Vaasan hallinto-oikeus

Vaasan hallinto-oikeus Päätös 1(23) Antopäivä Päätösnumero 31.01.2019 19/0013/2 Diaarinumero 00951/17/5107 Asia Valitus ympäristölupa-asiassa Muutoksenhakija ja luvan hakija Asiaa koskeva aikaisempi päätös Westenergy Oy Ab, Mustasaari Länsi-Suomen ympäristökeskus on 17.6.2009 päätöksellään Dnro LSU-2008- Y-586 (111) myöntänyt Westenergy Oy Ab:n jätteenpolttolaitokselle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen ympäristöluvan Mustasaaren kuntaan, kiinteistölle 499-436-5-78. Toiminta on sijoitettava päätökseen liitetyn yleiskartan ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan ja toimintaa on harjoitettava päätöksen mukaisin lupamääräyksin. Päätös sisältää lupamääräykset 1-48, joista lupamääräykset 18 ja 23 kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: 18. Laitoksen saniteettivedet on johdettava yleiseen viemäriin. Laitoksen prosesseista muodostuvat, käsittelyä vaativat jätevedet johdetaan joko noin 10 m 3 säiliöön tai ne varastoidaan jätebunkkeriin ennen jätevesien hyötykäyttöä laitoksen muissa prosesseissa. 23. Polttolaitoksella syntyvän pohjatuhkan, kattilatuhkan ja savukaasupuhdistuksen jätteen saa luovuttaa vain sellaiselle vastaanottajalle, jolla on jätelain 15 :n mukainen hyväksyntä jätteen vastaanottamiseksi. Tuhkat ja savukaasupuhdistuksen jäte on kuljetettava tiiviisti suljetuissa säiliöissä siten, että niiden joutuminen ympäristöön estetään tehokkaasti. Pohjakuonan lastaus tulee tehdä sisätiloissa. Jätteiden kuljettaja tulee olla merkitty ympäristöhallinnon jäterekisteriin ko. jätelajin kuljettajana. Osoite Puhelin Telekopio Sähköposti Korsholmanpuistikko 43 02956 42611 02956 42760 vaasa.hao@oikeus.fi PL 204 65101 VAASA

2 (23) Päätös, johon on haettu muutosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 6.6.2017 Nro 56/2017/1 Aluehallintovirasto on myöntänyt Westenergy Oy Ab:lle ympäristöluvan toiminnan olennaiseen muuttamiseen lupahakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Muutos koskee kapasiteetin nostamista 200 000 tonniin vuodessa, omalla piipulla varustetun savukaasupesurin käyttöönottoa, lauhdevesien johtamista laitokselta jätevesiviemäriin sekä myöhemmin mahdollisesti käyttöön otettavaa lämpöpumppua. Hakijalle on myönnetty lupa seuraaviin uusiin EWC-koodin mukaisiin jätepolttoaineisiin: 02 06 02, 04 02 10, 04 02 21, 04 02 22, 12 01 05, 12 01 21, 17 09 04, 18 01 04, 19 08 01, 19 08 05, 19 08 09 ja 19 09 01 (12 kpl). Hakijalle on myönnetty lupa aloittaa toiminta ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisesti vakuutta vastaan muutoksenhausta huolimatta. Päätös sisältää lupamääräykset 4, 10, 18, 19, 19a, 21, 23a, 30, 33a, 35 ja 43a. Lupamääräykset 18, 19a, 23a, 33a ja 43a kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: 18. Laitoksen saniteettivedet on johdettava yleiseen viemäriin. Savukaasulauhduttimen lauhdevedet voidaan käsitellä ja hyödyntää kaukolämpövetenä tai biokaasulaitoksen prosessivetenä. Ne vedet, joita ei käsittelyn jälkeen hyödynnetä, on johdettava viemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamolle tai toimitettava muualle käsiteltäväksi. Viemäriin ei saa päästää vesiympäristölle vaarallisista ja haitallista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1 kohdassa A tarkoitettuja vaarallisia aineita. Viemäriin ei saa johtaa sellaisia jätevesiä, joista voi aiheutua vaurioita viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Öljynerottimen on oltava II-luokan öljynerotin. Yhteys jätevesiviemäriin on voitava sulkea onnettomuustapauksissa. Savukaasujen puhdistuksessa syntyvät jätevedet eivät saa viemäriin johdettaessa ylittää seuraavia raja-arvoja: Epäpuhtaus Kiintoaineksen kokonaismäärä Elohopea ja sen yhdisteet elohopeana (Hg) Kadmium ja sen yhdisteet kadmiumina (Cd) Tallium ja sen yhdisteet talliumina (Tl) Arseeni ja sen yhdisteet arseenina (As) Lyijy ja sen yhdisteet lyijynä (Pb) Kromi ja sen yhdisteet kromina (Cr) Kupari ja sen yhdisteet kuparina (Cu) Nikkeli ja sen yhdisteet nikkelinä (Ni) Sinkki ja sen yhdisteet sinkkinä (Zn) Päästöjen raja-arvot massapitoisuuksina suodattamattomissa näytteissä 95 % 30 mg/l 100 % 45 mg/l 0,03 mg/l 0,05 mg/l 0,05 mg/l 0,15 mg/l 0,2 mg/l 0,5 mg/l 0,5 mg/l 0,5 mg/l 1,5 mg/l

3 (23) Dioksiinit ja furaanit: jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) liitteen I mukaisesti määritettyjen yksittäisten dioksiinien ja furaanien summana 0,3 ng/l Päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, kun: - kiintoaineksen kokonaismäärän mittaustuloksista 95 % ja 100 % eivät ylitä edellä asetettuja raja-arvoja; - metallien mittaustuloksista enintään yksi vuodessa ylittää edellä asetetun raja-arvon. Tarkastelu on metallikohtainen; - yksikään dioksiinien ja furaanien mittaustuloksista ei ylitä edellä asetettua raja-arvoa. Jätevesien lämpötila ei saa viemäriin johdettaessa ylittää 40 C. Teollisuusjätevesien ja muiden tavanomaisista poikkeavien jätevesien johtamisesta kiinteistöltä viemäriin tulee olla voimassa vesihuoltolain mukainen teollisuusjätevesisopimus, jonka määräyksiä on edellä olevien raja-arvojen lisäksi noudatettava. Sopimuksesta on toimitettava jäljennös Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Laitoksen prosesseista muodostuvat, käsittelyä vaativat jätevedet voidaan johtaa joko säiliöön tai varastoida ne jätebunkkeriin ennen jätevesien hyötykäyttöä laitoksen muissa prosesseissa. 19a. Laitosalueen epäpuhtaille hulevesille taikka laitosalueella tapahtuvista vuodoista tai palonsammutustoimista peräisin oleville muille epäpuhtaille vesille on oltava allas tai säiliö, joka on riittävän suuri vesien säilyttämiseen. Epäpuhtaat vedet on säilytettävä siten, että ne voidaan tarvittaessa tutkia ja käsitellä. 23a. Savukaasun puhdistuksessa syntyvä liete luokitellaan lähtökohtaisesti vaaralliseksi jätteeksi (EWC-koodi 19 01 06*). Jäte on varastoitava siten, ettei varastoinnista aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Liete on toimitettava jätteenpolttolaitokselta sellaiselle vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. 33a. Savukaasulauhduttimen puhdistetusta jätevedestä on tehtävä vähintään seuraavat mittaukset: - kiintoaineksen kokonaismäärän mittaukset vuorokauden ajalta otetuista virtaukseen suhteutetuista edustavista näytteistä; - vuorokauden päästöjä edustavan näytteen kuukausittaiset, virtaukseen suhteutetut mittaukset metallipäästöistä ja niiden yhdisteistä (elohopea, kadmium, tallium, arseeni, lyijy, kromi, kupari, nikkeli ja sinkki); - dioksiinien ja furaanien mittaukset 12 ensimmäisen käyttökuukauden aikana vähintään kerran kolmessa kuukaudessa ja sen jälkeen vähintään kerran kuudessa kuukaudessa. Mittaukset on tehtävä vuorokauden päästöjä edustavista virtaukseen suhteutetuista näytteistä. Jätevesiviemäriin johdettavien jätevesien happamuutta (ph), lämpötilaa ja määrää on mitattava jatkuvatoimisesti. Muilta osin viemäriin johdettavien vesien laatua on tarkkailtava jätevesilaitoksen vaatimusten mukaisesti.

4 (23) 43a. Laitoksen tarkkailusuunnitelma on päivitettävä. Tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä savukaasulauhduttimen puhdistetuista jätevesistä viemäriin aiheutuvien päästöjen näytteenottokohdat, näytteenottomenetelmät, mittauskohdat, mittausmenetelmät, käytettävät analyysimenetelmät sekä mittaus- ja analyysimenetelmien herkkyydet ja epävarmuudet. Päivitetyssä tarkkailusuunnitelmassa on huomioitava myös jätelain (646/2011) 118 120 :ien vaatimukset. Tämän lupapäätöksen edellyttämillä muutoksilla päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle 31.12.2017 mennessä. Tarkkailua voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti: Lupamääräysten yleiset perustelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on katsonut, että muutetun toiminnan lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Jätteenpolttolaitoksella tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä, joten laitos täyttää ympäristönsuojelulain 52 :n 3 momentissa ja jätteenpolttoasetuksen 8 :ssä energiatehokkuuden osalta säädetyt vaatimukset. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 18 Määräys jätevesien johtamisesta on annettu, jotta voidaan varmistua siitä, ettei vesistä ole haittaa ympäristölle, viemäreille eikä vastaanottavan puhdistamon toiminnalle. Luvan saajan on oltava selvillä yleiseen viemäriin johdettavista tavanomaisesta poikkeavista jätevesistä ja osaltaan huolehdittava siitä, että jätevedet tarvittaessa esikäsitellään. Päästörajat savukaasulauhduttimien jätevesien sisältämille haitta-aineille on asetettu jätteen poltosta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) mukaisesti. Lauhdevedet on hyväksytty johdettavaksi 19.12.2016 toimitetun muutoshakemuksen mukaisesti hyötykäyttöön tai viemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamolle. Vaasan Vesi on lausunnossaan todennut, että puhdistamolla on mahdollisuus ottaa vastaan savukaasupesurilta johdettava jätevesi puhdistamon yleisten toimitusehtojen mukaisesti hakijan esittämän määrän mukaisesti. Lauhdeveden hyötykäytön takia todellinen viemäriin johdettava määrä on arvioitu olevan pienempi kuin ilmoitettu enimmäismäärä 10 m 3 tunnissa tai 240 m 3 päivässä. Lämpöpumpun mahdollinen käyttöönotto lisää jonkin verran syntyvän lauhteen määrää, mutta laskee lauhdeveden lämpötilaa.

5 (23) Lupamääräys 19a Määräys on uusi ja perustuu jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) 4 :ään. Lupamääräys 23a Hakijan mukaan savukaasun puhdistuksessa ei normaalitilanteessa muodostu lietettä, mutta savukaasun lauhduttimen käytössä mahdollisesti muodostuva liete palautetaan polttoon. Aluehallintovirasto ei ole hyväksynyt lietteen polttoa, koska liete luokitellaan lähtökohtaisesti vaaralliseksi jätteeksi. Lupamääräykset 33a ja 43a Jätevesien päästötarkkailua on tarkennettu, koska toiminnassa syntyy jatkossa jätevesiä jätteenpolton savukaasujen puhdistuksessa. Viemäriin johdettavien jätevesien tarkkailua koskevat määräykset perustuvat jätteen poltosta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) 21 :ään. Jätevesien puhdistamista ja puhdistettuja vesiä on tarkkailtava, jotta puhdistuksen tehokkuutta ja savukaasupesurin lauhdevesien aiheuttamaa kuormitusta voidaan arvioida luotettavasti. Tarkkailusuunnitelma on myös päivitettävä jätteiden käsittelyn osalta, koska jätteiden määrä ja laatu muuttuvat. Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Korvatut ja lisätyt lupamääräykset Lupapäätöksellä on lisätty Länsi-Suomen ympäristökeskuksen voimassa olevaan ympäristölupaan (Dnro LSU-2008-Y-586 annettu 17.6.2009) uudet lupamääräykset 19a, 23a, 33a ja 43a sekä muutettu olemassa olevan lupapäätöksen lupamääräyksiä 4, 10, 18, 21, 30 ja 35. Olemassa olevan luvan määräykset 19 ja 20 on yhdistetty lupamääräykseksi 19. Muilta osin on noudatettava edellä mainittua päätöstä. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Jätteenpolttokapasiteettia voidaan nostaa, savukaasunlauhdutin ja siihen liittyvä uusi piippu ottaa käyttöön, jäähdytysvedet johtaa Mustasaaren kunnan viemäriverkkoon ja edelleen Vaasan Veden Påttin jätevedenpuhdistamolle sekä lämpöpumppu ottaa käyttöön muutoksenhausta huolimatta tätä lupapäätöstä noudattaen, jos luvan haltija asettaa 20 000 euron suuruisen hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuus on asetettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eduksi. Aluehallintovirasto katsoo, että päätöksen täytäntöönpano tältä osin ei tee

6 (23) Vaatimukset hallinto-oikeudessa muutoksenhakua hyödyttömäksi. Jätteenpolttolaitoksella on jo aiempina vuosina poltettu jätettä valvovan viranomaisen päätöksellä enimmillään 190 000 t/a. Lupahakemuksen mukaiset muutokset ovat teknisiä ratkaisuja, jotka uutta piippua lukuun ottamatta tulevat nykyisen rakennuksen sisälle. Lauhdevesien viemäriin johtaminen ei edellytä esim. uusien viemärilinjojen rakentamista. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Täytäntöönpano muilta osin Muilta osin tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Westenergy Oy Ab (jäljempänä myös yhtiö ) on vaatinut aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksiä 18, 19a, 23a ja 33a muutettavaksi siten, että lupamääräykset muutettuna kuuluvat seuraavasti (muutokset kursiivilla): 18. Laitoksen saniteettivedet on johdettava yleiseen viemäriin. Savukaasulauhduttimen lauhdevedet voidaan käsitellä ja hyödyntää kaukolämpövetenä tai biokaasulaitoksen prosessivetenä. Ne vedet, joita ei käsittelyn jälkeen hyödynnetä, on johdettava viemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamolle tai toimitettava muualle käsiteltäväksi. (poistettu tekstiä) Yhteys jätevesiviemäriin on voitava sulkea onnettomuustapauksissa. Jätteenpolttolaitoksella muodostuvien vesien johtamisesta viemäriin on tehtävä sopimus, jonka määräyksiä on noudatettava. (poistettu tekstiä) Sopimuksesta on toimitettava jäljennös Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Laitoksen prosesseista muodostuvat, käsittelyä vaativat jätevedet voidaan johtaa joko säiliöön tai varastoida ne jätebunkkeriin ennen jätevesien hyötykäyttöä laitoksen muissa prosesseissa. 19a. Laitosalueen epäpuhtaat hulevedet taikka laitosalueella tapahtuvista vuodoista tai palonsammutustoimista peräisin olevat laitoksen ulkoalueiden vedet on johdettava suljettavissa olevaan hulevesijärjestelmään, jonka kautta vedet johdetaan putkiyhteyttä pitkin Stormossenin vedenpuhdistamon altaille. Vaihtoehtoisesti vesille on järjestettävä erillinen tilavuudeltaan riittävän suuri säiliö tai allas. Laitosrakennuksen sisäpuoliset vedet on johdettava laitoksen sisäisten vesien säiliöön. Epäpuhtaat vedet on tarvittaessa tutkittava ja käsiteltävä. 23a. Savukaasun puhdistuksessa mahdollisesti muodostuvan lauhdeveden käsittelyn yhteydessä syntyvän lietteen laatu ja jäteluokitus on selvitettävä toiminnan aloittamisen jälkeen. Liete luokitellaan lähtökohtaisesti vaaralliseksi jätteeksi (EWC-koodi 19 01 06*). Jäte on varastoitava siten, ettei varastoinnista aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Liete on toimitettava jätteenpolttolaitokselta sellaiselle vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jos jäte luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi, voidaan se käsitellä laitoksella hakemuksen mukaisesti.

7 (23) 33a. Savukaasulauhduttimen puhdistetusta jätevedestä on tehtävä vähintään seuraavat mittaukset: - kiintoaineksen kokonaismäärän mittaukset (poistettu tekstiä) edustavista näytteistä pistokokeella 2 kertaa vuodessa; - Pistokokeella 2 kertaa vuodessa mittaukset metallipäästöistä ja niiden yhdisteistä (elohopea, kadmium, tallium, arseeni, lyijy, kromi, kupari, nikkeli ja sinkki); - dioksiinien ja furaanien mittaukset pistokokeella 2 kertaa vuodessa. Jätevesiviemäriin johdettavien jätevesien happamuutta (ph), lämpötilaa ja määrää on mitattava jatkuvatoimisesti. Muilta osin viemäriin johdettavien vesien laatua on tarkkailtava jätevesilaitoksen vaatimusten mukaisesti. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että hallinto-oikeus vahvistaa, että edellytykset haetulle ympäristöluvalle ja toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ovat olemassa. Yhtiö on myös vaatinut, että sen oikeudenkäyntikulut korvataan täysimääräisesti laillisine korkoineen. Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti: Lupamääräyksen 18 muuttaminen Lupamääräys 18 on annettu jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013, jätteenpolttoasetus) pohjalta. Jätteenpolttoasetuksen rajaarvot pohjautuvat jätteenpolttoa koskevaan direktiiviin (20l0/75/EU), jossa on selkeästi sanottu raja-arvojen koskevan vesistöön johdettavia päästöjä (46 artikla). Laitoksen vedet johdetaan viemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamolle, eikä siis suoraan vesistöön. Lupamääräyksen 18 mukaiset viemäriin johdettavan veden pitoisuusrajat ovat jätevedenpuhdistamon yleisiä toimitusehtoja tiukemmat. Esimerkiksi teollisuuslaitoksilla, jotka myös johtavat vesiä viemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamolle, ovat raja-arvot lupamääräyksen mukaisia raja-arvoja korkeampia. Näin ollen lupamääräyksen mukaiset rajaarvot ovat yhtiölle kohtuuttomia. Ympäristölupahakemukseen liitetyssä Vaasan Veden lausunnossa on todettu, että Påttin jätevedenpuhdistamolla on mahdollisuus ottaa vastaan jätteenpolttolaitoksen savukaasunpesurilta johdettava puhdistettu jätevesimäärä. Yhtiön hakemuksessa on lisäksi todettu, että jätteenpolttolaitoksella muodostuvat lauhdevedet käsitellään jätteenpolttolaitoksella hakemuksessa kuvatun mukaisesti viemäriverkkoon johdettavan jäteveden puhdistusvaatimusten mukaisesti, jolloin ne täyttävät Vaasan Veden toimitusehdot. Lauhdevedet eivät sisällä vaarallisia aineita, jolloin niiden johtaminen kuuluu liittymissopimuksen piiriin. Teollisuusjätevesisopimusta ei tarvita, eikä lauhdevesien viemäriin johtamisesta ole tarpeen määrätä lupapäätöksessä hakemuksessa esitettyä käsittelyä laajemmin. Lauhdeveden lämpötilaksi on arvioitu lämpöpumpun jälkeen noin +44 C, mikä on hieman korkeampi kuin Vaasan Veden lausunnon mukainen maksimilämpötila +40 C. Lauhdevedet on kuitenkin hakemuksessa todettu jäähdytettävän tarvittaessa alle +40 C lämpötilaan ennen niiden johtamista viemäriin. Lupamääräyksen 19a muuttaminen

Asian käsittely hallinto-oikeudessa 8 (23) Yhtiöllä on jo nykyisin käytössään laitosalueella suljettavissa oleva hulevesijärjestelmä. Hulevesijärjestelmästä vedet voidaan johtaa avattavissa olevaa putkiyhteyttä pitkin Stormossenin vedenpuhdistamon altaille. Lisäksi kaikille yhtiön laitosrakennuksen sisäpuolisille vesille on olemassa säiliö (tilavuus 70 m 3 ). Nykyisen järjestelmän kapasiteetti ja ratkaisut ovat riittävät täyttämään lupamääräyksen 19a vaatimukset. Erillisten säiliöiden tai altaiden rakentaminen ei ole perusteltua. Jätteenpolttoasetuksen 4 :n mukaiset periaatteelliset vaatimukset päästöjen ehkäisemisestä eivät edellytä toiminnanharjoittajalta niin laajaa varovaisuutta kuin mihin pykälässä esitetyillä allasvaatimuksilla tähdätään. Lupamääräyksen 23a muuttaminen Puolikuivassa savukaasupesussa ei muodostu varsinaisesti lietettä vaan kuivaa käsittelyjätettä, josta ei ole kyse lupamääräyksessä 23a. Tämä kuiva käsittelyjäte on eri jätteenpolttolaitosten ympäristöluvissa esitetty omana jakeenaan, jonka on todettu olevan yleensä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa, mutta luokitus tullaan tarkistamaan laitosten toiminnan alkaessa. Savukaasulauhduttimessa mahdollisesti syntyvä, lupamääräyksen 23a mukainen liete muodostuu käsiteltäessä lauhdevettä. Hakemuksessa on esitetty, että muodostuva liete palautetaan polttoon. Puhdistuksessa syntyvän lietteen laatu ja jäteluokitus selvitetään, kun laitos on otettu käyttöön ja lietettä on muodostunut. Liete käsitellään sen luokituksen mukaisesti joko ohjaamalla se polttoon tai toimittamalla vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Lupamääräyksen 33a muuttaminen Lupamääräyksen 33a mukaan savukaasulauhduttimen puhdistetusta jätevedestä tulisi ottaa näytteet vuorokausittain. Vedet johdetaan viemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamolle, joten määräyksen mukainen tarkkailuvelvoite on kohtuuton. Tämän vuoksi analyysit on määrättävä tehtäväksi pistokokeina otettavista näytteistä. Savukaasulauhduttimesta tuleva vesi on tasalaatuista ja myös sen määrä on tasainen, jolloin jatkuva näytteenotto ei ole perusteltua. Vesien tarkkailussa noudatetaan yhtiön ja Vaasan Veden välistä jätevesisopimusta. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Päätökseen sisältyy virheitä, jotka liittyvät enimmäkseen huolimattomuuteen tai väärinymmärryksiin laitoksen toiminnasta. Tämän vuoksi oikeudenkäynnin on katsottava kokonaisuudessaan aiheutuneen viranomaisen virheestä. Yhtiön on oikeuksiensa puolustamiseksi pakko valittaa päätöksestä ja käyttää valituksessa ulkopuolista apua. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa viitannut päätökseensä ja sen perusteluihin ja lisäksi todennut muun ohella, että lupamääräyksessä 18 annetut raja-arvot ovat jätteenpolttoasetuksen 15 :n 2 momentin (liitteen 4) mukaisia. Asetuksen 15 :n 3 momentista käy ilmi savukaasujen puhdistuksessa syntyvän jäteveden raja-arvo-

9 (23) jen soveltamispaikka. Valituksessa on viitattu direktiivin (2010/75/EU) artiklaan 46. Asetusta vastaavat artiklan kohdat ovat kohdan 3 lisäksi myös kohta 4, joten lupamääräys on myös direktiivin mukainen. Lupamääräyksessä 18 määrätty lämpötilan maksimiarvo +40ºC on Vaasan Veden lausunnon ja yleisen käytännön mukainen. Lupamääräys 19a on jätteenpolttoasetuksen 4 :n 3 momentin mukainen. Lupamääräyksessä 33a ei ole määrätty kiintoaineelle tarkkailutiheyttä, koska näin ei ole myöskään jätteenpolttoasetuksen 21 :n 2 momentin kohdassa 2. Muille mitattaville parametreille on 21 :n 2 momentin kohdissa 1, 3 ja 4 annettu tarkkailutiheyksiä, joita on noudatettu lupamääräyksessä 33a. Kun yhtiö päivittää lupamääräyksen 43a mukaista tarkkailusuunnitelmaa, polttolaitos voi ehdottaa kiintoaineelle tarkkailutiheyttä. Koska polttolaitoksessa voidaan polttaa yli 70 eri EWC-tunnusta omaavaa jätelajia, on tärkeä tarkkailla riittävästi savukaasujen puhdistuksessa syntyvän jäteveden tasalaatuisuutta. Kun kiintoaineen laadusta on tarpeellinen määrä mittaustuloksia, Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus voi lupamääräyksen 43a mukaan myöhemmin muuttaa tarkkailua. Vaihtoehtoisesti aluehallintovirasto lupamääräystä voidaan mainitulta osin muuttaa seuraavasti: - kiintoaineksen kokonaismäärän kuukausittaiset mittaukset vuorokauden ajalta otetuista virtaukseen suhteutetuista edustavista näytteistä. Muutoksenhaku ei ole aiheutunut aluehallintoviraston virheestä eikä aluehallintovirastoa ole syytä velvoittaa korvaamaan oikeudenkäyntikuluja. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on ilmoittanut, ettei se katso tarpeelliseksi antaa asiassa vastinetta. Vaasan Vesi on valituksen johdosta antamassaan vastineessa muun ohella todennut, että Påttin jätevedenpuhdistamon kannalta yhtiöltä johdettavien vesien tulee täyttää puhdistamon yleiset toimitusehdot. Mikäli raja-arvot ylittyvät, on Vaasan Vedellä oikeus puhdistaa tarvittaessa linjoja tai pumppaamoita yhtiön tai Mustasaaren kunnan kustantamana. Tämä koskee myös hajuhaittoja sekä saneerausta tai korjausta, mikäli viemäriin johdetaan syövyttäviä aineita. Yhtiöltä mahdollisesti tulevat pesurivedet johdetaan Mustasaaren kunnan jätevesiverkoston läpi Påttin jätevedenpuhdistamolle. Täten yhtiö ja Mustasaaren kunta tekevät ensisijaisesti sopimuksen vesien johtamisesta Mustasaaren verkostoon. Tarvittaessa Vaasan Vesi ja yhtiö voivat tehdä myös puitesopimuksen vesien johtamisesta. Mustasaaren kunnanhallitus on valituksen johdosta antamassaan vastineessa todennut muun ohella, että koska prosessi- ja lauhdevedet johdetaan kokonaisuudessaan Påttin puhdistamolle, ainoa olennainen seikka on, että yhtiö huolehtii siitä, että sen viemäriverkon kautta Påttin puhdistamolle johtama vesi ei ylitä puhdistamon omia jätevedelle asettamia raja-arvoja. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on valituksen johdosta antamassaan vastineessa todennut muun ohella, että lupamääräyksen 18 mukaisia viemäriin johdettavan jäteveden päästöraja-arvoja voidaan pitää kohtuuttomina. Jätteenpolttoasetuksen (151/2013) 15 :n mukaiset raja-arvot koskevat savukaasujen puhdistuksessa syntyviä käsittelyn jälkeen vesiin johdettavia jätevesiä. Ei ole tarkoituk-

Hallinto-oikeuden ratkaisu 10 (23) senmukaista johtaa puhtaita vesiä viemäriverkostoon kuormittamaan jätevedenpuhdistamon käsittelykapasiteettia. Lupamääräys 19a on lupapäätöksen perusteluiden mukaan uusi ja perustuu jätteenpolttoasetuksen 4 :ään. Asetuksen 4 :n 3 momentin mukainen velvoite riittävästä epäpuhtaiden vesien välivarastointikapasiteetista on annettu jo aikaisemmin voimassa olleessa jätteenpolttoasetuksessa (362/2003, 14 2 mom.), jonka perusteella alkuperäisessä ja voimaan jäävässä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lupapäätöksessä 17.6.2009, LSU-2008-Y-586, on annettu määräykset laitosalueen epäpuhtaiden vesien hallintaan. Lupamääräyksen 33a savukaasulauhduttimen puhdistetun jäteveden tarkkailuvelvoitteet perustuvat jätteenpolttoasetuksen 21 :ään. Asetuksen 21 :n mukainen tarkkailuvelvoite koskee vesiin johdettavien epäpuhtauksien tarkkailua, eikä vaatimusta voida suoraan soveltaa viemäröitäviin jätevesiin. Kiintoaineen ja raskasmetallien pitoisuutta viemäriin johdettavassa vedessä tulee alkuun tarkkailla kerran kuukaudessa otettavilla näytteillä. Tarkkailua tulee voida muuttaa tulosten perusteella. Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveydensuojeluviranomaiselle, Vaasan kaupungille, Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä Metsähallitukselle on varattu tilaisuus vastineen antamiselle. Vastineita ei ole annettu. Westenergy Oy on antanut lausunnon ja vastineiden johdosta vastaselityksen, jossa se on todennut muun ohella seuraavaa: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lausunnon osalta yhtiö on todennut lupamääräyksen 18 muuttamisesta, että jätteenpolttoasetuksen 15 :n otsikoinnin mukaan raja-arvot on asetettu vesiin johdettaville päästöille. Ratkaiseva on siis se vesien poistumiskohta, josta vedet johdetaan vesistöön. Päästöraja-arvojen toteutumista tulisi arvioida tästä poistumispisteestä. Asetuksen 15 :n 4 momentti soveltuu yhtiön esittämään toimintaan, koska savukaasujen puhdistuksessa syntyvä jätevesi käsitellään yhdessä muun jäteveden kanssa Vaasan Veden jätevedenpuhdistamolla. Näin ollen päästöraja-arvoja ei tule lupapäätöksen mukaisesti soveltaa laitoksesta viemäriin poistettaviin jätevesiin, vaan päästöraja-arvojen toteutuminen tulisi todentaa ainetaselaskelmilla ja asetuksen mukaisilla mittauksilla. Lupamääräyksen 33a mukainen tarkkailu voidaan toteuttaa ELY-keskuksen vastineessa esitetyllä tavalla. 1. Hallinto-oikeus, valituksen enemmälti hyläten, muuttaa yhtiön valituksen johdosta aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksen 18 kuudetta kappaletta sekä valituksen ja yhtiön suostumuksen perusteella lupamääräyksen 33a ensimmäistä kappaletta. Muutetut lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti (muutokset kursiivilla): 18. Laitoksen saniteettivedet on johdettava yleiseen viemäriin. Savukaasulauhduttimen lauhdevedet voidaan käsitellä ja hyödyntää kaukoläm-

11 (23) pövetenä tai biokaasulaitoksen prosessivetenä. Ne vedet, joita ei käsittelyn jälkeen hyödynnetä, on johdettava viemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamolle tai toimitettava muualle käsiteltäväksi. Viemäriin ei saa päästää vesiympäristölle vaarallisista ja haitallista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1 kohdassa A tarkoitettuja vaarallisia aineita. Viemäriin ei saa johtaa sellaisia jätevesiä, joista voi aiheutua vaurioita viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Öljynerottimen on oltava II-luokan öljynerotin. Yhteys jätevesiviemäriin on voitava sulkea onnettomuustapauksissa. Savukaasujen puhdistuksessa syntyvät jätevedet eivät saa viemäriin johdettaessa ylittää seuraavia raja-arvoja: Epäpuhtaus Kiintoaineksen kokonaismäärä Elohopea ja sen yhdisteet elohopeana (Hg) Kadmium ja sen yhdisteet kadmiumina (Cd) Tallium ja sen yhdisteet talliumina (Tl) Arseeni ja sen yhdisteet arseenina (As) Lyijy ja sen yhdisteet lyijynä (Pb) Kromi ja sen yhdisteet kromina (Cr) Kupari ja sen yhdisteet kuparina (Cu) Nikkeli ja sen yhdisteet nikkelinä (Ni) Sinkki ja sen yhdisteet sinkkinä (Zn) Dioksiinit ja furaanit: jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) liitteen I mukaisesti määritettyjen yksittäisten dioksiinien ja furaanien summana Päästöjen raja-arvot massapitoisuuksina suodattamattomissa näytteissä 95 % 30 mg/l 100 % 45 mg/l 0,03 mg/l 0,05 mg/l 0,05 mg/l 0,15 mg/l 0,2 mg/l 0,5 mg/l 0,5 mg/l 0,5 mg/l 1,5 mg/l 0,3 ng/l Päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, kun: - kiintoaineksen kokonaismäärän mittaustuloksista 95 % ja 100 % eivät ylitä edellä asetettuja raja-arvoja; - metallien mittaustuloksista enintään yksi vuodessa ylittää edellä asetetun raja-arvon. Tarkastelu on metallikohtainen; - yksikään dioksiinien ja furaanien mittaustuloksista ei ylitä edellä asetettua raja-arvoa. Jätevesien lämpötila ei saa viemäriin johdettaessa ylittää 40 C. Teollisuusjätevesien ja muiden tavanomaisista poikkeavien jätevesien johtamisesta kiinteistöltä viemäriin tulee olla voimassa vesihuoltolain mukainen (Poistettu tekstiä) jätevesisopimus, jonka määräyksiä on edellä olevien rajaarvojen lisäksi noudatettava. Sopimuksesta on toimitettava jäljennös Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Laitoksen prosesseista muodostuvat, käsittelyä vaativat jätevedet voidaan joh-

12 (23) taa joko säiliöön tai varastoida ne jätebunkkeriin ennen jätevesien hyötykäyttöä laitoksen muissa prosesseissa. 33a. Savukaasulauhduttimen puhdistetusta jätevedestä on tehtävä vähintään seuraavat mittaukset: - kiintoaineksen kokonaismäärän mittaukset vuorokauden ajalta otetuista virtaukseen suhteutetuista edustavista näytteistä kerran kuukaudessa; - vuorokauden päästöjä edustavan näytteen kuukausittaiset, virtaukseen suhteutetut mittaukset metallipäästöistä ja niiden yhdisteistä (elohopea, kadmium, tallium, arseeni, lyijy, kromi, kupari, nikkeli ja sinkki); - dioksiinien ja furaanien mittaukset 12 ensimmäisen käyttökuukauden aikana vähintään kerran kolmessa kuukaudessa ja sen jälkeen vähintään kerran kuudessa kuukaudessa. Mittaukset on tehtävä vuorokauden päästöjä edustavista virtaukseen suhteutetuista näytteistä. Jätevesiviemäriin johdettavien jätevesien happamuutta (ph), lämpötilaa ja määrää on mitattava jatkuvatoimisesti. Muilta osin viemäriin johdettavien vesien laatua on tarkkailtava jätevesilaitoksen vaatimusten mukaisesti. 2. Hallinto-oikeus hylkää oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Perustelut 1. Pääasia Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulain säännökset Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin 13 kohdan mukaan mainitussa laissa tarkoitetaan jätevedellä sellaista käytöstä poistettua vettä, pilaantuneelta alueelta johdettavaa vettä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan käytetyltä alueelta johdettavaa vettä, josta voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Ympäristönsuojelulain 7 :n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön ja viemäriverkostoon mahdollisimman vähäisiksi. Ympäristönsuojelulain 20 :n 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että menetellään toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate).

13 (23) Ympäristönsuojelulain 29 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos muutos ei lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä eikä lupaa toiminnan muutoksen vuoksi ole tarpeen tarkistaa. Toiminnan muutos on aina olennainen, jos toiminta sen seurauksena muuttuu direktiivilaitoksen toiminnaksi. Ympäristönsuojelulain 48 :n 4 momentin mukaan toiminnan olennaista muuttamista koskeva lupahakemus on ratkaistava siten, että harkinta kattaa ne toiminnan osat, joihin olennainen muutos voi vaikuttaa ja ne ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ja riskit, joita muutos voi aiheuttaa. Ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa; 3) 16 18 :ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta; Ympäristönsuojelulain 52 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä; 3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista; 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Saman pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojelulain 62 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Luvassa on lisäksi annettava tarpeelliset määräykset jätelain 120 :ssä säädetystä jätehuollon seurannasta ja tarkkailusta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Ympäristönsuojelulain 62 :n 2 momentin mukaan tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa

14 (23) on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan määrätä antamaan valvontaa varten myös muita tarpeellisia tietoja. Ympäristönsuojelulain 67 :n mukaan, jos teollisuusjätevettä johdetaan yhdyskunnan jätevedenpuhdistamolle, ympäristöluvassa on tarvittaessa määrättävä jätevesien esikäsittelystä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jätevedenpuhdistamon toimintakyvyn turvaamiseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen säännökset Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014, ympäristönsuojeluasetus) 41 :n 1 momentin mukaan vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavat teollisuusjätevedet ja muut pilaavia aineita sisältävät jätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisella tavalla: 1) vesihuoltolaitoksen päästöistä ympäristöön kohdistuvien haittojen estämiseksi ja muiden purkuvesistöä koskevien säännösten vaatimusten täyttämiseksi; 2) lietteen turvallisen, ympäristön kannalta hyväksyttävän hyödyntämisen ja loppukäsittelyn varmistamiseksi; 3) viemäriverkon ja puhdistamojen työntekijöiden terveyden suojelemiseksi; 4) jäteveden ja lietteen käsittelyprosessien toiminnan vaikeutumisen estämiseksi; 5) viemäriverkon, puhdistamoiden ja niihin liittyvien laitteiden vaurioitumisen estämiseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 42 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettaville teollisuusjätevesille ja muille vesille, jos ne sisältävät liitteessä 1 tarkoitettuja aineita, sen varmistamiseksi, että jätevedet esikäsitellään asianmukaisesti ja päästöjä tarkkaillaan. Lupaviranomaisen on lupa-asiaa käsiteltäessä kuultava vesihuoltolaitosta. Jätteenpolttoasetuksen säännökset Jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013, jätteenpolttoasetus) 4 :n 1 momentin mukaan jätteen polttamisessa on noudatettava, mitä ympäristönsuojelulaissa, jätelaissa ja tässä asetuksessa säädetään sekä mitä siitä ympäristöluvassa määrätään. Saman pykälän 3 momentin mukaan jätteenpolttolaitos ja jätteen rinnakkaispolttolaitos, mukaan lukien jätteiden varastointialueet, on suunniteltava ja niitä on käytettävä siten, että maaperään, vesistöön ja pohjaveteen joutuvat luvattomat ja ennalta arvaamattomat päästöt ehkäistään. Laitosalueen epäpuhtaille hulevesille taikka laitosalueella tapahtuvista vuodoista tai palonsammutustoimista peräisin oleville muille epäpuhtaille vesille on oltava allas tai säiliö, joka on riittävän suuri vesien säilyttämiseen. Epäpuhtaat vedet on säilytettävä siten, että ne voidaan tarvittaessa tutkia ja käsitellä. Jätteenpolttoasetuksen 15 :n 1 momentin mukaan savukaasujen puhdistuksessa syntyvän jäteveden päästäminen vesiin on ehkäistävä mahdollisimman tehokkaasti siten kuin ympäristöluvassa määrätään. Saman pykälän 2 momentin mukaan savukaasujen puhdistuksessa syntyvän jäteveden epäpuhtauksien pitoisuudet eivät saa ylittää asetuksen liitteessä 4 ilmaistuja päästöjen raja-arvoja. Jätevettä ei saa laimentaa päästöjen raja-arvojen noudattamiseksi.

15 (23) Edelleen saman pykälän 3 momentin mukaan päästöjen raja-arvot on mitattava paikassa, jossa savukaasujen puhdistuksessa syntyvä jätevesi poistetaan jätteenpolttolaitoksesta tai jätteen rinnakkaispolttolaitoksesta. Jos jätevesi käsitellään laitoksen ulkopuolella pelkästään tällaisen jäteveden käsittelyyn tarkoitetussa käsittelylaitoksessa, päästöjen raja-arvot mitataan kuitenkin paikassa, jossa jätevesi poistetaan käsittelylaitoksesta. Edelleen saman pykälän 4 momentin mukaan, jos savukaasujen puhdistuksessa syntyvä jätevesi käsitellään yhdessä muun jäteveden kanssa joko laitoksessa tai muualla, toiminnanharjoittajan on päästöjen raja-arvojen noudattamiseksi tehtävä tarvittavat ainetaselaskelmat määrittääkseen päästömäärät, joiden voidaan katsoa johtuvan savukaasujen puhdistuksessa syntyvästä jätevedestä. Laskelman laatimiseksi tarvittavat mittaukset on tehtävä: 1) savukaasun puhdistuksessa syntyvästä jätevesivirrasta ennen sen johtamista yhteiseen jätevesien käsittelylaitokseen; 2) muusta kuin 1 kohdassa tarkoitetusta jätevesivirrasta ennen sen johtamista yhteiseen jätevesien käsittelylaitokseen; 3) paikassa, jossa jätevesi poistetaan käsittelyn jälkeen lopullisesti. Jätteenpolttoasetuksen 21 :n 1 momentin mukaan jätteenpolttolaitoksessa ja jätteen rinnakkaispolttolaitoksessa syntyvien vesiin johdettavien epäpuhtauksien mittaukset ja muu jäteveden seuranta on toteutettava ympäristönsuojelulain ja sen nojalla säädetyn mukaisesti. Saman pykälän 2 momentin mukaan seuraavat asetuksen liitteen 5 mukaiset mittaukset on tehtävä jäteveden poistopaikassa: 1) jäteveden happamuuden, lämpötilan ja virtauksen jatkuvat mittaukset; 2) kiintoaineksen kokonaismäärän päivittäiset mittaukset pistokokeina tai ympäristöluvan määräyksen mukaisesti vuorokauden ajalta otetuista virtaukseen suhteutetuista edustavista näytteistä; 3) vuorokauden päästöjä edustavan näytteen ainakin kuukausittaiset, virtaukseen suhteutetut mittaukset asetuksen liitteessä 4 mainituista epäpuhtauksista 2 10; ja 4) ainakin kerran puolessa vuodessa dioksiinien ja furaanien mittaukset, jotka 12 ensimmäisen käyttökuukauden aikana tehdään kuitenkin ainakin kerran kolmessa kuukaudessa. Jätteenpolttoasetuksen 24 :n mukaan vesiin johdettavien päästöjen raja-arvot eivät ylity, jos: 1) kiintoaineksen kokonaismäärän mittaustulokset eivät ylitä asetuksen liitteessä 4 mainittuja vastaavia päästöjen raja-arvoja; 2) raskasmetallien mittaustuloksista enintään yksi vuodessa ylittää asetuksen liitteessä 4 mainitut päästöjen raja-arvot tai, jos ympäristöluvassa on määrätty useammasta kuin 20 näytteestä vuodessa, enintään 5 prosenttia kyseisistä näytteistä ylittää asetuksen liitteessä 4 mainitut päästöjen raja-arvot; ja 3) dioksiinien ja furaanien mittausten tulokset eivät ylitä asetuksen liitteessä 4 mainittuja päästöjen raja-arvoja. Jätteenpolttoasetuksen liitteen 4 mukaan savukaasujen puhdistuksessa syntyvään jäteveteen sovellettavat päästöjen raja-arvot ovat seuraavat: Epäpuhtaus 1. Kiintoaineksen kokonaismäärä (95 %) 30 Päästöjen raja-arvot massapitoisuuksina suodattamattomissa näytteissä, mg/l lukuun ottamatta dioksiineja ja furaaneja (100 %) 45

16 (23) 2. Elohopea ja sen yhdisteet elohopeana 0,03 (Hg) 3. Kadmium ja sen yhdisteet kadmiumina 0,05 (Cd) 4. Tallium ja sen yhdisteet talliumina (Tl) 0,05 5. Arseeni ja sen yhdisteet arseenina (As) 0,15 6. Lyijy ja sen yhdisteet lyijynä (Pb) 0,2 7. Kromi ja sen yhdisteet kromina (Cr) 0,5 8. Kupari ja sen yhdisteet kuparina (Cu) 0,5 9. Nikkeli ja sen yhdisteet nikkelinä (Ni) 0,5 10. Sinkki ja sen yhdisteet sinkkinä (Zn) 1,5 11. Dioksiinit ja furaanit 0,3 ng/l Kiintoaineksella tarkoitetaan yhdyskuntajätevesistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (888/2006) tarkoitettua kiintoainesta. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen säännökset Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) 4 :n 1 momentin mukaan asetuksen liitteen 1 A kohdassa tarkoitettua ainetta ei saa päästää pintaveteen eikä vesihuoltolaitoksen viemäriin. Saman pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei koske päästöä, jonka toiminnanharjoittaja voi osoittaa sisältävän niin vähäisen määrän vesiympäristölle vaarallista ainetta, ettei sen päästämisestä voi aiheutua pintaveden pilaantumisen vaaraa eikä haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle. Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset Lupamääräyksen 18 muuttamista koskevat vaatimukset Kyseessä on jätteenpolttolaitos, jonka savukaasujen lauhduttamisessa syntyvät jätevedet tullaan käsittelyn jälkeen johtamaan yleisen viemärin kautta yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle siltä osin, kuin niitä ei hyödynnetä laitoksella uudelleen. Savukaasun pesurilauhdutin on jätteenpolttolaitoksella uutta toimintaa. Hakemuksen mukaan savukaasulauhduttimen asentamisella parannetaan laitoksen lämpöenergian tuotantoa. Muutosten lähtökohtana on nykyisten päästönormien eli jätteenpolttoasetuksen ja teollisuuden päästöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2010/75/EU, IE-direktiivi) velvoitteiden täyttäminen. Hakemuksen mukaan mainitut säännökset vaativat puhdistamaan jätteenpolttolaitoksen savukaasut merkittävästi perinteisten polttolaitosten savukaasuja tarkemmin. Hakemuksessa (3.8.2016, Ramboll) on todettu, että savukaasupesurin lauhdeveden käsittely toteutetaan siten, että puhdistetun lauhteen laatu vastaa juomavettä. Lauhteenkäsittely muodostuu suodatuslaitteistoista, ioninvaihtimista ja käänteisosmoosilaitteistosta. Lauhteeseen voidaan injektoida saostus- ja flokkauskemikaaleja kiintoaineen ja raskasmetallien käsittelyn tehostamiseksi. Hakemuksen muutoksen 19.12.2016 mukaan jätteenpolttolaitoksella muodostuvat

17 (23) lauhdevedet käsitellään viemäriverkkoon johdettavan jäteveden puhdistusvaatimusten mukaisesti, jolloin ne täyttävät Vaasan Veden lausunnon mukaiset yleiset toimitusehdot. Jätteenpolttolaitokselta viemäriin johdettavan käsitellyn jäteveden määräksi on arvioitu enimmillään noin 240 m 3 /d. Hakija on 23.1.2017 päivätyssä kirjelmässä aluehallintovirastolle todennut ELY-keskuksen lausunnon johdosta, että ylijäämälauhdevedet puhdistetaan vähintään Vaasan Veden kanssa sovitusti puhdistamon edellyttämien toimitusehtojen mukaisesti. Nämä pitoisuudet voivat metallien osalta olla korkeammat kuin kaukolämpövetenä käytettävän veden pitoisuudet. Poisjohdettavaa vettä voi muodostua myös häiriötilanteessa ja lauhdevettä ei pystytä tällöin puhdistamaan käyttöveden vaatimusten tasolle. Edelleen on todettu, että jos puhdistusprosessi toimii hyvin ja lauhdevettä ei pystytä hyödyntämään suunnitelmien mukaisesti, voidaan lupaa maastoon johtamiselle hakea myöhemmin. Ympäristönsuojelulain 67 :n sekä ympäristönsuojeluasetuksen 41 ja 42 :ien mukaisesti ympäristöluvassa voidaan tarvittaessa antaa määräyksiä yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle ja yleiseen viemäriin johdettavan jäteveden esikäsittelystä sekä laitoksen päästöistä viemäriin. Ympäristöluvassa tulisi aina varmistaa, että päästöstä yleiseen viemäriin ei aiheudu haittaa yhdyskuntajätevesien käsittelylle. Siitä riippumatta, onko määräysten antamista mainittujen säännösten nojalla pidettävä tarpeellisena, on ympäristöluvassa joka tapauksessa annettava luvan myöntämisen sitä edellyttäessä ympäristönsuojelulain 52 :n 1 momentissa tarkoitetut tarpeelliset määräykset muun ohella päästörajaarvoista. Kun otetaan huomioon toiminnan laatu ja hakemuksessa esitetyt epävarmuudet viemäriin johdettavan veden laadusta, yhtiötä koskevat ympäristönsuojelulain 6 :n ja 7 :n 1 mukaiset velvollisuudet sekä ympäristönsuojelulain 52 :n 1 momentti ja ympäristönsuojeluasetuksen 42, on aluehallintovirasto voinut määrätä savukaasulauhduttimen jätevesien johtamisesta viemäriin lupamääräyksen 18 toisessa kappaleessa esitetyllä tavalla. Lupamääräyksen 18 toiseen kappaleeseen sisältyvä määräys siitä, että viemäriin ei saa päästää vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 kohdassa A tarkoitettuja vaarallisia aineita, perustuu samannimisen valtioneuvoston mainitun asetuksen 4 :n 1 momenttiin. Yhtiö on valituksessaan lupamääräyksen 18 muuttamista koskevan vaatimuksen tueksi esittänyt, että lauhdevedet eivät sisällä vaarallisia aineita, jolloin niiden johtaminen kuuluu liittymissopimuksen piiriin. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 :n 2 momentissa on säädetty perusteista, joilla 4 :n 1 momentissa tarkoitetusta kiellosta voidaan poiketa. Kun otetaan huomioon, mitä edellä on todettu toiminnan laadusta ja hakemuksessa esitetyistä epävarmuuksista viemäriin johdettavan veden laadusta, ei hakemukseen ole liitetty sellaista vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 :n 2 momentissa tarkoitettua selvitystä, jonka perusteella määräys voitaisiin jättää antamatta. Näin ollen lupamääräyksen 18 toista kappaletta ei ole syytä muuttaa yhtiön valituksessa esitetyn johdosta. Edellä mainituista syistä lupamääräyksen 18 toinen kappale perustuu ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksiin, eikä sitä ole yhtiön valituksessa esitetyn johdosta muutettava sen vuoksi, että siinä esitetyt vaatimukset olisivat yhtiön esittämällä tavalla kohtuuttomia ja sen vuoksi ympäristönsuojelulain vastaisia.

18 (23) Savukaasujen puhdistuksessa syntyvien jätevesien raja-arvoista säädetään jätteenpolttoasetuksen 15 :ssä. Pykälä perustuu IE-direktiivin 46 artiklaan. Mainittujen säännösten sanamuoto huomioon ottaen tarkoitus on mitä ilmeisimmin ollut säännellä sitä, ettei savukaasujen puhdistuksessa syntyvän jäteveden päästäminen vesistöön aiheuta ympäristön pilaantumista. Säännöksissä ei ole erityisesti käsitelty tilannetta, jossa laitoksella käsitelty lauhdevesi johdetaan viemäriverkostoon. Sekä jätteenpolttoasetuksen 15 :n että IE-direktiivin 46 artiklan perusteella tulkittuna jätteenpolttolaitoksen savukaasujen puhdistuksessa syntyville jätevesille on kuitenkin asetettava ympäristöluvassa päästöraja-arvot ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi riippumatta siitä, minne käsitellyt jätevedet laitokselta johdetaan. Kysymyksessä olevan toiminnan savukaasujen puhdistuksessa syntyvien jätevesien raja-arvoja ei voida edellä mainittujen säännösten sanamuoto ja ympäristönsuojelulain 49 ja 52 :n 1 momentti huomioon ottaen jättää määräämättä sillä perusteella, että toiminnanharjoittaja laatii erillisen sopimuksen käsiteltyjen jätevesien johtamisesta yleiseen viemäriverkkoon. Toiminnanharjoittajan tulee tietää toimintansa aiheuttamien päästöjen määrä ja laatu. Toiminnanharjoittajalla on myös aina vastuu päästöjen hallinnasta. Kyseisiä raja-arvoja ei siten voida jättää määräämättä silläkään perusteella, että yhtiö johtaa ylimääräiset käsitellyt jätevedet yleiseen viemäriverkkoon ja edelleen yhdyskunnan jätevedenpuhdistamon jätevesien purkupaikalle vesistöön, eikä suoraan käsittelylaitokselta vesistöön. Yhdyskunnan jätevedenpuhdistamoa ei hakemuksessa esitetty lauhdevesien käsittelymenetelmä huomioon ottaen voida pitää osana savukaasujen puhdistuksessa syntyvien jätevesien käsittelyjärjestelmää. Savukaasujen puhdistuksessa syntyville jätevesille on täten tarpeen asettaa päästöraja-arvot jätteenpolttolaitokselta viemäriin johdettaessa. Toiminnan voidaan lupamääräyksen mukaisesti toimittaessa katsoa täyttävän jätteenpolttoasetuksen 15 :n mukaiset vaatimukset laitokselta poistettavien jätevesien laadusta. Samalla voidaan todeta, että säännöksissä esitetyt vaatimukset täyttyvät myös jätevesien lopullisessa purkupaikassa vesistöön. Määräys on myös ympäristönsuojelulain 52 :n 3 momentin mukaisesti tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen toteuttamiseksi savukaasujen puhdistamisessa syntyvien jätevesien käsittelyssä. Hakemuksessa esitetty lauhdevesien käsittelymenetelmä huomioon ottaen lupamääräystä ei voida pitää ympäristönsuojelulain 52 :n 1 ja 3 momentti huomioon ottaen yhtiön kannalta kohtuuttomana. Edellä mainituilla perusteilla lupamääräyksen 18 kolmannen kappaleen taulukon raja-arvoja ei ole syytä yhtiön valituksessaan vaatimalla tavalla poistaa. Päästöraja-arvojen noudattamisen todentamisesta annettu määräys lupamääräyksen 18 neljännessä kappaleessa perustuu jätteenpolttoasetuksen 24 :ään, eikä sitä ole syytä muuttaa. Yhtiö on lisäksi vaatinut lupamääräyksen 18 viidennen kappaleen eli viemäriin johdettavan jäteveden lämpötilan raja-arvon poistamista. Määräys perustuu yhtiön hakemukseen. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä Vaasan Vesi on Westenergy Oy Ab:n toimittamassa lausunnossa todennut, että viemäriin johdettavan veden lämpötila ei saa ylittää +40 C. Yhtiö on vielä valituksessaan todennut, että tarvittaessa vesi jäähdytetään alle määräyksen raja-arvon. Vaasan Vesi on hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa toistanut sen, mitä on aluehallintovirastolle toimitetussa lausunnossa esittänyt. Määräyksen poistamiseen ei