Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Samankaltaiset tiedostot
Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Lapsen elatuksen toteutuminen koulutus Avauspuheenvuoro Helsingissä Maria Kaisa Aula Valtiot.lis., YTT (h.c) Väestöliiton hallituksen pj.

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Millaisilla palveluilla tuetaan lasten ja nuorten pärjäämistä? Maria Kaisa Aula Etene/Helsinki

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä

LAPSEN HYVÄ ARKI. Vantaan Hyvis Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Kouluterveyskyselyn tulokset maakunnittain v. 2017: alkoholin ja tupakkatuotteiden hankintapaikat alaikäisillä

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista:

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Turvallisuus osana hyvinvointia

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Oulun seudun lasten ja nuorten hyvinvointi tutkimushanke

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2017

Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 4-5. lk Utajärvi

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Kouluterveyskysely 2017

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

Mummot, muksut ja kaikki muut

Maria Kaisa Aula Monien mahdollisuuksien hevonen -seminaari Helsinki

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

Enemmän leikkiä vähemmän suorittamista Hyvä tulevaisuus lapsille ja aikuisille? Maria Kaisa Aula Viitasaaren Rotary-klubi

Lasten osallisuus ja lapsia koskevan tutkimustiedon hyödyntäminen

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Lasten näkökulma hyvinvointiinsa ja oikeuksiinsa. Rotaryklubi Jyväskylä

Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön

LAPSIYSTÄVÄLLINEN KESKI-SUOMI

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Kaikki mukaan! Tiedosta toimintaan. Pääkaupunkiseudun kouluterveyskysely- seminaari 2018

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo


FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

Transkriptio:

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1

Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat?

Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet Materiaalinen elintaso Kasvuympäristön turvallisuus Terveys Koulu ja oppiminen Perhe, vapaa-aika ja osallisuus Valtion ja kuntien tarjoama tuki ja suojelu 58 indikaattoria aikasarjaa muodostavia luotettavia saatavissa olevia, lapsikantaisia objektiivista tietoa ja subjektiivista lasten kokemusta Lasten ihmisoikeuksien kannalta olennaisia 3

Läheiset ihmissuhteet kannattelevat lapsen hyvinvointia Saan ruokaa, minusta pidetään huolta ja saan käydä harrastuksissa ja olen turvassa. (alakoululainen; Asiaa aikuisille -raportti 2008) 4 Sosiaalisten suhteiden suuri merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille iloissa ja hyvin olevissa asioissa: vanhemmat, sisarukset, kaverit, isovanhemmat, koulun ilmapiiri, lemmikit huolissa: riidat, kiusaaminen, epätasapuolinen kohtelu, yksinäisyys, kavereiden puute www.lapsiasia.fi

Lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on kehittynyt hyvään suuntaan Vanhempien ja yläkouluikäisten välinen keskusteluyhteys on parantunut 2000-luvulla 2012: 8 % ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa (v. 2000: 14 %; Kouluterveyskysely) Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa auttaa selviämään tilapäisistä perheen kriisitilanteista (työttömyys, sairaus). 5

Vanhempien lapsiin kohdistama fyysinen (kuritus) väkivalta on vähentynyt; henkinen väkivalta ei vastaavasti! Kohdannut äidin tai isän taholta erilaisia väkivallan muotoja (Lapsiuhritutkimus): 9 lk 1988 2008 2013 Vähintään joskus elämän aikana Fyysinen 72 % 39 % 20 % Henkinen 69 % 57 % 45 % Usein Fyysinen 7 % 6 % 3 % Henkinen 10 % 13 % 10 % 6 www.lapsiasia.fi

Henkistä väkivaltaa elämänsä aikana vanhempansa (äidin ja/tai isän) taholta kokeneiden 6.- ja 9.-luokkalaisten osuudet (%) sukupuolen mukaan vuosina 1988, 2008 ja 2013 (Lapsiuhritutkimus).

Humalahakuinen alkoholinkäyttö perheessä on hieman vähentynyt Lapsiuhritutkimus 2013 6.luokkalaisista 13 % ja 9.luokkalaisista 16 % kertoo, että perheessä juodaan alkoholia vähintään 2 kertaa viikossa (2013) Muutokset vuoteen 2008 pieniä (vähentynyt) 6.luokkalaisista 1 % ja 9.luokkalaisista 4 % on nähnyt vanhempansa selvästi humalassa kerran tai useita kertoja viikossa (2013) V. 2008 6 lk.: 3 % ja 9 lk. 5 % 8

Vanhempien tukeen luotetaan kouluongelmissa 90 % 11-15-vuotiaista kokee että vanhemmat ovat valmiita auttamaan koulu-ongelmissa. Vanhempien tukeen luottaminen on lisääntynyt 2000-luvulla. (Kouluterv.kysely) Perheiden yhteinen arkinen ateriointi on 2000-luvulla lisääntynyt; mutta on edelleen kv-vertaillen vähäistä: 40 % 15-vuotiaista, 49 % 13-vuotiaista ja 61 % 11- vuotiaista aterioi perheen kanssa arkisin. Viikonloppuna 65-80 % (WHO-koululaistutkimus) 9

Valtion ja kuntien perheille tarjoama yleinen tuki on vähentynyt Lapsilisän (1. lapsi/kk) reaaliarvo on laskenut 132 eurosta 104 euroon vuodesta 1994 vuoteen 2013 Lapsiperheiden saama kotipalvelu on romahtanut runsaassa 20 vuodessa (52 000 9000 lapsiperhettä/v Ja samaan aikaan: Lastensuojeluasiakkaiden määrä kolminkertaistunut 1990-luvulta (<3 % 7 %) Huostassa olleiden lasten määrä on lähes kaksinkertaistunut (6500 10700 lasta 10

6.9 Enemmän kuin kuusi kuukautta lastensuojelun laitoshoidossa olleiden 0 12-vuotiaiden ja 13 17-vuotiaiden lasten osuus 10 000 ikäluokan lasta kohden vuosina 1991 2012 (THL/Lastensuojelu).

Eriarvoistuva lapsuus: taloudellinen ja hoivaköyhyys 12 Lasten suuri enemmistö voi hyvin. Monet asiat ovat menneet hyvään suuntaan lasten ja vanhempien suhteissa ongelmia mittareista riippuen noin joka kymmenennellä lapsella/nuorella valtion ja kuntien tarjoama tuki yleinen on heikentynyt taloudellinen köyhyys ja hoivaköyhyys eriarvoistavat lapsia lasten hyvinvointia kannattelevat ihmissuhteet: vanhemmat, ystävät, koulun ihmissuhteet palvelut eivät tue ajoissa vanhempia, lapsia ja nuoria Kotikasvatuksen tuki, arkinen kotiapu, nuoren elämänhallinnan tuki, mielen hyvinvointi, erotilanteen sovittelu ja neuvonta; kiusaamiseen puuttuminen kaverisuhteiden tuki koulussa lasten ja nuorten kohtaamisen vajeet sekä kotona että palveluissa: lapsi ja nuori on kokonainen ihminen palvelut toimivat hallinnonalojen logiikalla ei lapsi- ja perhelähtöisesti: kokonaisuus ei toimi!