Asia: Dnro: Viite: Hakija: Ympäristöluvan muuttaminen koskien kaivosalueella olevien ylimääräisten prosessi-, kuivatus- ja valumavesien puhdistamista ja johtamista Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin, Kajaani ja Sotkamo PSAVI/12/04.08/2013 Täydennys lupahakemukseen, kokouksessa 24.4.2013 sovitut tarkennukset Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland
2013-05-17 2 / 4 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (jäljempänä AVI ) 24.4.2013 pyytämä tarkennus lupahakemukseen: I. Johdanto Talvivaara Sotkamo Oy:n (jäljempänä hakija, Talvivaara tai yhtiö ) on 26.2.2013 toimittamassan hakemuksessa/vahvistuskirjeessän hakenut ensisijaisesti 1,3 Mm 3 vuosittaisen vesikiiintiön kumoamista ja toissijaisesti 2 Mm 3 ylimääräisten vesien purkuoikeutta kesäkuun 2013 loppuun mennessä. Pohjois Suomen aluehallintovirasto on 24.4.2013 pidetyssä kokouksessa pyytänyt hakijaa esittämään koko loppuvuoden 2013 purkuvesitarvearvion sekä siitä aiheutuvan sulfaattikuormituksen kuukausittain esitettynä. Pyyntö koski kaikkia mahdollisia kaivosalueelta johdettavia vesiä. Lisäksi Pohjois Suomen aluehallintovirasto pyysi aiempaa tarkempaa arviota veden varastointimahdollisuuksista kaivosalueella. II. Vuosien 2013 ja 2014 vesienjohtamistarve sekä siitä aiheutuva sulfaattikuormitus Yhtiö on juoksuttanut alkuvuoden aikana puhdistettuja vesiä Oulunjoen vesistöön yhteensä noin 1,5 Mm 3 (0,9 M m 3 avolouhoksesta ja 0,4 Mm 3 loppuneutraloinnin ylitteenä). Vuoksen vesistöön on juoksutettu puhdistettuja vesiä 0,9 Mm 3 Kortelammen padon kautta. Juoksutuksista on aiheutunut yhteensä noin 10 000 t sulfaattikuorma, josta Oulujoen vesistön osuus on 6600 t ja Vuoksen vesistöön 3400 t. Yhtiö arvioi, että kaivokselta joudutaan juoksuttamaan loppuvuonna 2013 yhteensä noin 6,5 Mm 3 vesiä. Juoksutustarve johtuu pitkälti kaivosalueelle tulevasta sadannasta, vuonna 2013 juoksutustarvetta kasvattaa myös velvoite alentaa kipsisakka altailla olevan veden määrää. Laskelmassa on oletettu, että sadanta on keskimääräinen, kasojen haihdunta vuoden 2013 aikana kohtuullisen pieni (tuoreen malmin vaikutus jää vielä vuonna 2013 suhteellisen vähäiseksi, mutta vuodesta 2014 alkaen sen merkitys on suuri) ja järvestä otettavan raakaveden käyttö on saatu minimiin kesään 2013 mennessä. Kasahaihdutuksen osuudeksi taseessa arvioidaan vuonna 2013 0,4 Mm 3. Taulukko 1. Arvio purkuvesimääristä vuodelle 2013. Ulosjohdettavien vesien määrä m3 touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lone ylite pohjoiseen 67200 67200 33600 33600 33600 33600 33600 33600 336000 Haukilampi 30000 30000 Kuusilampi pohjoiseen 120000 720000 504000 336000 720000 720000 504000 0 3624000 Kortelampi etelään 200 000 210000 315000 262500 236250 131250 210000 288000 1853000 SEM2 9100 36400 54600 45500 40950 22750 36400 0 245700 Torvelansuo 13930 55720 83580 69650 62685 34825 55720 0 376110 440230 1089320 990780 747250 1093485 942425 839720 321600 6464810
2013-05-17 3 / 4 Loppuvuoden 2013 juoksutuksista arvioidaan aiheutuvan noin 22 000 t sulfaattikuormitus. Laskelmassa on oletettu, että puhdistettuja vesiä on varastoitu vuoden lopussa Kuusilampeen ym. mahdollisiin varastopaikkohin noin 1,5 Mm 3. Lisäksi vesiä on varastoituneena kipsisakka altaille noin 1 Mm 3, Kortelampeen 1 1,5 Mm 3 ja avolouhokseen sekä Kuusilampeen yhteensä 1 Mm 3. Taulukko 2. Arvio purkuveden aiheuttamasta sulfaattikuormasta vuodelle 2013. Ulosjohdettavasta vedestä aiheutuva sulfaattikuorma touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lone ylite pohjoiseen 403 403 202 202 202 202 202 202 2016 Haukilampi 180 180 Kuusilampi pohjoiseen 540 3240 2268 1512 3240 1440 1008 0 13248 Kortelampi etelään 800 840 1 260 1 050 591 328 525 720 6114 SEM2 pohjoiseen 9 36 55 46 41 23 36 0 246 Torvelansuo etelään 21 84 125 104 94 52 84 0 564 1953 4603 3910 2914 4168 2045 1855 922 22368 Vuonna 2014 arvioidaan vesien purkutarpeen olevan sadannasta riippuen 2,4 11 Mm 3, keskimääräisellä sadannalla koko vuoden purkutarpeen arvioidaan olevan noin 7 Mm 3. Louhinnan aloittaminen toukokuussa 2013 tarkoittaa, että jo vuoden 2014 alusta alkaen haihdunnalla on vesitaseessa keskeinen rooli. Koska vesiä kerätään edelleen suurelta alueelta käsiteltäväksi, on vesien johtamistarve kasojen haihdutusvaikutuksesta huolimatta edelleen suuri. Kasahaihdutuksen osuudeksi arvioidaan vuonna 2014 1,6 Mm 3 ja lisäksi malmiin sitoutuva veden osuus on noin 1,2 Mm 3. Taulukko 2. Arvio purkuvesimääristä ja sulfaattikuormasta vuodelle 2014. Vuosi 2014 Purkuvesimäärä m3 Pitoisuus, g/l Päästöt, tn/a Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, min med max min med max min med max Kortelampi 2231439 2660439 3260439 2,5 2,1 1,7 5579 5587 5543 Kuusilampi 1918464 3336108 3976500 2,5 2,3 2 4796 7673 7953 SEM2 269100 455000 715000 1,5 1,5 1,5 404 683 1073 Torvelansuo 244260 696500 1094500 1,5 1,5 1,5 366 1045 1642 11145 14987 16210 III. Vesien varastointimahdollisuus kaivospiirin alueella Kaivospiirin alueelle on periaatteessa mahdollista rakentaa vesivarastoja neutraloiduille vesille Kuusilampea korottamalla sekä tekemällä patoaltaat Rasvalammen ja / tai Kuljunlammen alueelle. Louhoksen vieressä olevan Kuusilammen korotusta tutkitaan ja valmistellaan parhaillaan. Vesivarastojen lisääminen Kuusilampea korottamalla olisi hyvä vaihtoehto, koska lampi on jo nykyisellään vesivarastokäytössä ja sijaitsee nykyisellä vesien johtamisreitillä. Huonona puolena on
2013-05-17 4 / 4 se, että Kuusilammen on todettu vuotavan louhoksen suuntaan, silloin kun lammen vedenpinta on nykyisessä maksimitasossa, joten korotuksen onnistuminen on vielä epävarmaa. Mikäli korotus voidaan tehdä, se on toteutettavissa noin kuukauden rakennustyöllä ja sillä saavutetaan noin 0,5 M m 3 lisätilavuus. Tehdasalueen pohjoispuolella olevien Rasvalampien alueelle on tutkittu altaan rakentamismahdollisuutta. Alueella on jyrkät maastonmuodot, joten allas olisi tehtävissä rakentamalla pato Rasvalampien pohjoispuolelle. Alueen etuna on tehdasalueen läheisyys sekä se, että altaan luontainen valuma alue olisi pieni, joten sadevesien määräkin olisi vähäinen. Lisäksi etuna on se, että altaasta saadaan johdettua vedet Salmisen kautta nykyiselle vesien purkureitille. Rasvalampien altaassa on haasteena se, että lampien pohjoispuolella vesi nousisi Lahnasjärven tiepengertä vasten. Korkea tiepenger on tehty louheesta, joten vesi suotautuisi todennäköisesti tiepenkereen läpi myös tien eteläpuolelle. Lahnasjärven tien vuoksi Rasvalampien alueen käyttö vedenvarastointiin tulisi olla myös tieviranomaisen lupa. Mikäli Rasvalampien alueelle voidaan rakentaa allas, sen rakentamissaika olisi noin 3 kk aloittamisesta ja siinä voitaisiin varastoida noin 1,2 Mm 3 vesiä. Rasvalampien altaasta on esitetty alustava suunnitelma liitteenä 1. Kuusilammen avolouhoksen eteläpuolella sijaitsevan Kuljunlammen alueelle olisi rakennettavissa veden varastointiallas patoamalla. Alueen etuna on louhoksen läheisyys sekä edulliset maastonmuodot. Kuljunlammin alueen haasteena on se, että alueen luontainen vesien virtaussuunta on kohti kaakkoa, eli vedet eivät mene luontaisesti kaivoksen nykyiselle vesien johtamisreiteille. Tämä tarkoittaa, että altaasta joudutaan poistamaan vetä pumppaamalla ja mahdollisissa altaan vuototilanteissa voidaan joutua ottamaan vesiä talteen pumppauksin. Mikäli Kuljunlammen allas toteutetaan, sen rakentaminen kestää noin 2 kk aloittamisesta ja siinä on varastoitavissa noin 1 M m 3 vesiä. Kuljunlammen altaasta on esitetty alustava suunnitelma liitteenä 2. Yhtiön näkemyksen mukaan kaivosalueella ei ole muita potentiaalisia ja nopeasti käyttöön otettavissa olevia varastointipaikkoja puhdistetuille vesille. Esim. Salminen sijaitsee maastonmuodoiltaan suhteellsien korkealla, joten siihen ei ole toteutettavissa merkittävää vesivarastoa patoamalla. Kalliojärvi sijaitsee kaivospiirin ulkopuolella ja sekä sen vesi että ranta alueet ovat yksityisomistuksessa. Kalliojärven hyödyntäminen vesivarastona edellyttäisi myös massiivisisa maanrakennustöitä, jotka olisivat kestoltaan useita kuukausia. Kolmisopen säännöstelytilavuutta voisi periaatteessa käyttää pohjoisen suunnassa juoksutetun veden viivästyttämiseen. Yhtiön arvion mukaan tällä ei kuitenkaan saavuteta merkittävää etua, koska Tuhkajokeen on taattava riittävä virtaama kesäkaudella ja Kolmisoppea ei voida nostaa säännöstelyn ylärajalle kesän aikana, jotta syksyn valumalle taataan riittävä säännöstelytilavuus.