Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa

Samankaltaiset tiedostot
Kaukokartoituspohjainen metsien inventointi Suomessa - mitä tästä eteenpäin? Petteri Packalen

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja?

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

Puulajitulkinta laserdatasta

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa

TIHEÄPULSSISEN LASERAINEISTON VERTAILUTESTI

Laserkeilauksen hyödyntäminen metsätaloudellisissa

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Earth Observation activities in University of Eastern Finland

Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Aaltomuodosta lisätarkkuutta laserkeilaukseen? SMK metsävaratietoseminaari Vantaa Aarne Hovi Helsingin Yliopisto

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Suomen metsävarat

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa

Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi

VMI kasvututkimuksen haasteita

Loppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI

METSÄTIEDOT KOHTI 2020-LUKUA Janne Uuttera UPM

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Laserkeilaus ja metsäsovellukset Juho Heikkilä, metsätiedon johtava asiantuntija

Trestima Oy Puuston mittauksia

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Kaukokartoitusmenetelmien hyödyntämis- mahdollisuuksista maaainesten oton valvonnassa ja seurannassa

Hakkuukoneen paikannetulla hakkuulaitteella kerätyn puutiedon hyödyntäminen lentolaserkeilaukseen perustuvan puustotulkinnan aputietona

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Metsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella

Forest Big Data (FBD) -tulosseminaari Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos & Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus (FGI)

Riittääkö puu VMI-tulokset

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

PAIKKATIETOMARKKINAT 2018 LASERKEILAUSSEMINAARI

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

1. Hankinnan tausta ja tarkoitus

Rautatiekasvillisuudenhallinta laserkeilauksen avulla

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia: VMI:n näkökulma

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Biomassatulkinta LiDARilta

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Tuulituhot ja metsänhoito

Trestima Oy Puuston mittauksia

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

ALS-pohjaisten pohjapinta-alamallien ennustevirheen selittäminen maastoaineistosta saatavilla ennakkotiedoilla

Lentolaserkeilausta on hyödynnetty kaupunkimittauksessa

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Ryhmät & uudet mahdollisuudet

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Menetelmäkuvaus ja laadunvarmistus

Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa

Kuohun liito-oravaselvitys

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

Koostimme Metsätieteen aikakauskirjan erikoisnumeroon

Hakkuukonetiedosta simuloidut puun sijainnit kaukokartoituksen opetusaineistona

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla

Niinimäen tuulivoimahanke Näkemäalueanalyysi

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Olosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland

Aineisto ja inventoinnit

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Metsäalueen kuviointi laserkeilausaineiston ja soluautomaatin avulla

PUUSTOBIOMASSAN ENNUSTAMINEN HARVAPULSSISELLA LENTOLASERKEILAUSAINEISTOLLA

MetKu Metsävaratiedon kustannushyötyanalyysi

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio

Metsätieteen aikakauskirja

Metsätieto Tavoitetila

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Suomen metsien inventointi

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Drone-kuvausten käyttökelpoisuudesta metsäkeskuksen toiminnassa Maaseutu 2.0 loppuseminaari

Hakkuukonemittaus puustotietojen tuotannossa aineiston esikäsittely ja kuviorajan muodostaminen

Transkriptio:

Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Helsinki, 22.1.2019 Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa Petteri Packalen, Eetu Kotivuori, Mikko Kukkonen, Lauri Korhonen, Matti Maltamo & Juho Heikkilä

Liperin testialue Kaukokartoitusaineistot Leaf-off laser, <1pt/m 2 Monikanava-laser, ~10pt/m 2 Ilmakuvat, GSD 35 cm Maastoaineistot 2016 koealat, 9m säde, UEF 476 + SMK 130 kpl 2017 koealat, 30x30m, puiden paikat, 111 kpl

Tiheäpulssisesta laserkeilausaineistosta parempaa tarkkuutta alueperusteisessa inventoinnissa Hankkeen tavoitteena on selvittää, voidaanko tiheämpipulssisella laseraineistolla parantaa metsien inventoinnin tarkkuutta verrattuna nykyiseen harvapulssiseen aineistoon Verrataan seuraavia lähestymistapoja: Rajapuu-menetelmä Aluepohjainen tulkinta Yksinpuintulkinta

Tiheäpulssisesta laserkeilausaineistosta parempaa tarkkuutta alueperusteisessa inventoinnissa Ensimmäinen havainto oli, että normaalin koealan sijaintitarkkuus suhteessa puihin ei ole kovin hyvä Lisäksi yksinpuintulkinnan tasapuolinen vertailu muihin menetelmiin vaatii puiden sijainnit Käytämme vertailussa vain 2017 koealoja

Aluepohjainen tulkinta Ennustusyksikkö 15 x 15 metrin osakoeala Selittäjinä MALS ja ilmakuvatunnukset Lähimmän naapurin menetelmä Etäisyysmittana MSN Muuttujavalinta: VSSA x 200 Samoista naapureista männyn, kuusen ja lehtipuiden tilavuus, total näiden summana Jätä-yksi-iso-koeala-pois ristiinvalidointi

Yksinpuintulkinta Tunnistetaan yksittäiset puut CHM MALS datan kanavilta 1 ja 2 Alipäästösuodatus korkeuden mukaan adaptoituen Paikalliset maksimit = puukandidaatit Watershed-rajaus, käänteinen CHM, 2m korkeusrajoite

Yksinpuintulkinta Linkitetään tunnistetut puut maastopuihin Menetelmä siis vaatii (tarkat) puiden sijainnit Ennustetaan puutasolla puulajeittaiset tilavuudet yhdenaikaisesti jokaiselle puulla Esim. mänty=0 m 3 /ha, kuusi=168 m 3 /ha, lepu=0 m 3 /ha Sama lähimmän naapurin menetelmä kuin aluepohjaisessa mutta puutasolla Tilavuudet lasketaan puista 15 x 15 m ja 30 x 30 m koealoille

Rajapuu-menetelmä Kuten aluepohjainen, mutta selittäjät on laskettu reunakorjatulta koealalta Täysin samat tunnistetut puut kuin yksinpuintulkinnassa

V V mänty V kuusi V lehtipuut

Johtopäätökset Yksinpuintulkinta oli selkeästi huonoin kaikkien tunnusten suhteen Puulajeittaisten ennusteiden tarkkuuserot aluepohjaisen ja rajapuukorjatun menetelmän välillä olivat pieniä Rajapuu-menetelmä on selkeästi paras kokonaistilavuuden suhteen 15 x 15 m tasolla Aggregointi kompensoi virheitä vierekkäisillä soluilla reunasuhde oleellinen Rajapuumenetelmän kehittely jatkuu

Monikanavaisella laserkeilausinstrumentilla parempaa puulajierottelua Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on selvittää, saadaanko monikanavalaser-aineistolla parempaa tarkkuutta puulajikohtaisiin ennusteisiin kuin perinteisellä laseraineistolla, kun käytetään: 1) pelkästään laserkeilausaineistoa 2) sekä ilmakuvia että laserkeilausaineistoa

Optech Titan monikanavakeilain Käyttäjän näkökulmasta katsoen Optech Titan -keilaimessa on kolme erillistä keilainta, jotka toimivat eri aallonpituuksilla Vihreä (532 nm), NIR (1064 nm) ja keski-infra (1550 nm) Pulssin avauskulma on vihreällä kanavalla kaksi kertaa suurempi kuin muilla kanavilla (0.7 vs. 0.35 mrad)

Tutkimusasetelma Verrataan erilaisia aineistoja ja aineistoyhdistelmiä ALS leaf-off (0.7 pulses/m 2 ) ALS leaf-on, Titan ch2 (4.8 pulses/m 2 ) MALS leaf-on, Titan (3.7-4.8 pulses/m 2 per ch) ilmakuvilla ja ilman ilmakuvia DMC Z/I, lentokorkeus 4100m / GSD 35 cm

Intensiteettikorjauksesta Käytimme melko paljon aikaa ja resursseja monikanavalaserin intensiteettikorjaukseen Tällä on kuitenkin lopulta vain marginaalinen merkitys puulajierottelun kannalta

Ennustaminen Lähimmän naapurin menetelmä Etäisyysmittana MSN Muuttujavalinta: VSSA x 100 Samoista naapureista männyn, kuusen ja lehtipuiden tilavuus, total näiden summana Mallin sovitus 2016 ympyräkoealoillla Tarkkuustarkastelu 2017 koealoilla Ennustetaan tunnukset 15x15m koealoille Aggregoidaan 30x30m koealoille

Suhteellinen RMSE (%) Mänty Kuusi Lehtipuut Totaali

Johtopäätökset Normaali lehdellisen ajan laserkeilausaineisto toimi yhtä hyvin kuin monikanavalaser, kun käytettiin myös ilmakuvia Ilman ilmakuvia monikanavalaser toimi paremmin kuin kumpikaan yksikanavainen laseraineisto Ilmakuvien sävyarvojen hyödyntäminen paransi puulajeittaisia ennusteita huomattavan paljon

Kiitos mielenkiinnosta!