Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti
TANAKKA taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen Hankkeen tarkoituksena on nostaa hoitokalastus taloudellisesti kannattavaksi ja keskeiseksi vesienhoidon välineeksi. Tavoitteena on siirtyä kertaluontoisesta hoitokalastuksesta markkinalähtöiseen kalastukseen siten, että vajaasti hyödynnettyjen kalalajien kalastus on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ja volyymiltään riittävää vesien ekologisen tilan parantamiseksi. Kohderyhmä: Kalatalouden toimijat, päättäjät, yritykset Toteutusaika: 10/2018-12/2020 Rahoittaja: Ympäristöministeriö Rahoitus: 349 732 / 282 141 (PJI) Hankekumppanit: Pyhäjärvi-instituutti & Luonnonvarakeskus
Perinteinen hoitokalastus Järven käyttäjät Kalastaja Osakaskunnan varat eivät riitä riittävän tehokkaaseen, jatkuvaan hoitokalastukseen ei muutoksia vedenlaadussa Järvi Turkistarhaaja Osakaskunta
Taloudellisesti kannattavan hoitokalastuksen malli Järven käyttäjät Kalastaja Myynti Kuluttaja Järvi Jalostaja Vedenlaatu Osakaskunta / kalatalousalue Biopolttoaineet, muut innovaatiot
Säkylän Pyhäjärven perustietoja Valuma-alue 615 km 2 Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys 5,4 m Suurin syvyys 26 m Rantaviivaa 80 km
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 kg Pyhäjärven kala- ja rapusaalis 1 200 000 1000000 1 000 000 900000 800000 800 000 600 000 400 000 700000 600000 500000 400000 300000 rapuja kpl 200 000 200000 100000 0 0 Lähde: Pyhäjärven kalastusalue SÄRKI TAIMEN KUORE KIISKI MADE LAHNA HAUKI AHVEN SIIKA MUIKKU Täplärapu
Kalastuselinkeino Pyhäjärvellä Yli 20 kokoaikaista ammattikalastajaa (I lk.) 2 kalasatamaa/kalankäsittelylaitosta (itä- ja länsirannalla) 2 + 2 kalan jalostuslaitosta
Kalastuksen vaikutus vedenlaatuun 8
1. Ravintoketjun kautta Eläinplanktonia syöviä kaloja paljon, vesikirppuihin (eläinplankton) kohdistuu voimakas saalistuspaine Vesikirput saaliina, määrä vähenee Levien (kasviplanktonin) määrä kasvaa, koska vesikirppuja liian vähän kontrolloimaan sitä. Jos kalastuksella/saalistuksella vähennetään eläinplanktonia syöviä kaloja, eläinplanktonin määrä kasvaa ja levien määrä vähenee.
2. Ravinteiden poiston kautta Pyydettyjen kalojen mukana poistuu järvestä sinne jo kertynyttä fosforia Esim. Säkylän Pyhäjärvessä vuotuisen kalansaaliin mukana poistuu fosforimäärä, joka vastaa jopa 26-30 % järveen tulevasta vuosittaisesta fosforikuormituksesta Kokonaissaalis 1995-2016 15 237 332 kg Saaliin mukana poistui noin 100 000 kg fosforia Lähivalumaalueelta +24 % Kalojen mukana poistuu - 26 % Eurajoen kautta - 18 % Järveen jää 56 % Ilmasta + 10 % Pyhäjoesta +12 % Yläneenjoesta +54 %
3. Pohjan pöyhinnän kautta Pohjan läheisyydessä elävät ja ruokailevat kalat pöyhivät pohjaa. Samalla pohjasta vapautuu ravinteita veteen. Särkikalat, erit. lahna Kiiski
KOR EAKR BUDJETTI + kaupallinen pyynti 1995-2015 kokonaissaalis 8 490 608 kg
Pyhäjärven hoitokalastus nyt Planktivoreja: Muikku Siika Kuore Monien lajien poikasvaiheet Kaupallinen pyynti Muikku ja siika Särki (kaupallista 2013 alk.) Kuore (vientikokeiluita) Kehitystyö jatkuu: Kiiski, lahna, salakka
Särki kaikkien huulilla Vuoden 2011 keväällä särkiä myytiin massattavaksi muutamia tuhansia kiloja sekä pyöreänä että perattuna Vuonna 2012 Kolvaan Kala hankki riittävän tehokkaan separaattorin teetettiin erilaisia jalosteita 2014 alkoivat keskustelut Apetitin kanssa 2015 tuotteistusta ja testausta 2016 HORECA -markkinoille tuli Järvikalapihvi jota tuotetaan tällä hetkellä 1 milj. kpl/vuosi 2018 myös kuluttajatuote Järvikalapihvi
Villiä lähiruokaa puhtaimmillaan! Ammattikalastajat pyytävät särkeä (kevät- ja syyssesongit) Pyhäjärvestä Kolvaan Kala ostaa särjet, perkaa ja massaa ne Kauttualla Apetit Ruoka Oy valmistaa Järvikalapihvit Säkylässä Lajittelu, perkuu, massaus ja pihvin valmistus tapahtuvat 7km säteellä Säkylän ja Euran alueella!
Vaikutus vedenlaatuun
1964 1967 1971 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 biomassa (g m -3 ) Kasviplankton 1964-2016 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 MUUT RYHMÄT VIHERLEVÄT SILMÄLEVÄT PIILEVÄT KULTALEVÄT PANSSARILEVÄT NIELULEVÄT SINIBAKTEERIT 0,00 vuosi
0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 ug/l Kokonaisfosfori 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 µg/l Kokonaistyppi HYVÄ ekologinen tila!
Hankkeen toimenpiteet Verkostomalli: hyödynnetään muiden kala- ja vesienhoitohankkeiden työtä! Tuodaan tämä malli muihin hankkeisiin
Hoitokalastuksen pilotti Testataan uusien kohteiden hoitokalastuksen käynnistämistä Prosessikuvaus taloudellisesti kannattavan hoitokalastuksen aloittamisesta ja sen vaatimuksista uusissa kohteissa
Pilotit logistiikan kehittämiseksi Olemassa olevat kalaketjun alkupään (kalastajalta jalostajalle vaiheen) käsittely- ja keräämismenetelmät kartoitetaan kattavasti. Valittujen menetelmien käytännön testausta Pilotkohteissa
Hoitokalastuksen seurantatyökalu Luodaan työkalut kalaston ja kalastuksen seurantaan Testikohteena kohteena Säkylän Pyhäjärvi Pohjalta luodaan toimintamalli, jota voidaan hyödyntää valtakunnallisesti
Taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin koko ketjun pilotointi Hyödynnetään eri puolilla maata tehtyä kehitystyötä ja valmiita kalaketjuja, joihin tuodaan hoitokalastuselementti. Toiminnan keskiössä on vesienhoidon ja kalatalouden toimijoiden saattaminen yhteen
Miten päätavoite voitaisiin saavuttaa Keskeisten esteiden purkaminen: Vaikuttaminen kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien kautta (Luke) Tiedon lisääminen yhteistyötahoille oikein toteutetun hoitokalastuksen mahdollisuuksista Teknisten ratkaisujen etsiminen? Hankalasti hyödynnettävien kalalajien ja pienten kalojen käyttömahdollisuudet
Hoitokalastus taloudellisesti kannattavaksi Ytimessä kalan ostaja, jonka ympärille toiminta kehittyy Logistiikan ja kalan käsittelyn vaihtoehdot ja vaatimukset selville Raaka-aineen laatu, määrä ja toimitusvarmuus täyttävät elintarviketeollisuuden vaatimukset Toiminta jatkuvaa Hoitokalastuksen taloudellinen kannattavuus mahdollistaa myös vesienhoidon volyymit ovat riittäviä vedenlaatuvaikutuksen saavuttamiseksi Hoitokalastuksen vaikutusten seuranta ja sen kohdekohtainen räätälöinti varmistavat toiminnan ekologisen ja taloudellisen kestävyyden
Kiitos! anne-mari.ventela@pji.fi 26