelmä! Oy Tomra Ab, Elannontie 5, 01510 Vantaa, Puh. 09 825 4820, Fax 09 825 48210, www.tomra.fi TOMRAn patentoiman Sure Return TM tunnistustekniikan avulla automaatti hyvittää oikean summan asiakkaalle estäen samalla väärinkäytökset. OIKEAT HYVITYSSUMMAT ASIAKAS- YSTÄVÄLLINEN JA NOPEA ESTÄÄ VÄÄRIN- KÄYTÖKSET
8 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ILMOITUSLIITE 8 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ILMOITUSLIITE Itämeri Teksti: Päivi Piispa Viime vuosikymmeninä ihmisten toiminta on vaikuttanut Itämeren tilaan niin voimakkaasti, ettei täyttä palautumista luonnontilaan voida saavuttaa. Siksi nyt mietitään, miten hyvään kuntoon Itämeri voidaan saada erilaisilla toimenpiteillä. Nyt pyritään noin 1930 1950-lukujen Itämereen: veden tulisi olla kirkasta, jotta valo voi tunkeutua mereen ja sinileväkukinnot ja klorofyllituotanto vähentyisivät, Ympäristöministeriön ylitarkastaja Saara Bäck kertoo. Tilanne on ajautunut näin pahaksi, koska Itämereen on erityisesti joutunut hyvin suuri määrä ravinteita ja haitallisia aineita, jotka ovat kertyneet ja rikastuneet meren ekosysteemissä ja eliöissä. Valuma-alueelta tulevat ravinteet aiheuttavat rehevöitymistä, joka on Itämeren suurin ongelma. Voisi sanoa, että Itämerelle on tarjoiltu vuosikymmenet liikaa ruokaa eli ravinteita, jotka näkyvät rehevöitymisilmiöinä, kuten sinilevälauttoina, hapettomien pohjien lisääntymisenä, kalakantojen muutoksina ja lajien häviämisenä. Itämeri sairastaa, koska se on syönyt liikaa, Bäck kertoo. Kaikki rantavaltiot ja kauempana valuma-alueella sijaitsevat valtiot kuormittavat ravinteillaan Itä- M&A Due Diligence -palvelut Ympäristöselvitykset yritys- ja kiinteistökauppoihin» Lupa-asiat» Ympäristövastuut» Historiaselvitykset» Ympäristöriskien luokittelu» Kustannusarviot» Vastuut kolmansille osapuolille 50 vuoden kokemuksella kuudessa maanosassa Helsinki 09 5617 210 Turku 02 2840 300 Tampere 03 2346 200 Oulu 08 5303 012 info@golder.fi www.golder.fi
ILMOITUSLIITE YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA 9 Kuva: Jade Colley on ylensyönyt Itämerta rasittaa pitkäaikainen ihmisen toiminta eikä luonnontilaista merta voida enää saavuttaa. Sen kuntoa voidaan kuitenkin parantaa pienilläkin teoilla. Öljynkuljetusalusten kunto on parantunut Teksti: Päivi Piispa Itämerellä kuljetettiin vuonna 2007 noin 140 000 miljoonaa tonnia öljyä. Määrän uskotaan kasvavan 250 000 miljoonaan tonniin vuoteen 2015 mennessä. Kuljetusmäärien kasvaessa on melko todennäköistä, että jonkin tyyppinen onnettomuus tapahtuu Itämerellä ja tästä syystä merikuljetusten turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota, Ympäristöministeriön ylitarkastaja Saara Bäck kertoo. Pietarissa on pitkälle toistakymmentä jätevedenpuhdistamoa, joista jo seitsemällä käytetään tai testataan kemiallista puhdistusta biologisen tukena. Jos kaikki Pietarin jätevedet puhdistettaisiin tehokkaasti, se poistaisi noin 30 prosenttia Suomenlahden vuotuisesta ulkoisesta fosforikuormasta. Operointiyhtiö LLC Ecovod arvioikin tällä hetkellä kaikkien Pietarin puhdistamoiden toimintaa ja ravinteiden poistoa, mutta nyt meneillään olevat toimenpiteet tulevat saamaan aimerta. Suurin osa Itämeren fosforikuormituksesta tulee Puolasta, joka on vankka maatalousmaa ja vastaa 46 prosenttia koko kuormituksesta. Merialue ei puhdistu, jollei ulkoista kuormitusta vähennetä. Se on ainoa lääke, vaikka vaikuttaakin vähitellen, Bäck sanoo. Jokainen voi vaikuttaa Merialue ei puhdistu, jollei ulkoista kuormitusta vähennetä. Se on ainoa lääke, vaikka vaikuttaakin vähitellen. Itämeren puhdistamiseksi on tapahtumassa paljon toimenpiteitä. Pietarin jätevedenpuhdistamoiden toiminta on suuri etappi. EUmaiden vesiensuojelua säätelevät monet direktiivit ja meriensuojelun tehostamiseen on hyväksytty Euroopan meristrategiadirektiivi. Itämeren suojelukomission HELCOMin piirissä on juuri hyväksytty toimenpideohjelma, johon valtioiden toivotaan sitoutuvan. ma-asunnon jätevedenpuhdistuksesta tai osallistutko vaikkapa Itämeri-työn tukemiseen rahallisesti. Pienetkin asiat vaikuttavat kokonaisuuteen positiivisesti. On täysin mahdollista, että meren kirkkaus voisi parantua ja levien kukinnot vähentyä. Tie Itämeren parantumiseen on pitkä, mutta työ kannattaa, Bäck sanoo. Alusten kunto on viime vuosina kuitenkin parantunut niin voimakkaasti, että onnettomuuden mahdollisuus on erittäin pieni. Merenkulkulaitos tarkastaa 25 prosenttia kaikista ulkomaanliikenteen aluksista, ja jos vika on vakava, alus pysyy satamassa niin kauan, kunnes vika on korjattu. Näiden pysäytysten määrä on laskenut huomattavasti 10 15 vuoden aikana, joten alusten kunto on parantunut merkittävästi. Öljy-yhtiöt, jotka antavat rahdin kuljetettavaksi, varmistavat huolella, että alukset ovat hyvässä kunnossa. Niiden ei kannata kuljettaa öljyä aluksella, joka pysäytetään vikojensa vuoksi. Öljy-yhtiöt ymmärtävät itse, ettei heillä ole varaa suureen öljyonnettomuuteen; kansainvälinen paine on liian kova, Merenkulkulaitoksen meriturvallisuusjohtaja Paavo Wihuri kertoo. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n säädökset muun muassa kaksoisrungosta ovat parantaneet öljynkuljetusten turvallisuutta merkittävästi. Yksirunkoisilla aluksilla ei saa kuljettaa rahtia Itämerellä enää vuonna 2010. Kaksoisrungot ovat jo tähän mennessä estäneet onnettomuuksien jälkiseuraamuksia. Alusten kunto ja turvallisuus ovat parantuneet niin paljon, että olisi hämmästyttävää, jos Itämerellä tapahtuisi vakava öljyonnettomuus. Kehitys menee jatkuvasti eteenpäin kaikissa Itämeren maissa, ja asenteissa on tapahtunut suuria muutoksia viimeisen 4-5 vuoden aikana, Wihuri sanoo. Pietarin jätevedet puhdistuvat Pietarin jätevesiä puhdistetaan tehokkaasti jo joillakin jätevedenpuhdistamoilla. Edistysaskeleet ovat olleet suuria, mutta paljon on vielä tehtävää. Teksti: Päivi Piispa Yksittäinen kansalainenkin voi vaikuttaa Itämeren kuntoon. Voit valita, miten käyttäydyt rannalla lomanviettäjänä tai veneilijänä, matkustatko laivoilla, kuinka hyvin huolehdit lokaiseksi positiivisen vaikutuksen vasta pitkällä aikavälillä, konsultti Seppo Kiiskinen kertoo. Kemira on ollut Venäjän markkinoilla jo noin kymmenen vuoden ajan ja ajanut kemiallisen jätevedenpuhdistuksen käyttöönottoa eri tahojen kanssa. Tänä aikana on saatu paljon aikaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Lounaisessa ja keskeisessä puhdistamossa on onnistuttu pääsemään kansainväliselle tasolle jätevedenpuhdistuksessa. Puhdistetun jäteveden fosforipitoisuus on alhainen ja typen osalta puhdistustulos erittäin hyvä. Projektit ovat jo parantaneet Itämereen kulkeutuvan veden laatua huomattavasti, Kemiran Helena Lähteenmäki kertoo. Jatkossa tarvitaan vielä monia toimenpiteitä puhdistetun jäteveden laadun parantamiseksi. Lähteenmäen mukaan muissakin maissa kuin Venäjällä on huomattu, ettei näihin asioihin tartuta rivakasti ennen kuin valtio sitä vaatii. Pohjoismaissa jätevedenpuhdistuksen kehittäminen on aloitettu jo 1960-luvulla ja tapahtunut pikku hiljaa. Venäjälläkin edistys tulee tapahtumaan askel askeleelta. Ympäristötietoisuus maassa on kuitenkin lisääntynyt, Lähteenmäki kertoo. Itämerellä kuljetettiin vuonna 2007 noin 140 000 miljoonaa tonnia öljyä
10 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ILMOITUSLIITE Taloudellista lämpöä ja sähköä yhteistuotannolla Oman asunnon lämmitysmuoto kannattaa harkita tarkkaan. Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto tuovat sekä edullisuutta että ympäristöystävällisyyttä. Energiatehokkaampaa talorakentamista Rakentamisen energiatehokkuus on tullut yhä ajankohtaisemmaksi. Matalaenergiatalo ja ilmalämpöpumppu ovat kannattavia valintoja jatkuvaan energiansäästöön. Teksti: Juhani Nurmi Nykyisessä energiantuotannossa etsitään jatkuvasti yhä tehokkaampia muotoja. Kaukolämmitys on kohonnut suomalaisten taajamien suosituimmaksi lämmitysmuodoksi. Sillä on kaikki edut puolellaan: kaukolämpö pitää ympäristön puhtaana, lisää asumisviihtyvyyttä ja säästää energiaa sekä samalla ilmastoa. - Suurin säästö kuluttajalle syntyy, kun kaukolämpö tuotetaan yhteistuotannossa sähkön kanssa. Siinä säästyy aina yli kolmannes polttoainetta verrattuna erillisenä tuotettuun sähköön ja lämpöön, sanoo Helsingin Energian lämmöntuotannon johtaja Veikko Hokkanen. Tätänykyä jo 2,5 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa. Noin 95 prosenttia asuinkerrostaloista ja puolet rivitaloista sekä valtaosa julkisista ja liikerakennuksista ovat kaukolämmitettyjä. Suurimmissa kaupungeissa (esim. Helsinki, Espoo ja Vantaa) markkinaosuus on yli 90 prosenttia. Kaukolämmön edelläkävijämaa Kaukolämpöä saadaan lämpöä ja sähköä tuottavista lämmitysvoimalaitoksista ja lämpökeskuksista. Kun sähköä tuotetaan voimalaitoksessa, syntyy myös lämpöä, joka lämmitysvoimalaitoksessa otetaan talteen. Tämä energia siirretään asiakkaille kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. - Kaukolämpö ja yhteistuotanto ei ole kuitenkaan mikään uusi keksintö. Esimerkiksi Salmisaaren voimalaitos otettiin käyttöön jo v. 1957. Kuitenkin yhteistuotantokaukolämpö on yhä ylivertainen puhtaudeltaan moneen muuhun energiamuotoon verrattuna. Euroopan mittakaavassa Suomea voidaan pitää edelläkävijänä kaukolämmön käytössä, Hokkanen sanoo. 2,5 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa. Teksti: Juhani Nurmi Energian hinnan kallistuessa monet miettivät huokeampia keinoja asumiseen. Hyvä ratkaisu voi olla vaikkapa matalaenergiatalo. Kyseessä on rakennus, joka paremman rakentamisen ansiosta kuluttaa korkeintaan puolet normaalin talon käyttämästä energiasta. Matalaenergiatalojen suunnittelun lähtökohta on kestävä kehitys. Tavoitteena on, että energiaa, sähköä sekä vettä kuluu vähemmän, ja uusiutuvaa energiaa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. VTT:n tutkimukset ovat osoittaneet, että matalaenergiatalolla saavutetaan Suomessa vähintään 40-50 prosentin säästöt energian ja veden käytössä verrattuna tavanomaiseen rakennukseen. Rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja kustannukset ovat huomattavasti keskimääräistä pienemmät. Lämmöneristyksellä säästää paljon - Matalaenergiataloa rakentaessa tulee satsata seinien ja ikkunoiden hyvään eristykseen. Talon tulee olla ilmatiivis ja koneellisessa ilmanvaihdossa on oltava tehokas lämmöntalteenotto. Vielä tehokkaammat passiivienergiatalot ovat jo näköpiirissä, sanoo asiantuntija Kimmo Rautiainen Motiva Oy:ltä. - Matalaenergiarakentaminen nostaa rakennuskustannuksia 5.000 10.000 euroa. Investoinnin takaisinmaksuaika on 6-10 vuotta energiansäästön ansiosta. Talon elinkaaren aikana säästö kasvaa todella mittavaksi. Kimmo Rautiainen suosittelee ilmalämpöpumpun (ILP) yhdistämistä sähkölämmitykseen, etenkin parhaillaan vallitsevina leutoina talvina. - Parasta siinä ovat matalat investointikustannukset, asennettuna n. 1.500-2.500 euroa. Ilmalämpöpumpulla voi säästää satoja euroja vuodessa, ja se maksaa itsensä takaisin noin 4-5 vuodessa. Ilmalämpöpumpun suosio kasvussa Kylmämyynnin myyntiryhmän päällikkö Mika Liikonen Onninen Oy:ltä korostaa myös matalaenergiatalojen energiasäästeliäisyyttä. Hän suosittelee erityisesti sähkölämmityksen ja ilmalämpöpumpun yhteiskäyttöä. - Ilmalämpöpumpulla saavutetaan asumisessa tavallista huokeammat käyttökustannukset. Sen asennus ja käyttö on helppoa. Niiden suosio on ollut Suomessa kasvussa, vuonna 2006 niitä myytiin maassamme jopa yli 30.000 kpl, Liikonen tähdentää. Kaikista EU:n maista Suomen markkinat ovat kasvaneet suhteessa kaikkein Sopeutumista uusiutuvan energian EU:n uudet ilmastopäätökset edellyttävät päättäväistä siirtymistä uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Teollisuuden ja liikenteen päästöt ovat erityistarkastelussa. Teksti: Juhani Nurmi Euroopan Unionin tekemät päätökset uusiutuvasta energiankäytöstä asettavat jokaiselle EU-maalle suuren haasteen. Teollisuuden ja liikenteen päästöt ovat nyt erityistarkastelussa tavalla, joka vaikuttaa myös yksittäisen kansalaisen verotukseen mm. päästöjen ja polttoaineen osalta. - Siirtyminen biopolttoaineisiin ei ole se kaikkein edullisin tapa vähentää päästöjä tai edes liikenteen päästöjä, vaikka joku voisikin ehkä niin helposti luulla, sanoo KTM:n ylitarkastaja Jukka Saarinen. - Tulee muistaa, että biopolttoaineiden lisäkustannukset ovat edelleen vahvasti sidoksissa raakaöljyn hintaan. Epäilyjä raaka-aineiden riittävyydestä Saarisen mukaan ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet eivät juurikaan vähennä päästöjä, koska niiden tuotanto aiheuttaa verrattain paljon hiilidioksidipäästöjä. Toisen sukupolven biopolttoaineet edustavat koostumukseltaan laajaa raaka-ainepohjaa, tosin mediassa on jo nostettu esiin vahvoja epäilyjä noiden raaka-aineiden riittävyydestä. Maailmalla voidaan kuitenkin käyttää etanolin kaltaisten biopolttoaineiden valmistukseen monia erilaisia raaka-aineita, kuten esimerkiksi peltokasvien syötäväksi kelpaamattomia osia. - Toisen sukupolven biopolttoaineissa on tapahtunut aika paljon kehitystä viime aikoina. Niissä on myös potentiaalia suurempiin päästövähennyksiin, vaikka ne ovatkin kalliita valmistaa. Eettistä keskustelua - Raaka-aineiden käytöstä on käyty jopa eettistä keskustelua. Monet tahot pelkäävät, että kehitysmaiden kannalta kallisarvoisia ruoka-aineita tuhlataan biopolttoaineiden valmistukseen. Toisaalta ekologista huolta aiheuttavat myös suunnitelmat laajentaa biopolttoaineiden tuotantoa trooppisten sademetsien alueilla, Jukka Saarinen tähdentää. Lisää uusia EU-direktiivejä on tulossa koskien uusiutuvia polttoaineita. Bioenergia edustaa Suomessa lähes 90 prosenttia uusiutuvista energialähteistä. Tavoite vuodelle 2010 on, että uusiutuvien energialähteiden
Kuva: lammi-kivitalo (lyhty) ilmoitusliite YmpäRistÖteknoloGia 11 toimiva pullonpalautus edesauttaa kierrätystä ja kaupankäyntiä rakentamisen energiatehokkuutta Matalaenergiatalo ja ilmalämpöpumppu ovat hyvä yhdistelmä energiansäästöön. Matalaenergiatalo käyttää korkeintaan puolet normaalin talon käyttämästä energiasta. Matalaenergiarakentaminen nostaa rakennuskustannuksia 5.000-10.000 euroa (mutta maksaa itsensä takaisin noin 4-5 vuodessa). suomen markkinat ovat kasvaneet suhteessa kaikkein voimakkaimmin kaikista eu:n maista. ilmalämpöpumppuun ja sähkölämmitykseen on saatavissa myös etähallintajärjestelmä. lisää aiheesta: MediaPlanetin Uusi koti -teemaliitteessä 21.3. Kauppojen pullonpalautusjärjestelmä toimii parhaimmillaan joustavasti. Pullojen materiaalivirrat voivat olla viikottain määrältään hyvin suuria. teksti: juhani nurmi Kaupassa käydessä pullonpalautus koetaan usein tuskalliseksi velvollisuudeksi. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Maksetaanhan palautetuista pulloista asiakkaalle takaisin myös niistä kuuluva panttiarvo. - Suurimpiin kauppoihin kohdistuvat pullojen ja tölkkien materaalivirrat ovat volyymiltään melkoisia. Isossa kaupassa kuten meillä käy viikottain maksavia asiakkaita jopa suurehkon kaupungin asukasmäärän verran. Kaupan logistiikan kannalta on järkevää ottaa vastaan myös asiakkaan tuoma kierrätysmateriaali, jolloin kuljetusautot kulkevat aina täysinä edestakaisin, sanoo diplomikauppias Heimo Välinen Espoon K-supermarket Seilorista. jouhevampaa pullonpalautusta Kuvat: MiKaela KatRo voimakkaimmin, vaikka eniten ilmalämpöpumppuja käytetään Ruotsissa. - Matalaenergiatalojen ja ilmalämpöpumppujen suhteen Suomesta löytyy paljon kehittyneitä ratkaisuja. Tällainen yhdistelmä nostaa paitsi kiinteistön arvoa, tuo myös itse asumiseen runsaasti lisämukavuutta ja käyttäjäystävällisyyttä. lämmityksen säätelyä etäteitse Ilmalämpöpumppuun ja sähkölämmitykseen on saatavissa nykyään myös etähallintajärjestelmä. Ensto Electric Oy:n tuotekehityspäällikkö Kimmo Mettiäisen mukaan tällainen ratkaisu on erityisen hyvä vapaa-ajan haasteisiin asuntoihin (esim. kesämökki), joissa ei oleskella jatkuvasti. - Etähallintalaite tuo turvallisuutta asumiseen pitkällä tähtäimellä, ja säästää myös roimasti lämmityskustannuksia. Kun peruslämpöarvo on asetettu, järjestelmä valvoo lämmön kulkua. Kun ollaan asunnolta poissa, lämpötila asetetaan yleensä tavallista alemmaksi lämmityskulujen säästämiseksi. Jos ollaan menossa vaikkapa kesämökille, oman kännykän tulossa -komennolla mökki saadaan nopeassa tahdissa lämpötilaltaan asuttavaan kuntoon. - Järjestelmä on viritetty yksinkertaiseksi, ja se hälyttää omistajan mikäli lämpötila yllättäen laskee asunnossa jostain syystä, Mettiäinen kuvailee. Kaikkien asianomaisten kannalta on tärkeää, että pullonpalautus sujuu mahdollisimman jouhevasti. - Kauppiaalla tulee olla toimiva järjestelmä, jossa on riittävästi pullonpalautusautomaatteja jonojen ehkäisemiseksi, Välinen kertoo. Pullonpalautuslaitteiden kehitykseen Seilorin diplomikauppias on suhteellisen tyytyväinen. Kaupan logistiikan kannalta on järkevää ottaa vastaan myös asiakkaan tuoma kierrätysmateriaali. Kuva K-supermarket seilorista. - Pullonpalautusautomaattien nopeus ja lajittelutekniikka ovat nykyään aivan eri tasolla kuin vielä muutama vuosi sitten. Tosin myymälöille tekniikan lisääntyminen tuo tullessaan myös lisää huollettavaa, vaikka osin huoltotoiminta ja päivitykset voidaankin suorittaa etäyhteyksien avulla. Kauppiaan näkökulmasta olisi toivottavaa, että panimot ja Alko voisivat karsia eri pakkauskokoja ja materiaaleja. Tuolloin koko palautusprosessista saataisiin yksinkertaisempi ja käyttövarmempi. edistyneempää tekniikkaa Laitteistovalmistaja Tomra Oy:n myyntipäällikkö Juha Virtasen mukaan pullonpalautustekniikassa on tapahtunut selvää kehitystä. - Kun pulloja alettiin vastaanottaa automaattisesti, ainoa tunnistusmenetelmä oli pakkauksen muototunnistus. Matkan varrella mukaan on tullut painon- ja metallintunnistus sekä EAN-koodinluku. Muitakin menetelmiä on tutkittu, mutta niitä kehitellään jatkuvasti. Etenkin elektroniset juomapakkauskohtaiset tunnisteet tulevat jatkossa entistä houkuttelevammiksi, kunhan tekniikka vain kehittyy edullisemmaksi. Virtasen mielestä myös ympäristöarvojen ja kierrätyksen huomioiminen on alalla tärkeää. - Arvomme edellyttävät ympäristöarvojen huomioimisen organisaatiomme kaikilla tasoilla. Esimerkiksi asennusten yhteydessä toimitamme käytöstä poistuvat vanhat pullonpalautuslaitteistot ympäristöministeriön määrittelemään jatkokäsittelyyn, jossa materiaalit ja komponentit uusiokäytetään. osuus sähköntuotannosta olisi noin 30 prosenttia. - Suomi ei ole onneksi yksin haasteidensa kanssa. Mm. Yhdysvallat ja Kiina tulevat lähitulevaisuudessa liittymään entistä laajemmalla rintamalla biopolttoaineiden valmistajien joukkoon. pulloja palauttamaan Biopolttoaineista siirtyminen biopolttoaineisiin ei ole kaikkein edullisin tapa vähentää päästöjä. ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden tuotanto aiheuttaa verrattain paljon hiilidioksidipäästöjä. Toisen sukupolven biopolttoaineissa on potentiaalia suurempiin päästövähennyksiin, vaikka ne ovat kalliita valmistaa. Jotkut tahot pelkäävät, että kehitysmaiden kannalta kallisarvoisia ruoka-aineita tuhlataan biopolttoaineiden valmistukseen. Bioenergia edustaa suomessa lähes 90 % uusiutuvista energialähteistä. Pullojen ja tölkkien viikottaiset materaalivirrat kauppoihin ovat volyymiltään melkoisia. kauppiaalla on oltava riittävästi pullonpalautusautomaatteja jonojen ehkäisemiseksi. Pullonpalautusautomaattien nopeus ja lajittelutekniikka ovat kehittyneet viime vuosina, mutta tekninen edistys tuo tullessaan myös enemmän huollettavaa. laitteistovalmistaja toivoo elektronisten juomapakkauskohtaisten tunnisteiden tuloa. Myös ympäristöarvot halutaan huomioida laitteistovalmistaja toimittaa käytöstä poistuvat vanhat pullonpalautuslaitteistot jatkokäsittelyyn.
12 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ILMOITUSLIITE Toimii liikkeellä Liikkuva työ tuottavaa liiketoimintaa Yrityksen henkilöstön työaika on joustavaa ja tehokkaampaa liikkuvaa työtä tukevien ratkaisujen avulla. Kokousten, projektien ja organisaatioiden johtaminen verkon yli on tätä päivää. Monikanavaisuus mahdollistaa reaaliaikaisen kontaktien hallinnan ja paremman asiakaspalvelun tuoden myös liikkuvat työntekijät osaksi palveluketjua. Verkkoon siirtyvä viestintä tehostaa toimintaa ja lisää yrityksen tuottavuutta. Elisa tarjoaa yrityksille tarpeiden mukaiset, toimivat ja turvalliset sähköiset viestintäpalvelut. www.elisa.fi/kanssakaymispalvelut