Oheismateriaali 1: Högberget YVA Hankkeen kuvaus ja hankevaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä tietyistä YVA-laissa ja asetuksessa luetelluista hankkeista, joilla on merkittäviä ympäristöön tai terveyteen kohdistuvia vaikutuksia. Tällainen on esim. louhintahanke, mikäli hankealueen pinta-ala on yli 25 ha tai kiviaineksen ottomäärä vähintään 200 000 kiinto-m 3 vuodessa. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoitus on selvittää hankkeen ympäristövaikutuksia päätöksentekoa varten. YVA- menettely jakaantuu kahteen vaiheeseen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa kerrotaan tiedot hankkeesta, sen sijainnista, toteutusvaihtoehdoista, tarvittavista suunnitelmista ja luvista. Ohjelmassa kerrotaan mm. mitä vaikutuksia selvitetään, millä menetelmillä ne tehdään ja miten asukkaiden osallistumismahdollisuus järjestetään. Arviointiohjelman jälkeen tehdään varsinainen ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi, jonka tulokset kootaan arviointiselostukseen. Menettely päättyy yhteysviranomaisena toimivan ELY-keskuksen lausuntoon. Hankkeen kuvaus Esbogård Ab selvittää kiviainestoiminnan mahdollisuuksia Espoon Kulmakorven Högbergetin alueella. Arvioitu hanke sisältää kalliokiviaineksen louhinnan ja murskauksen myyntiä varten sekä muualta tuotavien puhtaiden rakentamisen ylijäämämaiden sijoittamisen vapautuvaan louhokseen. Lisäksi varaudutaan ottamaan vastaan muualta pääkaupunkiseudun rakennustyömailta tuotavaa louhetta jalostettavaksi eri murskelajikkeiksi. Tutkittavan hankealueen kokonaispinta-ala on 68 hehtaaria, josta suunniteltujen kiviainesten ottoalueiden pinta-ala on vaihtoehdosta riippuen 25-36 hehtaaria. Alueelta saatavissa olevan kiviaineksen määrä on vaihtoehdosta riippuen noin 8 14 miljoonaa kiintokuutiometriä. Maanvastaanottoa toteutettaisiin vaihtoehdosta riippuen 29 44 hehtaarin alueella, maantäyttömäärien ollessa vastaavasti noin 10 17 miljoonaa kuutiometriä. Hankealue sijaitsee länsiosaltaan Ämmässuon asemakaava-alueella sijoittuen osittain jätteenkäsittelyalueelle EJ/VR ja osittain suojaviheralueelle EV/VR/ky. Espoon eteläosien yleiskaavassa hankealue sijaitsee osittain maa- ja metsätalousvaltaisella alueella ja osittain jätehuollon alueella. Hankealue koostuu neljästä tilasta, jotka ovat Esbogård Ab:n omistuksessa. Hankealue on metsätalousaluetta. Hankealueen poikki kulkee metsäautotie. Hankealue sijaitsee Espoon järviylängön muodostaman selännealueen eteläosassa maankäytöllisesti kahden erityyppisen alueen välissä. Hankealueen pohjois- ja luoteispuolella sijaitsee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ja koillispuolella Kulmakorven maanvastaanotto- ja kiviainesten ottoalueet (ns. Takapelto). Hankealue rajoittuu pohjoisosassa Kalliosuon maantäyttömäkeen, jossa maanvastaanotto jo on päättynyt. Maanvastaanotto kuitenkin jatkuu pohjoisempana ns.kalliosuon jatkealueella. Kulmakorven alueella on meneillään Kulmakorpi I kalliolouhinnan ja murskauksen YVA-menettely. Hankealueen eteläpuolella taas sijaitsee maaseutumaista haja-asutusta sekä kyläasutusta. Varsinkin Halujärven ympäristössä on myös vapaa-ajan asutusta. Hankealueesta pohjoiseen noin 1,5 kilometrin päässä Kulmakorven alueella sijaitsee Espoon Moottoriradat ry:n motocross-rata, jonka toiminta lakkaa viimeistään kun Kulmakorpi I -hankkeen toteutus alkaa. Hankealueesta koilliseen on suunnitteilla Espoon Moottoriradat ry:n toimesta uusi moottoriurheilukeskus, johon on suunniteltu sijoitettavaksi motocross-,
enduro-, karting- ja pienoisautoiluradat sekä hallinto- ja varastorakennuksia. Keskus korvaisi nykyisen Kulmakorven alueella sijaitsevan motocross-radan. Hankealueen läheisyydessä asutus sijaitsee lähinnä hankealueen eteläpuolella. Halujärven alueella on suurin keskittymä asuinrakennuksia, jotka ovat sekä ympärivuotisessa että vapaa-aikakäytössä. Lähimmät Halujärven rakennukset sijaitsevat noin 350 metrin päässä hankealueen kiinteistön rajasta. Fagerängilla sijaitsee muutama asuinrakennus 150 metriä hankealueen kiinteistön rajasta. Louhittavat alueet on kuitenkin suunniteltu siten, että etäisyys asutukseen on vähintään 300 m. Idässä ja lännessä lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 650 1 000 metriä hankealueesta. Hankealueen pohjoispuolella ei ole lähistöllä asutusta. Hankealueen eteläpuolella toimii Fagerängin hevostalli. Tallilla kasvatetaan hevosia ja harjoitetaan ratsastustoimintaa. Tilalla on yhteensä noin 40 hevosta sekä muita eläimiä. Tila käsittää yhteensä noin 20 hehtaaria metsää, laidunmaata ja pihapiiriä. Hankealueen virkistysmahdollisuudet liittyvät alueen nykyisiin luontoarvoihin. Alueen lähistöllä on asutusta ja metsäautotien johdosta alueelle on helppo päästä. Aluetta käytetään lenkkeilyyn ja ratsastukseen, sienestykseen ja marjastukseen. Hankealueen pohjois- ja koillispuolella sijaitsevat toiminnot saattavat jo nykyisin vähentää alueen virkistysarvoa. Hankealueen koillisosassa hankealueen halki kulkee Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen ja Fortumin Kivenlahden lämpökeskuksen välille rakennettu kaatopaikkakaasuputki. Kaasuputken rakentamisesta ja käytöstä on sopimus kiinteistönomistajan ja Fortum Power and Heatin kanssa. Sopimus on voimassa kunnes kaasuputki poistetaan käytöstä. Kaasua ei enää johdeta Ämmässuolta Kivenlahteen. Kaasuputkea on sen sijaan käytetty tasaamaan HSY:n kaatopaikkakaasun hyödyntämisenvaihteluja. Kaatopaikkakaasua käytetään nykyään polttoaineena Ämmässuon kaasuvoimalassa. Se osuus sähkön tuotannosta, jota ei käytetä Ämmässuon omissa toiminnoissa, myydään ja johdetaan kytkinlaitokselta 110 kilovoltin voimajohtoa pitkin Espoon sähköasemalle. Voimajohto sijaitsee osin hankealueen koillisreunassa ja läpäisee alueen. Voimajohto on pääsyöttö Ämmässuon voimalaitokselle ja siten tulee olemaan myös jatkossa tärkeä johto. Energiayhtiön suunnitelmissa on myös tehdä Ämmässuolta 110 kv rengasyhteys eteenpäin Veikkolan suuntaan. Tässä arviointimenettelyssä on tutkittu vaihtoehtona Esbogård Ab:n kiinteistöjen alueelle sijoittuvan voimajohdon paikallisen siirron mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Siirto on energiayhtiön mukaan mahdollinen; siirron kustannuksista vastaa kokonaisuudessaan johdon siirtämistä pyytävä taho.
Kuva 1. Hankealueen sijainti Arvioidut vaihtoehdot Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuta Vaihtoehto VE1: Kiviaineksen ottoalueiden koko on yhteensä 30 hehtaaria ja ottomäärä enimmillään 11 miljoonaa kuutiometriä. Maanvastaanottoa tehtäisiin 36 hehtaarin alueelle yhteensä 14 miljoonaa kuutiometriä. Vaihtoehdossa on toiminta-alueita, joiden toteutus edellyttää asemakaavamuutosta. Hankkeen kesto olisi noin 35 vuotta. Kuva 2. Vaihtoehdon VE1 louhinta-alueet A ja B Vaihtoehto VE2: Eroaa vaihtoehdosta VE1 siten, että tutkittiin hankealueella sijaitsevien voimajohdon ja kaasuputken siirtoa, joka toisi lisäaluetta kiviainestoiminnalle. Ottoalueiden koko olisi talloin hieman laajempi, yhteensä 36 hehtaaria ja ottomäärä enimmillään 14 miljoonaa kuutiometriä. Maanvastaanottoa tehtäisiin 44 hehtaarin alueella enimmillään 17 miljoonaa kuutiometriä. Hankkeen kesto olisi noin 45 vuotta.
Kuva 3. Vaihtoehdon VE2 louhinta-alueet A ja B Vaihtoehto VE3: Vaihtoehto 3 on suunniteltu siten, ettei se edellyttäisi kaavamuutosta. Lännessä asemakaavan suojaviheralueella ei louhita eikä täyttömäkeä rakenneta. Asemakaavassa jätteenkäsittelyyn varattu alue louhitaan. Ottoalueiden koko olisi yhteensä 25 hehtaaria ja ottomäärä enimmillään noin 8 miljoonaa kuutiometriä. Maanvastaanottoa tehtäisiin 29 hehtaarin alueella enimmillään noin 10 miljoonaa kuutiometriä. Voimajohdon ja kaasuputken siirrolla saadaan jonkin verran lisäaluetta toiminnoille. Hankkeen kesto olisi noin 25 vuotta. Kuva 4. Vaihtoehdon VE3 louhinta-alueet A, B ja C Tarkasteltu kiviainestoiminnan ja maantäytön aikajänne on pitkä. Hankkeen kokonaiskesto on riippuvainen vuosittaisesta louhintamäärästä sekä vuosittaisesta maa-ainesten vastaanottomäärästä. Keskimääräisiksi arvioiduilla tuotantomäärillä laskettuna hankkeen kesto olisi vaihtoehdossa VE1 noin 35 vuotta, VE2 noin 45 vuotta ja VE3 noin 25 vuotta.
Nyt tehdyn arvioinnin epävarmuus kasvaa mitä pidemmälle tulevaisuuteen edetään: olosuhteissa, tekniikassa ja säädöksissä tulee tapahtumaan muutoksia.arviointi on tehty tämän hetken tekniikan ja vaatimusten mukaisesti. ARVIOINNIN TULOKSET Kalliokiviaineksen otto ja maanvastaanotto muuttavat toimintoalueiden maankäytön hankkeen aikana kokonaisuudessaan maa-ainestoimintojen alueeksi. Työmaa estää alueen nykyisen metsätalouskäytön ja virkistyskäytön. Toiminnan päätyttyä täyttöalue maisemoidaan, jolloin se vähitellen palautuu, metsätalous- ja virkistyskäyttöön. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 toteuttaminen kokonaisuudessaan edellyttäisi yleiskaava- ja asemakaavamuutosta. Vaihtoehto VE3 voidaan toteuttaa ilman yleiskaava- tai asemakaavamuutosta. Vaikutukset maa- ja kallioperään Louhinta-alueelta poistetaan pintamaa. Pintamaita käytetään työmaan aikana suojavalleina. Louhinta-alueilta poistetaan kalliokiviaines pysyvästi, jolloin maanpinnan taso ja topografia muuttuvat. Hankealue ei ole maaperältään tai kallioperältään suojelullisesti merkittävää. Maanvastaanotolla täytetään syntynyttä louhosta ja muotoillaan alueelle täyttömäki. Täyttömäki kohoaa korkeimmillaan noin tasoon +100 m luoteisosassa vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Kaakossa täyttömäen korkeus olisi noin +75 m. Pituussuunnassa maanvastaanottoalue tulee olemaan enimmillään noin 1,5 km pitkä. Vaikutukset pohjavesiin Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Järvikylän I luokan pohjavesialue hankealueen eteläpuolella n. 800 metrin etäisyydellä. Kalliopohjaveden virtaussuunta hankealueella on pohjoisesta etelään. Hankealueen kallioperä on tiivistä, mutta alueella sijaitsee muutamia heikkousvyöhykkeitä, joiden kautta pohjavesivaikutukset voivat ulottua hankealueen ulkopuolelle. Kalliolouhinta voi alentaa ympäristön pohjaveden pinnankorkeutta, kun louhintaa tehdään ympäröivän maanpinnan ja pohjaveden tason alapuolella. Alenemat ovat suurimmillaan heti louhittavan alueen vieressä, josta alenemat pienenevät siirryttäessä kauemmaksi. Maanvastaanottotoiminnan aikana pohjaveden pinnankorkeus puolestaan nousee takaisin alkuperäiseen tasoon. Hankkeen pohjavesivaikutuksien laajuuden arvioinnissa hyödynnettiin pohjavesimallinnusta. Pohjavesimallinnuksessa tarkasteltiin louhinnan vaikutusta maksimilouhintatasoon + 15 saakka. Mallinnuksen avulla tarkasteltiin miten laajalla alueella suunniteltu louhinta vaikuttaisi pohjaveden pinnankorkeuksiin. Louhinnan suurin vaikutus alueen ympäristön pohjaveden pinnan korkeuksiin kohdistuu louhittavalta alueelta lounaaseen. Tälle alueelle sijoittuu hankealueen merkittävin kallioperän heikkousvyöhyke. Suurimmat negatiiviset pohjavesivaikutukset syntyvät vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Louhinnan vaikutus pohjaveden pinnankorkeuksiin on hankealueen sisällä noin 5-40 m. Hankealueen ulkopuolella alenema on noin 0-10 m. Pohjaveden pinnankorkeus on hankealueella +42-47 m. Ottoalue tulee todennäköisesti keräämään myös Ämmässuon jätekeskuksen ja Kalliosuon puhtaiden maiden läjitysalueelta kulkeutuvia pohjavesiä. Tehdyn selvityksen perusteella louhintaalueen ympäristön pohjaveden alenema ei ulotu lähimpien yksityiskaivojen alueelle. Louhinta voi aiheuttaa vähäistä pohjaveden samentumista louhosalueen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi räjähteistä voi kulkeutua mm. typpiyhdisteitä kalliopohjaveteen. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee talousvesikäytössä olevia yksityiskaivoja. Lähimmät yksityiskaivot sijaitsevat sen eteläpuolella Fagerängin alueella Halujärventien pohjoispäädyssä, sekä Halujärven länsi-/lounaispuolella. Etäisyydet lähimpiin yksityiskaivoihin ovat suunnitellulta ottoalueelta noin 380-400 m. Alueilla sijaitsee sekä poraettä rengaskaivoja. Hankkeen yhteydessä tehtiin täydentävä kaivokartoitus hankealueen eteläpuolelle. Kartoituksen yhteydessä otettiin vesinäytteet veden laadun selvittämiseksi yhteensä neljästä kaivosta, joista kolme oli porakaivoja ja yksi rengaskaivo. Yksi porakaivonäyte täytti talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset tutkittujen parametrien
osalta. Yhdessä porakaivonäytteessä todettiin poikkeama radonin osalta ja yhdessä enterokokkibakteerien ja värin osalta. Rengaskaivosta otettu vesinäyte täytti talousveden laatuvaatimukset, lukuun ottamatta ph-arvoa. Toiminnan aikana tulee tarkkailla kalliolouhinnan vaikutuksia pohjaveteen ja ympäristön talousvesikaivoihin. Mikäli tarkkailun perusteella todetaan yksityistalouksien vedenhankinnan vaikeutumista, tulee varautua korvaustoimenpiteisiin. Hankealueelle asennettiin syksyllä 2014 kolme uutta kalliopohjaveden havaintoputkea kallioperän heikkousvyöhykkeiden kohdalle, jolloin voidaan arvioida kallioperän vedenjohtavuuksia. Hanke tulee toteutuessaan vaikuttamaan Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailualueen pohjavesiolosuhteisiin tarkkailualueen eteläosassa. Siksi suositellaan, että hanke otetaan huomioon yhteistarkkailun työohjelmassa pohjavesivaikutusten osalta. Pohjavesivaikutuksia voidaan lieventää rajoittamalla louhintaa kallioperän heikkousvyöhykkeiden alueilla. Räjähdysainejäämien kulkeutumista pohjaveteen voidaan vähentää räjäytysten huolellisella suunnittelulla. Pohjavesivaikutusten kannalta on suositeltavaa seurata louhinta-alueen ympäristön pohjaveden ja Halujärven pinnankorkeuksia. Mikäli louhinta vaikuttaa haitallisesti ympäristön vedenpinnan korkeuksiin, voidaan louhintasuunnitelmia tarvittaessa muuttaa tältä osin. Yhteisvaikutukset Hankkeella on yhteisvaikutuksia Takapellon kiviainestoiminnan kanssa (melu), sekä eri toimintojen Kulmakorventielle ja Nupurintielle suuntautuvan kuljetusliikenteen kanssa. Alueen muut toiminnot sijaitsevat sen verran etäällä hankealueesta, että merkittäviä yhteisvaikutuksia ei muodostu. Vaikutusten seuranta Arviointiselostuksessa esitetään ehdotus hankkeen vaikutusten seurantaohjelmaksi. Ohjelma painottuu toiminnan käyttötarkkailuun sekä vaikutusten tarkkailuun. Mittauksin esitetään seurattavaksi hankkeen tärinä-, melu-, pintavesi- ja tarpeen mukaan ilmanlaatuvaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä saadut tulokset ja yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja lupien käsittelyssä. Arvioinnin tulos ja hankkeen toteuttamiskelpoisuus Arvioinnin perusteella kaikki hankevaihtoehdot osoittautuivat toteuttamiskelpoisiksi. Vaihtoehdot eivät eroa suuresti toisistaan. Tarkasteltu toiminta on luonteeltaan sellaista, että se aiheuttaa useimpien arvioitujen kriteerien suhteen asukkaiden elinympäristöön kielteisiä vaikutuksia, jotka kuitenkin haittojen lieventämistoimenpiteillä voidaan rajoittaa kohtuullisiksi. Hanke osoittautui toteuttamiskelpoiseksi, mutta toteutus edellyttää haitallisten vaikutusten tiukkoja lieventämistoimia. Linkki Espoon Högbergetin louhinnan ja maantäytön ympäristövaikutusten arviointiselostukseen löytyy seuraavalta sivulta: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhank keet/esbogard_abn_maaainestoiminta_espoo