Tutkimuksen yhteissuunnittelu tiedon hyödyntäjien kanssa FT Tanja Suni pääsihteeri, Future Earth Suomi www.futureearthfinland.fi
SISÄLTÖ 1. Tiede yhteiskunnan tukena - tieteellinen tausta 2. Tutkimuksen yhteissuunnittelu (co-design) 3. Toimintasuosituksia
TIEDE YHTEISKUNNAN TUKENA - TIETEELLINEN TAUSTA 1945 Vannevar Bush Science the Endless Frontier 1 Yhteiskunta hyötyy tieteestä luontaisesti, kun sekä perusettä soveltavan tutkimuksen tuottama tieto virtaa esteettä päätöksentekoon Vannevar Bush (1890 1974) oli yhdysvaltalainen insinööri, keksijä ja merkittävä taustavaikuttaja USA:n tiedehallinnossa toisen maailmansodan aikana. Vaikutti osaltaan USA:n kansallisen tiedesäätiön (NSF) perustamiseen. Raportti painotti tieteen erottamista yhteiskunnasta sen objektiivisuuden ja uskottavuuden säilyttämiseksi sekä arvointressien ja politiikan vaikutuksen minimoimiseksi
TIEDE YHTEISKUNNAN TUKENA - TIETEELLINEN TAUSTA Kasvavaa kritiikkiä viimeisen 30 vuoden aikana: 3 Vaatimus tieteen ja yhteiskunnan erillisyydestä 2 ei ole realistinen: o Arvot ja politiikka vaikuttavat rahoitukseen ja tieteen tekemisen edellytyksiin o Eristynyt tutkimus ei tuota ymmärrettäviä ja hyödynnettäviä lopputuotteita Suuri osa päätöksistä, joiden tulisi hyödyntää tieteellistä tietoa, ei itse asiassa hyödynnä sitä riittävässä määrin 4,5 Nykyisten suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvien ongelmien monimutkaisuus edellyttää tieteidenvälistä ja yhteiskunnan tarpeet huomioivaa lähestymistapaa.
TIEDE YHTEISKUNNAN TUKENA - TIETEELLINEN TAUSTA Tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on tutkittu vuosikymmeniä. Tieteellisen tiedon käytettävyyteen vaikuttavat useat yhteen kytkeytyneet tekijät 6 : Tiedon tuottajien ja käyttäjien vuorovaikutuksen määrä ja laatu Tieteellisen tiedon soveltuvuus käyttäjien tarpeisiin Uuden tieteellisen tiedon suhde muuhun päättäjien hyödyntämään tietoon Tieteellisen tiedon hyödyntämistä edistävät Tiedon tuottajien ja käyttäjien pitkäaikaiset ja luottamusta kehittävät suhteet Suhteita voivat ylläpitää esimerkiksi tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan välillä toimivat rajapintaorganisaatiot (boundary organisation) 7, 8-14
TIEDE YHTEISKUNNAN TUKENA - TIETEELLINEN TAUSTA Tutkimuksen tuottajien ja hyödyntäjien vuorovaikutuksen hyödyt: Yhteistyöprosessien luominen tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä johtaa tietoon, joka vastaa käyttäjien tarpeisiin, jota he pitävät uskottavampana ja jota he uskaltavat hyödyntää 17,18 Vuorovaikutteisessa suhteessa käyttäjille avautuu paremmin tieteen ja tiedon luonne 3 Tämä vähentää tiedon käytön esteitä kuten käsityksiä siitä, että tieteellinen tieto olisi liian epävarmaa, epätarkkaa tai epäluotettavaa päätöksenteon pohjaksi 3.
SISÄLTÖ 1. Tiede yhteiskunnan tukena - tieteellinen tausta 2. Tutkimuksen yhteissuunnittelu (co-design) 1. Toimintasuosituksia
SIDOSRYHMIÄ: Päätöksentekijät ja valmistelijat valtio- ja kuntatasolla, kansalaiset, järjestöt, yksityissektori, media TUTKIMUKSEN YHTEISSUUNNITTELU ( CO-DESIGN ) Lähde: Future Earth Initial Design Report (2013)
YHTEISSUUNNITTELU (CO-DESIGN) TIEDON HYÖDYNTÄJIEN KANSSA Ideaalitilanteessa tutkimuskysymysten määrittely yhdessä Vähintään lopputuotteiden suunnittelua loppukäyttäjien kanssa; tätä voi tehdä hankkeen jokaisessa vaiheessa, mutta mitä aikaisemmin, sen parempi Tutkijoille mahdollisuus tulla yhteiskunnassa näkyviin ja vaikuttamaan huolehtimalla siitä, että tutkimuskysymykset ovat tieteellisesti korkeatasoisia. Co-design ei tarkoita tutkimuksen tilaamista yksinomaan loppukäyttäjän näkökulmasta! Tutkijat tuovat keskusteluun mukaan laajempia näkemyksiä, erilaisen aikaskaalan ja tietoa ongelmien taustoista ja yhteen kytkeytymisestä.
CO-DESIGNIN TASOT JA ESIMERKKEJÄ YHTEISTOIMINTATAVOISTA The BiodivERsA Stakeholder Engagement Handbook www.biodiversa.org/577 Durham E., Baker H., Smith M., Moore E. & Morgan V. (2014) BiodivERsA, Paris (108 pp)
ESIMERKKI HANKKEEN SIDOSRYHMÄJAOSTA ESIMERKKI HANKKEEN SIDOSRYHMÄJAOSTA Durham E., Baker H., Smith M., Moore E. & Morgan V. (2014). The BiodivERsA Stakeholder Engagement Handbook. BiodivERsA, Paris (108 pp).
YHTEISSUUNNITTELU HANKKEEN ERI VAIHEISSA Durham E., Baker H., Smith M., Moore E. & Morgan V. (2014). The BiodivERsA Stakeholder Engagement Handbook. BiodivERsA, Paris (108 pp).
SISÄLTÖ 1. Tiede yhteiskunnan tukena - tieteellinen tausta 2. Tutkimuksen yhteissuunnittelu (co-design) 1. Toimintasuosituksia
TOIMINTASUOSITUKSIA 1. Kaikkia loppukäyttäjiä eivät kiinnosta kaikki aiheet! 1. Eri päättäjien tarpeet ja aikaskaalat erilaisia: ministerit ja kansanedustajat (4 v), päätösten valmistelijat (muutamasta kuukaudesta alkaen), lainsäädännön valmistelijat (jopa vuosia), kuntatason päättäjät ja suunnittelijat (eri aikaskaaloja) 2. Tunnistakaa kohderyhmät ja selvittäkää tietotarpeiden aikaskaalat; onko valmisteilla päätöksiä/prosesseja, joihin teidän tutkimuksenne voisi sopivassa ajassa vaikuttaa? Esimerkiksi Ympäristötiedon foorumi ja Future Earth Suomi voivat auttaa 1. Järjestäkää tapaaminen sopivan kohderyhmän kanssa: a. Kysykää, mitä loppukäyttäjät haluaisivat kuulla tästä aiheesta; selvittäkää kohderyhmien tietoaukot ja suunnitelkaa yhdessä edes osa tutkimuksesta vastaamaan näihin kysymyksiin, ottaen huomioon, että tutkimuskysymysten tieteellisestä korkeatasoisuudesta vastaavat aina tutkijat b. Suunnitelkaa yhdessä sopivia lopputuotteita, policy-brief, tietopaketti suosituksista, grafiikkaa, jatkohanke, mitä? 2. Kenen muun kuin suorien loppukäyttäjien haluaisitte tietävän tuloksistanne?
OTA YHTEYTTÄ JA VERKOSTOIDU! Etsimme jatkuvasti uusia yhteistoiminnan muotoja ja yhteistyökumppaneita tiedeyhteisöstä, julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä mediasta. Future Earth Suomi Edistää monitieteistä ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa globaalimuutostutkimusta. Kestäviä ratkaisuja tutkimustiedon tuottajien ja hyödyntäjien yhteistyönä. Globaalimuutostutkimuksen living lab -verkosto info@futureearthfinland.fi www.futureearthfinland.fi Ympäristötiedon foorumi Edistää ajankohtaisen, tieteellisen ympäristötiedon käyttöä yhteiskunnassa ja edesauttaa vuoropuhelua tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä. Tapahtumia, seminaareja, paneeleita info@ymparistotiedonfoorumi.fi www.ymparistotiedonfoorumi.fi
ESIMERKKEJÄ ONNISTUNEISTA CO-DESIGN-HANKKEISTA FP7 MOTIVE Researchers involved stakeholders in a variety of ways to integrate experience and knowledge from forestry management into adaptive models to analyse the impacts of climate- and land-use-change on European forests. FP7 FORCE worked with communities in four Caribbean countries to gather data on the factors influencing the health of coral reefs and their relationship with community livelihoods to inform management of reefs and more sustainable resource use. Findings were widely disseminated to communities and national stakeholders. FP5 BIOSCENE Stakeholders with differing perspectives were involved with the development of a sustainability appraisal of scenarios for agriculture in mountain regions of Europe. FP7 HighARCS worked with local communities and key stakeholders to produce integrated action plans to address conservation, livelihood and policy concerns in Asian communities by focusing on the conservation and sustainable development of highland aquatic resources.
VIITTEET 1. Bush V. 1945. Science the Endless Frontier. Washington, DC: US Gov. Print. Off. 2. Cox B, Ince R. 1996. Politicians must not elevate mere opinion over science. New Statesman 141:5137 38 3. Kirchhoff C, Lemos M, and Dessai S 2013. Actionable Knowledge for Environmental Decision Making: Broadening the Usability of Climate Science, Annu. Rev. Environ. Resour. 2013. 38:393 414 4. Feldman M. 1989. OrderWithout Design: Information Production and Policymaking. Palo Alto,CA: Stanford Univ. Press 5. Meyer R. 2011. The public values failures of climate science in the US. Minerva 49:47 70 6. Lemos MC, Kirchhoff CJ, Ramparasad V. 2012. Narrowing the climate information usability gap. Nat. Clim. Change 2:789 94 7. Carbone GJ, Dow K. 2005. Water resource management and drought forecasts in South Carolina. J. Am. Water Resour. Assoc. 41:145 55 8. Pagano TC,HartmannHC, Sorooshian S. 2002. Factors affecting seasonal forecast use in Arizona water management: a case study of the 1997 98 El Ni no. Clim. Res. 21:259 69 9. Rayner S, Lach D, Ingram H. 2005. Weather forecasts are for wimps: why water resource managers do not use climate forecasts. Clim. Change 69:197 227 10. Engle NL. 2010. Adaptation to Extreme Droughts in Arizona, Georgia, and South Carolina: Evaluating Adaptive Capacity and Innovative Planning and Management Approaches for States and Their Community Water Systems. Ann Arbor, MI: Univ. Mich. 11. Pagano TC, Hartmann HC, Sorooshian S. 2001. Using climate forecasts for water management. J. Am. Water Resour. Assoc. 37:1139 53 12. Moser S. 2009. Making a difference on the ground: the challenge of demonstrating the effectiveness of decision support. Clim. Change 95:11 21 13. Nelson RA, Holzworth DP, Hammer GL, Hayman PT. 2002. Infusing the use of seasonal climate forecasting into crop management practice in north east Australia using discussion support software. Agric. Syst. 74:393 414 14. Roncoli C, Jost C, Kirshen P, Sanon M, Ingram KT, et al. 2009. From accessing to assessing forecasts: an end-to-end study of participatory climate forecast dissemination in Burkina Faso [West Africa]. Clim. Change 92:433 60 15. Kirchhoff CJ. 2013. Understanding and enhancing climate information use in water management. Clim. Change. 119:495 509 16. Cash D, Buizer J. 2005. Knowledge-Action Systems for Seasonal to Interannual Climate Forecasting: Summary of a Workshop. Washington, DC: Natl. Acad. Press. 44 pp. 17. Cash DW, Borck JC, Patt AG. 2006. Countering the loading-dock approach to linking science and decision making: comparative analysis of El Nino/Southern Oscillation (ENSO) forecasting systems. Sci. Technol. Hum. Values 31:465 94 18. Ray AJ, Garfin GM, Wilder M, Vasquez-Leon M, Lenart M, Comrie AC. 2007. Applications of monsoon research: opportunities to inform decision making and reduce regional vulnerability. J. Clim. 20:1608 27