TRIOplusvalmennuspäivä

TRIOplusvalmennuspäivä Hotelli Katajanokka, Helsinki 8.1.2013 Harri Jokinen

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 1.11.2012

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 300 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien 750 000 henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on noin 1 600 jäsenyritystä. 15.1.2013 3

Näkymät ovat entistä haastavammat maailmanlaajuisesti 15.1.2013 4

Bruttokansantuote EU-maissa ja Suomessa on kääntynyt laskuun Vuosineljänneksittäin, muutos edellisvuotisesta, % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat 15.1.2013 5

Bkt euromaissa supistuu myös lähikuukausina Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi on selvästi kasvun rajan alapuolella PMI, 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Bkt, 3 kk / 3 kk, % Viimeisin tieto 10/2012. Lähde: Markit, Eurostat 15.1.2013 6

Teknologiateollisuuden tilaukset laskussa, kannattavuus koetuksella - Liikevaihto jää vuotta aiemmasta 15.1.2013 7

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 7/2012. Lähde: Tilastokeskus 15.1.2013 8

Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Yrityksistä 68 % raportoi uusien tilausten vähenemisestä verrattuna huhtikesäkuuhun Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 III,2012 / III,2011 III,2012 / II,2012 Muutos (vientiin): -23 % -7 % Muutos (kotimaahan): -7 % -27 % Muutos (yhteensä): -20 % -14 % *) Pl. metallien jalostus. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto III/2012. 15.1.2013 9

Yritysten välillä taloudellinen tilanne vaihtelee merkittävästi 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Tilauskannan muutos teknologiateollisuudessa Suomessa yrityksittäin: 30.9.2012 / 30.9.2011 Mediaani: -7 % Keskiarvo: -10 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu 15.1.2013 10

Tarjouspyyntöjen kehitys teknologiateollisuudessa Prosenttia yrityksistä Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto 10/2012. 15.1.2013 11

Teknologiateollisuuden alihankkijayritysten näkemys kannattavuutensa kehittymisestä tulevan 6 kk:n aikana % yrityksistä Heikkenee (10/2012: 32 %) Pysyy ennallaan (10/2012: 57 %) Paranee (10/2012: 11 %) Lähde: Teknologiateollisuus ry:n alihankkijakysely, viimeisin tieto 10/2012. 15.1.2013 12

Teknologiateollisuuden henkilöstö Työmarkkinoilla käänne heikompaan tapahtui kesän jälkeen Lomautusjärjestelyjen piirissä noin 10 000 henkilöä Suomessa 30.9.2012 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 15.1.2013 13

Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan näkymistä Teknologiateollisuuden liikevaihto ja vienti Suomessa ovat kaukana talouskriisiä edeltävästä ajasta. Uudet tilaukset ja tilauskanta ovat laaja-alaisesti laskusuunnassa. Tarjouspyynnöt ovat niin ikään vähentyneet viime kuukausina. Alan liikevaihto jää lähikuukausina alemmalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Teknologiateollisuuden alihankkijayritysten kannattavuus on heikkenemässä. Koko alan henkilöstön määrä Suomessa on polkenut paikallaan vuosien 2009 ja 2010 pudotuksen jälkeen, mutta kesän jälkeen tapahtui käänne heikompaan. Työpaikat ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ovat vaarassa. 15.1.2013 14

Suomen kilpailukyky rapautuu - Kustannuskehitys on karannut käsistä - Vientituloja puuttuu 20-30 mrd. euroa - Talouskasvu on riittämätön valtionvelan kasvun taittamiseksi 15.1.2013 15

Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa 2008 *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista tuotosta työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), tuotos lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Lähde: Tilastokeskus 15.1.2013 16

Teollisuuden jalostusarvo, tuottavuus ja työvoimakustannukset Suomessa 2008 2009 2010 2011 2012 Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat / Quarterly National Accounts / Labour Cost Index 15.1.2013 17

Yksikkötyökustannukset teollisuudessa Työvoimakustannukset suhteessa tuottavuuteen Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee 2008 2009 2010 2011 2012 Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat / Quarterly National Accounts / Labour Cost Index 15.1.2013 18

Suomen viennistä puuttuu vuositasolla 20-30 miljardia euroa Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 *) Maltillinen kasvu tarkoittaa 4,6 %:n vuosikasvua, kun kasvu oli keskimäärin 9,1 % vuosina 1992-2007 ja 5,2 % vuosina 2000-2007. Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2012 (ennakkotieto). 15.1.2013 Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki 19

Suomen vienti on kaukana kilpailijamaiden kehityksestä Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat 15.1.2013 20

Suomen vaihtotase on vajonnut kriisimaiden tasolle Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat 15.1.2013 21

Valtionvelka Suomessa kasvaa nopeasti Kilpailukyky ja talouskasvu eivät riitä yhteiskunnan rahoittamiseen Mrd. euroa, kuukausisaldo 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viimeisin tieto syyskuu 2012. Lähde: Valtiokonttori 15.1.2013 22

Mitä opimme? Tuottavuuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota työllisyyden kehitykseen. On pidettävä huolta myös alemman tuottavuuden yrityksistä. Kustannuskehitys on mitoitettava turvaamalla koko vientisektorin (ml. alihankkijat) kilpailukyky ja ottamalla huomioon yrityskohtaiset erot. Työaikoja, työntekomuotoja ja työehtoja on kehitettävä palvelemaan yritys- ja yksilökohtaisia tarpeita. Nykyisiä jäykkyyksiä on purettava. 15.1.2013 23

Yritysten on hyödynnettävä globaalit megatrendit Hallituksen on tuettava proaktiivisesti kasvua 15.1.2013 24

Strategiset teemat vuosille 2013-2014

Mikä muuttuu strategiakaudesta 2010-2012? Teknologiateollisuuden toimintaympäristön kilpailukyky ja yritysten kustannuskilpailukyky eivät ole kehittyneet riittävästi: Edelleen fokusta edunvalvontaan ja viestinnän tehostamiseen Teknologiateollisuus ry:n palveluiden kehittäminen (pääosin viestinnän keinoin) Liiketoiminnan kehittäminen Uuteen liiketoimintaan johtavien konseptien kehittäminen Työvoimakustannukset vientiteollisuuden kilpailukyvyn ehdoilla Koulutuksen kehittämisessä toimeenpanon varmistaminen Teollisuuspoliittisten tavoitteiden ja niihin liittyvien mittareiden tarkentaminen Kasvuyrittäjyyden edistäminen ICT:n korostaminen mahdollistajana Toimintamallin kehittäminen: Liittoyhteistyön kehittäminen ja päällekkäisyyksien poisto Toimialojen panoksen korostaminen kannanmuodostuksessa 26

Teknologiateollisuus ry:n strategia 2013-2014 Vaikuttavin suunnannäyttäjä TeknologiaSuomi nousuun! Teollisuuspolitiikallkohtaisuudella toimintamalleilla Yritys- Osaamisesta Uusilla Teema 1 kilpailukykyä Teema 2 ja ylivoimaa Teema 3 kasvua Teema ja 3 kasvua tuottavuutta kilpailukykyä Kasvun ja menestyksen rakentaja

Teknologiateollisuus ry:n strategia 2013-2014 TeknologiaSuomi nousuun! Teollisuuspolitiikalla kasvua Teollisuuspolitiikalla aikaansaadaan Suomessa ja EU-tasolla päätöksiä ja linjauksia, jotka luovat jäsenyritysten kasvulle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Laaja-alaisen edunvalvonnan painopistealueilla torjutaan uhkia ja luodaan kasvulle, investoinneille ja omistamiselle suotuisat olosuhteet. Yrityskohtaisuudella kilpailukykyä ja tuottavuutta Teknologiateollisuuden työmarkkinaratkaisut vahvistavat alan yritysten ja suomalaisen vientisektorin kilpailukykyä sekä Suomessa tehtävän työn edellytyksiä. Vientiteollisuudella on keskeinen asema työmarkkinapolitiikan määrittelyssä. Käytännön palkanmuodostus ja työehdot perustuvat ensisijaisesti yritysten ja henkilöstön tarpeisiin tavoitteena tuottavuuden, kilpailukyvyn, työllisyyden ja kannustavuuden parantaminen paikallista yhteistyötä kehittämällä. Osaamisesta ylivoimaa Kehitetään yhdessä kumppaniverkoston kanssa toimintamalleja ja konsepteja edistämään erityisesti pkyritysten strategista, kasvua ja uudistamista tukevaa osaamisen kehittämistä ja osaajien saatavuutta. Koulutus- ja innovaatiopolitiikalla aikaansaadaan päätöksiä ja linjauksia, jotka lisäävät jäsenyritysten toimintaympäristön kilpailukykyä. Edunvalvonnan painopisteenä on yliopisto- ja ammattikorkeakouluuudistusten tavoitteidemme mukainen eteneminen sekä digiosaaminen koulutuksessa ja yrityksissä. Uusilla toimintamalleilla kasvua ja kilpailukykyä Kehitetään uusia konsepteja sekä tuotetaan tietoa yritysten kasvun ja uudistamisen tueksi käyttäen hyväksi laajaa yksityisen ja julkisen sektorin partneriverkostoa. Esimerkkejä strategiakauden konsepteista ovat TRIOplus, Isot teemat, Kasvuyrittäjyys, Ennakointi ja Digitalous. Menestyksekkäät konseptit integroidaan partnerien olemassa oleviin instrumentteihin toimimaan ilman Teknologiateollisuuden rahoitusta.

Päämittarit strategisille teemoille 2013 Teollisuuspolitiikalla kasvua Ympäristölinjaukset ylläpitävät teollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa Energia- ja ilmastopolitiikan päätökset tukevat kasvua Verouudistuksilla Suomeen kasvun kannustimia Markkinoiden avautuminen luo liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Logistinen kilpailukyky ylläpidetään. TRIOplus: Yritysten henkilöstömäärän, kannattavuuden ja liikevaihdon kasvu Isot teemat: Verkostojen uudet vientitilaukset Teema 3 Kasvuyrittäjyys: Yritystenhenkilöstö määrän ja liikevaihdon kasvu Digitalous: Suomen sijoitus kv. Internettalousvertailuissa Yrityskohtaisuudella kilpailukykyä ja tuottavuutta Vuoden 2013 tesratkaisujen tulosten vastaavuus TT:n keskeisiin tavoitteisiin Vientisektorin linjanmääritysroolin Teema 2 vahvistuminen työmarkkinapolitiikassa Työvoimakustannuskehitys 2014 suhteessa kilpailijamaihin ja yrityskohtaisuuden osuus Laittomien lakkojen määrä 2013 Vaikuttavin suunnannäyttä jä Osaamisesta ylivoimaa AMK- ja yliopistouudistusten toteutuksen vastaavuus TT:n keskeisiin tavoitteisiin ICT:n käyttö yrityksissä Teema ja koulutuksessa suhteessa 3 kilpailijamaihin & ICT-osaajien työllistyminen Nuorten harjoittelupaikkojen määrä & nuorten ammattiosaajien työllistyminen teknologiateollisuuteen Tuotettu lisäarvo pk-yritysten kilpailukyvylle 2014 Uusilla toimintamalleilla kasvua ja kilpailukykyä = tavoitteessa / aikataulussa = hieman tavoitteesta / myöhässä = selvästi tavoitteesta / myöhässä = ei mittaustulosta / ei aloitettu = valmis

TRIOplus 2013-214 1. Vahvistetaan uusia keskisuuria yrityksiä Keskisuurille yrityksille tarjotaan laaja valikoima palveluja, joiden avulla yritykset etenevät kasvua luoviin kehittämishankkeisiin. Toiminta kohdistetaan nimenomaan keskisuuriin yrityksiin, joilla on tutkitusti suurin potentiaali työllistämisen ja viennin vetureina. 2. Luodaan kansainvälistyviä yritysverkostoja (Isot Teemat) Johtavat toimijat globaaleilla markkinoilla tarvitsevat yhä suurempia kumppaneita, joilla on kyky toimittaa entistä laajempia kokonaisuuksia. Tähän kysyntään vastaaminen edellyttää usean pienen ja keskisuuren toimijan yhdistymistä verkostoksi. Fasilitoidaan kymmenen kansainvälistyvän yritysverkoston muodostumista uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja kärkiyritysten ympärille. 3. Jatketaan kehityskumppanuutta nykyisen asiakasjoukon kanssa 2009-2012 toteutetussa TRIOplus-hankkeessa identifioitiin ja tehtiin kehittämissuunnitelma 290 keskisuuren yrityksen kanssa, jotka tunnistivat liikevaihdon kasvupotentiaalikseen yhteensä noin miljardi euroa. Toteutetaan seurantakäynti, jossa todennetaan kehityssuunnitelmien realisoituminen kasvuksi, sekä tarjotaan uusimpia yrityskehityspalveluja, mm. mentorointi, strategian kehitys, yritysjärjestelyt ja oman tuotteen haku.

-hankeperhe

Kiitos

hankeperhe

Kasvun ja kehittämisen toimintalinjan 2009 2012 tulokset Toteutettu Suomen oloissa merkittävän laaja yrityskehitysohjelma 800 aktivointi- ja markkinointikäyntiä 540 perusanalyysiä 290 kehittämisohjelmaa; nämä yritykset tunnistaneet yhteensä 1 miljardin euron liikevaihdon kasvupotentiaalin 180 kehittämistoimenpidettä osana kehittämisohjelmaa ulkopuolisen konsultin kanssa hankittu em. kehityspalveluja yrityksille lähes 3 M arvosta Asiakastyytyväisyys erinomainen: Yli 95% kokee saaneensa palvelusta apua liiketoimintansa kehittämiseen hyvin tai erinomaisesti Yli 95% voi suositella palvelua toisille yrityksille

Jatkohankkeen tavoitteet: 1. Vahvistetaan uusia keskisuuria yrityksiä Keskisuurille yrityksille tarjotaan laaja valikoima palveluja, joiden avulla yritykset etenevät kasvua luoviin kehittämishankkeisiin. Toiminta kohdistetaan nimenomaan keskisuuriin yrityksiin, joilla on tutkitusti suurin potentiaali työllistämisen ja viennin vetureina. (Ks. palvelutarjonta Dia 1.) 2. Luodaan kansainvälistyviä yritysverkostoja (Isot Teemat) Johtavat toimijat globaaleilla markkinoilla tarvitsevat yhä suurempia kumppaneita, joilla on kyky toimittaa entistä laajempia kokonaisuuksia. Tähän kysyntään vastaaminen edellyttää usean pienemmän toimijan yhdistymistä verkostoksi. Fasilitoidaan kymmenen kansainvälistyvän yritysverkoston muodostumista uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja kärkiyritysten ympärille. 3. Jatketaan kehityskumppanuutta nykyisen asiakasjoukon kanssa 2009-2012 toteutetussa TRIOplus-hankkeessa identifioitiin ja tehtiin kehittämissuunnitelma 290 keskisuuren yrityksen kanssa, jotka tunnistivat liikevaihdon kasvupotentiaalikseen yhteensä noin miljardi euroa. Toteutetaan seurantakäynti, jossa todennetaan kehityssuunnitelmien realisoituminen kasvuksi, sekä tarjotaan uusimpia yrityskehityspalveluja, mm. mentorointi, strategian kehitys, yritysjärjestelyt.

Kasvun ja kehittämisen toimintalinjan ehdotettu jatko 2012 2014 Viestintä, selvitykset, toimijoiden valmennus 70 ke 300 seuranta- ja 200 aktivointikäyntiä: 200 ke 150 perusanalyysiä: 150 ke 100 kehittämisohjelmaa: 200 ke 80 kehittämistoimea ja mentorointi: 1,07 M (sis. kymmenen kansainvälistyvän yritysverkoston muodostamisen) Budjetti yht. 1,95 M, haettava ESR-rahoitus 1,5 M Teknologiateollisuuden rahoitus 100 ke, yrityksiltä 350 ke

Tilanne tammikuu 2012 1. Kansallisen PK-hankkeeen jatko ei saanut rahoitusta Uudenmaan ELYn kautta. Kuten tunnettua PK-hanke eteni aikataulua nopeammin ja siellä on vielä varoja joita voitaneeen kululajimuutoksella siirtää uusien basic ja advanced anlyysien tekoon Manner-Suomen alueella, 30 40 molempia. Muutoshakemus parin viikon sisään. 2. TRIOplus-hanke Kansallisesti tehtävät aktivointi ja seurantakäynnit on rahoitettu TT:n hallinnoimasta TRIOplus-hankkeesta. Tähän tehtiin kululajimuutos ja siten on mahdollista tehdä kansallisesti yhteensä 60 uutta aktivointija seurantakäyntiä. Ohjeistan tämän kun PK-hankkeen kululajimuutos selvillä. Molemmat kohdistetaan alueille, jossa ei vielä ole muuta hanketta tiedossa (ei Uusimaa, mahd. ei Kanta- ja Päijät-Häme)

Tilanne tammikuu 2012 1. TRIOplus Uusimaa (Jaakko) Hanke (vajaa 1 milj eur) hyväksytty MYR:ssä ja siitä neuvottelut käynnissä. Jos etenee, yrityskehittäjät kilpailutetaan uudelleen. Kehitystoimien kilpailuttamisen hoitaa yrityskehittäjä tapauskohtaisesti Tällä hetkellä 50 aktivointia, 45 seurantakäyntiä, 40 basic, 40 advanced, kehittämistoimia noin 430 000 eurolla, 4 isot teemat verkostoa 2. TRIOplus Pohjois-Savo on käynnissä (Tuija Heikura) 65 aktivointia, 45 basic, 45 advanced, kehitystoimia 130 000 eur 3. PooliPlus Etelä Savo käynnissä

Tilanne tammikuu 2012 4. TRIOplus Etelä-Häme Voi olla mahdollista saada hanke Päijät- ja Kanta- Hämeen sekä Forssan seudulle Innoparkin / LADECin hallinnoimana, neuvottelu ELYN kanssa torstaina 5. TRIOplus Pohjois-Suomi Hankehakemus jätettiin Digipoliksen toimesta syksyllä, mutta loppujen lopuksi ELY ilmoitti, ettei pysty rahoittamaan

Jatko muilla alueilla? TRIOplus palvelut tulee olla kattavasti tarjolla koko maan alueelle TT:n jäsenyrityksille ja muulle kohderyhmälle. Tekelille toiminta on tärkeä, hyvin toimiva konsepti jota verkosto voi toteuttaa samansisältöisenä koko maassa. Ollut sekä keskuksille että asiakasyrityksille hyödyllistä. Nyt jäämässä isoja maantieteellisiä aukkoja Ryhmätyö: Miten ja millä rahoituksella eri alueilla saadaan hankkeelle jatkoa Voidaanko jollain yhteisillä toimilla edistää rahoituksen saamista Onko jotain uusia aluellisia toimintamalleja joita voidaan / tulisi ottaa käyttöön Luonteva ryhmäjako ESR-suuralue, joku muu?

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n komission CIP ohjelma

Enterprise Europe Network -verkosto Suomessa Oulu 16 asiantuntijaa verkostoa koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö toimintaa rahoittavat: TEM, Tekes ja Euroopan komissio Tampere Oulu palvelut ovat maksuttomia Lappeenranta Turku Pääkaupunkiseutu Tampere Lappeenranta Turku Pääkaupunkiseutu

Valtakunnalliset yhteistyötahot ENTEPRISE EUROPE NETWORK -VERKOSTO SUOMESSA SEUDULLISET TOIMIJAT

Etsitkö?..uusia kumppaneita kansainvälisiltä markkinoilta? Tarjoamme Liiketoimintapörssi ja Teknologiapörssi Yrityskontaktimatkat ja -tapahtumat kansainvälisten messujen yhteydessä..sopivaa EU-rahoitusohjelmaa? EU-rahoitusneuvonta..tietoa EU-lainsäädännöstä tai neuvoja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa? yleinen lakineuvonta kv-asioissa yleinen kansainvälistymisneuvonta seminaarit ja uutiskirjeet..väylää antaa palautetta sisämarkkinaongelmista? pk-yritysten palautepalvelut Enterprise Europe Networkin palvelut ovat maksuttomia.

Liiketoiminta- ja Teknologiapörssi Online hakupalveluista voit etsiä itsellesi kumppania kaupalliseen, teknologiseen tai tutkimusyhteistyöhön esim. myyntikanavia, franchising-partnereita, alihankintaa, kumppania teknologian ostoon, myyntiin tai lisensointiin 16 000 aktiivista yritysprofiilia kattavasti kaikilta toimialoilta Tehokkain kun oma strategia on selvä: mitä etsitään ja mitä itsellä on tarjolla Käy tutustumassa ja laadi oma profiilisi www.enterpriseeurope.fi/partner

Yrityskontaktitapahtumat ja -matkat Tehokas tapa löytää kansainvälisiä yhteistyökumppaneita! Vuosittain ympäri Eurooppaa satoja tapahtumia eri toimialoilta Etukäteen sovitut ja aikataulutetut tapaamiset Järjestetään useimmiten kansainvälisten messujen yhteydessä Mobile World Congress ja CeBIT Alihankinta jne. Lisäksi räätälöidyt yrityskontaktimatkat

EU-rahoitusneuvonta Tiedotusta EU-rahoitusohjelmista ja hakuajoista Apua sopivan EU-rahoitusohjelman kartoittamisessa EU-rahoitusopas pk-yrityksille verkkosivuillamme

Neuvonta kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa Yleinen lakineuvonta kansainvälisissä kysymyksissä EU-säädösten vaikutukset ja täytäntöönpano, eri maiden kansallinen lainsäädäntö, kv-kaupan sopimukset ja riitatilanteet, kuljetusehdot, verotus, tullit, CE-merkintä, julkiset hankinnat Yleinen kansainvälistymisneuvonta yleinen maa- ja markkinatieto yrityksen perustaminen toiseen maahan yritysten ja organisaatioiden yhteystietoja eri maissa jne.

Pk-yritysten palautepalvelu Välitämme komissiolle tietoa yritysten kohtaamista sisämarkkinaongelmista Jos yrityksesi joutuu EU:n sisämarkkinoilla sellaisen viranomaismenettelyn kohteeksi, joka haittaa tavaroiden tai palveluiden vapaata liikkuvuutta, voimme verkoston kautta välittää tästä tiedon komissiolle jatkotoimenpiteitä varten Esim. EU-sääntelyn virheellinen soveltaminen, kansalliset standardivaatimukset tai muut protektionistiset toimenpiteet Ota yhteyttä Helsingin seudun kauppakamariin: een@helsinki.chamber.fi Yksittäistapauksiin voidaan ratkaisua hakea viranomaisneuvottelun avulla maksuttomasta Solvit -ongelmanratkaisupalvelusta

ASIAKKAAMME KERTOVAT Pk-yritys sai neuvoja lakimieheltä Verkkokauppias kysyi neuvoa etämyyntidirektiivin soveltamisesta erityisesti kuluttajan peruuttamisoikeuden osalta. Puhelinkeskusteluissa ja sähköpostiviestinnässä Enterprise Europe Networkin lakimiehen kanssa käytiin läpi mm. sovellettavaa lakia kuluttajakaupassa ja sitä, millä tavalla peruuttamisoikeus määräytyy eri EU-maiden paikallisessa lainsäädännössä. Etämyynnissä elinkeinonharjoittaja on Suomen lain mukaan lähtökohtaisesti velvollinen korvaamaan peruuttamistilanteessa palauttamisesta aiheutuneet kulut kuluttajalle. Samaa periaatetta noudatetaan myös monessa muussa EU-maassa.

Peliyritys Fantastec löysi kumppanin Oululaisen Fantastec Oy:n Polar Heroes - online-pelin tehtävänä on opettaa lapsille erilaisia taitoja. Tuotekehityksen pullonkaulana oli Unity 3D - sovellus, joka toimii pelin teknisenä alustana. Suomesta ei vielä löytynyt riittävästi Unity-osaamista. Uusi kumppanimme hallitsee lasten pelit ja Unitykehityksen, joten Enterprise Europe Network oli meille täysi kymppi! Toimitusjohtaja Juha Väisänen, Fantastec Oy Enterprise Europe Networkin kautta teknologiapyyntöön vastasi Englannista sopiva yhteistyökumppani Remode Studios.

Koko verkoston toiminta 50 maassa 2008 2011 25 000 seminaaria, joissa 950 000 kävijää 64 000 asiakasta yrityskontaktitilaisuuksissa ja -matkoilla

Koko verkoston toiminta 50 maassa 2008 2011 31 000 yritysprofiilia, jotka johtaneet yli 190 000 yhteydenottoon 6250 yritysten välistä sopimusta

Alihankinta yrityskontaktitapahtuma vuonna 2012 Osallistujamäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna Tilaisuuteen rekisteröityi 90 yritystä, osallistujia 84, 16 maata, 200 tapaamista (16 osallistujaa täysin bookattuja) Palaute osallistujilta positiivista 2011: rekisteröityjä 84, osallistujia 63, 15 maata, 128 tapaamista

Asiakaspalautetta Osallistuimme Enterprise Europe Networkin yrityskontaktitapahtumaan syyskuussa 2012 Tampereen Alihankintamessuilla. Tapahtumassa meillä oli runsaasti ennalta sovittuja tapaamisia ja lisäksi solmimme useita hyödyllisiä kontakteja taukojen aikana. Tapasimme siis useita uusia yhteistyökumppaneita, lisäksi tapahtuma auttoi keräämään tietoa uusista alan vaatimuksista, markkinoiden kehityksestä ja kansainvälisistä trendeistä. Mielestämme Enterprise Europe Network -yrityskontaktitapahtuma oli todella ainutlaatuinen ja hyödyllinen kokemus! Mr.Vasily S. Davydov Managing Partner, Russian desk Attorney, PhD of Law DCO, LLC Russian law company St-Petersburg, Russia

Asiakaspalautetta Tapahtuma ylitti odotukseni, minullahan oli lopulta 11 tapaamista ja näistä suurin osa aidosti hyödyllisiä ja kiinnostavia. Lupasin selvitellä lisää kontakteja ja olla uudestaan yhteydessä monen tapaamani henkilön kanssa. Valitettavasti en ole ehtinyt vielä kaikille palata, mutta lähiaikoina vastailen ilmenneisiin kysymyksiin jne. Lisäksi sain paljon tietoa Tampereen seudun annista ja hyödyllisiä leadejä, joihin ottaa yhteyttä. Paljon on siis kerrottavaa Brasiliaankin. Tapahtuma oli minusta hyödyllinen ja uskon, että alan yrityksille tapahtumasta irtoaisi vielä enemmän, sillä harvoinhan on tilaisuutta tavata yhden päivän aikana useita potentiaalisia yhteistyökumppaneita monesta maasta. Karoliina Ala-Opas Trade Promotion and Investment Officer Brazilian Embassy

Palautetta vuoden 2012 Alihankinta yrityskontaktitapahtumasta Excellent Good Average Fair Poor Website 9 9 2 0 0 Assistance before and during 10 8 2 0 0 Location 6 10 4 0 0 General organization 7 10 3 0 0 Management of the meetings 8 10 2 0 0 Meeting duration 10 8 2 0 0 Quality of profiles 2 12 6 0 0 Relevance of the meetings 3 8 7 2 0 Expectations met 3 10 6 1 0 Would you participate again? 4 12 4 0 0

Vuoden 2013 Alihankinnan yrityskontaktitapahtuma Järjestetään 26. syyskuuta Yhteistyössä mukana Alihankinta messut ja Teknologiateollisuus http://www.b2match.eu/subcontracting2013 Avautuu helmikuun alussa Kansainväliset partnerit haussa Ideoita, toimiala painotuksia? Yhteydenotot Sirkka Siikamäki 0295 022 848

Tilaa uutiskirje verkkosivuiltamme EnterpriseEurope.fi Yhteystiedot Miia Hänninen Varsinais-Suomen ELY-keskus Puh. 029 5022 510 E-mail: miia.hanninen@ely-keskus.fi www.enterpriseeurope.fi Enterprise Europe Network-verkkosivut: www.enterprise-europe-network.ec.europa.eu/

TRIOplus-viestintä 8.1.2013 Marja Keränen

TRIoplus-viestintä 2013 TRIOplus-viestintä painottuu entistä enemmän alueelliseen viestintään alueellisten hankkeiden myötä Alueelliset mediakontaktit tervetulleita Tilaisuuksia yhteistyössä Taustalla vahva valtakunnallinen viestintä, joka tukee kokonaisuutta ja tuo medialle kokonaisnäkemystä Mediayhteyksiä vahvistetaan sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla Teknologiateollisuus nostaa viestinnässään entistä vahvemmin esille pk-yritysten mahdollisuuksia ja haasteita Ohjelmasarja Yleisradion kanssa etenee, ohjelmat esitetään televisiossa ja radiossa 2014 7.1.2013 2

Ajankohtaista viestinnässä TRIOplus-lehti valmisteilla Seuraava huhtikuun alussa Vuoden toinen lehti syyskuussa Alihankinta-messuille Yleisradion aluetoimitusten tapaamiset ajankohtaisia Yritysesimerkkejä tarvitaan jatkuvasti Toimialan tilanne esillä, jotta muutoksen välttämättömyys nousee esiin Hankkeiden viestintää säännöllisesti muun muassa SPEKtrin ensimmäiset caset tulossa julkisuuteen, myyntihankkeelle tehty esite Sähköiset kirjeet myös tänä vuonna Uutiskirje kerran kuukaudessa Sidosryhmäviesti 4-5 kertaa vuodessa 7.1.2013 3

TRIOplus-lehti Seuraava lehti ilmestyy viikolla 14 Aineistopäivä 15.3. Aiheita mm. LEAN: Yritysten operatiivisen toiminnan kehittäminen TRIOplussassa Venäjän mahdollisuudet: Isot teemat, yritysten näköalat TRIOplussan jatko ja alueelliset hankkeet Myynnin kehittäminen ja myyntihanke Isot teemat SPEKtri Techno GrowNow 7.1.2013 4

Viestinnän materiaalit TRIOplus-lehti TRIOplussan verkkosivut päivitetään Uusia yritysesimerkkejä lehden aineistoista Esitteet SPEKtri Mentoripooli Myyntihanke (Techno GrowNow) Isot teemat verkkosivut päivitetään Lisäksi englanninkieliset esitysaineistot 7.1.2013 5

Yhteisölliset työkalut Verkkokokoukset Kokouskäytäntöjen uudistaminen Aluekoordinaattoreiden yhteistyön tiivistäminen Kustannusten ja ajankäytön tehostaminen Yhteisöllisten työkalujen käytön edistäminen Omassa toiminnassa Yrityksissä Millaisia toiveita? 7.1.2013 6

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke

Hyvä työ Pidempi työura -hankkeen tavoitteet Yritysten henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen Työkyvyn ylläpitäminen Työelämän ja yhdessä tekemisen kehittäminen Hyvien työkalujen ja toimintamallien kehittäminen sekä levittäminen

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2013 Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä työhyvinvointia työpaikoilla Asiantuntijaryhmä käytettävissä Projektinhallinta ja markkinointi Teknologiateollisuudessa

Toimintamalli yrityksissä Johdon ja henkilöstön sitoutuminen Henkilöstökysely Yksilö-tutkalla (maksuton) Tärkeimmät kehitystoimenpiteet keskustellen Työpaikka-tutkalla (maksuton) Uusintamittaus Yksilö-tutkalla noin vuoden kuluttua

Työhyvinvointi ja toimintaympäristö: - Yrityksessä sovitaan 1-3 kehitystoimenpidettä / työkykytalon kerros

Pilottivaihe 2011, laajennusvaihe 2012-2013 AGCO Sisu Power Oy Pääluottamusmies Mika Ovaskainen: AGCO Sisu Powerilla merkittävimmäksi työhyvinvointia lisääväksi asiaksi tunnistimme me-hengen luomisen Foster Wheeler Energia Oy Henkilöstöpäällikkö Päivi Jäntti Hankkeen kautta olemme oppineet ymmärtämään työhyvinvoinnin systemaattisen johtamisen tärkeyden

Hankkeessa mukana 50 + Teknologia-alan yritystä Mukaan voi liittyä vuoden 2013 aikana

Laajennusvaihe 2012 2013 Työhyvinvointia ovat lähteneet kehittämään esim: ATA Gears Oy, Rocla Oyj, Finn-Power Oy, Nortal Oy, Uponor Oy, Abloy Oy, Franke Oy, Kesla Oyj, Wallac Oy Perkinelmer, Helkama Bica Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy

Oikealla tekemisellä on saatu aikaan tuloksia! Erityisesti alle 35-vuotiaiden työntekijöiden työhyvinvointi lisääntynyt merkittävästi Suurimmat parannukset: koulutuksen riittävyys, työhön sitoutuminen, työmotivaatio, oikeudenmukainen kohtelu, esimiehen palaute ja työaikajoustot Yhteistoiminta työpaikoilla parantunut

Lisätietoa Hankkeen kotisivut www.tyohyvinvointi.info projektipäällikkö Tiina Hartikainen tiina.hartikainen@teknologiateollisuus.fi p. 050 586 2879

Teknologiateollisuus Teräsrakenteet CE-yhteishankkeen määrittely Teknologiateollisuus ry

Hankkeen tausta toimintaympäristön muutos Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio hyväksyivät viime vuonna rakennustuoteasetuksen (305/2011/EC). Asetus edellyttää kantavien teräsrakenteiden osalta (EN 1090) CEmerkintää 1.7.2014 mennessä. Valmistajalla tulee olla ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma laadunvalvontajärjestelmä Suunnittelu tulee tehdä Eurokoodien mukaisesti. Valmistus tulee tehdä suunnittelijan laatiman toteutuseritelmän vaatimusten mukaisesti. Valmistuksessa tulee noudattaa harmonisoidun standardin EN 1090-2 vaatimuksia + viitestandardeja (176 kpl). Käytännössä teräsrakenteisiin liittyy noin 30 viitestandardia. 15.1.2013 2

Teknologiateollisuus-hankekokonaisuus 1. Hanke on koko metallisektoria hyödyttävä valmisteleva projekti. 2. Hanke selvittää metalliyritysten CE-sertifiointitarpeet alueittain. 3. Hanke tuottaa yhteiskäyttöiset ja monistettavat laadunhallinnan toteutustyökalut: FPC-laadunhallintajärjestelmän metalliteollisuudelle, FPCohjeiston Yleiskäyttöiset CE-laadunhallinnan prosessit Laadunhallinnan perusdokumentit, pöytäkirjamallit ja raporttimallit Ammatilliset pätevyysvaatimukset yritysten henkilöstölle vaativuusluokittain Laatujärjestelmän käyttöönoton ohjeistuksen Koulutusvaatimukset ja koulutustarjonnan kuvauksen Esite- ja viestintämateriaalit. 4. Laadunhallinnan työkalujen sovituksen ja toimintatapamuutosten käyttöönoton voi yritys tehdä joko itse tai ulkopuolisten konsulttien avulla. 3

CE-merkintään tarvittavat toimenpiteet yrityksen näkökulmasta 1 hen standardin olemassaolon tarkistus 4 FPC:n rakentaminen 5 FPC käyttöönotto 8 Vaikutusten arviointi ja jatkuva seuranta 9 Suoritustason pysyvyyden arviointi 2 Tuoteperheiden rakentaminen 3 CE-merkintään ilmoitettavat ominaisuudet, testaus 6 Suoritustasoilmoituksen laatiminen ja julkaisu 7 CE-merkinnän kiinnittäminen 4

Aikataulu Hanke toteutetaan alkuvuodesta 2013 Elinkeinoyhtiöiden, teknologiakeskusten ja kehitysyhtiöiden valmistautuminen voi käynnistyä heti. Yritysten kartoitus voi käynnistyä heti Yrityskohtaisia pilotteja käynnistetään heti projektin alussa Sopivien teknisten asiantuntijoiden ja konsulttien rekrytointi/houkuttelu voidaan käynnistää heti 15.1.2013 5

Hankkeen vaikutukset ja tulokset Hanke tuottaa monistettavat työkalut, jotka soveltuvat kohdeyritysten käyttöön pienin muokkauksin. Yritys säästää näitä työkaluja käyttäessään aikaa ja kustannuksia arviolta 20.000 /pk-yritys. Markkina-arvo on kustannussäästöjen osalta arviolta yhteensä 50M seuraavien 2 vuoden ajalla. Konsulttien avustuksella voidaan kotimaiset yritykset saattaa kansainvälisesti kilpailukykyiseen asemaan joka osaltaan parantaa työllistyvyyttä ja laajentaa markkinaa kotimaan ulkopuolelle. 15.1.2013 6

Hanke parantaa edustettujen yritysten mahdollisuuksia pysyä mukana kansainvälistyvässä liiketoiminnassa sekä pitää asemansa ulkomaiseen kilpailuun nähden. 15.1.2013 7

Kiitos! Lisätietoja: Juha Ekberg, Ramse Consulting Oy 040 507 1373 juha.ekberg@ramse.fi

Techno GrowNow Kansainvälistymällä kasvuun - liikkeenjohdon valmennusohjelma TRIOplus valmennuspäivä 8.1.2013 Hotelli Katajanokka, Helsinki Matti Leivo Finpro ry ja Teknologiateollisuus ry

Techno GrowNow - Yleistä Techno GrowNow Suomalaisten teknologia-alan pk-yritysten liikkeenjohdolle ja kansainvälistymisestä sekä viennistä vastaaville henkilöille suunnattu kansainvälistymisvalmiuksien kehittämisohjelma Vahvasti yrityskohtaisesti räätälöityvä ohjelma Aikataulu Ohjelman markkinointi käynnistyi syksyllä 2012 ja ohjelma alkaa alkuvuodesta 2013. Aikataulu räätälöidään kuitenkin yritysten tarpeiden mukaan. Ohjelmaan mahtuu 20 yritystä (min 10 yritystä) Sitoutuneita yrityksiä ei ole vielä riittävästi, keskusteluja käydään n. 30 yrityksen kanssa Potentiaalisia yrityksiä haetaan edelleen! 07/01/2013 Finpro 2

Techno GrowNow - Rakenne ja aikataulu Yritysten rekrytointi A) Yhteiset teemapäivät - 4 päivää Neljän teeman valinta yhdessä yritysten kanssa Loppu raportti Aloitustapaaminen Päätöstapaaminen B) Yrityskohtaisesti räätälöity valmennus Perusvalmennus 5+10 päivää Yrityksen tarpeen mukaan Lisäksi 1-3 konsultointimoduulia (5+10 päivää) Syksy 2012 Syksy 2014 07/01/2013 Finpro 3

Kustannukset pk-yritykselle Yrityskohtainen valmennusprosessi 19 200 / yritys. TEM-tuen jälkeen yritykselle jää maksettavaksi 9600. Yritykselle räätälöity perusvalmennus, 5 + 10 päivää Yhteiset teemapohjaiset tapaamiset, 4 päivää Yrityskohtaisesti räätälöity valmennus 18 000 /moduuli. TEM-tuen jälkeen yritykselle jää maksettavaksi 9000. Yrityksellä on mahdollisuus syventää yrityskohtaista valmennusta näillä erikseen tilattavilla konsultointimoduuleilla, max. 3 kpl (5 + 10 päivää) Konsultointimoduulin hinnoittelussa on huomioitu yrityskohtaisesti erikseen määritelty valmennus, sisältäen erikseen räätälöidyn selvityksen koti- ja ulkomaan matkakustannukset käytettävien asiantuntijoiden osalta hallinnointikulut 07/01/2013 Finpro 4

Lisätietoja Matti Rasimus Toimialajohtaja Finpro 040 343 3308 matti.rasimus@finpro.fi Petri Tulensalo Aluepäällikkö Finpro 040 343 3437 petri.tulensalo@finpro.fi 07/01/2013 Finpro 2012 5

Tarjottujen profiilien läpikäynti, esimerkit Oman profiilin laatiminen,

Myynnillä kasvuun -koulutusohjelma Vuoden kestävä myynnin ja myyntijohtamisen taitojen valmennusohjelma Uudenmaan pk-yrityksille. Rahoitus valmennusohjelmalle tulee Uudenmaan ELY-keskukselta täsmäkoulutushankintana. Mukaan mahtuu 45 osallistujaa. Uudenmaan ELY-keskus vahvistaa valinnat. Yrityksestä voi osallistua useampikin henkilö valmennukseen. Tavoitteena on luoda kullekin osallistujayritykselle oma myynnin käsikirja. 7.1.2013 1

Valmennus järjestetään päivän mittaisina valmennuksina kerran kuukaudessa ja ohjelma alkaa 4.2.2013. Lähikoulutuspäivien lisäksi valmennukseen sisältyy työssä oppimistehtäviä. Valmennuksen hinnat: Alle 10 hengen yritys 530,26 euroa + alv (tuki 80%) 10-249 henkeä työllistävät 795,39 euroa + alv (tuli 70%) Yli 250 henkeä työllistävät, mukana pk-kumppaneita 1060,53 euroa + alv (tuki 60%) 7.1.2013 2

Ilmoittautumiset Erkki Kivelälle Teknologiakeskus TechVillassa, erkki.kivela@techvilla.fi tai 050 3066 606 Koulutuksesta vastaa Rema Partners Oy, yhteyshenkilö Seppo Virtanen, seppo.virtanen@remapartners.fi tai 0400 605 332. 7.1.2013 3

SPEKtri-hanke - jatkoa TRIOplus-hankkeelle SPEKtri = Kansainvälisten kasvuyritysten aikaansaaminen pk-yrityksien yritysjärjestelyillä 8.1.2013 J.Manninen Osaamisten yhdistäjä www.pkt.fi 1

Mitä tarkoittaa yritysjärjestely? Usein virheellisesti ymmärretään, että yritysjärjestely on sama kuin yrityskauppa tai viestinvaihto. Edellisen sijaan oikea käsitys on: YRITYSJÄRJESTELY = YRITYSKAUPPA + LISÄARVOKONSULTOINTI 8.1.2013 J.Manninen Osaamisten yhdistäjä www.pkt.fi 2

SPEKtri-hankkeen tilanne Hankkeessa on 1.Luotu pk-yritysten yritysjärjestelyille toimintamalli ja siihen liittyvät työkalut. 2.Valmennettu 10 yritysjärjestelijää koko yritysjärjestelyprosessin tunteviksi asiantuntijoiksi ja hyväksytty heidät PKT-säätiön valtuuttamiksi yritysjärjestelijöiksi (VYJ). 3.Kartoitettu yritysjärjestelyn pilot-projekteja 71, joista ostajia on 36. HUOM! Uusia yritysjärjestelystä kiinnostuneita yrityksiä otetaan edelleen SPEKtriin mukaan. 8.1.2013 J.Manninen Osaamisten yhdistäjä www.pkt.fi 3

12.12.2012 J.Manninen Osaamisten yhdistäjä www.pkt.fi 4

12.12.2012 J.Manninen Osaamisten yhdistäjä www.pkt.fi 5

Kiitos! Jarmo Manninen Projektijohtaja PKT-säätiö Keskuskatu 1 B FI-00100 Helsinki gsm: 050 408 1338 sähköposti: jarmo.manninen@pkt.fi www.pkt.fi 8.1.2013 J.Manninen Osaamisten yhdistäjä www.pkt.fi 6

Topakka toimivaa palkitsemista pk-yrityksille Kehittämishanke

Miksi Palkkaus ja palkitseminen ovat tehokkaita johtamisen välineitä Toimiva palkitseminen*) parantaa henkilöstön motivaatiota ja yrityksen tuottavuutta sekä auttaa muutosten toteuttamisessa Palkitsemisen tulee tukea yrityksen strategiaa Muutostilanteissa myös palkitsemista pitää päivittää *) Palkitsemisella tarkoitetaan tässä palkitsemisen kokonaisuutta, joka sisältää yrityksen käyttämät erilaiset rahalliset ja aineettomat palkitsemistavat kuten peruspalkan, täydentävät palkkiot, edut, työaikajärjestelyt, kehittymismahdollisuudet jne. 3.1.2013 2

Mikä on Topakka-hanke Vuoden kestävä verkostomainen palkitsemisen kehittämishanke Teknologiateollisuuden yrityksille Hankkeen aikana yritys saa Kartoituksen palkitsemisen nykytilasta ja keskeisistä kehittämistarpeista Suunnitelman strategiaa tukevan palkitsemisen kehittämiseksi Tukea ensimmäisiin kehittämistoimenpiteisiin Rautaisannoksen uutta osaamista palkitsemisen jatkokehittämiseen ja ylläpitämiseen 3.1.2013 3

Puitteet Osallistujina enintään 10 pk-yritystä (väljästi tulkittuna) Aalto-yliopiston ja Teknologiateollisuuden asiantuntijoiden palvelut Rahoittajina osallistuvat yritykset ja Työsuojelurahasto (50/50) Yrityskohtainen osuus noin 7500 + alv. Tarkempi sisältö suunnitellaan osallistujien tarpeiden mukaan Osallistujat koossa 2/2013 Yhteinen käynnistysseminaari 3/2013 Tilannekartoitus yrityksissä 4-5/2013 Kehittäminen käynnistyy syksyllä Yrityskohtainen eteneminen Neljä yhteistä, valinnaista työpajaa Yhteenveto, arviointi ja jatkoevästys alkuvuodesta 2014 3.1.2013 4

Tilannekartoitus yrityksessä Organisaation strategia palkitsemisen perustana Johdon haastattelu (1-2 hlöä) Palkitseminen tällä hetkellä Palkitsemisvastaavan haastattelu Tutustuminen palkitsemista koskevaan dokumentaatioon 3 5 muuta haastattelua (luottamusmies, esimies, rivihenkilöitä) Sähköinen (tai paperinen) henkilöstökysely Miten hyvin nykyiset palkitsemistavat tunnetaan Ollaanko tyytyväisiä eri palkitsemistapoihin ja niiden käytäntöihin Millaisia vaikutuksia nykyisellä palkitsemisella on Kokemukset palkitsemisen oikeudenmukaisuudesta Miten palkitsemista pitäisi kehittää Näistä asiantuntijat tekevät yhteenvedon ja johtopäätöksiä kehittämisen pohjaksi 3.1.2013 5

Kehittämistoiminta syksyllä 2013 Yrityskohtainen työpaja: Tilannekartoituksen tulosten raportointi Kehittämisen suunnittelu ja organisointi Ensimmäisiä kehittämistoimenpiteitä, esim. Kehittämisryhmän valmennus Johdon ja esimiesten koulutus Palkitsemisstrategian ja palkitsemisen kokonaisuuden suunnittelu Palkitsemisen perusteiden ja mittareiden kehittäminen Eri palkitsemistapojen kehittäminen, esim. peruspalkkaus, täydentävät palkkiot Yrityskohtainen eteneminen Neljä yhteistä, valinnaista työpajaa Alkukeväästä 2014 tilanteen arviointi ja yhteenveto sekä evästys jatkokehittämiselle 6

Lisätietoja Aalto-yliopisto: Virpi Liinalaakso, virpi.liinalaakso@aalto.fi, puh. 050 361 2524 Teknologiateollisuus: Elina Moisio, elina.moisio@teknologiateollisuus.fi, puh. 050 599 4971 Jukka Tiihonen, jukka.tiihonen@teknologiateollisuus.fi 7

Isot Teemat 7.12.2012

Isot teemat tavoittelee vähintään 12 000 työpaikan synnyttämistä Isojen teemojen vaikuttavuutta on tarkasteltu vuonna 2020 syntyvien uusien työpaikkojen ja uuden liikevaihdon kautta. Käynnistyvälle hankkeelle on laskettu 1/3:n todennäköisyys päästä markkinoille. Vaikuttavuudelle on laskettu kaksi skenaariota: perusskenaario ja optimistinen skenaario. Näiden vaikuttavuus työpaikkoina ja liikevaihtona vuonna 2020 on: Perusskenaario Optimistinen skenaario Liikevaihto 3 000 M 12 000 M Työpaikat 12 000 48 000 2

Isot teemat vie suomalaiset pk-yritykset kansainvälisiin verkostoihin Isot teemat on uudenlainen työskentelytapa, jolla haetaan suomalaisille yritysverkostoille uutta, kansainvälistä liiketoimintaa osana globaaleja yritysverkostoja. Suomalaiset toimitusverkostot ovat muuttumassa alueellisista verkostoista globaaleiksi ja samalla toimialarajojen yli ulottuviksi. Järjestelmällisen toimintatavan avulla: haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia markkinoilta kootaan nopeasti yritysverkosto, joka rakentaa uskottavan tarjoaman kansainvälisille markkinoille luodaan yhteiseen tavoitteeseen pyrkivä allianssi sekä yritys, jonka ympärille toiminta rakentuu synnytetään markkinoille menoon konkreettinen tarjoama, selkeä liiketoimintasuunnitelma ja varmistetaan mukana olevien yritysten vahva tahto kansainväliseen läpimurtoon. Isot teemat -toimintatapaa on toteutettu syksystä 2010. Teema-aihoita on löydetty kymmeniä ja niistä 14 etenee jo kohti yritysvetoista liiketoimintaa. Yritykset ovat ottaneet toimintatavan innostuneesti vastaan. CleanTech-yritykset ovat toiminnassa vahvasti edustettuna, yli puolet käynnissä olevista teemoista on CleanTech-hankkeita.

Isot teemat kolmen vaiheen askellus Uudet liiketoimintamahdollisuudet ja yritysverkostot 1. vaihe Liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja analysointi Yritysten kartoittaminen ja sitouttaminen verkostoon Vaiheen budjetti 40 000 50 % Teknologiateollisuus 50 % Tekes Kehittyneet liiketoiminta- ja tuotekonseptit 2. vaihe Markkinoiden ja asiakastarpeiden täsmentäminen Liiketoiminta- ja tuotekonseptin kuvaus Rahoituksesta erillinen päätös 50 % yritykset 50 % Tekes tai TEM Kansainvälistä kasvua ratkaisu- ja palveluliiketoiminnalla 3. vaihe 2. vaiheen suunnitelmien toteutus Tähtää nopeaan kaupalliseen menestykseen Vastuu yrityksillä Budjetti ja rahoitus vaihtelevat Harvoin julkista tai Teknologiateollisuuden rahoitusta, mutta mm. Tekesin arvoverkkorahoitus, max 10 M /hanke

Eri vaiheissa olevat teemat = CleanTech-hanke 3. vaiheessa olevat Ydinvoimaklusteri 2. vaiheessa olevat Kansainvälistämisoperaattori Tuulivoimaloiden napojen kehittäminen Uusi olefiinien krakkausteknologia Kelluva rakentaminen (odottaa Tekes-päätöstä) Energiatehokkuusratkaisut Kiinan teollisuudelle (odottaa Tekes-käsittelyä) Businesta bioenergiasta (jatkuu yritysvetoisena) Modulaarinen integroiva sairaalarakentaminen (odottaa Tekes-käsittelyä) 1. vaiheessa olevat Ympäristö- ja energiatekniikan ratkaisuja Saksaan Liiketoimintaa säästä Energia- ja ympäristöteknologian liiketoimintamahdollisuudet offshoreteollisuudessa Ilmailualan vientiklusterikonseptin kehittäminen Kiinan paperi ja sellu Yhdyskuntien puhdas lähienergia

Valmistelussa olevat teemat Valmisteluvaiheessa olevat (monet näistä ovat käynnistysvalmiita ja odottavat vain 1. vaiheen rahoituspäätöstä ) Elektroniikkajätteiden hyödyntäminen LED-klusteri Venäjän infrastruktuuri Terästehtaiden kuonavuorten hyödyntäminen Venäjän autoteollisuuden järjestelmätoimitukset Ratajärjestelmä kaivosten kuljetustarpeisiin Potentiaalin tunnistaminen ja arviointi arktisissa tulevaisuuden sovelluksissa Jäteveden puhdistaminen Venäjän viranomaishankinnat Globaali katastrofiapu Winter tech Nouseva Afrikka

Ydinenergia-alan toimittajat Hankkeessa on muodostettu kaksi allianssia, jotka rakentavat yhteisiä tarjoamakokonaisuuksia tuleviin ydinvoimalahankkeisiin: Teräs- ja putkistoallianssi Käyttöautomaatioallianssi. Alliansseissa on tällä hetkellä mukana yhteensä 13 yritystä Hankkeessa allianssit valmistelevat myyntiprosessia: tavoitteena on tiedottaa yhteistarjoamasta laitostoimittajille ja niiden alihankkijoille, sopia jatkotoimenpiteistä sekä yritysten keskinäisen yhteistyön periaatteista. 12.6.2012 7

Kansainvälistymisoperaattori Operaattori luo uuden kansainvälistymistä helpottavan konseptin, joka tarjoaa erilaisissa tilanteissa oleville asiakasyrityksille mahdollisimman konkreettista ja räätälöityä kansainvälistymispalvelua yhdessä jo olemassa olevien palveluntarjoajien kanssa. Operaattori luo uudenlaisen pkyrityksille soveltuvan loppuun asti konseptoidun palvelukokonaisuuden. Hankkeen veturiyritys on Hanlog ja allianssin muut yritykset ovat Antti- Teollisuus, Ekeri, Junkkari ja Veljekset Ala-Talkkari. 12.6.2012 8

Tuulivoimaloiden napojen kehittäminen Uusi lähestymistapa navan suunnittelulle, koko toimitusketjulle ja materiaaliratkaisuille Hankkeessa pyritään pidentämään tuulivoimalan napojen elinkaarta, laskemaan tuotantokustannuksia ja mahdollistamaan napojen suunnittelu uusilla konsepteilla käyttämällä uusia materiaaleja ja teknologioita. Hanke perustuu ison toiminnallisen kokonaisuuden yhtäaikaiseen suunnitteluun Napa valmistetaan omana kokonaisuutenaan muualla kuin turbiinivalmistajan tehtaalla ja toimitetaan esitestattuna suoraan pystytykseen. Hankkeessa ovat mukana: Stera Technologies Oy, Meehanite Worldwide Corporation, Ekin Muovi Oy ja Brevini Finland Oy. 12.6.2012 9

Uusi olefiinien krakkausteknologia Venäjän avaruusohjelmaan perustuvan innovaation ja teknologiaosaamisen siirtäminen Suomeen sekä soveltaminen ensin olefiinien eli öljyä muodostavien hiilivetyjen krakkaukseen ja myöhemmin öljyn- sekä biojalostamoihin. Tavoitteena on rakentaa RDRteknologian varaan uusi globaali teknologiateollisuuden toimiala Suomeen. Suunnitelmissa pilottilaitoksen rakentaminen Suomessa. Hankkeessa tässä vaiheessa ovat mukana Coolbrook, Metso ja NesteJacobs. 12.6.2012 10

Kelluva rakentaminen Hankkeen tavoitteena on luoda ensimmäinen kokonaisvaltainen rakentamis- ja palvelukonsepti kelluville rakenneratkaisuille. Yhdistämällä kapeiden osaamisalueiden teknologiaratkaisuja kyetään luomaan uniikki tarjoama markkinoilla. Konseptikehityksessä verkotetaan energia-alan teknologiayrityksiä, sekä vesien ja jätteiden käsittelyyn erikoistuneita teknologioita, että rakennusalan rakenneosien, materiaalien ja tilaelementtien toimittajia ja eri osa-alueiden suunnittelu- ja projektinjohto-osaamista. Hankkeen veturiyritys on Marinetek ja tässä vaiheessa mukana ovat Jobtek, Lämpöässä, Naps Systems, Neapo, Savcor ja Windside. 12.6.2012 11

Energiatehokkuusratkaisut Kiinan teollisuudelle Hanke kokoaa yhteistarjoamia, jotka pohjautuvat suomalaiseen osaamiseen teollisuusprosessien energiankäytön optimoinnista. Kohdemarkkina on Kiinan metsä- ja metalliteollisuus sekä voimalaitokset. Tavoitteena on Kiinassa jo hyvin etabloitunutta ESCO-konseptia (Energy Service Company) hyödyntävä toimintamalli. Yhteistarjoamien jatkotyöstämiseen on sitoutunut yhteensä noin 15 erikokoista yritystä, joukossa asiantuntijoita, suunnittelijoita sekä laiteja ratkaisutoimittajia. Avainyrityksiä Metso, Outotec ja Greenstream Network. 12.6.2012 12

Businesta bioenergiasta Eera, FECC (Finnish Environmental Cluster for China) ja Finpro rakentavat allianssia, joka lähtee toimittamaan Kiinan markkinoille pieniä tai keskisuuria biomassavoimalaitoksia sekä toteuttamaan niihin liittyviä arvoketjuja. Allianssiin on liittynyt asiantuntijoita ja tekniikkaa biomassan keräämiseen ja käsittelyyn, energiantuotantoon sekä lämmönjakeluun. Yhteistarjoamien jatkotyöstämiseen osallistuu syksyllä 2012 yhteensä noin 10 alan yritystä, avainyrityksenä MW Power. 12.6.2012 13

Modulaarinen integroiva sairaalarakentaminen Terveydenhuollon tuottavuutta parantava ja toimintaprosesseja uudistava sairaaloiden uudis-, rakentamis- ja saneerauskonsepti. Ratkaisu perustuu hoitotarpeita, käyttäjälähtöisyyttä ja potilasvirtoja luotaavaan asiantuntijaprosessiin sekä modulaarisiin integroituihin rakenneratkaisuihin, jotka mahdollistavat tilankäytön optimoinnin ja muunneltavuuden. Allianssin yritykset Halton, Merivaara sekä Neapo ja hankkeessa mukana Työterveyslaitos. 12.6.2012 14

Yhdyskuntien puhdas lähienergia Suomalaisten toimijoiden tuotteista yhdistetty lähienergiaratkaisujen kokonaistarjoama. Sisältää konseptisuunnittelua, sähkön ja lämmön tuotanto- ja jakeluratkaisuja, energian käytön hallinnan ja energian säästön ratkaisuja, ratkaisuja veden ja jäteveden käsittelyyn ja kaupallisia palveluita. Kohdemarkkinana Itä-Euroopan, Euraasian ja Kaakkois-Aasian maat. Yli kymmenen yritystä on kiinnostunutta jatkamaan tarjoaman työstöä kohti vaihetta 2. Avaintoimija Kaukomarkkinat, joka integroi suomalaisten PKT-sektorin yritysten tuotteet isommaksi tarjoamaksi. 12.6.2012 15

Green offshore - energia ja ympäristöteknologian liiketoimintamahdollisuudet offshore-teollisuudessa Kanadan ja Norjan tulevat investoinnit jäänmurtajiin sekä offshore-kalustoon tarjoavat kiristyneiden ympäristövaatimusten myötä markkinamahdollisuuden suomalaiselle vihreälle offshore-osaamiselle. Aluksissa tullaan tarvitsemaan kehittynyttä moottoriteknologiaa, ympäristötehokasta suunnitteluosaamista sekä energiatehokkaita järjestelmiä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa mukana STX Finland Oy, Hollming works, Deltamarin, Meritaito, Technip sekä Napa. 12.6.2012 16

Ilmailualan vientiklusterikonseptin kehittäminen Suomessa on ilmailualalla varsinkin Huoltoliiketoiminnassa kansainvälisen tason erityisosaamista, jolle avautuu uusia mahdollisuuksia ilmailualan rakennemuutoksen kautta. Suomalaisten yritysten asemaa alihankinta- ketjussa halutaan nostaa lähemmäksi kansain- välisiä pääasiakkaita. Pienet ja keskisuuret yritykset, jotka eivät kilpaile keskenään, rakentavat yhteensopivaa tuote- ja palvelutarjontaa globaaleille markkinoille. Yhteistyöstä kiinnostuneita yrityksiä ovat muun muassa Galvatek, Finnsonic, Volar Plastic, Finnish Aircraft Maintenance, Tammer-Suoja sekä ALMT. 12.6.2012 17

Kiinan paperi ja sellu Kiinan uusin 5-vuotissuunnitelma edellyttää maassa toimivien paperija sellutehtaiden investoivan valmistuskapasiteetin modernisointiin 40 mrd euroa. Hankkeen avulla maksimoidaan tähän liittyvä Suomen sellu- ja paperiteknologiayritysten vienti. Hankkeeseen liittyy myös TEM:n aloitteesta syntyneen Invest in Finlandin (IIF) ja Kiinan kehityspankin (CDB) välisen yhteistoimintasopimuksen hyödyntäminen. Hankkeen ensimmäisiin työpajoihin on osallistunut yli 50 yritystä. 12.6.2012 18

Valmisteluvaiheen teemat Teema on valmisteluvaiheessa, kun liiketoimintamahdollisuus ja kysyntään sopivia suomalaisia yrityksiä on tunnistettu. 12.6.2012 19

Liiketoimintaa säästä Synnytetään suomalaisen sääosaamisen ja siihen liittyvän teknologiaosaamisen ympärille yhteistyössä kansainvälisten kumppanien kanssa merkittävää uutta kv-markkinoille suunnattua liiketoimintaa. Kehitystyö on tarkoitus aloittaa liikennesään alueelta, mutta hankkeen odotetaan tuottavan myös muita sovellusalueita. Hankkeessa ovat tässä vaiheessa mukana IBM, Vaisala ja Ilmatieteen laitos. 12.6.2012 20