Laihian kunta Perusturva Toimeentulotukilain soveltamisohjeet 1.2.2016 alkaen
1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen...4 1.2 Toimeentulotuen hakemismenettely...5 1.2.1 Toimeentulotuen hakemistapa ja oleskelukunta...5 1.2.2 Asian käsittely ja käsittelyaika...6 1.2.3 Tietojen saanti ja hakemuksen täydentäminen...6 2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS...7 2.1 Toimeentulotuen rakenne...7 2.2 Toimeentulotuen määräytyminen...7 2.2.1 Määräytymisaika...7 2.3 Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti...8 2.3.1 Päätös ja maksaminen...8 3 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN...8 3.1 Huomioon otettavat tulot...8 3.1.1 Ansiotulot...8 3.1.2 Alaikäisen lapsen tulot...9 3.1.3 Työttömyysturva (jaksottaminen, kulukorvaus, korotusosa)...9 3.1.4 Yksityiset avustukset, tosiasiallinen elatus...9 3.1.5 Lainan huomioiminen tulona...10 3.1.6 Veronpalautukset/jäännösvero...10 3.2 Huomioon otettava varallisuus...10 3.3 Tulojen jaksotus ja jälkikäteen huomioon otettavat tulot...10 3.4 Tulot, joita ei oteta huomioon...11 4 PERUSTOIMEENTULOTUKI (menot)...11 4.1 Perusosa...12 4.1.1 Perhe/yhteistalous...12 4.1.2 Itsenäisesti asuva alaikäinen...12 4.1.3 Alennettu perusosa...13 4.2 Asumismenot...13 4.2.1 Asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot...14 4.2.2 Sähkö...15 4.2.3 Kotivakuutus...15
2 4.2.4 Asumisyksiköt...15 4.3 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot...15 4.3.1 Lääkekulut...15 4.3.2 Sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut ja laitoshoito...16 4.3.3 Hammashuolto...16 4.3.4 Silmälasit/piilolinssit...17 4.3.5 Muut terveyteen liittyvät hoidot ja kulut...17 5 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (menot)...18 5.1 Lapsiin ja perheeseen liittyvät kulut...18 5.1.1 Päivähoitomaksut...18 5.1.2 Elatusmaksut...18 5.1.3 Lapsen luonapito ja tapaamiskustannukset...19 5.1.4 Lasten tarvikkeet...19 5.1.5 Lasten harrastusmenot...20 5.1.6 Polkupyörä...20 5.2 Asumiseen liittyvät kulut...20 5.2.1 Vakuusmaksu ja muuttokulut...20 5.2.2 Kodinirtaimisto ja -koneet...21 5.2.3 Muut asumismenot...22 5.3 Työmatkamenot ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot...22 5.4 Erityisistä tarpeista aiheutuvat vaatehankinnat (mm. romanivaatetus)...22 5.5 Muut erityisestä tarpeesta tai olosuhteesta johtuvat menot...23 5.6 Edunvalvojan palkkio...23 5.7 Velat...23 5.8 Hautauskustannukset...24 6 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI...25 7 PALVELUSUUNNITELMA...26 8 TOIMEENTULOTUEN SUHDE LASTENSUOJELUUN...26 8.1 Lastensuojelun tarkoitus ja ennaltaehkäisevä lastensuojelu...26 8.2 Toimeentulon ja asumisen turvaaminen...26 8.3 Jälkihuolto...27 8.4 Yksityisesti sijoitettu lapsi...27 9 OPISKELIJAT...27 9.1 Ensisijaiset opintoetuudet...27
3 9.1.1 Opintolainan ottaminen...28 9.1.2 Opintolainan huomioiminen laskelmassa...28 9.2 Tilanteita, joissa ensisijaista etuutta ei makseta...28 9.2.1 Luottohäiriömerkintä...28 9.2.2 Pitkittyneet opinnot...28 9.3 Kesäajan toimeentulo...29 9.4 Vanhempien elatusvelvollisuus...29 9.5 Opiskelukulut...29 9.5.1 Oppikirjat, opiskelumateriaalit yms....29 9.5.2 Opintolainan kulut, korot ja opintolainan lyhennys...30 10 YRITTÄJÄT...30 11 ASEVELVOLLISET JA SIVIILIPALVELUSTA SUORITTAVAT...31 12 VANGIT...31 13 ULKOMAALAISET JA MAAHANMUUTTAJAT...32 13.1 Kotikunta, oleskelulupa ja asumisperusteinen sosiaaliturva Vanhempien elatusvelvollisuus 33 13.2 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat/toimeentulo turvattu muulla tavalla33 13.2.1 EU/ETA-kansalaiset...33 13.2.2 EU/ETA-alueen ulkopuolelta ns. kolmannen maan kansalaiset...34 13.2.3 Turisti...34 13.2.4 Oleskelu ilman vaadittavaa oleskelulupaa Suomessa...35 13.3 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat/ei edellytetä turvattua toimeentuloa 35 13.3.1 Pohjoismaan kansalaiset...35 13.3.2 Suomen kansalaisen perheenjäsen ja muu omainen...35 13.3.3 Paluumuuttajat...35 13.3.4 Ihmiskaupan uhrit...36 13.3.5 Kansainvälisen suojelun saaneet henkilöt...36 13.3.6 Turvapaikanhakijat...36 13.4 Alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma...36 13.5 Passista, oleskeluluvasta, kansalaisuushakemuksesta ja kotoutumisen tukemisesta aiheutuvat kulut...37 14 TOIMEENTULOTUEN PERINTÄ...37 15 KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ...38
4 1 JOHDANTO Toimeentulotukilain soveltamisohjeet on tehty helpottamaan toimeentulotukea myöntävän viranomaisen yksilökohtaista harkintaa ja lisäämään kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Soveltamisohjeita ei voida käyttää kaavamaisesti päätöksen perusteena, vaan hakijan yksilöllinen tilanne on otettava huomioon ja päätös on perusteltava aina lain asianomaisilla kohdilla. Soveltamisohjeet perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön, Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuun Opas toimeentulotukilain soveltajille (2013:4) sekä toimeentulotuen käsittelyssä muotoutuneisiin käytäntöihin. Mikäli soveltamisohjeissa on epäselvyyksiä tai ristiriitoja, ovat laki toimeentulotuesta, muut voimassa olevat lait ja Opas toimeentulotukilain soveltajille (2013:4) ensisijaiset. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava ainakin seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 Hallintolaki 434/2003 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Avioliittolaki 411/1987 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Laki sosiaalisesta luototuksesta 1133/2002 (mikäli sosiaalinen luototus otetaan käyttöön Vaasassa) Ulkomaalaislaki 301/2004 1.1 Oikeus toimeentulotukeen Suomen perustuslain 19 :n 1 momentin mukaan tulee turvata oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen sekä taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä puolisonsa, alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat vanhemmat. Ennen tuen myöntämistä tulee aina selvittää henkilön tai perheen mahdollisuudet saada toimeentulonsa turvatuksi muista tulolähteistä. Tuen hakijoita tulee ohjata käyttämään heille kuuluvia ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotuki on perhekohtainen etuus. Toimeentulotukilaissa tarkoitetaan perheellä yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoa, rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä, sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. Toimeentulotukea myönnettäessä kaikkia perheenjäseniä pidetään toimeentulotuen saajina.
5 1.2 Toimeentulotuen hakemismenettely 1.2.1 Toimeentulotuen hakemistapa ja oleskelukunta Toimeentulotuki haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla vakituisesta oleskelukunnasta. Suullinen hakemus tehdään yleensä henkilökohtaisesti asioimalla, mutta se voidaan esittää viranomaisen suostumuksella myös puhelimitse. Hakijan on kuitenkin tultava henkilökohtaiseen tapaamiseen, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi (HallintoL 12 ). Laihialla pääsääntönä on, että uuden asiakkaan toimeentulotukiasia käsitellään etukäteen varatulla ajalla sosiaaliohjaajan vastaanotolla. Laihialla ei toistaiseksi ole sähköistä asiointia toimeentulotukiasioissa. Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta. Perheen puolesta hakemuksen voi tehdä perheen täysiikäinen jäsen. Myös muu taho voi tehdä asiakkaan puolesta hakemuksen (esimerkiksi omainen, sairaalan sosiaalityöntekijä, edunvalvoja). Tällöin tulee olla asiakkaalta valtakirja. Toimeentulotuen myöntää kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Vakinainen oleskelukunta on yleensä se kunta, jossa henkilöllä tai perheellä on vakituinen asunto. Oleskelukunta on määrättävä jokaiseen avunsaajaan nähden itsenäisesti. Perheenjäsenillä voi olla eri oleskelukunnat. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen käsittelee se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Kun hakijalle aiheutuu toimeentulotuen tarpeeseen johtaneita kustannuksia esimerkiksi kahdesta kunnasta, joutuu hän hakemaan tuen myös molemmista kunnista. Menojen, esimerkiksi asumismenojen tulee olla toimeentulotukilain kannalta välttämättömiä ja kohtuullisia. Kahdessa kunnassa oleskelulle on löydyttävä riittävät perusteet, esimerkiksi opiskelu (Toimeentulotukilaki 14 2 mom). Lyhytaikainen tai satunnainen oleskelu kunnassa ei yleensä siirrä toimeentulotuen järjestämisvastuuta, vaan se on edelleen varsinaisella oleskelukunnalla. Mikäli toimeentulotuen tarve aiheutuu hakijan ollessa laitoksessa tai esimerkiksi kuntoutuksessa tai palveluasumisyksikössä määräaikaisesti, toimeentulotuen järjestämisvastuu ei siirry palvelua antavan yksikön sijaintikunnalle. Mikäli hakija asuu palveluasumisyksikössä, tulee hänen hakea toimeentulotukea siitä kunnasta, missä palveluasumisyksikkö sijaitsee. Asiakasmaksun alentaminen on aina ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Poste Restante osoitteen ilmoittavilla ja vailla vakituista osoitettava olevilla on selvitettävä varsinainen asuinkunta. Jos tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa perhe tai henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä (Toimeentulotukilaki 14 3 mom). Tällöin henkilölle tai perheelle on myönnettävä välttämätön tuki, esimerkiksi matkalippu paluumatkaa varten varsinaisen kotikunnan alueelle. Ulkomailla syntyneitä kustannuksia ei toimeentulotukea myönnettäessä oteta huomioon. Kunnan vastuu ulottuu niihin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet tai aiheutuneet kunnassa vakinaisesta oleskelusta (kiireellistä tuen tarvetta lukuun ottamatta).
6 1.2.2 Asian käsittely ja käsittelyaika Kiireellisessä tilanteessa toimeentulotukipäätös tehdään samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta niiden tietojen perusteella, jotka ovat silloin käytettävissä. Sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä arvioi, onko tilanne kiireellinen. Tällöin henkilölle on myönnettävä välttämätön tuki, esimerkiksi ruoan, lääkkeiden tai matkalipun hankintaan tai kiireellisen asumisen tai majoituksen järjestämiseen. Päätös voidaan tarvittaessa tehdä vain kiireellisestä osasta toimeentulotukihakemuksesta. Muut toimeentulotukiasiat on käsiteltävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Seuraavaa kuukautta koskeva hakemus on käsiteltävä ja pantava täytäntöön viimeistään sanotun kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä, jos hakemuksen saapumisesta on kulunut enemmän kuin seitsemän arkipäivää. 1.2.3 Tietojen saanti ja hakemuksen täydentäminen Toimeentulotuen viimesijaisuuden takia, toimeentulotuen käsittelijän on saatava kaikki toimeentulotuen käsittelyn kannalta merkittävät tiedot ja selvitykset tuloista, varallisuudesta ja muista olosuhteista. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä. Puutteelliseen hakemukseen pyydetään asiakkaalta lisäselvitystä viimeistään seitsemäntenä päivänä hakemuksen saapumisesta. Asiakkaalle ilmoitetaan lisäselvityspyynnön yhteydessä päivämäärä, johon mennessä puuttuvat tiedot on toimitettava. Lisäselvitystä ei saa pyytää, jos se on tarpeeton asian ratkaisemiseksi. On myös harkittava, onko lisäselvityksen hankkiminen kohtuuton asiakkaan kokonaistilanne huomioon ottaen. Päätös toimeentulotuesta on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun tarpeelliset lisäselvitykset ovat saapuneet. Päätös tulee tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella, mikäli hakija ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan eikä esittänyt hyväksyttävää syytä viivästymiselle. Silloin päätös on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä määräajan päättymisestä. Hakemuksesta on ratkaistava seitsemän arkipäivän sisällä se osa, joka on mahdollista ratkaista ilman lisäselvitystä. Mikäli hakija on antanut vääriä tietoja, voidaan maksettu toimeentulotuki periä takaisin (Laki toimeentulotuesta 20 ). Toimeentulotukilain 17 :n mukaan toimeentulotukihakijan on annettava kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot sosiaalitoimelle. Toimeentulotuen saajan on välittömästi ilmoitettava tiedoissa tapahtuneista muutoksista. Tietojen antamiseen sovelletaan, mitä laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11 13 :ssä säädetään. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 :n perusteella mm. valtion ja kunnan viranomaisella, kansaneläkelaitoksella ja eläkelaitoksilla on velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä tiedot, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.
7 2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS 2.1 Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuki jakaantuu perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista, joita ovat asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, kotivakuutus, taloussähkö sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Täydentävässä toimeentulotuessa huomioidaan henkilön/perheen erityisistä olosuhteista ja syistä tarpeelliseksi katsottavat menot kohtuullisharkintaan perustuen. Toimeentulotuen hakijan tulee perustella erityiset menot hakemuksessaan ja päätöksentekijän tulee päätösperusteluissaan ottaa kantaa niihin. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista, sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti työntekijän aloitteesta. Laihian johtosäännön mukaan sosiaalityön palvelualueen ammattiryhmillä on seuraavat päätösoikeudet: Etuuskäsittelijä: päättää perustoimeentulotuesta ja toimeentulotukilain 23 :n mukaisesta perinnästä. Sosiaaliohjaaja: päättää perus- ja täydentävästä sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta ja sekä perusosan alentamisesta ohjeistuksen mukaan. Sosiaalityöntekijä, johtava sosiaalityöntekijä ja perusturvajohtaja: päättää perustoimeentulotuesta, täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, toimeentulotukilain mukaisesta perinnästä sekä perusosan alentamisesta. 2.2 Toimeentulotuen määräytyminen 2.2.1 Määräytymisaika Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta kerrallaan. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. (Toimeentulotukilaki 15 ). Asiakkaille, joiden taloudellisen tilanteen oletetaan pysyvän ennallaan, on mahdollista tehdä laskelmaan perustuva perustoimeentulotukipäätös pidemmälle ajalle, maksimissaan kolmelle kuukaudelle. Perustoimeentulotukeen kuuluvista menoista, (esimerkiksi sähkö ja reseptilääkkeet) on mahdollista tehdä pidempiaikainen päätös, maksimissaan kuusi kuukautta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen päätöksiä voidaan tehdä maksimissaan kolmeksi kuukaudeksi, esimerkiksi lasten harrastukset, lasten tapaaminen ja erityiset asumismenot. Toimeentulotuen perusteena olevia tuloja, varoja ja menoja laskettaessa huomioidaan ne pääsääntöisesti siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Hyväksyttävien menojen alkuperäisen laskun eräpäivä ratkaisee pääsääntöisesti sen, mille ajanjaksolle meno kuuluu ja se otetaan huomioon kyseisen ajanjakson laskelmassa (esimerkiksi sähkölasku, vuokra ja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksut). Asiakkaan tilannetta voi olla tarpeen tarkastella taaksepäin. Lisäksi on tilanteita, joissa tulot voidaan jakaa eriin otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona. (Katso kohta 3.1.3)
8 2.3 Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti Toimeentulotukea voidaan erityisistä syistä myöntää takautuvasti toimeentulotukilain 15 4 momentin mukaisesti. Erityisinä syinä voidaan pitää esimerkiksi häätöuhkaa, asunnottomaksi joutumista tai erotilannetta perheessä. Takautuvasti toimeentulotukea myönnettäessä huomioon otettavia menoja voivat olla esimerkiksi vuokra- ja sähkölaskuvelat tai vuokravelkojen korot, perintä- ja oikeudenkäyntikulut. Mikäli vuokravelkoihin myönnetään takautuvasti toimeentulotukea silloin, kun asiakkaalla olisi tullut oikeus saada toimeentulotukea vuokriin, mutta jostain syystä hän ei ole etuutta hakenut, katsotaan ne perustoimeentulotuen menoksi. Muussa tapauksessa kyseeseen tulee täydentävä tai ehkäisevä toimeentulotuki. Työntekijä voi päättää vuokravelkojen maksusta enintään hakemuskuukauden sekä kolmen takautuvan kuukauden vuokrista. Mikäli vuokravelka on pidemmältä ajalta, tulee koko vuokravelka viedä perusturvalautakunnan käsiteltäväksi. Velkojen maksamista ei pääsääntöisesti pidetä toimeentulotuessa huomioon otettavana menona. Velat ja osamaksut voivat kuitenkin joskus olla sellaisia menoja, joihin voidaan erityisestä syystä lain 15 4 momentin nojalla myöntää toimeentulotukea takautuvasti. Edellytyksenä on, että menot ovat toimeentulotukilain 7 c : 1 mom 3 kohdan mukaisia henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja, esimerkiksi rikkoutuneen kodinkoneen tilalle ostettu kodinkone. (STM:n opas 2013:4, s. 119). 2.3.1 Päätös ja maksaminen Toimeentulotuesta tehdään aina erilliset päätökset perustoimeentulotuen, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta. Päätös annetaan asiakkaalle tiedoksi kirjallisena. Toimeentulotuki maksetaan pääsääntöisesti rahana asiakkaan pankkitilille. Tuen maksaminen muulle kuin hakijalle edellyttää erityistä syytä. Syy voi olla esimerkiksi toistuva toimeentulotuen hakeminen, vaikka hakijan tulojen pitäisi riittää toimeentuloon. Asiakkaan kanssa on asiasta käytävä keskustelu, joka kirjataan asiakaspapereihin. Toimeentulotuki voidaan myös erityisestä syystä maksaa tuen hakijan perheenjäsenelle tai tuen saajasta huolehtivalle henkilölle käytettäväksi tuen saajan elatukseen tai muutoin käyttää hänen toimeentulostaan aiheutuvien menojen suorittamiseen (Laki toimeentulotuesta 16 ). 3 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN 3.1 Huomioon otettavat tulot Tuloina otetaan huomioon käytettävissä olevat tulot riippumatta tulolähteestä. Toimeentulotuen ulkopuolella jätettävät tulot on lueteltu toimeentulotukilain 11 :ssä. Vakituisessa ansiotyössä pysyminen on ensisijainen toimenpide suhteessa toimeentulotukeen. Kun hakija jää esimerkiksi vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle ja tämä toiminta aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, hakijalle ei muodostu pääsääntöisesti oikeutta toimeentulotukeen. Hakija ohjataan palaamaan vakituiseen työsuhteeseensa. 3.1.1 Ansiotulot Ansiotuloksi katsotaan mm. työsuhteen perusteella maksettava palkka, yrittäjänä hankittu tulo sekä omaishoidontuki. Siltä osin kuin tulot vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutu-
9 via menoja, ei niitä oteta tulona huomioon (toimeentulotukilaki 11 2 mom 3 kohta). Huomioon otettavat työmatkakulut ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot vähennetään perustoimeentulotukilaskelmassa huomioidusta palkkatulosta. Luontaisedut maksetaan työntekijälle yleensä palkan lisänä. Jos maksettava luontaisetu on mahdollista muuttaa rahaksi, se voidaan ottaa huomioon toimeentulotukea määrättäessä. Jos luontaisetua käytetään ansiomahdollisuuksien turvaamiseksi tai parantamiseksi, sitä ei tule ottaa huomioon. Autoetu: Kun rahapalkka ei riitä toimeentuloon, tulee luopua auton käyttöedusta ja ottaa etuus rahapalkkana. Jos hakija joutuu käyttämään työnantajan määräämää autoa ja tarvitsee autoa työajoissa, ei autoetua voi lukea tuloksi. Ruokaetu: Ruokaetu voidaan määritellä henkilön tuloksi toimeentulotukilaskelmassa. Päivärahat ja kilometrikorvaukset: Näillä korvataan lisääntyneitä kustannuksia, jotka tulee ottaa vähentävänä tekijänä huomioon toimeentulotukea määrättäessä. Jos kustannusten korvaamiseksi tarkoitetut ja siihen maksetut varat otetaan huomioon tulona, on kiinnitettävä huomiota niiden määrään, maksetaanko niitä toistuvasti, saako henkilö kustannusten korvausten lisäksi muuta ansiotuloa, kuten palkkaa, provisiosuorituksia tai vastaavia, vai muodostavatko korvaukset henkilön pääasiallisen tulonlähteen. Ulkomaan päivärahat voidaan huomioida tulona siltä osin kuin ne ylittivät päivärahoilla katettavat tarpeelliset menot. Kilometrikorvausten katsotaan pääsääntöisesti vastaavan omalla autolla tehdystä työhön liittyvistä matkoista aiheutuneita menoja ja olevan sellaista tuloa, jota ei voi ottaa huomioon. Veroprosentin alentamista varten kilometrikorvaus on syytä ilmoittaa verottajalle (sivu 22 kohta 5.3). 3.1.2 Alaikäisen lapsen tulot Vanhempien kanssa yhteistaloudessa asuvan alle 18-vuotiaan säännöllisistä tuloista otetaan huomioon vain se osa, jonka katsotaan kattavan hänen osaltaan toimeentulotuessa huomioon otettavat menot, lähinnä perusosa ja hänen osuutensa asumismenoista. Alle 18-vuotias ei ole velvollinen elättämään vanhempiaan tai sisaruksiaan. Pääasiallisesti toimeentulotukea saaneiden vanhempien alaikäisten lasten kesä- ja viikonloppupalkat ovat sellaisia satunnaisia tai vähäisiä säännöllisiä ansiotuloja, jotka tulee jättää huomioon ottamatta. (STM:n opas 2013:4, s. 133) 3.1.3 Työttömyysturva (jaksottaminen, kulukorvaus, korotusosa) Ansiosidonnainen päiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki tai kotoutumistuki huomioidaan tulona 20 maksupäivältä kuukaudessa. Päiväraha tai tuki muunnetaan kuukausituloksi käyttämällä kerrointa 21,5 sen jälkeen, kun henkilö tosiasiallisesti on saanut kaksi työttömyyspäivärahasuoritusta saman kuukauden aikana. Ko. tulot on tarkistettava Kelan sivuilta. Toimeentulotukea laskettaessa tuloina ei oteta huomioon työttömyysturvan korotusosaa, kulukorvausta eikä korotettua kulukorvausta. Vastaavasti menona ei huomioida niitä kuluja, joita nämä kulukorvaukset on tarkoitettu kattamaan (matka- ja ravintokulut). 3.1.4 Yksityiset avustukset, tosiasiallinen elatus Yksityishenkilöiltä saadut avustukset otetaan pääsääntöisesti huomioon toimeentulotuen hakijan tulona. Vähäisiä avustuksia ei kuitenkaan huomioida (toimeentulotukilaki 11 ). Vähäinen/satunnainen noin 100 suuruinen rahalahja voidaan jättää ottamatta tulona huomioon. Jos vähäiset avustukset jatkuvat yli kahden kuukauden ajan, katsotaan ne säännölliseksi tuloksi, tällöin ne huomioidaan tuloksi toimeentulotukilaskelmassa.
10 Jos henkilö saa tosiasiallista avustusta vanhemmiltaan (esimerkiksi vanhempiensa luona asuva täysi-ikäinen henkilö), hänen voidaan katsoa saavan tarpeen mukaisen toimeentulon tai osan siitä toimeentulotukilain 2 1 momentissa tarkoitetulla muulla tavalla. 3.1.5 Lainan huomioiminen tulona Pankista nostettua pankki- tai luottokorttiluottoa tai muuta virallista luottoa ei voi ottaa huomioon tulona toimeentulotukea myönnettäessä, koska se on maksettava takaisin. (STM:n opas s. 136). 3.1.6 Veronpalautukset/jäännösvero/rahapelit Veronpalautus huomioidaan pääsääntöisesti tulona. Jos asiakas/perhe on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas, tai asiakkaalla on jatkuva pienituloisuus, jätetään veronpalautuksesta huomioimatta: yhden hengen taloudessa 100 kahden hengen taloudessa 130 kolmen hengen taloudessa 160 em. isomman perheen taloudessa enintään 190 Kertaluontoinen yli 100 rahapelivoitto huomioidaan tulona. Jäännösvero ei kuulu toimeentulotuen piiriin. Jäännösveroja ei makseta toimeentulotuella eikä maksettua jäännösveroa oteta huomioon menona. 3.2 Huomioon otettava varallisuus Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat varat toimeentulotukilain 12 :n mukaisesti. Varoina ei oteta huomioon vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa, tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä, alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot eikä muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, rahastot ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan pääsääntöisesti tulona huomioon. Varallisuudesta tulee selvittää: omistuspohja, arvo, verotustiedot ja realisointimahdollisuudet. Toimeentulotuen hakijan varallisuuden ja varallisuudessa tapahtuneiden muutosten selvittämisessä verotustietojen tarkistaminen vuosittain on oleellista. Veroehdotuksen ja verotuspäätöksen erittelyosassa on yksityiskohtainen selvitys verotettavan henkilön varallisuudesta. Erittelyosa on pyydettävä hakemuksen liitteeksi. Erittelyosassa näkyy myös sellainen varallisuus, joka ei varsinaisessa verotuspäätöksessä näy. Esimerkiksi arvoltaan niin vähäinen omaisuus, ettei sitä veroteta, mutta joka kuitenkin on sellaista varallisuutta (osa myös helposti realisoitavissa), joka vaikuttaa toimeentulotukeen. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus voidaan jättää ottamatta huomioon nettomääräisenä. Toimeentulotuki voidaan määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen toimeentulon turvaamiseksi. 3.3 Tulojen jaksotus ja jälkikäteen huomioon otettavat tulot Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan jakaa eriin otettavaksi huomioon useampana kuukaute-
11 na, jos se on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertaluonteisen tulon, esimerkiksi erorahan, loppukorvauksen työsuhteen päättyessä, perinnön, suuren työsuorituspalkkion, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Myös esimerkiksi palkkatulo voi olla jaksottamisen kohteena. Yleistä sääntöä siitä, kuinka pitkälle ajalle tulo voidaan jaksottaa, ei voida esittää. Asia on ratkaistava yksilöllisten olosuhteiden perusteella. Asiakkaan tilannetta voi olla tarpeen tarkastella taaksepäin, jos asiakas hakee toimeentulotukea ensimmäistä kertaa tai edellisestä asiakkuudesta on kulunut aikaa. Jos henkilö saa palkkaa tai muuta tuloa kuun lopussa, se voidaan joko kokonaisuudessaan tai ainakin pääosin siirtää seuraavan kuukauden toimeentulotukilaskelmaan tulona huomioon otettavaksi. Pääsääntöisesti kuukauden 27. pv tai sen jälkeen maksettu tulo huomioidaan seuraavan kuukauden tuloksi. Asiakkaan tilanne tulee arvioida tapauskohtaisesti. Ansiotulo voidaan ottaa myös jälkikäteen tulona huomioon, jos ansiotulo ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä. Tämä edellyttää sitä, että toimeentulotukea haetaan kyseessä olevaa päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana eikä ansiotulon huomioonottamista voida pitää kohtuuttomana. Lisäksi edellytetään, että tuen hakijalle on tukea myönnettäessä nimenomaisesti ilmoitettu, että tuen myöntämisen jälkeen maksettu ansiotulo voidaan ottaa huomioon taannehtivasti. Oikeustapausten perusteella myös muu kuin ansiotulo voidaan edellä mainittujen perusteiden mukaisesti jaksottaa seuraavalle tai seuraaville kuukausille. 3.4 Tulot, joita ei oteta huomioon STM:n opas 2013:4 s. 133-136 Toimeentulotukilain 11 :n mukaan tuloina ei oteta huomioon Kelan äitiysavustusta ja vammaisetuuksia eikä työttömyysturvaan ja kuntoutusetuuksiin liittyviä etuoikeutettuja tuloja (kulukorvausta, kuntoutusetuuksia ja kuntoutusrahaetuuksia). Ansiotuloihin sovelletaan säännöstä, jonka perusteella vähintään 20 % ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 kuukaudessa jätetään tulona huomioimatta. Varsinkin silloin kun tuen saajan tulot ovat pienet, etuoikeutetun tulon prosenttiosuus voi olla suurempi kuin 20 %. Etuoikeutetun tulon maksimimäärä on kotitalouskohtainen. Etuoikeutetuksi tuloksi ei katsota lasten kotihoidon tukea, eläkettä tai muita ansiosidonnaisia etuuksia. Väliaikainen laki oli voimassa 31.12.2014 asti. Sitä osaa tulosta, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Myös tilanteessa, jossa etuuden maksaja (esimerkiksi Kela) kuittaa hakijalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, tulisi tulona ottaa huomioon vain todellisuudessa maksettu osa. Asiakasta ohjataan kuitenkin tekemään maksusuunnitelma vähimmäismäärästä. Toimeentulotukilain 8 :n mukaan menoja, jotka korvataan tai niitä vastaava etuus saadaan muulla perusteella, ei oteta menona huomioon toimeentulotuessa. Vastaavasti näiden menojen korvaukseksi saatuja tuloja ei oteta tulona huomioon. 4 PERUSTOIMEENTULOTUKI (menot) Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot (asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat
12 menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot). (Laki toimeentulotuesta 7, 7 a ja 7 b ). Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin perustoimeentulotukea myönnettäessä. (Toimeentulotukilaki 6 ) 4.1 Perusosa Perusosan sisältö määritellään toimeentulotukilain 7 a :ssä ja perusosan suuruudesta säädetään toimeentulotukilain 9 :ssä. Perusosan suuruus riippuu perheen koosta ja huollettavien lasten määrästä ja iästä. Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja perusosien euromääriä. Tuen hakijalta ei pääsääntöisesti vaadita erillistä selvitystä perusosan käytöstä. Perusosaan sisältyviin menoihin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea. Tietyissä tilanteissa voi tuen myöntäminen olla tarpeen, jolloin se myönnetään täydentävänä toimeentulotukena. 4.1.1 Perhe/yhteistalous Yhteistaloudessa asuvien aikuisten osalta huomioidaan perusosana kohdan muu 18 v. täyttänyt mukainen määrä. Tämä koskee avio- ja avopuolisoita, yhdessä asuvia sisaruksia tai yhteistaloudessa asuvia samaa sukupuolta olevia henkilöitä. Edellytyksenä on, että yhteistaloudessa asuminen on todellista. Yhteistaloudesta on kysymys lähinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja taloudessa olevat käyttötavarat kuten TV, sanomalehti ja kodinkoneet ovat yhteiskäytössä. Jos yhteistaloudessa asuvat täysi-ikäiset henkilöt eivät muodosta toimeentulotukilain tarkoittamaa perhettä, heille tehdään erillinen toimeentulotukilaskelma. Perusosan suuruus määräytyy kuitenkin tämän kohdan mukaisesti. Yhdessä asuvien opiskelijoiden osalta perusosa huomioidaan tämän kohdan mukaisesti, ellei kyseessä ole toisille vieraat henkilöt. Yli 18-vuotiaan aikuisen lapsensa kanssa asuvan vanhemman perusosana huomioidaan yksin asuvan perusosa ja aikuiselle lapselle huomioidaan 18 vuotta täyttäneen kotona asuvan perusosa, yläikärajaa ei laissa ole säädetty. Mikäli lapsi/lapset asuvat eronneiden vanhempiensa luona vuoroviikoin, ei kumpaakaan vanhempaa lasketa yksinhuoltajaksi, eikä täten huomioida yksinhuoltajan perusosaa kummallekaan. Lapsen perusosa huomioidaan huoltosopimuksen mukaan molemmille vanhemmille siinä suhteessa, miten sopimuksessa on kirjattu ja tapaamiset käytännössä toteutuu. Poste Restante osoitteen ilmoittaville ja tosiasiallisesti vailla vakituista asuntoa oleville huomioidaan yksin asuvan perusosa. 4.1.2 Itsenäisesti asuva alaikäinen Alaikäinen voi hakea itsenäisesti toimeentulotukea. Lapsen vanhemmilla on elatuslain mukainen elatusvastuu lapsestaan, joka tulee ottaa huomioon toimeentulotukea määrättäessä. Jos vanhemmat eivät tosiasiallisesti osallistu muualla asuvan alaikäisen lapsensa elatukseen, lapsen hakemusta ei voida hylätä vanhempien elatusvastuun perusteella. Ensin on selvitettävä vanhempien mahdollisuus vastata lapsen elatuksesta. Jos vanhemmat eivät omien taloudellisten olosuhteidensa perusteella tosiasiassa kykene huolehtimaan lapsen elatuksesta, lapselle on myönnettävä toimeentulotukea. Toimeentulotuen tarpeen selvittämisen ja mahdollisen maksamisen on velvollinen hoitamaan lapsen oleskelukunta.
13 Alle 18-vuotiaan nuoren muutto pois kotoa ei pääsääntöisesti poista vanhempien elatusvelvollisuutta. Nuorelle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta, jos nämä ovat tahallisesti laiminlyöneet elatusvelvollisuutensa ja takaisinperintä on vanhempien olosuhteet huomioon ottaen kohtuullista. Yksin asuva alaikäinen nuori ei saa muun perheen kanssa yhteistaloudessa asumisesta tulevia etuja, joten hänen perusosanaan on toimeentulotukea myönnettäessä perusteltua käyttää yksin asuvan perusosaa. (STM:n opas 2013:4, s. 97) Toimeentulotukilain näkökulmasta katsottuna alaikäistä lasta ei voi katsoa yhteistaloudessa asuvaksi. Alaikäisen lapsen solmiessa avioliiton lakkaa vanhempien elatusvastuu. Aviopuolisot muodostavat toimeentulotukilain 3 :ssä tarkoittaman perheen ja tukea määrättäessä perheeseen kuuluvien henkilöiden tulot ja varat vaikuttavat tuen suuruuteen. 4.1.3 Alennettu perusosa STM:n opas 2013:4, s. 98-103 Toimeentulotukilain mukaan jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan. Tämän johdosta henkilöllä on velvollisuus hakea kaikkia niitä etuuksia, joihin hänellä on oikeus ja ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, ellei hän ole järjestänyt itselleen toimeentulotukeen nähden ensisijaista ja riittävää toimeentuloa. Perusosan alentaminen tulee kysymykseen esimerkiksi jos toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että henkilö ilman perusteltua syytä on kieltäytynyt tarjotusta työstä tai muusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai toiminnallaan aiheuttaa sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida tarjota hänelle. Mikäli henkilö ei yksilöllisestä ohjauksesta huolimatta ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, voidaan hänen perusosansa alentaa enintään 20-40 prosenttia. Perusosan alentamisesta säädetään toimeentulotukilaissa 10 :ssä. Muissa tilanteissa perusosan alentaminen ei ole mahdollista. Perusosaa ei alenneta niillä henkilöillä, jotka ovat työvoimahallinnon ulkopuolella Perusosan alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentulotukea eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Huomioitava, että alentaminen voi olla mainittuja vähäisempi tai alentamisen voi jättää kokonaan tekemättä. Perusosan alentamisen yhteydessä laaditaan suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Suunnitelman laatii sosiaalityöntekijä tai soveltuvasti sosiaaliohjaaja. Päätöksen perusosan alentamisesta tekee sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja ohjeistuksen mukaisesti. Perusosan alentaminen lopetetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun asiakas on tehnyt suunnitelmaan kirjatut alentamiseen vaikuttaneet toimenpiteet. 4.2 Asumismenot Perustoimeentulotuessa huomioidaan asumismenoista asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot sekä kotivakuutusmaksut. Asumismenojen tarpeellisuuden arvioinnissa voidaan soveltaa kohtuullisuusharkintaa ja tarvittaessa selvittää tarvetta kotikäynnin
14 avulla. Omistusasunnossa asumismenoihin sisältyvät hoitovastike, vesimaksut, lämmityskustannukset, kiinteistön hoitomenot, asuntolainan korot, palovakuutus, eko/ jätehuolto/nuohouskulut. Laihian kunnan määräämät kohtuulliset asumismenot Henkilölkm Kohtuulliset asumismenot 1 450 (yksiö tai pieni kaksio) 2-3 550 (kaksio tai pieni kolmio) 4-7 700 8 tai enemmän 50 lisää/ lisähenkilö Mikäli ruokakunta koostuu yksinhuoltajasta ja yli 12 vuotiaasta lapsesta/lapsista huomioidaan lisäksi 50 /lapsi. (Esim. äiti, lapset 14 v ja 9 v = 550 + 50 = 600 ) Mikäli ruokakunnassa asuu etävanhempi, huomioidaan 50 / vieraileva lapsi, kuitenkin enintään 100. (Esim isä ja viikonloppuisin vieraileva lapsi = 450 + 50 = 500 ) Mikäli samassa asunnossa asuvat eivät muodosta toimeentulotukilain tarkoittamaa perhettä, huomioidaan enintään 50 / talous. Asumiskulut jaetaan pääluvun mukaan. Saunamaksua ei huomioida asumiskuluna, se on perusosaan sisältyvä henkilökohtaiseen puhtauteen liittyvä meno. Polttoöljy, lämmityspuut enintään 5 mottia x2/ vuosi/ talous tai enintään 2000 l/ 100 m2/ vuosi/ talous Sähkö 30 % taloussähkön osuus 4.2.1 Asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot Vuokra-asunto: vuokra: 1 hlö 450 ; 2-3 hlö 550 ; 4- hlöä 700 erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut asunnosta Omistusasunto ja asumisoikeusasunto: hoitovastike erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm. tontin vuokra kiinteistövero nuohous jätehuolto koti- ja palovakuutus asunnon hankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuiset korot Vuokrasuhteen olemassaolo ja ehdot selvitetään vuokrasopimuksesta. Asuntolainan korkojen huomioiminen edellyttää, että tuen hakijalla on verotuksen ennakkopidätyksessä asuntolainojen korot otettu huomioon. Asuntolainan korkojen kohdalla tulee myös arvioida, onko omistusasunnossa asuminen realistista, henkilön/perheen taloudelliset mahdollisuudet huomioon ottaen. Asumiskuluissa huomioidaan pääsääntöisesti 1 kuukauden osuutta vastaava summa laskelmaan. Pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkailla voidaan huomioida koko lasku erääntymiskuukautena.
15 4.2.2 Sähkö Taloussähkö huomioidaan toimeentulotuen perusmenona. Taloussähkö tarkoittaa muuhun kuin sähkölämmitykseen käytettävää sähköä. Taloussähköstä aiheutuvat menot otetaan huomioon pääsääntöisesti täysimääräisenä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomana. Mikäli sähkölasku sisältää taloussähkön lisäksi lämmityskulut, huomioidaan sähkölaskusta taloussähkön osuutena 30 % ja lämmityssähkön osuutena 70 %. 4.2.3 Kotivakuutus Kotivakuutus huomioidaan toimeentulotuen perusmenona. Kotivakuutuksesta aiheutuvat menot otetaan huomioon pääsääntöisesti täysimääräisenä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomana. Kotivakuutukseen liittyvät oikeusturva- ja vastuuvakuutusosuudet huomioidaan kohtuullisesti menona. Vakuutuskirja on pyydettävä nähtäväksi. 4.2.4 Asumisyksiköt Asumisyksikössä asuvalle huomioidaan yksin asuvan perusosa. Asukas tekee vuokrasopimuksen ja voi saada asumistukea vuokraan. Asumisyksikössä asuvan osalta on aina varmistettava, mitä palveluja asumiseen sisältyy. Sosiaalihuoltolain mukaisessa asumisyksikössä asumista tukevat palvelut voivat olla hoito- ja hoivapalveluja, tukipalveluja kuten ateria-, vaatehuolto, hygienia- ja siivouspalveluja tai näiden yhdistelmiä. Asumisesta asukas maksaa yleensä vuokran ja palveluista asiakasmaksun. Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksuista ei ole erikseen säädetty asiakasmaksulaissa tai -asetuksessa, joten kunta voi periä niistä päättämänsä maksun. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen asiakasmaksulain 11 :n nojalla on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Vammaispalvelulain ja erityishuoltolain mukaisesta palveluasumiseen liittyvästä hoidosta ja hoivapalveluista ei saa periä palvelumaksua. Kunta perii maksun ylläpidosta (lähinnä ruoasta, vuokrasta, sähköstä ja erilaisten tarvikkeiden käytöstä). Ruoan ja tarvikkeiden osuudet sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. 4.3 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäistä suuremmilla terveydenhuoltomenoilla tarkoitetaan muita kuin perusosaan sisältyviä, kalliita tai määrältään suuria menoja. Terveydenhuoltomenoissa edellytetään pääsääntöisesti julkisten palvelujen käyttöä. Asiakkaan tulee hakea kuluista toimeentulotukeen nähden ensisijaiset etuudet kuten sairausvakuutuskorvaus. Toimeentulotuessa huomioitavissa menoissa on aina kysymys kohtuullisista, tarpeen mukaisista menoista. 4.3.1 Lääkekulut Lääkärin määräykseen perustuvat lääkemenot otetaan pääsääntöisesti huomioon täysimääräisinä. Vuoden 2016 alusta tullut 50 omavastuu huomioidaan tukea myönnettäessä. Edellytyksenä on, että lääke on määrätty sairauden hoitoon. Terveydenhuollon kustannuksina voidaan korvata harkinnan mukaan myös sellaisia menoja, jotka eivät johdu sairauden hoidosta (esimerkiksi ehkäisyvälineet). Toimeentulotuen myöntämiselle ei ole välttämättä merkitystä sillä, ovatko lääkkeet sairausvakuutuskorvattavia.
16 Lääkevaihto: Toimeentulotukena korvataan lääkkeen edullisin vaihtoehto, paitsi jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä lääkkeen vaihdosta ja ostaa kalliimpi valmiste, mutta näissä tapauksissa hän joutuu maksamaan halvemman ja ostamansa lääkkeen omavastuun erotuksen itse. Kelan omavastuuraja: Lääkekustannuksissa on vuosittain tarkistettavat Kelan omavastuurajat. Mikäli lääke, josta asiakas saa lisäkorvauksen, on viitehintaa kalliimpi, asiakkaan maksettavaksi jää lisäksi viitehinnan ylittävä osuus. Asiakas saa lisäkorvauksen suoraan apteekista esittämällä jokaisen reseptilääkeoston yhteydessä Kela-kortin ja Kelan lähettämän ilmoituksen Lääkkeiden lisäkorvaus, ilmoitus apteekkia varten. (lähde: www.kela.fi) Toimeentulotuen hakijalta voidaan edellyttää, että hän toimittaa lääkärin lausunnon lääkkeen tai hoidon tarpeellisuudesta. Pelkkää lääkkeen puhelinmääräyksessä olevaa mainintaa sairauden hoidosta ei voida pitää riittävänä selvityksenä lääkkeen tarpeellisuudesta potilaan hoidossa. Jos on syytä epäillä lääkkeiden liikakäyttöä, voidaan huomioida vain julkisen terveydenhuollon lääkärin kirjoittamat reseptit. Asiasta mainitaan päätöksessä. Asiakas ohjataan hoitavan lääkärin luo. 4.3.2 Sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut ja laitoshoito Pääsääntöisesti huomioidaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut (kuten terveyskeskusmaksu, poliklinikka- ja vuodeosastomaksut). Tulosidonnaisissa terveydenhuollon maksuissa (pitkäaikainen laitoshoito ja jatkuva kotisairaanhoito) maksualennuksen tai -vapautuksen hakeminen on ensisijainen keino toimeentulotukeen verrattuna. Kotipalvelun maksun alentaminen on ensisijainen suhteessa toimeentulotukeen. Sairaalalaskuista ei huomioida puhelin- yms. perusosaan kuuluvia menoja. Sairaalassaoloajalta vähennetään perusosasta ruoan osuus 10 vrk ylittävältä ajalta. Mikäli sairaalamaksusta vähennetään ruoan osuus, tulee sairaalamaksu huomioida menona sille kuukaudelle, jonka ajalta se muodostuu (ei eräpäivän mukaan). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa hoitomaksu perustuu hoidettavan maksukykyyn. Maksu voi olla enintään 85 % hoidettavan nettokuukausituloista. Pitkäaikainen laitoshoidon maksu kattaa kaikki hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Henkilökohtaisen käyttövaran määrä on vähintään 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään 170 / kk (v. 2015). 4.3.3 Hammashuolto Hammashoito kuuluu perustoimeentulotuen terveydenhuoltomenoihin. Pääsääntöisesti edellytetään käytettäväksi julkisia terveydenhuoltopalveluita. Koko väestöllä on oikeus kunnalliseen hammashoitoon. Jos oma terveyskeskus ei pysty hoitamaan potilasta säädetyssä määräajassa (hoitotakuu), sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, esimerkiksi yksityissektorille. Näissä tilanteissa potilaalta peritään vain julkisen terveydenhuollon kustannuksia vastaavat maksut. Terveyskeskuksen hammashuollon kulut huomioidaan tositetta vastaan (maksettu tai maksamaton lasku) käyntikerroittain. Tavanomaista suuremmissa ja kalliimmissa hammashoidoissa voi olla tarpeen pyytää hammashuollon kuluista arvio eri hoitovaihtoehdoista ja niiden kustannuksista, joiden perusteella arvioidaan huomioon otettavat kohtuulliset ja tarpeen mukaiset kulut (esimerkiksi hammasproteesin hankinta ja huolto).
17 Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan vain poikkeuksellisesti, kun hoidon kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttää eikä hoitoa ole saatavissa julkisessa terveydenhuollossa. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesien hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita pidemmältä ajalta. Asiakkaan tulee myös selvittää mahdollisuus proteesien maksuun osamaksulla. 4.3.4 Silmälasit/piilolinssit Silmälasien hankinnasta aiheutuneet kustannukset sisältyvät perustoimeentulotuen vähäistä suurempiin terveydenhuoltomenoihin. Toimeentulotukea silmälaseihin myönnetään vain välttämättömään tarpeeseen. Silmälasit voidaan huomioida menoksi Laihian kunnan hankintasopimuksen mukaisesti. Mikäli toimeentulotukena myönnetään näöntarkastus ja/tai silmälasit, tulee siitä antaa etukäteen maksusitoumus sopimusliikkeeseen. Maksusitoumuksesta tulee ilmetä maksusitoumuksen voimassaoloaika. Ennen toimeentulotuen myöntämistä pyydetään optikolta/silmälääkäriltä kirjallinen arvio silmälasien tarpeellisuudesta. Kovapintaa ja heijastuksenpoistoa ei myönnetä toimeentulotukena, ellei lääkäri niitä määrää riittävin perustein. Piilolinsseihin tai niiden käytöstä aiheutuviin muihin kustannuksiin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Piilolinssit voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityisiä perusteita kuten työolot. Piilolasien hoitonesteet sisältyvät perusosaan. Mikäli optikko antaa lähetteen silmälääkärille, huomioidaan tämä yksityinen silmälääkärikäynti menona. Tämä koskee ainoastaan silmälasien hankkimisen kannalta välttämätöntä silmälääkärikäyntiä. Mikäli kyseessä on silmäsairaus, tulee ottaa yhteyttä julkiseen terveydenhoitoon. Silmälääkärikäyntiä varten tarvitaan erillinen maksusitoumus. Jos asiakas hankkii ennen toimeentulotuen hakemista silmälasit muualta kuin sopimusliikkeestä, huomioidaan toimeentulotuessa korkeintaan sopimusliikkeen mukainen hinta, edellyttäen ettei hakija ole ollut tietoinen kunnan hankintasopimuksesta. 4.3.5 Muut terveyteen liittyvät hoidot ja kulut Edellä mainittujen terveydenhuoltokulujen lisäksi huomioitavia vähäistä suurempia terveydenhuoltomenoja voivat olla esimerkiksi fysikaalinen hoito, psyko- ja lyhytkestoinen terapia, hedelmöityshoito sekä muut henkilön tarpeellisesta terveyden- ja sairaanhoidosta aiheutuneet menot tarpeellisen suuruisena. Myös näissä edellytetään pääsääntöisesti käytettäväksi julkisia terveydenhuoltopalveluja. Huomioitavia menoja ovat myös esimerkiksi lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälineet, joita ei korvata riittävästi muista järjestelmistä, kuten sairasvakuutuksesta tai vammaistuesta. Hakijan tulee tarkistaa, onko tarvike tai vastaava saatavissa apuvälinepalveluna terveyskeskuksesta tai sairaanhoitopiirin apuvälineyksiköstä tai onko siihen saatavissa taloudellista tukea esimerkiksi vammaispalvelusta. Kelasta voi saada korvausta tietyin ehdoin matkakuluista ja yöpymiskuluista. Kelan myöntämät etuudet ovat ensisijaisia toimeentulotukeen nähden.
18 5 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (menot) Toimeentulotuesta annetun lain 7 c mukaan täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot 2) muut kuin 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Täydentävän toimeentulotuen tarve on arvioitava asiakaskohtaisesti. Täydentävässä toimeentulotuessa ei ole suljettu pois mitään menolajia, jos menot harkitaan asiakkaalle tarpeellisiksi. Toimeentulotukilaki ei aseta ylärajaa täydentävänä tukena myönnettävälle määrälle, vaan arvio tehdään tapauskohtaisen harkinnan mukaan. 5.1 Lapsiin ja perheeseen liittyvät kulut 5.1.1 Päivähoitomaksut Päivähoitomaksut ovat täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä huomioon otettavia menoja. Maksetut päivähoitomenot huomioidaan asiakkaalle edullisemmalla tavalla joko jakson tai eräpäivän mukaan. Pääsääntöisesti tulee käyttää kunnan järjestämiä päivähoitopalveluita. Päivähoitomaksujen alentaminen on ensisijainen keino toimeentulotukeen nähden. Lomake Päivähoitomaksun vapautus-/alennushakemus -lomake liitteineen tulee täyttää ja palauttaa annettujen ohjeiden mukaan. (Lomake sivistystoimistosta tai kunnan kotisivulta.) Kunnallinen päivähoito on ensisijainen suhteessa yksityiseen päivähoitoon. Yksityisestä päivähoitopalvelusta aiheutuvat menot voidaan toimeentulotuessa ottaa huomioon tarvetta arvioitaessa. Toimeentulotuen hakijan on selvitettävä ne erityiset syyt ja perusteet, jotka edellyttävät yksityisen päivähoidon käyttämistä kunnallisten palvelujen sijasta. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon on syytä selvittää. Lapsen etu tulee kuitenkin ottaa huomioon, ettei esimerkiksi lapsen pitkäaikaista hoitosuhdetta katkaista. Mikäli lapselle huomioidaan yksityinen päivähoito, tulee se olla kirjattuna suunnitelmaan. 5.1.2 Elatusmaksut Elatusavusta ja sen suuruudesta vanhemmat voivat sopia keskenään kirjallisella, vapaamuotoisesti muotoillulla sopimuksella tai kunnan sosiaalihuollon vahvistamalla sopimuksella. Jos vanhemmat eivät pääse sopuun elatusavusta, tuomioistuin vahvistaa elatusavun määrän. Mikäli elatusapu on maksajan maksukykyyn nähden asetettu liian suureksi, tulee asiakas ohjata hakemaan elatusavun alentamista. Elatusmaksuja ei yleensä myönnetä toimeentulotukena vaan ensisijaista on hakea elatusmaksuun muutosta. Elatusmaksu voidaan ottaa menona huomioon jos toimeentulotuen tarve on tilapäinen ja maksut on todisteellisesti suoritettu. Ulosmittauksen kohteena oleva elatusmaksu vähennetään tuloista. Mikäli elatusmaksu huomioidaan menona, on kyse täydentävästä toimeentulotuesta.
19 Jos muihin etuuksiin (kansaneläke, työttömyysetuudet) sisältyy lapsikorotuksia elatusvelvollisuuden perusteella ja ne tosiasiassa maksetaan elatusmaksun saajalle, ei niitä oteta tuloksi huomioon. Jos Kela on myöntänyt elatustuen elatusavun maksun laiminlyönnistä johtuen, suorittaa se elatusvelvolliselta takaisinperinnän. Mikäli elatusvelvollinen ei pysty maksamaan elatusapuvelkaa tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi, voi Kelasta hakea maksuvapautusta. Elatusapuvelka vanhenee viidessä vuodessa. Toimeentulotuki voidaan periä takaisin elatusvelvolliselta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. (Laki toimeentulotuesta 20, 21, 22 ) 5.1.3 Lapsen luonapito ja tapaamiskustannukset Etävanhemman menona otetaan huomioon lapsen perusosaa vastaava määrä tapaamispäiviltä (vuorokausi). Esimerkiksi jos tapaaminen on perjantai-sunnuntai, niin huomioidaan 2 vuorokauden perusosa. Mahdollisiin muihin tapaamisiin voidaan harkita ruokarahan huomioimista. Muina kuluina lasten luonapidosta voi olla tarpeen huomioida mm lapsen sänky. Lasten luonapito tulee myös huomioida arvioitaessa asumismenojen kohtuullisuutta. Täysi-ikäisen lapsen tapaamisesta aiheutuvat kulut eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia. Toimeentulotukea tapaamisiin myönnetään pääsääntöisesti sen perusteella, kuinka kuluista on vanhempien kesken sosiaalihuollon vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Jos sopimuksessa tai päätöksessä ei ole erikseen määritelty vanhempien välistä kustannusten jakoa tapaamisista aiheutuvista kustannuksista, ovat ne lähtökohtaisesti tapaajavanhemmalle kuuluvia kuluja. Jos toimeentulotukea myönnetään tapaamisista aiheutuviin kustannuksiin, on järjestämisvastuussa se kunta, jossa tapaamiseen oikeutettu vanhempi vakinaisesti oleskelee. Jos vanhemmat sopivat ilman tuomioistuimen päätöstä tai vahvistettua sopimusta lapsensa tapaamisista tai laajentavat yhteisymmärryksessä päätöksessä tai sopimuksessa sovittuja tapaamisaikoja, vastaavat vanhemmat yhteisesti näistä tapaamisista aiheutuvista kustannuksista. Tällöin toimeentulotukea myönnettäessä voidaan kustannukset jakaa vanhempien kesken. Asiakkaan tulee esittää sosiaalihuollon vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös. Tapaamispäivistä on esitettävä selvitys. Selvitys tapaamisista voi olla myös jonkun muun luotettavan henkilön kuin entisen puolison allekirjoittama todistus. Mikäli myönnetään tapaamiskuluja, esim matkakuluja tulee niistä esittää luotettava selvitys, esimerkiksi junaliput tai polttoainekuitit. Tilanteessa, jossa tapaajavanhempi, viranomaisen vahvistamaan sopimuksen tai viranomaispäätöksen perusteella, on velvollinen noutamaan lapsen lähivanhemman luota, tai tilanteessa, jossa vanhempi saa tavata lastaan vain valvotusti tai siinä kunnassa, jossa lapsi asuu, toimeentulotuessa huomioidaan saattajasta ja tapaajavanhemman matkakustannuksista aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset halvimman kulkuvälineen mukaan. 5.1.4 Lasten tarvikkeet Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvana menona voidaan ottaa huomioon esimerkiksi lastentarvikkeista kuten lastenvaunuista aiheutuvat menot sekä suuremmista kodin hankinnoista aiheutuvat menot. Etenkin pitkään toimeentulotuen asiakkaina olleilla kotitalouksilla on vaikeuksia selvitä mainituista menoista. Asiakaskohtaisen harkinnan perusteella on arvioitava, onko hankinta tarpeellinen ja voidaanko asiakkaalta edellyttää säästämistä. Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvana menona lasten tarvikkeista huomioidaan: yhdistelmävaunuihin enintään 150