Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen



Samankaltaiset tiedostot
Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Suosituimmat kohdemaat

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Turvallisuus meillä ja muualla

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

A8-0321/78

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, 2. päivitys, 11/2009

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Uusiutuva energia. Jari Kostama Helsinki

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Leonardo da Vinci. Tilastoja 2010

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen mennessä.

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät , Hyvinkää

Puun energiakäyttö 2012

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Laskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä. Luottamuksellisuus:

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Savon ilmasto-ohjelma

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Kevään 2015 yhteishaku

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Transkriptio:

Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen

Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä 28.12.25 valmistuneen VTTselvityksen 1. päivitys kesäkuussa 27, koska Runsaasti uusia laitoshankkeita vireillä Biomassan uutena käyttökohteena 2.sukupolven liikenteen biopolttoaineet Energia ja ympäristöturpeen kysyntä ja tuotantoalan lisätarve maakunnittain Johtopäätökset 2

EU-tavoitteet vuodelle 22 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 2 % vuoden 22 tasosta Energian käytön tehostaminen 2 % vuoteen 22 Uusiutuvia 2 % EU:n primäärienergiasta tarkoittaisi EU:n Renewables Roadmapin mukaan bioenergian osalta: - yli 2 TWh lisää biosähköä, polttoaineena jopa 5 TWh - 6 TWh biomassaa lämmön tuotantoon - 7 TWh biomassaa liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon, jos 1 % tavoite tuotetaan EU:ssa 5 % hyötysuhteella - bioenergian nykykäyttö alle 9 TWh - lisäksi mm tuulivoimaa noin 4 TWh eli noin 125 MW Tavoitteiden kansallinen taakanjako tammikuussa 28 Suomessa valmisteilla Ilmasto- ja energiastrategia vuoteen (22)25 Valmistellaan EU:lle kansalliset toimenpideohjelmat 28-29 3

Uusiutuvien energialähteiden osuus loppukulutuksesta EU-25 vuonna 25 % 45, 4, 35, 35,5 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta EU25 8,1 % ja EU27 on 8,3 % 3, 28,5 25, 23, 2, 14,915, 17,17,18,19,2 15, 1, 5,8 6,3 6,9 7,2 7,5 7,6 9,5 1,6 5,,,9 1,3 2,2 2,4 2,9 3, 4,3 4,8, 4 4,8 Malta Luxemburg Iso-Britannia Belgia Alankomaat Kypros Irlanti Unkari Italia Saksa Tsekin tasavalta Slovakia Puola Kreikka Espanja Ranska Bulgaria Slovenia Liettua Tanska Portugali Eesti Romania Itävalta Suomi Latvia Ruotsi Eija Alakangas, VTT 1/27 Lähde: Eurostat 1/27

Puupolttoaineesta maksukyky eri päästöoikeuden hinnoilla, kun korvataan turvetta tai hiiltä sähkön ja lämmön tuotannossa - päästöoikeuden hinta vuodelle 28 noin 2 euroa/tonni Puupolttoaineesta maksukyky euroa/mwh 3 25 2 15 1 5 Hiili lämmön tuotannossa Turve Hiili sähkön tuotannossa 1 2 3 4 Päästöoikeus /tonni 5

Energiaturpeen tuotanto ja kulutus kulutussektoreittain vuosina 197 26: käytön kasvua kaikilla sektoreilla TWh 35 3 25 Muut Lauhdevoima Kaukolämpö- ja voima Teollisuus Tuotanto 2 15 1 5 197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 Lähde: Pöyry Oy 6

Turpeen laskennallinen käyttö ja tuotanto maakunnittain vuonna 25: käyttö ja tuotanto tasapainossa harvoissa maakunnissa 7 GWh Turpeen käyttö Turpeen tuotanto 6 5 4 3 2 1 UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA KANTAHÄME PIRKANMAA PÄIJÄTHÄME KYMENLAAKSO ETELÄ-KARJALA ETELÄ-SAVO POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-POHJANMAA POHJANMAA KESKI-POHJANMAA POHJOIS-POHJANMAA KAINUU LAPPI 7

Kiinteiden polttoaineiden käytön kehitys tarkastelluissa lämpö- ja voimalaitoksissa: metsähakkeen käyttö kasvaa tavoitteiden mukaisesti ja metsäteollisuuden sivutuotteiden saatavuus lämpö- ja voimalaitoksille vähenee. GWh 7 6 Metsähake Sivutote Turve 5 4 3 2 1 25 21 215 22 8

Turpeen käyttötarve-ennuste hieman suurempi kuin KTM WM- ja selkeästi suurempi kuin WAM-skenaario TWh 35. 3. 25. 2. 15. 1. 5. VTT KTM WM KTM WAM. 23 25 27 29 211 213 215 217 219 221 9

Energiaturpeen tuotantoalan tarpeen kehitys: Vuosina 25-22 poistuu 44 ha tuotannosta, uutta tuotantoalaa tarvitaan 61 ha eli yhtä paljon kuin nykyinen tuotantoala 9 8 7 6 5 4 3 2 1 25 21 215 22 Energiaturpeen tuotantoalan tarve, ha -uutta tuotantoalaa, kumulatiivinen 1

Ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarpeen arvioitiin kaksinkertaistuvan vuosina 25 22 tuotannon yli kaksinkertaistuessa 25 2 vuosi 25 vuosi 22 15 1 5 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Itä-Uusimaa Ahvenanmaa 11

Turvekäyttö- ja tuotantoalan tarve maakunnittain vuoteen 22 mennessä Vuosi 21 215 22 Maakunta Käyttötarve GWh Tuotantoala Käyttötarve GWh Tuotantoala Käyttötarve GWh Tuotantoala Uusimaa 6 62 64 Itä-Uusimaa 4 174 185 Varsinais-Suomi 164 4 26 6 276 6 Satakunta 1998 46 2386 56 243 56 Kantahäme 437 1 516 12 547 13 Pirkanmaa 1964 27 1868 27 1899 27 Päijät-Häme 411 1 647 1 687 1 Kymenlaakso 597 14 68 14 626 14 Etelä-Karjala 146 34 151 34 141 34 Etelä-Savo 788 2 83 21 882 22 Pohjois-Savo 2481 39 2338 39 1962 39 Pohjois-Karjala 614 19 759 21 83 22 Keski-Suomi 3319 13 3273 18 328 18 Etelä-Pohjanmaa 274 98 2166 1 2288 1 Pohjanmaa 23 23 23 Kesk-Pohjanmaa 598 46 662 5 73 5 Pohjois-Pohjanmaa 731 197 7328 197 7352 197 Kainuu 93 27 958 27 917 27 Lappi 2198 59 2157 59 2216 59 Yhteensä 3221 753 3136 781 3144 784 12

Varsinais-Suomi 6 Satakunta 6 4 4 2 2 25 21 215 22 25 21 215 22 14 Kanta-Häme 3 Pirkanmaa 12 1 8 2 6 4 1 2 25 21 215 22 25 21 215 22 Energiaturpeen tuotantoalan tarve, ha -uutta tuotantoalaa, kumulatiivinen 13

12 Päijät-Häme 16 Kymenlaakso 1 8 14 12 1 6 8 4 2 6 4 2 25 21 215 22 25 21 215 22 4 Etelä-Karjala 25 Etelä-Savo 3 2 15 2 1 1 5 25 21 215 22 25 21 215 22 Energiaturpeen tuotantoalan tarve, ha -uutta tuotantoalaa, kumulatiivinen 14

4 Pohjois-Savo 25 2 Pohjois-Karjala 3 15 2 1 1 5 25 21 215 22 25 21 215 22 12 Keski-Suomi 12 Etelä-Pohjanmaa 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 25 21 215 22 25 21 215 22 Energiaturpeen tuotantoalan tarve, ha -uutta tuotantoalaa, kumulatiivinen 15

6 Keski-Pohjanmaa 25 Pohjois-Pohjanmaa 5 2 4 3 2 15 1 1 5 25 21 215 22 25 21 215 22 3 Kainuu 7 Lappi 25 6 2 15 1 5 5 4 3 2 1 25 21 215 22 25 21 215 22 Energiaturpeen tuotantoalan tarve, ha -uutta tuotantoalaa, kumulatiivinen 16

Kotimaisen liikenteen biopolttoaineiden tuotanto Prosessiteollisuuteen integroitu 1 tonnia/a FT-diesellaitos tarvitsee lisäpolttoainetta noin 1,3 TWh/a, ja jos polttoaineesta turvetta 5-7 %, tarvitaan tuotantoalaa 16 22 ha Yksi laitos vastaa 2,5 % liikenteen polttoaineiden käyttöä Vuoteen 22 tämäntyyppisiä laitoksia voitaisiin rakentaa 2-4 kappaletta 17

Johtopäätökset Turpeen kysyntä on edelleen kasvussa, vaikka muiden biopolttoaineiden käyttö lisääntyy tavoitteiden mukaisesti, - ellei turvetta korvata laajamittaisesti fossiilisilla polttoaineilla tai nykyisin jalostukseen käytetyllä puuraaka-aineella Uusi tarvittava tuotantopinta-ala vuoteen 22 mennessä on yhtä suuri kuin nykyinen tuotantoala (6 ha), sillä tuotannosta poistuu paljon alueita (44 ha), mikä tulisi ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Liikenteen biopolttoaineiden valmistus on todennäköinen uusi turpeen käyttökohde sekä täydentämässä puupolttoaineita että pääraaka-aineena. 5 %-yksikön tuottamiseen liikenteen polttoaineista turpeella tarvitaan noin 65 ha tuotantoala. Maakunnittain uusien tuotantoalueiden tarpeessa suuria eroja, ja turvetoimitukset yli maakuntarajojen tulevaisuudessakin välttämättömiä. 18