PÄIVÄKOTI PUNAHILKKA - RAKENNUSSELOSTUS 733-101-011-30.04.2010 - UUDISRAKENNUS
SISÄLLYSLUETTELO RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT 1 RAKENNUSHANKE 1 KOHDE 1 RAKENNUTTAJA 1 KÄYTTÄJÄN EDUSTAJAT 2 SUUNNITTELIJAT, ASIANTUNTIJAT 2 1 RAKENNUSOSAT 4 11 ALUEOSAT 4 111 Maaosat 4 1111 Raivausosat 5 1112 Kaivannot 5 1113 Kanaalit 10 1114 Täyttöosat 12 1115 Penkereet 15 1116 Kuivatusosat 16 1117 Erityiset maaosat 17 112 Tuennat ja vahvistukset 17 1121 Paalut 17 1122 Tuennat 18 1123 Vahvistukset 18 1124 Erityiset tuennat ja vahvistukset 18 113 Päällysteet 18 1131 Liikennealueiden päällysteet 20 1132 Paikoitusalueiden päällysteet 20 1133 Oleskelu- ja leikkialueiden päällysteet 21 1134 Kasvillisuus 23 1135 Erityisalueiden päällysteet 28 114 Alueen varusteet 30 1141 Talovarusteet 30 1142 Oleskeluvarusteet 31 1143 Leikkivarusteet 32 1144 Alueopasteet 33 1145 Erityiset aluevarusteet 34 115 Alueen rakenteet 34 1151 Pihavarastot 34 1152 Pihakatokset 36 1153 Aidat ja tukimuurit 36
1154 Alueen portaat, luiskat ja terassit 36 1155 Alueen pysäköintirakenteet 37 1156 Erityiset alueen rakenteet 37 12 TALO-OSAT 37 121 Perustukset 40 1211 Anturat 40 1212 Perusmuurit, peruspilarit ja peruspalkit 41 1213 Erityiset perustukset 42 122 Alapohjat 42 1221 Alapohjalaatat 42 1222 Alapohjakanaalit 43 1223 Erityiset alapohjat 43 123 Runko 43 1231 Väestönsuojat 43 1232 Kantavat seinät 44 1233 Pilarit 45 1234 Palkit 46 1235 Välipohjat 46 1236 Yläpohjat 47 1237 Runkoportaat 49 1238 Erityiset runkorakenteet 50 124 Julkisivut 50 1241 Ulkoseinät 52 1242 Ikkunat 54 1243 Ulko-ovet 57 1244 Julkisivuvarusteet 60 1245 Erityiset julkisivurakenteet 60 125 Ulkotasot 60 1251 Parvekkeet 60 1252 Katokset 60 1253 Erityiset ulkotasot 61 126 Vesikatot 61 1261 Vesikattorakenteet 61 1262 Räystäsrakenteet 63 1263 Vesikatteet 64 1264 Vesikattovarusteet 65 1265 Lasikattorakenteet 66 1266 Kattoikkunat ja luukut 66
1267 Erityiset vesikattorakenteet 67 13 TILAOSAT 67 131 Tilan jako-osat 67 1311 Väliseinät 67 1312 Lasiväliseinät 73 1313 Erityisväliseinät 74 1314 Kaiteet 74 1315 Väliovet 74 1316 Erityisovet 80 1317 Tilaportaat 80 1318 Erityiset tilajako-osat 81 132 Tilapinnat 81 1321 Lattioiden pintarakenteet 84 1322 Lattiapinnat 85 1323 Sisäkattorakenteet 90 1324 Sisäkattopinnat 93 1325 Seinien pintarakenteet 95 1326 Seinäpinnat 97 1327 Erityiset tilapinnat 100 133 Tilavarusteet 100 1331 Vakiokiintokalusteet 100 1332 Erityiskiintokalusteet 103 1333 Varusteet 103 1334 Vakiolaitteet 105 1335 Tilaopasteet 106 1336 Erityiset tilavarusteet 106 134 Muut tilaosat 106 1341 Hoitotasot ja kulkurakenteet 107 1342 Tulisijat ja savuhormit 107 1343 Muut erityiset tilaosat 107 135 Tilaelementit 107 1351 Kylpyhuone-elementit 107 1352 Kylmähuone-elementit 107 1353 Saunaelementit 109 1354 Talotekniikan tilaelementit 109 1355 Hormielementit 109 2 TEKNIIKKAOSAT 109 21 PUTKIOSAT 109
22 ILMANVAIHTO-OSAT 109 23 SÄHKÖOSAT 109 24 TIETO-OSAT 109 25 LAITEOSAT 109 251 Siirtolaitteet 109 252 Tilalaitteet 109 2521 Keittiölaitteet 110 2522 Pesulalaitteet 110 2523 Väestösuojalaitteet 110 2524 Allaslaitteet 110 2525 Erityiset tilalaitteet 5 KÄYTTÄJÄTEHTÄVÄT 110 110
RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT RAKENNUSHANKE Päiväkoti Punahilkka Sudentie 4 65100 Vaasa Kaupungin osa: 25 Kortteli: 5 Tontti: 18 KOHDE Rakennushankkeessa rakennetaan suunnitelmien mukainen, pääosin yksikerroksinen, päiväkoti sekä suunnitelmien mukaiset jäte ja ulkoiluvälinevarastot Hankkeeseen kuuluu myös suunnitelmien mukaiset tontin piha ja kasvillisuustyöt sekä aitojen rakentaminen. Lisäksi hankkeeseen kuuluvat tontin ulkopuoliset EV alueella toteutettavat liikennealueiden työt sekä kasvillisuustyöt. RAKENNUTTAJA Vaasan Talotoimi Kirkkopuistikko 26 65100 Vaasa Yhteyshenkilöt: Rakennuttajapäällikkö Markku Ahola puh. 06 325 4135, 040 515 3098 markku.ahola@vaasa.fi Arkkitehti Timo Viitala puh. 06 325 4142, 040 86 3142 timo.viitala@vaasa.fi Suunnitteluinsinööri Ahti Salonen puh. 06 325 4140, 040 569 8008 ahti.salonen@vaasa.fi LVIA huoltopäällikkö Aarne Sokero puh. 06 325 4072, 040 503 3801 aarne.sokero@vaasa.fi sähköinsinööri Sami Tiilikainen puh. 06 325 4144, 040 731 4144 sami.tiilikainen@vaasa.fi Rakennustöiden valvoja Harri Hyvönen 1/110
Rakennustöiden valvoja Harri Hyvönen puh.06 325 4133, 040 751 9933 harri.hyvonen@vaasa.fi KÄYTTÄJÄN EDUSTAJAT Kasvatus ja opetusvirasto Vaasanpuistikko 16 65100 Vaasa Yhteyshenkilöt: Palvelupäällikkö Merja Martin puh. 06 325 3124 merja.martin@vaasa.fi Päiväkodin johtaja Jukka Jalkanen puh. 040 575 0185 Suvilahden päiväkoti Jyväskylänkatu 2, 65350 VAASA jukka.jalkanen@vaasa.fi Päiväkodin johtaja Jaana Rintala puh. 06 325 2751 Unituulen päiväkoti Vanhan Vaasankatu 30, 65380 VAASA jaana.rintala@vaasa.fi Vaasan Ruokapalvelut Sepänkyläntie 4 65100 Vaasa Yhteyshenkilöt: Ruokapalvelujohtaja Eeva Lampinen puh. 06 325 3155, 040 704 7511 eeva.lampinen@vaasa.fi Suunnittelusihteeri Leea Kormano puh. 06 325 2624, 0400 808 212 leea.kormano@vaasa.fi SUUNNITTELIJAT, ASIANTUNTIJAT Pää- ja arkkitehtisuunnittelu Vaasanpuistikko 18 65100 Vaasa Yhteyshenkilöt: Hilkka Maija Antila gsm 0400 561 018 2/110
Yhteyshenkilöt: Hilkka Maija Antila gsm 0400 561 018 hma@arktsto nurminen.fi Ann Louise Heikkilä puh. 040 8421260 ann louise.heikkila@arktsto nurminen.fi Rakennesuunnittelu Finmacon Oy Botnia Hovioikeudenpuistikko 19 F 65100 Vaasa Yhteyshenkilöt: Seppo Lamminaho puh. 06 317 7433, 0400 560 654 finmacon.botnia@netikka.fi LVIA-suunnittelu Insinööritoimisto Granlund Pohjanmaa Oy Rauhankatu 22 65100 Vaasa Yhteyhenkilöt: Kari Rintamäki puh. 06 356 0300, 050 526 2280 kari.rintamaki@granlund.fi Ola Wistbacka puh. 010 759 2822, 050 377 5284 ola.wistbacka@granlund.fi Sprinkleri-suunnittelu Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Yhteyhenkilö: Martti Anttila puh. 010 759 2393, 050 3152415 martti.anttila@granlund.fi Sähkösuunnittelu Insinööritoimisto Granlund Pohjanmaa Oy Rauhankatu 22 65100 Vaasa Yhteyhenkilöt: Mats Bonns puh. 010 759 2826, 0500 566 017 mats.bonns@granlund.fi 3/110
1 RAKENNUSOSAT Päiväkoti Punahilkka, Rakennusselostus 733-101-011, 30.04.2010 Urakoitsija on velvollinen hankkimaan työmaan käyttöön omaan työsuorituk seensa vaikuttavat, rakentamisessa noudatettavat asiakirjat, kuten lait, asetukset, määräykset ja ohjeet sekä huolehtimaan siitä, että ne ovat myös tilaajan edusta jienkäytettävissä työmaalla. Rakentamisessa on noudatettava lakeja, asetuksia, niihin rinnastettavia julkisoikeudellisia määräyksiä, sitovia rakentamista koskevia sääntöjä ja säännöksiä siinä laajuudessa kuin kohde edellyttää sekä tarjouspyyntöasiakirjoissa mainittuja rakentamista koskevia yleisiä ohjeita. Urakoitsijaa velvoittavia ovat: 1. Voimassa olevat lait, asetukset, valtioneuvoston ja sen ministeriöiden päätökset sekä niihin rinnastettavat julkisoikeudelliset säädökset, määräykset 2. Rakentamista koskevat yleiset ohjeet mm. RT ohjetiedosto ja RT säännöstie dosto 3. Suomen rakentamismääräyskokoelma (RakMK) 4. Kunnalliset rakentamista koskevat paikalliset määräykset ja ohjeet 5. Normiluetteloon kuuluvat RIL:n normit, ellei rakennusmääräyskokoelma niitä kumoa 6. Tarkastavien viranomaisten rakennusaikana antamat määräykset ja ohjeet eri säädösten ja kohteen edellyttämässä laajuudessa 7. YSE 1998 8. MaaRYL 2000, RunkoRYL 2000, SisäRYL 2000, MaalausRYL 2001 Asiakirjat katsotaan tulleen asianosaisten tietoon, kun ne on julkaistu, vaikkakin niiden voimaantulo olisi vasta rakennusaikana. Edellisten lisäksi urakoitsijan on suoritettava työnsä hyviä työtapoja noudattaen ja pyrkien mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Huom! Työselostuksen eri kohdissa ei aina ole viitattu eri säännöksiin ja normeihin jne. Niitä on noudatettava kaikissa töissä, ellei toisin mainita. 11 ALUEOSAT Viereisten rakennusten ja laitteiden tarkastus Ennen rakennustöiden aloittamista pidetään työmaa alueen, viereisten kiinteistöiden ja tonttiin liittyvän katualueen katselmukset. Osanottajina urakoitsija, rakennuttaja ja rakennusten omistajan tai haltijan edustaja. Katselmuksissa todetaan ja dokumentoidaan rakennusten, laitteiden ja kasvillisuuden, naapuritonttien ja katualueiden pintarakenteiden kunto ja sovitaan työnaikaisista tarkkailutoimenpiteistä. Työn päätyttyä pidetään vastaava jälkikatselmus. Urakoitsijan tulee ennen rakennustöihin ryhtymistä varmistua paikan päällä katualueilla ja rakennusalueella olevien nykyisten rakenteiden perustusten, putkijohtojen, kaapelien yms. sijainnista pyytämällä tarvittaessa sijaintipaikallistukset. Mikäli työkohteen läheisyydessä vaurioitumisalttiina olevan laitteen sijainti on epävarma, on se varmistettava auki kaivaen. Kaivu on suoritettava erityistä varovaisuutta noudattaen laitteen tärkeys ja laatu huomioiden, tarvittaessa käsityönä. 111 Maaosat 4/110
1111 Raivausosat Urakka alueena on koko tontti sekä siihen liittyvä EV alue rajatulta osaltaan. Raivaus suoritetaan suunnitelmapiirustusten mukaisilla rakennettavaksi, louhittavaksi, leikattavaksi, pengerrettäväksi tai muutoin käsiteltäväksi merkityillä alueilla. Urakka alueen ulkopuolella suoritetaan raivausta siinä määrin, mitä rakennustyöhön liittyvät johto, kaapeli, yms. kaivannot vaativat. MaaRYL 2000 11 Raivaus ja purku MaaRYL 2000 18 Alueen pintarakennetyöt MaaRYL 2000 D12 Olevat rakennukset ja rakenteet MaaRYL 2000 D15 Olevat alueen pintakerrokset 1111.01 Rakennusalueen raivaus Puiden korjuu alkukatselmuksessa poistettavaksi määrätyt puut katkotaan 2 m pituuteen ja pinotaan (ei maata vasten), kuljetus kaupungin osoittamaan paikkaan kuuluu RU:aan Raivaus ja jätepuun poisto rakennuspohjan ja istutettavien alueiden raivaus, jätepuun poisto sekä suojeltavan puuston alueen raivaus tehdään pihasuunnitelman ja rakentamisen edellyttämässä laajuudessa Pintakerrosten poisto rakennuspohjan sekä rakennettavan ja istutettavan alueen pintakerrosten poisto tehdään pihasuunnitelman ja rakentamisen edellyttämässä laajuudessa ja rakennekerrosten edellyttämään syvyyteen raivatulta alueelta poistetaan kaikki kannot ja juurakot alkutarkastuksessa määritetään kaadettavat puut ja niiden koontipaikka tontilla alkutarkastuksessa määritetään käyttökelpoisen ruokamulta aineksen varastointipaikka tontilla ruokamultakasat eristetään aidalla, eikä niiden päällä saa liikkua tai niitä käyttää varastoalueena kasoihin mahdollisesti ilmaantuva kasvillisuus on poistettava välittömästi käyttökelvottomat kaivumassat lajitellaan ja kuljetetaan viranomaisten osoittamalle kaatopaikalle muut raivausjätteet lajitellaan ja kuljetetaan viranomaisten osoittamalle kaatopaikalle 1112 Kaivannot Kaivannot on esitetty arkkitehti, rakenne ja LVIS suunnitelmissa. Kaivutyö suoritetaan siten, ettei kaivanto missään vaiheessa voi sortua. Mikäli valumista tms. tapahtuu, pääurakoitsijalle kuuluu mahdollinen paikallisesti valuvien luiskien verhoilu esim. suojapeitteillä tai suodatinkankaalla ja täytesoralla sekä muu työturvallisuuden vaatima tuenta. Pääurakoitsija huolehtii myös kaivantojen kuivatuksesta koko rakennustyön 5/110
suojapeitteillä tai suodatinkankaalla ja täytesoralla sekä muu työturvallisuuden vaatima tuenta. Pääurakoitsija huolehtii myös kaivantojen kuivatuksesta koko rakennustyön ajan. Kaivutöissä tulee noudattaa rakennesuunnitelmien lisäksi pohjatutkijan ohjetta. Tarvittavasta kaivantojen tukemisen ja telineiden suunnittelusta vastaa rakennusurakoitsija. Mikäli lämpötila laskee alle 0 oc, tehdään kaivu vähintään seuraavia talvityön periaatteita noudattaen: mikäli on vaara, että valmiin kaivannon pohja routaantuu, estetään routaantuminen tehokkaalla lämmityksellä ja /tai lämmöneristeellä. Eristys mitoitetaan kussakin tapauksessa erikseen routaantuva maakerros poistetaan kokonaan maanvaraisesti perustettavien rakenteiden alueelta. Myös täyttömateriaalin ottopaikka suojataan riittävän huolellisesti sateelta ja pakkaselta infrapunalämmitystä käytettäessä on ehdottomasti estettävä ilman virtaukset ko kohteen alueella lankalämmityksessä on käytettävä lisäksi lämmöneristettä sekä sorakerrosta tai paksumpaa sorakerrosta (min. paksuus 400 mm) ja suojapeitettä. MaaRYL 2000 12 Maankaivu MaaRYL 2000 13 Louhinta, kallionlujitus ja tiivistys MaaRYL 2000 D21 Alueen kaivannot MaaRYL 2000 D22 Alueen syvennykset MaaRYL 2000 E21 Rakennuskaivannot MaaRYL 2000 E22 Syvennykset ja kuopat MaaRYL 2000 D31 Alueen kaivannot kalliossa MaaRYL 2000 D32 Alueen syvennykset kalliossa MaaRYL 2000 E31 Rakennuskaivannot kalliossa MaaRYL 2000 E32 Syvennykset kalliossa RT 81 10427 Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus RIL 126 2009 Rakennusten ja tonttialueiden kuivatus RIL 132 2000 Talonrakennuksen maarakenteet RIL 181 1989 Rakennuskaivanto ohje RIL 234 2007 Pihojen pohja ja päällysrakenteet 1112.01 Piha-alueen kaivannot Maakaivannot tehdään rakenne ja LVIS suunnitelmien mukaan Kaivantojen leikkaukset suoritetaan piha ja kulkualueiden rakennekerrosten alapintaan asti. Leikkauspinnan kaltevuus on esitetty rakennesuunnitelmissa Kaivantojen työohjeet on esitetty rakennesuunnitelmissa ja tyypeissä sekä kohdassa 113 Päällysteet Maakaivantojen pohjat on tehtävä siten, ettei niihin jää vettä kerääviä painanteita Mikäli joudutaan kaivamaan säilytettävien puiden juuristoalueella, on se mahdollisuuksien mukaan tehtävä lapiolla ja vältettävä koneellista kaivua 2,5 m 6/110
Mikäli joudutaan kaivamaan säilytettävien puiden juuristoalueella, on se mahdollisuuksien mukaan tehtävä lapiolla ja vältettävä koneellista kaivua 2,5 m lähempänä puun runkoa Säilytettävien puiden juurien katkomista on vältettävä mahdollisimman pitkälle Kaivannoissa puiden juuret suojataan. Suojauksessa noudatetaan RT 89 10620. Rakennus ja johtokaivannoissa tehdään siirtymäkiilat päällystettäville piha ja liikennealueille seuraavissa tapauksissa: o Johtokaivannon molemmin puolin, kun kaivannossa on maan sulana pitävä lämpöä luovuttava johto tai kaivanto on täytetty routimattomalla maalla. o Rakennuksen seinän viereen kun päällyste ulottuu routimattomalla maalla täytetyn sokkeli tai perusmuurikaivannon kohdalla seinään saakka. Siirtymäkiilat tehdään maakiiloina. Mikäli piirustuksista ei muuta ilmene, rakennetaan kiilat seuraavasti: Kiilan syvyys kaivannon reunassa (kiilan alkamiskohdassa) > 1,2 m (päällysrakenteen pinnasta kaivutasoon), kiilan kaltevuus < 1:4 1112.02 Rakennuskaivannot Kaivannot tehdään rakennesuunnitelmien, salaojitussuunnitelman ja LVIS suunnitelmien edellyttämässä laajuudessa. Kaivua suoritetaan niin paljon kuin rakennusosat, niihin liittyvät toimenpiteet ja asiakirjat vaativat. Kaivantoihin jäävän vapaan tilan tulee olla riittävä suoritettavia töitä varten. Liika kaivua vältetään. Kaivu suoritetaan siten, ettei kaivanto missään vaiheessa voi sortua. Vaaraa aiheuttavat irtokivet poistetaan. Työn aikana esille tulevien, töitä haittaavien tai vaurioitumisvaarassa olevien johtojen ja laitteiden vaatimista toimenpiteistä, kuten johtojen siirroista, suojauksista ja toteutumapiirustuksista sovitaan rakennuttajan tai tarvittaessa viranomaisten kanssa. Ennakolta tiedettävät siirrot ja suojaukset tehdään LVIS suunnitelmien ja selitysten mukaisesti. Perustamistason lähellä tapahtuva kaivutyö suoritetaan siten, ettei kaivannon pohja häiriinny maanvaraisten perustusten kohdalla. Heikosti kantavan kaivannon pohjalla vältetään moottoriajoneuvoliikennettä. Mikäli pohjamaa kaivutason alapuolelta häiriintyy, korvataan häiriintynyt maa aines rakenne ja pohjarakennussuunnitelmien mukaisella täytöllä. Kaivannon työnaikainen kuivatus järjestetään siten, ettei pohja tai pintaveden virtaus häiriinnytä kaivannon pohjaa. Jos maaperän laatu ja rakenne poikkeavat siitä, mitä asiakirjoissa on esitetty, on tästä ilmoitettava välittömästi rakennuttajalle ja rakennesuunnittelijalle. Kaivannon pohja tasataan salaojiin päin kaltevuuteen 1:50 Rakennuskaivannoista poistetaan tai rikotaan pohjamoreenin isot kivet ja lohkareet vähintään 300 mm syvyyteen suunnitellun perustamistason alapuolelle. Perustusten alustäytöt, ks. kohta 1134.1 1112.03 Louhinta Louhinta tehdään louhintasuunnitelman mukaan, jota täydennetään louhinnan 7/110
Louhinta tehdään louhintasuunnitelman mukaan, jota täydennetään louhinnan aikana. Louhintasuunnitelmassa on otettava huomioon suunniteltujen tilojen lisäksi rakennuspaikan kallioperä. Ennen louhintatöiden aloittamista tulee alueen raivaus, purku, tukemis ja kaivutyöt olla suoritetut, viereisten rakennusten ja rakenteiden suojaukset tehty, ympäristökatselmukset ja tärinäsuojaukset tehty sekä louhintakohteen välittömässä läheisyydessä olevien säilytettävien rakennusten vahvistus ja tuentatyöt sekä määritellyt esilujitus ja injektointityöt tehdyt. Urakoitsijan on laadittava ja hyväksytettävä tilaajalla ennen louhintatöiden aloittamista louhintatyön yleissuunnitelma (Räjäytys ja louhintatyön järjestysohjeet 410/1986), jossa esitetään mm. louhintatyön eteneminen, louhintajärjestys ja ajat, työmaaliikenne, lujitustöiden vaiheistus, suojaus ja varotoimenpiteet sekä perusteet siitä, että tärinäraja ja muut vaatimukset täyttyvät. Kalliota louhitaan niin paljon kuin rakennusosat, niihin liittyvät toimenpiteet ja asiakirjat vaativat. Louhittu pinta saa poiketa teoreettisesta louhintarajasta enintään RIL 132 2000:ssa esitetyllä tavalla. Mikäli paljastetun kalliopinnan korkeusasema poikkeaa pohjatutkimuksen perusteella arvioidusta tasosta puoleen tai toiseen, vaaitaan kalliopinta noin 2m x 2m :n ruudukkoon koko urakkaan kuuluvalla louhittavalla alueella ennen louhinnan aloittamista perustamissuunnitelmien tai mahdollisten louhintamäärien muutosten tarkistamiseksi Louhintaa ja muita melua ja häiriöitä aiheuttavia töitä urakoitsija saa suorittaa viranomaisten antamien työlupien mukaisesti. Urakoitsijan tulee kiinnittää erityistä huomiota räjäytysaikojen valintaan, räjäytyksistä ilmoittamiseen ja riittävien turvatoimien järjestämiseen. Louhinta ei saa aiheuttaa sinkoilua eikä paine, pöly tai meluhaittoja: o melunyläraja alueilla, joissa työmaahan kuulumaton henkilö voi oleskella, ei saa nousta suuremmaksi kuin 80 db(a) o paineilmakompressorit on eristettävä mineraalivillalla vuorattuun koppiin tai on käytettävä mineraalivillalla vaimennettuja kompressoreja o poraustyössä on käytettävä pölynerottimia ja estettävä pölyn leviäminen viereisiin rakennuksiin o kalliovaraisten rakenteiden sallittu louhintatärinä pystykomponentin heilahdus nopeuden suhteen on 50 mm/s, kun etäisyys räjäytyskohteesta on 5...20 m, 30 mm/s, kun etäisyys on 20...50 m ja 20 mm/s, kun etäisyys on suurempi kuin 50 m. Alle 5 metrin etäisyydellä syntyvä louhintatärinä muutetaan laskennallisesti 5 metrin etäisyydellä vaikuttavaksi louhintatärinäksi o mikäli rakennusalueella tehdään louhintatöiden aikana betonin valua, ei heilahdusnopeus saa ylittää valukohdassa arvoa 10 mm/s ennen kuin vähintään 70 tunnin sitomisajan kuluttua ja arvoa 35 mm/s ennen kuin vähintään viikon sitoutumisajan jälkeen o tärinämittauspisteet valitaan yhdessä rakennuttajan edustajan kanssa o mittauspöytäkirjat luovutetaan rakennuttajalle, tärinöitä mitataan mittareilla, joiden lukematarkkuus on vähintään 1 mm/s Käytettävät työmenetelmät ja koneet sekä räjäytys ja sytytystarvikkeet on valittava työkohteen kallioperä ym. olosuhteisiin soveltuviksi siten, että saavutetaan suunnitelmien mukaista vastaava lopputulos. 8/110
valittava työkohteen kallioperä ym. olosuhteisiin soveltuviksi siten, että saavutetaan suunnitelmien mukaista vastaava lopputulos. Porauksen tulee pysyä toleranssien puitteissa ja panostusasteen kenttärei issä tulee olla sellainen, ettei kallioseinää rikota seinäreikien aiheuttamaa rikkonaisuusvyöhykettä syvemmälle. Mikäli epätarkasta porauksesta tai urakoitsijan huolimattomuudesta johtuva ylilouhinta on suurempi kuin sallittu työtarkkuus, on urakoitsijan suoritettava ylilouhinnasta aiheutuvat toimenpiteet (lujitus /betonointirakenteet tms.) ilman eri korvausta. Rakennuksen rakennuspohjaa varten tapahtuva louhinta: o anturaperustusten kohdalla kallio louhitaan vähintään 300 mm anturan alareunan alapuolelle o maanvaraisten lattioiden kohdalla louhitaan kokonaan salaojituskerroksen teoreettisen alapinnan alapuolelle o vaakasuora louhinta tehdään niin, ettei aiheettomia vettä kerääviä syvänteitä synny o irralliset kivet ja lohkareet poistetaan Katselmukset Ennen louhintatyön aloittamista ja louhinnan jälkeen suoritetaan louhintakohteen läheisyydessä olevissa rakennuksissa tai niiden osissa katselmukset. Katselmustoimenpiteet kuuluvat urakkaan ja niiden tekeminen on annettava puolueettomalle katselmusmiehelle. Katselmusten ajankohdasta tulee pääurakoitsijan ilmoittaa rakennuttajalle. Katselmustoimitusten pöytäkirjoista toimittaa pääurakoitsija yhden sarjan rakennuttajalle. Suojatoimenpiteet Urakoitsijan on huolehdittava tarvittavista suojatoimenpiteistä louhintatöiden aikana noudattaen viranomaisten antamia määräyksiä. Urakoitsija on vastuussa räjähdysaineiden varastoinnista työmaalla. Urakoitsija vastaa myös kaikista vahingoista, jotka mahdollisesti sattuvat rakennustöiden aikana (mahdolliset räjäytys yms. vahingot). Urakoitsija on velvollinen välittömästi ilmoittamaan rakennuttajalle mahdollisista riskialttiista louhintatöistä ja työvaiheista. Räjäytystyö Räjäytystyössä noudatetaan voimassaolevia työturvallisuusmääräyksiä ja ohjeita ja niissä käytettävistä raaka aineista ja niiden varastoimisesta annettuja lakeja, asetuksia ja muita määräyksiä. Riittävän lyhyillä nallien laukeamisväleillä ja oikealla sytytyksellä on estettävä heiton ja sinkoutumien aiheuttamat vaaratekijät. Räjäytyssuunnitelma on laadittava siten, että kallio särkyy rakennuttajan vaatimaan raekokoon ja että kiven sinkoutuminen, maan tärähtely ja ilmanpaine eivät vahingoita ympäristöä. Louhintatöiden jälkeen pidetään kalliopinnan katselmus, jossa todetaan kallion laatu louhinnan jälkeen. Louhintatärinä Kalliovaraisten rakenteiden sallittu louhintatärinä pystykomponentin heilahdusnopeuden suhteen on 50 mm/s, kun etäisyys räjäytyskohteesta on 5 20 m, 30 mm/s, kun etäisyys on 20 50 m ja 20 mm/s, kun etäisyys on suurempi kuin 50 mm. Alle 5 m:n etäisyydellä syntyvä louhintatärinä muutetaan laskennollisesti 5 m:n etäisyydellä vaikuttavaksi louhintatärinäksi. Maanvaraisissa rakenteissa vastaavat tärinärajat ovat 35 mm/s, 21 mm/s ja 14 mm/s 9/110
Maanvaraisissa rakenteissa vastaavat tärinärajat ovat 35 mm/s, 21 mm/s ja 14 mm/s Louhintaa lähellä olevissa rakennuksissa olevat herkät laitteet on ennen louhinnan aloittamista eristettävä lattiasta kumivaimentimin rakennuttajan toimeksiannosta. Vaimentimilla on käytännössä yleisesti todettu päästävän vaimennussuhteeseen >10:1 ( lattia/laitteen jalka kumivaimentimen yläpuolella). Urakoitsija vastaa siitä, ettei kyseisiin lattioihin kohdistu suurempia tärinän heilahdusnopeuden vertikaalikomponentin huippuarvoja kuin v = 25 mm/s eikä laitteisiin vaimentimien yläpuolelle suurempia kiihtyvyyden arvoja kuin 0,25 g. Mikäli rakennusalueella tehdään louhintatöiden aikana betonin valua, ei heilahdusnopeus saa ylittää valukohdassa arvoa 10 m/s ennen kuin vähintään 70 tunnin sitoutumisajan kuluttua ja arvoa 35 mm/s ennen kuin vähintään viikon sitoutumisajan kulutta. Tärinän mittauspisteet valitaan yhdessä rakennuttajan edustajan kanssa. Mittauspöytäkirjat luovutetaan rakennuttajalle. Tärinöitä mitataan vähintään 4 mittarilla, joiden lukematarkkuus on vähintään 1 mm/s. Räjäytyskenttien peittäminen Heittojen ja sinkoutumisten estämiseksi on kaikki räjäytettävät kentät peitettävä turvallisuusmääräysten 16:0 mukaisesti. Katselmuksen laajuus: Peittämisen laajuus: 1113 Kanaalit Uudet kaukolämpö, vesi, viemäri ja kaapelikanaalit sekä olemassa olevien hulevesiviemärien siirrot tehdään LVISA asemapiirrosten mukaan. Huom tarjouksessa erillistöina tarjottavat työt, joiden alue ja laajuus selviää Putkisuunnitelmista. Kanaalikaivannot toteutetaan työturvallisuuden kannalta riittävän loivaluiskaisina avokaivantoina. Putkikaivantojen pohjan leveys määritellään siten, että se on vähintään reunimmaisten putkien ulkoreunan etäisyys toisistaan + 400 mm ja kaivojen kohdalla kaivon ulkohalkaisija + 600 mm. Kaivu ulotetaan vähintään 150 mm putken muhvin alareunan alapuolelle ja erotetaan perusmaasta suodatin kankaalla. (kl. II). Erityisesti on huolehdittava, ettei putkien alle jää suuria kiviä. MaaRYL 2000 12.45 Putki ja johtokaivannon kaivaminen MaaRYL 2000 13 Kallion louhinta, lujitus ja tiivistys MaaRYL 2000 D21 Alueen kaivannot MaaRYL 2000 D22 Alueen syvennykset MaaRYL 2000 D21 Rakennuskaivannot MaaRYL 2000 E22 Syvennykset ja kuopat MaaRYL 2000 D31 Alueen kaivannot kalliossa MaaRYL 2000 D22 Alueen Syvennykset kalliossa MaaRYL 2000 E31 Rakennuskaivannot kalliossa MaaRYL 2000 E22 Syvennykset kalliossa RIL 194 1992 Putkikaivanto ohje Kunnallisteknisten töiden yleinen työselostus, KT 02 Sallittu mittapoikkeama ±100 mm vaakatasossa Sallittu kaltevuuspoikkeama kaivovälillä enintään 0,1 % Sallittu korkeuspoikkeama 30 mm Tiiviysvaatimus 90 % tasauskerroksen ja lopputäytön osalta Materiaalivaatimukset kirjassa LVI RYL 92 10/110
Tiiviysvaatimus 90 % tasauskerroksen ja lopputäytön osalta Materiaalivaatimukset kirjassa LVI RYL 92 1113.01 Olemassa olevat kanaalit Olemassa oleviin kanaaleihin tehtävät muutokset ilmenevät LVIS asemapiirroksissa ja suunnitelmissa Ennen tontilla tehtävien kaivutöiden aloittamista selvitetään ja merkitään rakennuspaikalla olevat vanhat putkistot Nykyisten kanaalien siirto, suojaus, korjaus ja liitäntätyöt tehdään LVIS suunnitelmien mukaan kaivu ja täyttötöineen kaivun aikana paljastuvat vanhat putkistot, joita ei ole tarkoitus uusia tai siirtää, tuetaan niiden alkuperäisille paikoille 1113.02 Kaapelikanaali Kaivannon pohjan leveys 600 mm ja ohjesyvyys 800 mm. Kaapelikanaalit tehdään siten, että johtojen asennus ja peitesyvyys toteutuu sähköasemapiirustuksen ja sähkösuunnitelmien mukaan Alueen putkijohtokaivannot tehdään luiskattuina kaivantoina rakennesuunnitelmien ja LVIS suunnitelmien mukaan Pohjamoreenin isot kivet ja lohkareet poistetaan tai rikotaan vähintään 200 mm syvyyteen suunnitellun kaivutason alapuolelle. 1113.03 Kaukolämpökanaali Kaivannon pohjan leveys 1600 mm ja syvyys 2200 mm Kaukolämpökanaalit salaojitetaan vaikka siitä ei olisi salaojitussuunnitelmassa esitetty Katso myös LVI työselostus kuten kohdassa 1113.02 Kaapelikanaali 1113.04 Sade- ja jätevesikaivojen kaivannot Tasauskerros murske # 0 16 mm, paksuus 300 mm Ympärystäyttö murske # 0 16 mm kaivon ympärille 500 mm Lopputäyttö tiivistettävissä olevilla kaivumailla Huom! Uuden hulevesiviemäröinnin lisäksi RU:aan sisältyy kaikki ne toimenpiteet kuten; kaivu, pohjan vahvistus täyttö jne mitä olemassa olevan hulevesiviemärin siirtoon tarvitaan, itse viemärin siirtoa lukuun ottamatta. Tästä olemassa olevan hulevesiviemärin siirrosta aiheutuneesta työstä sekä tontilla että EV alueella on annettava erillishinta. kuten kohdassa 1113.02 Kaapelikanaali 1113.05 Salaojakanaali 11/110
Salaojakanaalit tehdään rakenne ja LVI suunnitelmien mukaisesti Kaivannot kaivetaan siten, että putkien alle jää vähintään 100 mm tilaa tasoituskerroksen tekoon ja vähintään 200 mm tila molemmille puolille salaojan suojakerrosta varten noudatetaan MaaRYL 2000 12.45, sallittu mittapoikkeama ± 100 mm vaakatasossa 1114 Täyttöosat Rakennusalueen maastokorkeudet esitetään asemapiirustuksessa ja julkisivupiirustuksissa. Suunnitelmien mukaiset alueet täytetään ja tasataan siten että lopullinen pinta, tulee suunnitelmien mukaisiin korkeuksiin. Täyttöjä ei saa suorittaa ennen kuin peittyvät rakenteet on tarkastettu ja työmaan valvoja on tehnyt siitä merkinnät työmaapäiväkirjaan. MaaRYL 2000 15 Täyttö MaaRYL 2000 15.1 Täyttömateriaalit MaaRYL 2000 15.2 Routasuojat, lujitteet ja kankaat MaaRYL 2000 15.3 Maapohja MaaRYL 2000 15.4 Täyttäminen MaaRYL 2000 15.5 Valmis täyttö MaaRYL 2000 15.6 Tarkastukset ja kokeet MaaRYL 2000 15.7 Luovutus Täytemaan tulee olla routimatonta eikä siinä ei saa olla orgaanisia jätteitä, lunta tai jäätä Täyttö on suoritettava siten, ettei valmiita ja olevia rakenteita vahingoiteta mm. kosteus ja lämpöeristeiden tai vastaavien läheisyydessä täyttötyö on suoritettava erittäin huolellisesti lapiotyönä Täyttö ja tiivistys suoritetaan käyttäen sellaisia kerrospaksuuksia, tiivistyskalustoa ja tiivistyskertoja että vaadittavat tiiviydet saavutetaan. Kts. MaaRYL 15 taulukko 15:T2 Talvityönä tehtävän täytön suhteen noudatetaan RIL 132 sekä VTT:n tiedotteessa 142 annettuja erikoisohjeita Pakkasaikana on huolehdittava, että rakenne ei pääse jäätymään ja että materiaali tiivistetään mahdollisimman kuivana MaaRYL 2000 16 Putki ja johtoasennus MaaRYL 2000 16.1 Putket, kaivot, rummut ja johdot MaaRYL 2000 16.2 Putki ja johtoasennusten maa ainekset ja routasuojamateriaalit MaaRYL 2000 16.3 Putkituksen alusta MaaRYL 2000 16.4 Putkien ja johtojen maarakenteet sekä salaojitus MaaRYL 2000 16.5 Valmis putki ja johtoasennus MaaRYL 2000 16.6 Putkiasennusten tarkastukset MaaRYL 2000 16.7 Luovutus RIL 107 2000, Rakennusten veden ja kosteudeneristysohjeet RIL 121 2004, Pohjarakennusohjeet RIL 126 2009 Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus RIL 132 2000 Talonrakennuksen maarakenteet 12/110
RIL 126 2009 Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus RIL 132 2000 Talonrakennuksen maarakenteet RIL 234 2007 Pihojen pohja ja päällysrakenteet Rakennuksen alusrakenteen tiiviysvaatimus: D 95 % ja E1 >= 50 MPa Vierustäytön tiiviysvaatimus: Luokka 3: Tiiviysaste D 90 % 1114.01 Aluetäytöt Noudatetaan MaaRYL 2000 15.15, 15.45 Noudatetaan RIL 126 1987 Noudatetaan Viheralueiden hoidon työselitys VHT 99 (Viherympäristöliiton julkaisu) Louhetäytön suurin sallittu poikkeama alaspäin suunnitelmien mukaisesta korkeudesta on 200 mm Päällystettävien alueiden täyttötöissä noudatetaan RIL 132 2000 kohta 4.14, laatuluokka II Täyttökerroksien kokonaispaksuudet ks. rakennetyyppileikkaukset sekä pintavaaituskartta ja pihantasaussuunnitelma Penkereiden jyrkkyyden ja muodon on säilyttävä painumisen jälkeen suunnitelma asiakirjojen mukaisina. Penger on rakennettava siten, ettei sen painumisesta tai materiaalien sekoittumisesta aiheudu haittaa penkereen rakenteille tai ulkonäölle eikä maapohja häiriinny. Viher- ja oleskelualueiden maatäyttö Noudatetaan pihantasaussuunnitelmassa esitettyjä rakennetyyppejä Istutus ja kylvöalueiden kasvualustasyvyyksien ja tilavuuksien on noudatettava RT 89 10620 taulukon 2 arvoja Täytöissä yleensä käytetään tiivistettävissä olevia kivennäismaalajeja, ei kuitenkaan silttiä eikä savea, suurin sallittu raekoko enintään 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta Täytössä ei saa olla kasveille haitallisia aineita eikä hajoavia aineita. Pengerrettävillä tai täytettävillä alueilla säilytettävien puiden ympärillä, puun latvuston alueella, yli 20 cm korkea täyttö on rakennettava kevytsorasta, ks. RT 89 10620 kuva 7A. Puiden ympärille tehtävää täyttöä valvoo ja hyväksyy rakennuttajan valvoja. Päällystettävien alueiden maatäyttö Noudatetaan pihantasaussuunnitelmassa esitettyjä rakennetyyppejä Täytettävillä liikenne tai muilla päällystetyillä piha alueilla saa rakennekerrosten alapuoliseen täyttöön käyttää myös tiivistyskelpoisia kaivumaita, ellei piirustuksista muuta ilmene. Täytön tiiviysvaatimus on 90 %. Rakennekerrosten alle levitetään suodatinkangas KL N Viher ja oleskelualueiden maatäyttö tiivistetään kerroksittain, maksimikerrospaksuus 600 mm. Suodatinkankaan limitys aina min. 500 mm. Louhepenkereen yläpinta kiilataan ja tasataan oikeaan korkeuteen pienikokoisella louheella tai karkealla murskeella siten, että rakennekerrosten materiaali ei pääse valumaan louhepenkereen rakoihin Louheluiskat tehdään kaltevuuteen 1:1 ja loivennetaan suunnitelmien mukaiseen kaltevuuteen maatäytöllä 13/110
Louheluiskat tehdään kaltevuuteen 1:1 ja loivennetaan suunnitelmien mukaiseen kaltevuuteen maatäytöllä Louhepenkereen tiivistys penkereen pinnalta vähintään 5 tonnin täryjyrällä 8 jyräyskerralla 1114.02 Kanaalien täytöt Noudatetaan MaaRYL 2000 15 : T2, 15.13, 15.43, 15.17, 16.23, 16.451, 16.49 Kunnallisteknisten töiden yleinen työselostus KT02; Suomen kuntaliitto Kaapelikaivantotyöt yleinen työselitys 99; Suomen kuntaliitto Mahdollisissa kanaalien täytöissä noudatetaan rakenne ja LVIAS suunnitelmia sekä seuraavia ohjeita. Kaukolämpökanaalien täyttö Alkutäyttö sora, maksimiraekoko 20 mm, paksuus 600 mm Lopputäyttö murske # 0 32 mm Salaojitus so putki muovi 117/100 ympärystäyttö 200 mm Viemäri- ja vesijohto- ja rumpukanaalien täyttö Alkutäyttömurske # 0 16 mm, paksuus 500 mm tai 300 mm ylimmän putken laen yläpuolelle Lopputäyttö tiivistettävissä olevilla kaivumailla Kaapelikanaalien täyttö Alkutäyttö suodatinhiekka; Kunnallisteknisten töiden yleinen työselitys 97 kuva 2609 rakeisuusalue 1, paksuus 200 mm tai 100 mm ylimmän putken tai kaapelin suojakourun yläpuolelle Lopputäyttö tiivistettävissä olevilla kaivumailla Salaojakaivantojen täyttö Täyttö salaojitussoralla, raekoko 6 16 mm Salaojituskerros ulottuu salaojan ulkopinnasta vähintään 100 mm alaspäin ja sivuille sekä vähintään 200 mm ylöspäin 1114.03 Maanvastaisen alapohjan alustäyttö Noudatetaan MaaRYL 2000 15 Täyttö Maanvastaisen alapohjan täytön tiiviysvaatimus 95 % ja E1 >= 50 MPa tiiviyskokeet tehdään pohjatutkimuksen ohjeiden mukaan täytön tasaisuus ja mittavaatimukset RIL 132, kohta 4.2 Yleistä Maanvastaisten alapohjien alustäytöt tehdään rakennesuunnitelmien ja rakennetyyppien mukaisesti. Tiivistys 4 kn tärylevyllä 200 mm kerroksilla vähintään 8 ajokertaa. 1114.04 Perustusten alustäyttö 14/110
Noudatetaan MaaRYL 2000 15 Täyttö Tiiviysvaatimus 95 % ja E1 >= 50 MPa Täyttökerroksien tiiviysvaatimuksilla tarkoitetaan rakenteesta mitattujen kuivatilavuuspainojen ja ns. parannetulla Proctor kokeella määritettyjen maksimikuivatilavuuspainojen suhdetta. Soran maksimiraekoko 100 mm, paksuus 600 mm Yleistä Perustusten alustäyttö tehdään rakennesuunnitelmien mukaisesti. Tiivistys 4 kn tärylevyllä 200 mm kerroksilla vähintään 8 ajokertaa 1114.05 Rakenteiden vierustäyttö Noudatetaan MaaRYL 2000 15 Täyttö Tiiviysvaatimus 90 % Täyttö rakennesuunnitelmien mukaan käyttäen kerroksittain tiivistettävissä olevaa puhdasta, routimatonta ja vettä läpäisevää täyttösoraa, paksuus >400 m Yleistä Rakenteiden vierustäyttö tehdään rakennesuunnitelmien mukaisesti. Routaeristeen sijoittaminen otettava huomioon 1115 Penkereet Tontille sekä EV alueelle rakennetaavat penkereet on esitetty piha ja rakennesuunnitelmissa. MaaRYL 2000 15 Täyttö MaaRYL 2000 15.1 Täyttömateriaalit MaaRYL 2000 15.2 Routasuojat, lujitteet ja kankaat MaaRYL 2000 15.3 Maapohja MaaRYL 2000 15.4 Täyttäminen Tienrakennustöiden Yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset. Yleiset perusteet, Leikkaukset, kaivannot ja avo ojarakenteet. Penger ja kerrosrakenteet. Lisäykset ja muutokset vuonna 2000. Tiehallinto TIEL 2210014 2000 1115.01 Penkereet 15/110