Järjestämissopimus 2016 Oulunkaaren kuntayhtymä Iin kunta 1
Sisältö 1 Sopimuksen osapuolet... 3 2 Sopimuksen voimassaolo... 3 3 Tavoitteet ja toimenpiteet... 3 4 Lisävakanssit... 11 5 Investoinnit... 11 6 Hankkeet... 12 7 Talousarvio ja sen kohdentaminen... 13 8 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset... 14 9 Sopimuksen liitteet... 14 10 Sopimuksen seuranta... 14 11 Allekirjoitukset... 14 2
Järjestämissopimus vuodelle 2016 Järjestämissopimus perustuu Oulunkaaren ja kuntien strategioihin sekä kuntaneuvotteluprosessissa tehtyihin linjauksiin. Järjestämissopimuksessa osapuolet sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista. 1 Sopimuksen osapuolet Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, 91100 Ii Vastuuhenkilö: Leena Pimperi-Koivisto, kuntayhtymän johtaja Iin kunta Jokisuuntie 2, 91100 Ii Vastuuhenkilö: Ari Alatossava, kunnanjohtaja 2 Sopimuksen voimassaolo Sopimus on voimassa 1.1.2016 31.12.2016. 3 Tavoitteet ja toimenpiteet Seuraavassa on palvelualoittain kuvattu palveluprosesseihin ja -rakenteisiin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet sekä kustannusvaikutukset vuodelle 2016. Kaikkia kuntia ja palvelualoja läpileikkaavina painopisteinä ovat seuraavat: 1. Alueellinen vaikuttavuus Sote-uudistukseen valmistautuminen Hyvinvointi ja elinvoima Vakaa talouskehitys 2. Laaja-alainen hyvinvointi Ennaltaehkäisevät ja hyvinvointia tukevat palvelut Palveluketjujen sujuvuus Henkilöstön hyvinvointi 3. Kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuus ja asiakaslähtöisyys 4. Tiedolla johtaminen Vaikuttavuus ja ennakointi 5. Sähköiset palvelut ja etäasiointi 3
Palvelualojen yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoito- tai palvelutakuun aikarajoissa Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana o Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen o Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää o Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaitten kanssa o Omahoitopalveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Dynaaminen ketteryys mahdollistaa nopean reagoinnin monenlaisiin tarvittaviin muutoksiin Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien o Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan o Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla o Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaisen seurantajärjestelmän luominen Toteutetaan vanhuspalveluiden tiekarttaa (vuoteen 2020) o Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut (Vatupassi) o Asiakastyön uudelleenmäärittely ja organisointi o Arjen turvaa -toimintamalli ja palvelukokonaisuus Toimeenpannaan lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017 mennessä) o Hyvinvointi ja yhteisöllisyys o Koti toimivana asuinympäristönä o Elämänlaatua ja hyvinvointia tukeva asumispalvelu ja hoivahoito 4
Perhepalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Yleiset perhe- ja sosiaalipalvelut Uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin vastaaminen: - Luodaan asiakaslähtöinen yleisiä sosiaalipalveluja koskeva palveluohjauksen malli. Palveluohjauksen kuuluu mm. lapsiperheiden kotipalvelun palvelutarpeen arviointi, perhetyön organisointi, Lapset puheeksi -toimintamallin neuvonpitojen järjestäminen, perheohjauksen Aamukahavien järjestely, sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottaminen ja palvelutarpeen arviointi. - Perustetaan perhe- ja sosiaalipalvelupiste/ perhekeskus. - Toimeenpannaan palvelutuotantolautakunnassa vahvistettu Lapset puheeksi -toimintasuunnitelman toimenpiteet. - Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Uusi sosiaalihuoltolaki korostaa hyvinvoinnin edistämistä ja ennaltaehkäisyä, matalan kynnyksen palveluja ja palveluohjausta. Lisäksi laki korostaa asiakkaan ja hänen perheensä kokonaistilanteen huomioimista. Mittarit: - Käytyjen Lapset puheeksikeskustelujen ja -neuvonpitojen määrä, menetelmää hyödyntäneiden työntekijöiden määrä, menetelmäkouluttajien määrä, vaikuttavuus raskaampien palveluiden käyttöön. - Asiakasmäärät - Aamukahavien kutsujen määrä - Toimintasuunnitelman toteutumisen vastuutahona toimii Lapset puheeksi -johtoryhmä. Kustannusvaikutukset - Vahvistetaan sosiaaliohjauksen toimintamallia sekä selkiinnytetään sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työtehtäviä ja omatyöntekijän roolia. - Toimeentulotuen Kela-siirtoon valmistautuminen. - Hyödynnetään Virta II hanketta TYPtoiminnan (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu) käynnistämisessä sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. - Sosiaalityön resursoinnin selvittäminen. Yhden sosiaalityöntekijän viran perustaminen (vuoden määräaikaisuus). - Toimeentulotuen siirto tapahtuu Kelalle v. 2017. - Virta II hanke: seurataan asiakassuunnitelmien ja aktivointisuunnitelmien määrää. - Sosiaalihuoltolain muutosten johdosta lastensuojelun asiakkaiden asiakkuudet arvioidaan uudelleen ja tarpeen mukaisesti siirretään yleisten perhepalveluiden piiriin. 50 000 5
Sähköiset palvelut Jatketaan sähköisten palveluiden kehittämistä sekä etäpisteistä tuotettavien palveluiden käyttöönottoa eri palveluissa (etäasiointi). Tavoitteena sosiaalipalveluiden asiakkaiden Omahoito-palveluun kirjautuneiden lukumäärän merkittävä kasvu. - Lastenvalvojan ajanvaraus - Lapsiperheiden kotipalvelun hakemus - chat-toiminto Lastensuojelu Kotiin annettavan perhekuntoutuksen pilotti (seudullinen). Seurataan lastensuojelun määräaikojen toteutumista sekä asiakasmääriä. Vammaispalvelut Vammaispalveluprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen ja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen sekä vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen - Otetaan käyttöön henkilökohtaisen avun vaihtoehtoisia toteuttamistapoja - Palvelutarpeen arvioinnin työkaluna käytetään toimintakykymittareita ja muita tarpeellisia arviointimenetelmiä - Vammaispalvelun työntekijöiden osaamisen vahvistaminen yhteisten koulutusten myötä - Vammaispalvelun myöntämiskäytännöt ja päätöksenteko - Palveluasumisen myöntämiskriteerit - Sosiaalipalvelupisteen hyödyntäminen myös vammaispalveluiden asiakkaiden palveluohjauspisteenä Lastensuojelun sijaishuollon tarpeisiin vastataan pilotissa kehitettävällä kotiin annettavalla perhekuntoutuksella (tavoitteena kodin ulkopuolelle tehtävien sijoitusten voimakas väheneminen). Mittarit: avohuollon sijoitusten ja huostaanottojen määrä ja kesto. Lastensuojelua koskevien suositusten mukaisesti sosiaalityöntekijällä 30 40 asiakasta/työntekijä. Erityisryhmien asumispalvelut ja työ- ja päivätoimintapalvelut Jatketaan kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön ja toimintojen sisällöllistä kehittämistä. - Kehitysvammaisten toimijuuden vahvistaminen; järjestetään seudullisia asiakasfoorumeja - Henkilöstö toimii joustavasti kehitysvammahuollon asiakkaiden arjen tukena Mielenterveyskuntoutujien tukiasumisen kehittämisessä jatketaan Pudasjärven mallin toimeenpanoa. - Esimerkiksi ICF-luokitus (kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus, joka kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä). Mittarit: - Tuetun asumisen asiakasmäärä - Ostopalveluiden ja oman toiminnan suhdeluvun kehitys Pilotista tehdään erillinen kustannussuunnitelma. 6
Päihdepalvelut Nuorten ennaltaehkäisevän päihdetyön v. 2015 aloitettujen toimenpiteiden jatkaminen/vahvistaminen. Jatketaan päihdepalvelujen avohuollon kehittämistä yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa sekä kehitetään uusia ryhmämuotoisia toimintoja. Päihdetyön asiakkaiden oikea hoidonporrastus sekä päihdetyöntekijän erityisasiantuntijuuden oikea kohdentuminen. Neuvolapalvelut Täsmennetään vajaakuntoisten terveystarkastusten jälkeisiä hoitopolkuja. Isyyslain muutos 1/2016: lastenvalvojan tehtävistä osa siirtyy äitiysneuvolan terveydenhoitajille. - Terveydenhoitajien koulutus - Työtehtävien muutos Perhekeskustoiminnan kehittäminen: erityistyöntekijöiden (psykologi, sosiaalityöntekijä) jalkautuminen neuvolaan ja kotikäynneillä. Oppilashuolto Vahvistetaan koulukuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan työn kohdentumista ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä nivotaan sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin palveluihin. - Mallinnetaan asiakkaan hoitopolku Selvitetään videovälitteisten palvelujen hyödyntämistä oppilashuoltopalveluissa. Varmistetaan edelleen toimiva monitoimijainen yhteistyö oppilashuoltolain mukaisesti. Hyödynnetään edelleen vastaavan kuraattorin osaamista kehittämistyössä mm. seudullisiin käytäntöihin liittyen. Laadittu erillinen toimintasuunnitelma ja raportointijärjestelmä ennaltaehkäisevän päihdetyön toteutuksesta. Vireillä on terveyden edistämisen määrärahasta haettu hanke. Uuden ohjelmiston kustannusvaikutukset. 7
Terveyspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Vastaanotto Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Hoitajien ja lääkärien välisen työnjaon selkeyttäminen, hoitajien vastaanotot. Hyvä vastaanotto -toimintamallin vakiinnuttaminen käyttöön kaikissa kunnissa. Muistihoitajien vastaanottojen kehittäminen vuonna 2015 suunnitellun toimintamallin mukaan. Omahoito-palvelujen laajentaminen. Puhelinsaatavuuden parantaminen edelliseen vuoteen verrattuna. Seurataan keskitetyn välinehuollon toimivuutta ja korjataan mahdolliset valuviat. Kuntoutus Fysioterapeuttien vastaanotoille pääsyn nopeuttaminen ja puhelinneuvonnan kehittäminen. Sähkökäyttöisten apuvälineiden vuosihuoltojen järjestäminen. Mielenterveystyö Päivätoiminnan sisällön kehittäminen hoitavaan ja kuntouttavaan suuntaan. Moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen yli sektorirajojen, verkostoituminen. Saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Osastohoito Kuntouttavan työotteen vahvistaminen, työhyvinvointia ja kuntouttavaa hoitoa edistävän ympäristön luominen. Saumaton palveluketju asiakaslähtöisen hoito-/hoiva- /asumispaikan löytämiseksi. Kotihoidon tehostamisen tukeminen. Iissä aloitetaan uudentyyppisen hoitopolkumallin pilotointi parantumattomasti sairaan potilaan hoidossa. Palvelumallissa hyödynnetään turvallista sähköisen asioinnin kanavaa viestinvälitykseen ja tiedon jakamiseen. Tällä tavalla tuetaan itsehoitoa. Osastolla alkaa remontti heti alkuvuodesta. Väistötiloina toimivat uuden hoivan IIvaiheen tilat. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Kiireettömien lääkäri- ja hoitajapalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika). T3 lääkärit 14-21 päivää T3 hoitajat 3-5 päivää 75-vuotiaiden terveystarkastusten käyttöönotto. Kuntalaisten oman ajanvarauksen käyttöönotto hoitajavastaanotolla. Yhden kokoaikaisen välinehuoltajan tarve 1.8.2015 alkaen. Asiakkaat ottavat itse yhteyttä fysioterapian ajanvaraukseen ja saavat ensimmäiset hoito-ohjeet jo puhelimessa. Terveydenhuollon laitteista annetun lain toimeenpano. Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan kuntoutujan itsensä ja toimintaterapeutin johdolla yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan tarpeet ja tavoitteet. Mikäli malli toimii hyvin, se otetaan pikaisesti käyttöön myös muissa kunnissa. Kustannusvaikutukset 45 000 /v (vastaanotto, osasto, suun terveydenhuolto, neuvola) + kuljetuskustannukset n. 5000 /v 8
Suun terveydenhuolto Resurssien mitoitus saadaan palvelutarvetta vastaavaksi. Otetaan käyttöön Hyvä Potku toimintamalli, jolla lisätään terveyshyötyä sekä parannetaan palvelujen saatavuutta ja työn hallintaa. Valistustyön tehostaminen neuvolaikäisten lasten vanhemmille ja koululaisille noudattaen asetusten mukaisia tarkastusvälejä. Työterveyshuolto Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Kolmikantaneuvotteluiden (työterveyshuolto, työntekijä, työnantaja) varhainen järjestäminen työkyvyn selvittämiseksi. Toiminnan taloudellisen kannattavuuden optimointi. Erikoissairaanhoito Psykiatrian erikoislääkäripalveluja järjestetään omilla terveysasemilla. Muita erikoislääkärikonsultaatioita ostetaan kohdennettuina yksityisiltä palvelujentuottajilta. Sairaanhoitopiirien palveluja käytetään, kun perusterveydenhuollon palvelut eivät vastaa tutkimuksen tai hoidon vaativuutta. Perustetaan uusi 0,5 hammaslääkärin toimi. Seurataan, että toiminta uusissa tiloissa ja kasvaneilla resursseilla tuottaa optimaalisen tuloksen. Kiireettömien hammaslääkäri- ja suuhygienistipalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika). T3 hammaslääkärit 40 päivää T3 suuhygienistit 20 päivää Kerätään palautetta niin yksittäisiltä henkilöasiakkailta kuin palveluja ostavilta työnantajaorganisaatioilta. Yhtiöittäminen tehdään, mikäli siihen tulee pakottava tarve. 38 000 (kustannukset katetaan ostopalveluiden vähenemisellä) 9
Vanhuspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Kotona asumista tukevat palvelut Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut vahvistuvat edelleen ja tukevat kotona asumista. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) STM:n (Sosiaali- ja terveysministeriön) laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä asuu kotona 91-92 %. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat 100 % 80 v. täyttävillä (kotikäyntiä haluavat kuntalaiset). Kustannusvaikutukset Koti toimivana asuinympäristönä. SenioriPisteiden toiminta kehittyy. STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä säännöllisen kotihoidon piirissä on 13-14 %. Kotihoidon toimintamallien ja prosessien kehittäminen: - STM:n suositus välittömästä asiakastyöstä toteutuu (vähintään 60 %). - Mobiilikotihoito ja optimointi ovat vakiintunut toimintamalli kotihoidon asiakastyössä. - Tablet-tietokoneet ovat asiakaskäytössä ja ne korvaavat soveltuvin osin perinteisiä palveluja tai tuottavat uutta perinteisen palvelun rinnalle. Päivätoiminta on suunnitelmallista, kuntouttavaa ja asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti ylläpitävää/kehittävää. - Päivätoiminnan kävijöiden määrä lisääntyy - Päivätoiminnan vaikuttavuuden arviointi toteutuu 2 kertaa vuodessa (osavuosikatsaukset 1 ja 3). - Videoavusteisia toimintakykyä ylläpitäviä palveluita kehitetään ja käynnistetään päivätoiminnassa. - Päivätoiminnan kehittämisessä huomioidaan yhteistyö eri toimijoiden kanssa, mm. yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne. Omais- ja vuorohoito toteutuvat optimaalisesti tukien kotona asumista. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä omaishoidon tuen piirissä on 6-7 %. - Omaishoidon lakisääteiset vapaat toteutuvat kaikille niihin oikeutetuille, jotka haluavat palvelua käyttää. - Intervallihoitoja kehitetään perhehoitopainotteisesti ja vuorohoitovuorokausien määrä perhehoidossa lisääntyy. - Selvitetään mahdollisuutta hyödyntää sähköisiä ja videoavusteisia palveluja omaishoitajien ja -hoidettavien hyvinvoinnin tukena. 10
Asumispalvelut Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti. Perhehoito vakiintuu osaksi vanhuspalveluiden palvelukokonaisuutta yhtenä asumispalveluiden muotona. Vanhuspalveluiden palveluasumisen yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kehitetään toimintakykyä tukevia videoavusteisia tai internet-verkkoon pohjautuvia malleja. Hoivahoito Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti. Hoivahoidon yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä asiakaslähtöisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 6-7 % 75 v. täyttäneistä on tehostetun palveluasumisen piirissä. SenioriKaste-hanke toimii kehittämisen tukena. 2-3 % 75 v. täyttäneistä on hoivahoidon piirissä. SenioriKaste-hanke toimii kehittämisen tukena. 4 Lisävakanssit Perhepalvelut 1 htv sosiaalityöntekijä/lastenvalvoja 50 000 /v Terveyspalvelut 1,0 Välinehuoltajan vakanssi 45 000 /v 0,5 Hammaslääkärin vakanssi 38 000 /v 5 Investoinnit Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat yli 10 000 euron investoinnit kunnassa. Digi-EKG:n päivittäminen 19 000 Perusverenkuva-analysaattori 17 000 Desinfiointilaite ja kaatoallas 11 000 11
6 Hankkeet Hankkeen nimi Hankkeen tila Tavoitteet ja toimenpiteet Kesto Lapset, nuoret, perheet LastenKaste Meneillään Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksien kehittäminen ja toimintamallien käyttöönotto, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia muun muassa perhetyön ja lastensuojelutyön kehittämisen kautta. Virta II Meneillään Suunnitelmallisen sosiaalityön kehittäminen nuorten työllistämisen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Monitoimijuuden vahvistaminen ja nuorten osallisuuden lisääminen. RYTMI Odotetaan rahoituspäätöstä Nuorten päihteiden käytön ehkäisy uudentyyppisillä ryhmätoiminnoilla. Amisten ja työpajojen yhteinen ohjaus Esiselvityshanke toisella asteella opiskelevien tuen tarpeista ja niihin vastaamisesta Työikäiset ja työllisyyden edistäminen Pro SOS Odotetaan rahoituspäätöstä Uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanon tukeminen ja toimeentulotuen KELA-siirtoon valmistautuminen. Heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten syrjäytymisen ehkäisy. Ikäihmisten hyvinvointi SenioriKaste Tukihanke: Mobiilikotihoidon käyttöönotto Meneillään Meneillään Perhehoidon käynnistäminen. Omaishoidon tuen yhteisen prosessin ja toimintamallin luominen. Asumispalveluyksiköiden arjen sisältöjen monipuolistaminen. Palveluntarpeen arvioinnin sekä hoitoja palvelusuunnitelman kehittäminen. 1.2.2014-31.1.2016 1.2.2014 30.9.2016 Budjetti ja omarahoitusosuus, rahoittaja 76 000 + koordinaatio. Omarahoitusosuus 25 %. Rahoitus: STM/Kaste Kokonaisbudjetti 105 700 (+ koordinaatio). Omarahoitus 25 %. Rahoitus: STM/Kaste Odotetaan rahoituspäätöstä 2016-2017 184 000, omarahoitus 20 % Rahoitus: THL 1.1.- Osallisuushanke, jossa rahoitusosuus 2 000. Koko- 30.6.2016 naisbudjetti 40 000. Rahoitus: ESR 2016-2018 335 000, omarahoitus 9 % Rahoitus: ESR 1.1.2014-31.10.2016 1.8.2015 30.9.2016 150 000 (+ koordinaatio). Omarahoitus 25 %. Rahoitus: STM/Kaste Tukihankkeen omarahoitus 50 000 TuTunKo Odotetaan rahoituspäätöstä Mobiilikotihoidon käyttöönoton tukeminen Kehitetään digitaalisia palveluja kotona asumisen turvaamiseen ikääntyneellä muistisairaalla. Ajankohtaiset muutokset Kansa-koulu Meneillään Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 2016-2017 Osallisuushanke, josta rahoitusosuus 1 250. Kokonaisbudjetti 625 000. Rahoitus: Tekes 1.8.2015 30.6.2018 Osallisuushanke, jossa omarahoitus 130. Kokonaisbudjetti 2,2 M. Rahoitus: Tekes 12
7 Talousarvio ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Muutokset: Käyttösuunnitelmatason muutokset ovat mahdollisia. Iin perhepalvelut TP TA TA 2014 2015 2016 % Tuotot 736 000 627 000 705 000 78 000 12,4 Kulut -6 856 000-6 711 000-7 097 000 386 000 5,8 Kate -6 120 000-6 084 000-6 392 000 308 000 5,1 Henkilöstömenot -2 428 000-2 324 000-2 705 000 381 000 16,4 Palvelut -2 795 000-2 833 000-2 851 000 18 000 0,6 Työttömyysaikainen työmarkkinatuki -315 000-270 000 0-270 000-100,0 Iin terveyspalvelut Tuotot 1 605 000 1 443 000 1 505 000 62 000 4,3 Kulut -7 372 000-7 317 000-7 587 000 270 000 3,7 Kate -5 767 000-5 874 000-6 082 000 208 000 3,5 Henkilöstömenot -4 118 000-4 171 000-4 397 000 226 000 5,4 Palvelut -2 384 000-2 212 000-2 235 000 23 000 1,0 Iin vanhuspalvelut Tuotot 1 734 000 1 684 000 1 763 000 79 000 4,7 Kulut -7 158 000-7 301 000-7 450 000 149 000 2,0 Kate -5 424 000-5 616 000-5 687 000 71 000 1,3 Henkilöstömenot -4 261 000-4 475 000-4 537 000 62 000 1,4 Palvelut -1 834 000-1 800 000-1 831 000 31 000 1,7 Oma toiminta yhteensä Tuotot 4 075 000 3 754 000 3 973 000 219 000 5,8 Kulut -21 386 000-21 329 000-22 134 000 805 000 3,8 Kate -17 311 000-17 575 000-18 162 000 587 000 3,3 Henkilöstömenot -10 807 000-10 969 000-11 639 000 670 000 6,1 Palvelut -7 013 000-6 845 000-6 917 000 72 000 1,1 Esh Tuotot Kulut -11 448 000-11 068 000-11 179 000 111 000 1,0 Kate -11 448 000-11 068 000-11 179 000 111 000 1,0 Ensihoito -421 000-420 000-427 000 7 000 1,7 Yhteensä Tuotot 4 075 000 3 754 000 3 973 000 219 000 5,8 Kulut -32 834 000-32 397 000-33 313 000 916 000 2,8 Kate -28 759 000-28 643 000-29 341 000 698 000 2,4 Poistot ja arvonalent. -10 000-10 000-10 000 0 0,0 Soten hankkeet -73 000-40 000-39 000-1 000-2,5 Yhteensä -28 843 000-28 693 000-29 390 000 697 000 2,4 Työttömyysaikainen työmarkkinatuki siirtyy kunnan budjettiin vuoden 2016 alusta. Muutos TA2014 -> TA2015 13
8 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Olennaisista toiminnallisista tai taloudellisista muutoksista sopimukseen liittyen neuvotellaan erikseen sopijaosapuolten välillä. 9 Sopimuksen liitteet Liitteenä Oulunkaaren kuntayhtymän talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018. 10 Sopimuksen seuranta Oulunkaaren kuntayhtymässä on käytössä vuosikelloon pohjautuva laadun ja toiminnan seuranta- /arviointijärjestelmä. Järjestämissopimuksen toteutumista tarkastellaan kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla osavuosikatsauksella talouden toteutumasta ja tuotetuista palveluista sekä ennusteella loppuvuoden palvelutuotannosta ja resurssitarpeesta. Osavuosikatsauksissa seurataan lisäksi mm. palvelutakuiden toteutumista, palvelujärjestelmän kehittymistä, palvelujen peittävyyttä, asiakaspalautetta ja omistajaohjauksen toteutumista. Lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä toteutetaan laaja-alainen toiminnan arviointi. Järjestämissopimukseen liittyvät mahdolliset täsmennys- ja muutostarpeet huomioidaan kuntaneuvotteluissa sekä seuraavan vuoden järjestämissopimusta ja talousarviota laadittaessa. 11 Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. Paikka ja aika Paikka ja aika Leena Pimperi-Koivisto Kuntayhtymän johtaja Oulunkaaren kuntayhtymä Ari Alatossava Kunnanjohtaja Iin kunta 14