EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 31.I.2008 K(2008)436 Asia: Valtiontuki N 356/2007 Suomi T&K-tukiohjelma Arvoisa ulkoministeri, 1. MENETTELY (1) Suomen viranomaiset ilmoittivat EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti 26. kesäkuuta 2007 päivätyllä ja samana päivänä komissioon saapuneeksi kirjatulla kirjeellä Avustus ja laina teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen nimisen, hyväksytyn tukiohjelman (tuen numero N 269/2003 1 ) muuttamisesta. Ohjelma ilmoitettiin tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden 2, jäljempänä T&K&I-puitteet, perusteella. (2) Komissio pyysi Suomen viranomaisilta lisätietoja 23. heinäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Suomen viranomaiset vastasivat pyyntöön 4. syyskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä ja toimittivat lisätietoja 20. syyskuuta ja 19. lokakuuta 2007. Komissio pyysi puolestaan lisätietoja 26. lokakuuta 2007. Suomen viranomaiset vastasivat pyyntöön 20. marraskuuta 2007 ja toimittavat lisätietoja 21. joulukuuta 2007. 1 EUVL C 67, 17.3.2004, s. 9. 2 EUVL C 323, 30.12.2006, s. 1. Ulkoministeri Ilkka Kanerva Merikasarmi PL 176 FIN-00161 Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles Belgique - Europese Commissie, B-1049 Brussel België Puhelin: (32-2) 299 11 11
2. TOIMENPITEEN KUVAUS 2.1. Tarkoitus (3) Toimenpiteen tarkoituksena on tukea tutkimus- ja kehitystyötä (T&K) Suomessa. Sillä tuetaan T&K-hankkeita, teknisiä toteutettavuustutkimuksia ja teollisoikeuksista pkyrityksille aiheutuvia kustannuksia. (4) Ilmoituksella jatketaan ja muutetaan voimassa olevaa tukiohjelmaa Avustus ja laina teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen, jonka komissio on hyväksynyt päätöksellä N 269/2003. Ohjelma on voimassa 31. elokuuta 2008 saakka. Ilmoituksessa ehdotetaan, että ohjelmaa jatkettaisiin 31. joulukuuta 2013 saakka ja että sen vuosibudjetti nostettaisiin 226 miljoonasta eurosta 300 miljoonaan euroon. Ohjelmaan on ehdotettu muitakin muutoksia, jotta se vastaisi paremmin T&K&I-puitteita. Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet, että aiheellisia toimenpiteitä on toteutettu ja että tukiohjelmaa on tarvittavilta osin muutettu. 2.2. Oikeusperusta, tuen myöntävä viranomainen, talousarvio ja kesto (5) Ohjelman oikeusperustan muodostavat Valtionavustuslaki (688/2001) ja Laki yritystuen yleisistä ehdoista (786/1997). (6) Tuen myöntävä viranomainen on teknologiaa ja innovaatioita Suomessa rahoittava Teknologian kehittämiskeskus (TEKES). (7) Ohjelman talousarvio on vuositasolla 300 miljoonaa euroa ja kokonaisuudessaan 1,8 miljardia euroa. Ohjelma rahoitetaan kansallisesta talousarviosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). (8) Ohjelman kesto on komission hyväksymispäivästä 31. joulukuuta 2013 saakka. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että ilmoitettu ohjelma otetaan käyttöön vasta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt sen. 2.3. Tukiväline (9) Tukea myönnetään suorien avustusten, joita ei tarvitse maksaa takaisin, ja vakuudettomien halpakorkoisten lainojen muodossa. Samaan hankkeeseen voidaan myöntää molempia tukimuotoja, kunhan tuen määrä ei ylitä T&K&I-puitteissa vahvistettuja tuki-intensiteetin raja-arvoja. (10) Laina voidaan myöntää korottomana ja vakuudettomana. Se voidaan myöntää myös pääomalainana. Laina maksetaan takaisin vuotuisina maksuerinä: takaisinmaksuaika on enintään 10 vuotta, ja lisäksi myönnetään 5 lyhennysvapaata vuotta. Laina-aikaa voidaan jatkaa 10 vuodella, jolloin yhteenlaskettu lyhennyksetön aika on enintään 10 vuotta, jos T&K-toiminta tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyvät merkittävästi suunnitellusta aikataulusta. (11) Ohjelmassa tarjotaan kahdentyyppisiä halpakorkoisia lainoja. Toisessa lainan määrä ei voi ylittää T&K&I-puitteissa vahvistettuja tuki-intensiteetin raja-arvoja. Näin ollen lainan määrä on yhtä suuri kuin T&K&I-puitteissa sallittu avustuksen enimmäismäärä. Toisessa lainatyypissä laina voi kattaa enintään 80 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Tuen määrä on tuen avustusekvivalentti, joka kattaa korkotuen avustusekvivalentin sekä sen osan lainasta, joka muutetaan avustukseksi, jos hanke epäonnistuu. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että tuen yhteismäärä ei ylitä T&K&I-puitteissa vahvistettuja tuki-intensiteetin raja-arvoja.
(12) Korkotuen avustusekvivalentti on markkinakoron ja tuensaajalta veloitettavan koron erotus (arviolta 1 prosentti). Useassa erässä maksettavat lainat diskontataan niiden myöntämisajankohdan arvoon. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että peruskorko sekä tukiosuuden laskemisessa ja diskonttauksessa käytettävä marginaali määritetään komission viite- ja diskonttokorkojen määritelmää noudattaen 3. (13) Kun otetaan huomioon ohjelmassa T&K-hankkeille myönnettävien vakuudettomien lainojen riskialtis luonne, riskimarginaali on arviolta 7,5 prosenttiyksikköä. Jos laina muutetaan pääomalainaksi, pääomalainasta veloitettavasta korkopreemiosta (2,5 prosenttiyksikköä) syntyvä lisätukiosuus otetaan huomioon korkotuen avustusekvivalentin laskennassa. (14) Jos hanke epäonnistuu, osa lainasta voidaan mitätöidä ja muuttaa avustukseksi. Mitätöitävän lainan sisältämän tukimäärän määrittämiseksi laina diskontataan sen myöntämisajankohdan arvoon. Mitätöitävän lainan enimmäismäärä määräytyy T&K&I-puitteissa vahvistettujen tuki-intensiteettien raja-arvojen ja korkotuen erotuksen perusteella. (15) Jos laina muutetaan avustukseksi, kertynyt korkotuki lasketaan ainoastaan lainan sille osuudelle, joka ylittää T&K&I-puitteissa vahvistetut tuen enimmäismäärät. Tämä johtuu siitä, että tuensaaja olisi joka tapauksessa saanut tuen avustuksena, jonka enimmäismäärä vastaa tuen enimmäismäärää. (16) Sen jälkeen kun laina on muutettu avustukseksi, jäljellä oleva lainapääoma maksetaan takaisin markkinaehdoin muutoksen tekopäivästä alkaen. Vaihtoehtoisesti voidaan jatkaa korkotuen myöntämistä. Viimeksi mainitussa tapauksessa varmistetaan, että tuen yhteismäärä, joka muodostuu kertyneestä korkotuesta, mitätöidystä lainaosuudesta ja jäljellä olevalle lainapääomalle myönnettävästä ylimääräisestä korkotuesta, ei ylitä T&K&I-puitteissa vahvistettuja tuki-intensiteetin raja-arvoja. (17) Jos laina hankkeen epäonnistuessa mitätöidään tai jos laina-aikaa ja/tai lyhennysvapaata aikaa pidennetään, tuen myöntävä viranomainen laatii tukiosuudesta uuden laskelman varmistaakseen, että pidennys ei johda T&K&I-puitteissa vahvistettujen tuki-intensiteetin raja-arvojen ylittymiseen. (18) Tuen myöntävä viranomainen ilmoittaa alkuperäisessä lainasopimuksessa halpakorkoiseen lainaan sisältyvän korkotuen määrän koko laina-ajalle. Alkuperäisessä lainapäätöksessä ilmoitetaan myös kyseiselle hankkeelle T&K&I-puitteissa sallittu tuen enimmäismäärä. Lainasopimuksessa on maininta siitä, että lainan takaisinmaksuehtoja voidaan muuttaa ainoastaan T&K&I-puitteissa vahvistettujen tuki-intensiteetin rajaarvojen rajoissa. (19) Oheisista taulukoista käy ilmi, miten tuen osuus ohjelmassa lasketaan. 3 Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että kun komission uusi tiedonanto viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmän tarkistamisesta julkaistaan, peruskorko ja marginaali mukautetaan siinä vahvistetuille tasoille, jos ne ovat muuttuneet.
ESIMERKKEJÄ TEKESIN TAVASTA LASKEA TUOTEKEHITYSLAINAN TUKI-INTENSITEETTI Esimerkeissä lainaa on myönnetty 60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. T&K&I-puitteiden mukainen enimmäistuki on 35 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. 1. Tekesin tuki-intensiteettilaskelma lainalle, jonka takaisinmaksuehdot eivät muutu. Arvot Jäljellä oleva lainapääoma Lyhennyserä Pvm Lainan korko Korkotuki Korkotukien nykyarvo Lainan kokonaismäärä 120.000,00 120.000,00 0,00 1/01/2007 0,00 0,00 Lainan korko 1,00% 120.000,00 0,00 1/01/2008 1.200,00 13.032,00 11.650,28 Marginaali 7,50% 120.000,00 0,00 1/01/2009 1.200,00 13.032,00 10.415,05 Komission viitekorko 4,36% 120.000,00 0,00 1/01/2010 1.200,00 13.032,00 9.310,79 Korkotuki 10,86% 120.000,00 0,00 1/01/2011 1.200,00 13.032,00 8.323,61 Markkinakorko 11,86% 120.000,00 0,00 1/01/2012 1.200,00 13.032,00 7.441,10 Tukikelpoiset kustannukset 200.000,00 120.000,00 24.000,00 1/01/2013 1.200,00 13.032,00 6.652,15 96.000,00 24.000,00 1/01/2014 960,00 10.425,60 4.757,48 72.000,00 24.000,00 1/01/2015 720,00 7.819,20 3.189,80 48.000,00 24.000,00 1/01/2016 480,00 5.212,80 1.901,07 24.000,00 24.000,00 1/01/2017 240,00 2.606,40 849,75 64.491,09 Tuki lainan myöntämishetkellä 64.491,09 Tuki prosentteina tukikelpoisista kustannuksista 32,25% 2. Tekesin tuki-intensiteettilaskelma epäonnistuneen hankkeen lainan mitätöinnin yhteydessä Arvot Korkotuen lasken-nan perustana oleva lainapääoma Lyhennyserä Pvm Lainan korko Korkotuki Korkotukien nykyarvo Enimmäisavustuksen ylittävä osuus lainapääomasta 50.000,00 50.000,00 0,00 1/01/2007 0,00 0,00 Lainan korko 1,00% 50.000,00 0,00 1/01/2008 500,00 5.430,00 4.854,28 Marginaali 7,50% 50.000,00 0,00 1/01/2009 500,00 5.430,00 4.339,60 Komission viitekorko 4,36% 50.000,00 0,00 1/01/2010 500,00 5.430,00 3.879,50 Korkotuki 10,86% 50.000,00 0,00 1/01/2011 500,00 5.430,00 3.468,17 Markkinakorko 11,86% 50.000,00 0,00 1/01/2012 500,00 5.430,00 3.100,46 Tukikelpoiset kustannukset 200.000,00 81.413,18 16.282,64 1/01/2013 814,13 8.841,47 4.513,11 65.130,54 16.282,64 1/01/2014 651,31 7.073,18 3.227,68 48.847,91 16.282,64 1/01/2015 488,48 5.304,88 2.164,10 32.565,27 16.282,64 1/01/2016 325,65 3.536,59 1.289,77 16.282,64 16.282,64 1/01/2017 162,83 1.768,29 576,51 31.413,18 Lainan mitätöitävän enimmäisosuuden määrittäminen 19.642,01 Hankkeen enimmäistuki 70.000,00 Huomioon otettava korkotuki 31.413,18 11.771,17 Lainan mitätöitävä enimmäisosuus 38.586,82 Maksettavaksi jäävä lainapääoma 81.413,18 Korkotuki ennen mitätöintiä Korkotuki mitätöinnin jälkeen 2.4. Tuensaajat (20) Taloudellista toimintaa harjoittavat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja innovaatioiden välittäjät voivat saada ohjelman mukaista tukea. Tuensaajia on arvioiden mukaan yli 1 000 vuosittain. (21) Tutkimusorganisaatioiden on harjoitettava markkinaehdoin tapahtuvaa taloudellista toimintaa, muun muassa sopimustutkimusta yritysten puolesta. Jos tutkimusorganisaatio harjoittaa sekä taloudellista että muuta kuin taloudellista toimintaa, kyseiset toiminnot samoin kuin niiden kustannukset ja rahoitus on erotettava toisistaan, jotta voidaan estää ristikkäistuen siirtyminen taloudelliseen toimintaan. (22) Kun on kyse pk-yrityslisän myöntämisestä tai pk-yrityksille kohdennetusta toimenpiteestä, tuensaajien on täytettävä yhteisön lainsäädännön mukainen pk-
yrityksen määritelmä 4. Tuensaajien lainmukaisen kotipaikan tai toimipaikan on oltava Suomessa tai niiden on hakumenettelyn aikana perustettava se sinne. (23) Ohjelma ei ole rajattu tietylle alalle tai maantieteelliselle alueelle. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei ohjelmaan sisälly ehtoja, joilla rajoitettaisiin tutkimustulosten hyödyntämistä Euroopan yhtenäismarkkinoilla (Euroopan talousalueella ja Sveitsissä). (24) Tukea EY:n perustamissopimuksen liitteessä I luetelluille tuotteille myönnetään T&K&I-puitteiden säännösten mukaisesti. Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa 5 tarkoitetuille vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävä tuki ei kuulu ohjelman soveltamisalaan. 2.5. Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välinen tutkimusyhteistyö (25) Yhteistyöhankkeeseen osallistuvia tutkimusorganisaatioita ei rahoiteta ohjelman puitteissa vaan ne saavat rahoitusta muista lähteistä. Sellaisen yritysten ja tutkimusorganisaatioiden tutkimusyhteistyön, jossa osapuolet jakavat kustannukset, riskit ja edut, on täytettävä jokin seuraavista ehdoista sen varmistamiseksi, etteivät yritykset saa epäsuoraa tukea edullisten yhteistyöehtojen muodossa: (a) (b) (c) Osallistuvat yritykset vastaavat hankkeen kaikista kustannuksista. Tulokset, joista ei seuraa immateriaalioikeuksia, voidaan saattaa laajaan jakeluun ja mahdolliset immateriaalioikeudet kohdennetaan täysimääräisesti tutkimusyhteisöille. Julkisin varoin rahoitettujen T&K&I-hankkeiden tulokset saatetaan yhteisön teollisuuden käyttöön ilman syrjintää. Julkisyhteisöt saavat yrityksiltä korvausta, joka vastaa tutkimushankkeesta seuraavien immateriaalioikeuksien markkinahintaa. Tulokset, joista ei seuraa immateriaalioikeuksia, voidaan saattaa laajaan jakeluun. 2.6. Tukikelpoiset toiminnot ja kustannukset (26) Hankkeiden on oltava T&K&I-puitteiden 2.2 jakson e kohdassa tarkoitettua perustutkimusta, f kohdassa tarkoitettua teollista tutkimusta tai g kohdassa tarkoitettua kokeellista kehittämistä. Perustutkimuksen tulokset on saatettava laajaan jakeluun. Teknisiin toteutettavuustutkimuksiin myönnettävällä tuella on valmisteltava teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä. (27) Jos hankkeeseen sisältyy useita tehtäviä, kukin tehtävä ja siihen liittyvät tukikelpoiset kustannukset on kohdennettava määrättyyn T&K-luokkaan. Hanke voi sisältää sekä teollista tutkimusta että kokeellista kehittämistä. Perustutkimusta ei voi yhdistää T&Ktoiminnan muihin vaiheisiin. (28) T&K-hankkeiden tukikelpoisia kustannuksia ovat (a) henkilöstömenot (T&K-toimintaan suoraan osallistuva tai siinä avustava henkilöstö); 4 EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36. 5 EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.
(b) (c) (d) (e) (f) välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty tutkimushankkeessa. Jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä tutkimushankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöiän ajan, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimushankkeen kestoa laskettuna hyvän kirjanpitotavan mukaan; rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty tutkimushankkeessa. Rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimushankkeen kestoa laskettuna hyvän kirjanpitotavan mukaan. Maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan kaupallisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset; ulkopuolisista lähteistä markkinahintaan ostettujen tai käyttöluvalla hankitun sopimustutkimuksen, teknisen tietämyksen ja patenttien kustannukset, jos liiketoimi on toteutettu tavanomaisten kaupan edellytysten mukaisesti eikä siihen liity minkäänlaista kilpailunvastaista yhteistyötä, sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan tutkimustoimintaa varten 6 ; tutkimushankkeesta suoraan aiheutuvat muut yleiskustannukset; muut tutkimustoiminnan välittömät kustannukset, kuten matkustuskulut sekä materiaalien, tarvikkeiden ja laitteiden kustannukset. (29) Pk-yrityksille tukikelpoisia teollisoikeuksien kustannuksia ovat (a) (b) (c) kustannukset, jotka aiheutuvat ennen oikeuden myöntämistä ensimmäisellä lainkäyttöalueella, mukaan luettuina hakemuksen laatimisesta, jättämisestä ja käsittelystä aiheutuvat kustannukset sekä kustannukset hakemuksen uusimisesta ennen oikeuden myöntämistä (pk-yritysten teollisoikeushankinnat); käännös- ja muut kustannukset, jotka aiheutuvat oikeuden myöntämisestä tai vahvistamisesta muilla lainkäyttöalueilla; kustannukset, jotka aiheutuvat oikeuden pätevyyden puolustamisesta hakemuksen virallisen käsittelyn ja mahdollisten väitemenettelyjen aikana, myös silloin kun kyseiset kustannukset syntyvät oikeuden myöntämisen jälkeen. 2.7. Tuki-intensiteetit (30) T&K-hankkeissa tuen perusintensiteetit ovat 100 prosenttia perustutkimuksen osalta, 50 prosenttia teollisen tutkimuksen osalta ja 25 prosenttia kokeellisen kehittämisen osalta. Kun on kyse teollisesta tutkimuksesta tai kokeellisesta kehittämisestä toimenpiteeseen sisältyy 20 prosentin korotus pienille yrityksille ja 10 prosentin korotus keskisuurille yrityksille. Lisäksi voidaan myöntää 15 prosentin korotus seuraavin ehdoin: i. Yrityksiä on vähintään kaksi, ne ovat toisistaan riippumattomia, ja seuraavat ehdot täyttyvät: yhden yrityksen osuus yhteistyöhankkeen tukikelpoisista 6 Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että yhteismarkkinoilta ostettuja palveluja kohdellaan yhdenmukaisesti.
kustannuksista on enintään 70 prosenttia ja yhteistyötä on tehtävä vähintään yhden pk-yrityksen kanssa tai sen on oltava rajat ylittävää eli tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoitetaan vähintään kahdessa jäsenvaltiossa. ii. Hankkeessa on kyse tosiasiallisesta yhteistyöstä yrityksen ja tutkimusorganisaation välillä erityisesti kansallisen T&K-politiikan yhteensovittamiseksi ja seuraavat ehdot täyttyvät: tutkimusorganisaation osuus hankkeen tukikelpoisista kustannuksista on vähintään 10 prosenttia ja sillä on oikeus julkistaa tutkimushankkeiden tulokset siltä osin kuin ne ovat syntyneet kyseisen organisaation tekemässä tutkimuksessa. iii. Ainoastaan teollisen tutkimuksen osalta, jos hankkeen tulokset saatetaan laajaan jakelun tekniikan ja tieteen konferensseissa tai ne julkaistaan tieteen tai tekniikan alan aikakauslehdissä tai avoimissa tietoarkistoissa (tietokannoissa, joissa käsittelemättömät tutkimustiedot ovat kaikkien saatavilla) tai vapaan tai avoimen lähdekoodin ohjelmiston kautta. (31) Tuen enimmäisintensiteetit ovat T&K-hankkeissa korotusten kanssa yhteenlaskettuina seuraavat: (a) perustutkimus 100 prosenttia, (b) teollinen tutkimus 80 prosenttia pienille yrityksille, 75 prosenttia keskisuurille yrityksille ja 65 prosenttia suurille yrityksille, (c) kokeellinen kehittäminen 60 prosenttia pienille yrityksille, 50 prosenttia keskisuurille yrityksille ja 40 prosenttia suurille yrityksille. (32) Teknisten toteutettavuustutkimusten osalta tuen perusintensiteetit ovat tutkimuskustannusten perusteella laskettuna seuraavat: (a) (b) pk-yritysten osalta 75 prosenttia teollista tutkimusta edeltäviin tutkimuksiin ja 50 prosenttia kokeellista kehittämistä edeltäviin tutkimuksiin, suurten yritysten osalta 65 prosenttia teollista tutkimusta edeltäviin tutkimuksiin ja 40 prosenttia kokeellista kehittämistä edeltäviin tutkimuksiin. (33) Tuki pk-yrityksille teollisoikeuksien hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin vastaa enimmillään samaa tuen tasoa, joka olisi myönnetty T&K-tukena sen tutkimustoiminnan osalta, joka johti kyseisiin teollisoikeuksiin. (34) Tuki-intensiteetit vahvistetaan kullekin tutkimusluokalle. Kun on kyse tutkimusyhteistyöstä, tuki-intensiteetit vahvistetaan kullekin yhteistyöhön osallistuvalle yritykselle. 2.8. Tuen kasautuminen (35) Tuen kasautuminen samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin on sallittua yhteisön asiaa koskevassa kehyksessä vahvistettuihin tuen enimmäisintensiteetteihin asti. Tätä rajoitusta ei sovelleta tukeen, jota myönnetään valtiontuesta pk-yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen 7 mukaisesti. Ohjelman mukainen tuki ei saa kasautua vähämerkityksisen tuen kanssa 7 EUVL C 194, 18.8.2006, s. 2.
samojen tukikelpoisten kustannusten osalta, jos se johtaisi T&K&I-puitteissa vahvistettujen tuen enimmäisintensiteettien kiertämiseen. 2.9. Tuen kannustava vaikutus ja tuen välttämättömyys (36) Tuettu toiminta ei ole saanut alkaa ennen kuin tuensaaja on tehnyt tukihakemuksen. Tuen kannustava vaikutus suurille yrityksille todennetaan etukäteen käyttämällä indikaattoreita, joilla mitataan muun muassa kasvua hankekoossa, soveltamisalassa, toteutusvauhdissa ja T&K-toimintaan käytettyjen varojen kokonaismäärässä. Vuosikertomuksissa Suomen viranomaiset esittelevät, miten ne ovat arvioineen tuen kannustavaa vaikutusta ennen sen myöntämistä. (37) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet ilmoittamaan ohjelmassa hankkeille myönnettävän tuen määrät, jotka ylittävät seuraavat raja-arvot (yritys- ja hankekohtaisesti): 20 miljoonaa euroa, jos hanke on ensi sijassa perustutkimusta, 10 miljoonaa euroa, jos hanke on ensi sijassa teollista tutkimusta, ja 7,5 miljoonaa euroa kaikkiin muihin hankkeisiin. 2.10. Raportointi ja seuranta (38) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet noudattamaan T&K&I-puitteiden 10 luvussa esitettyjä raportointi- ja seurantavaatimuksia. Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet toimittamaan vuosikertomukset ilmoitetun tukiohjelman täytäntöönpanosta; kertomuksiin sisältyy myös tiedot tuen kannustavasta vaikutuksesta. Vuosikertomuksista selviää seuraavat tiedot: tuensaajan nimi, tuen määrä tuensaajaa kohti, tuki-intensiteetti ja toimialat, joilla tukea saavat hankkeet toteutetaan. (39) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet ilmoittamaan komissiolle Internet-osoitteen, jossa ohjelman koko teksti on tarkoitus julkaista. Ohjelman täytäntöönpanoa ei aloiteta ennen kuin tiedot on julkaistu Internetissä. Jos ohjelmasta myönnettävä yksittäinen tuki on enemmän kuin 3 miljoonaa euroa, Suomen viranomaiset toimittavat komissiolle T&K&I-puitteiden liitteen vakiolomakkeessa vaaditut tiedot. 3. ONKO KYSE TUESTA 3.1. Onko kyse tuesta (40) Komissio on arvioinut EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan perusteella, onko kyseessä tuki. 3.1.1. Suora valtiontuki yrityksille (41) Ehdotettu ohjelma kuuluu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan siltä osin kuin tukea myönnetään yrityksille ja taloudellista toimintaa harjoittaville tutkimusorganisaatioille tai innovaatioiden välittäjille. Ilmoitettu ohjelma rahoitetaan kansallisesta talousarviosta ja EAKR:stä eli valtion varoin. Siinä suositaan pientä joukkoa yrityksiä, jotka on määrä valita ohjelman täytäntöönpanon aikana. Näin ollen toimenpide on valikoiva. Lisäksi tuki saattaa parantaa tuensaajien yleistä taloudellista asemaa samoin kuin niiden markkina-asemaa. Asianomaiset yritykset saattavat toimia markkinoilla, joilla käydään yhteisön sisäistä kauppaa. Tästä syystä oletuksena on, että tuki on omiaan vääristämään kilpailua ja vaikuttaa siten jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Ohjelmassa on siis kyse EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta.
3.1.2. Epäsuora valtiontuki yrityksille julkisin varoin rahoitettujen tutkimusorganisaatioiden kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön muodossa (42) Jos yritykset ja julkisin varoin rahoitettavat tutkimusorganisaatiot toteuttavat hankkeen yhteistyönä, komissio katsoo T&K&I-puitteiden 3.2.2. jakson mukaisesti, että yritykselle ei myönnetä tutkimusorganisaation kautta epäsuoraa valtiontukea yhteistyöhön sovellettavien edullisten ehtojen muodossa, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy: (a) (b) Osallistuvat yritykset vastaavat hankkeen kaikista kustannuksista. Tulokset, joista ei seuraa immateriaalioikeuksia, voidaan saattaa laajaan jakeluun ja kaikki tutkimusorganisaation toiminnasta seuraavat T&K&Ituloksiin liittyvät immateriaalioikeudet kohdennetaan täysimääräisesti tutkimusorganisaatiolle. (c) Tutkimusorganisaatio saa osallistuvilta yrityksiltä markkinahintaisen korvauksen immateriaalioikeuksista, jotka seuraavat tutkimusorganisaation hankkeen puitteissa harjoittamasta toiminnasta ja jotka siirretään osallistuville yrityksille. Osallistuvien yritysten mahdollisesti maksama osuus tutkimusorganisaation kustannuksista on vähennettävä kyseisestä korvauksesta. (43) Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden harjoittaman tutkimusyhteistyön ehdot (ks. 2.5 kohta) ovat yhdenmukaisia T&K&I-puitteiden 3.2.2 jakson kanssa. Suomen viranomaiset ovat vakuuttaneet, että taloudellinen toiminta ja muu kuin taloudellinen toiminta sekä niiden kustannukset ja rahoitus erotetaan selvästi toisistaan sen estämiseksi, että tutkimusorganisaatioiden taloudellista toimintaa tuettaisiin ristiin rahoittamalla julkisin varoin niiden muuta kuin taloudellista toimintaa. (44) T&K&I-puitteiden 3.2.1 jakson mukaisesti tutkimusorganisaation yrityksen puolesta tekemään sopimustutkimukseen ei sisälly epäsuoraa valtiontukea, jos tutkimusorganisaatio tarjoaa palvelujaan markkinahintaan tai, jos palvelusta ei veloiteta markkinahintaa, hintaan joka kattaa tutkimuksen kaikki kustannukset ja sisältää kohtuullisen marginaalin. Tutkimusorganisaatiot saavat sopimustutkimuksesta markkinahinnan (ks. 2.4 kohta, 21 kappale) T&K&I-puitteiden 3.2.1 jakson mukaisesti. (45) Näin ollen komissio päättelee, että yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välinen tutkimusyhteistyö ja yritysten puolesta tehtävä sopimustutkimus eivät ole EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua epäsuoraa valtiontukea yrityksille. 3.2. Tuen lainmukaisuus (46) Ilmoittamalla ohjelmasta ennen sen täytäntöönpanoa Suomen viranomaiset ovat täyttäneet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisen velvoitteensa. Ohjelman voimaantulo edellyttää komission hyväksyntää. 4. ARVIOINTI (47) Ilmoitetulla ohjelmalla tuetaan T&K-toimintaa: T&K-hankkeita, teknisiä toteutettavuustutkimuksia ja teollisoikeuksista pk-yrityksille aiheutuvia kustannuksia. Näitä toimintoja säännellään T&K&I-puitteiden 5 jaksossa.
(48) T&K&I-puitteiden 2.1 jakson nojalla ohjelmaa ei sovelleta yhteisön suuntaviivoissa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi 8 tarkoitetuille vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävään tukeen. Tällaiset yritykset eivät kuulu ilmoitetun ohjelman soveltamisalaan (ks. 2.4 kohta, 24 kappale). (49) Komissio panee merkille, että Suomi on noudattanut T&K&I-puitteiden 10.2 jakson säännöksiä toteuttamalla aiheellisia toimenpiteitä olemassa olevan tukiohjelman saattamiseksi vastaamaan T&K&I-puitteita. 4.1. Tukivälineiden soveltuvuus (50) Jos tuki myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määräksi katsotaan tuen avustusekvivalentti T&K&I-puitteiden 2.2 jakson c kohdan mukaisesti. Useammassa erässä maksettava tuki diskontataan sen myöntämishetken arvoon. Diskonttauksessa ja halpakorkoisen lainan sisältämän tukimäärän laskemisessa korkokantana käytetään tuen myöntämisajankohtana sovellettua viitekorkoa, joka määritellään viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä annetun komission tiedonannon 9 mukaisesti. Tiedonannon mukaisesti peruskorkoa voidaan korottaa tilanteissa, joihin liittyy jokin erityinen riski. Tällöin preemio voi olla 400 peruspistettä tai enemmän, jos mikään liikepankki ei suostuisi myöntämään kyseistä lainaa. (51) Korkotuen avustusekvivalentti (ks. 2.3 kohta, 12 19 kappale) lasketaan T&K&Ipuitteiden 2.2. jakson c kohdan ja viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä annetun komission tiedonannon mukaisesti. 4.2. Tuki T&K-hankkeisiin (52) Kuten edellä on todettu (ks. 2.6 kohta, 26 kappale), toimenpiteen mukaista tukea voivat saada hankkeet, jotka kuuluvat yhteen tai useampaan T&K&I-puitteiden 2.2 jakson e g kohdan mukaisesti määriteltyyn T&K-toiminnan vaiheeseen. Tuki-intensiteetit (ks. 2.7 kohta) vastaavat T&K&I-puitteiden 5.1.2 jakson mukaisia tuen perusintensiteettejä, korotuksia myönnetään T&K&I-puitteiden 5.1.3 jakson a kohdan ja b kohdan i iii alakohdan mukaisesti, ja menettely tuki-intensiteettien määrittelemiseksi (ks. 2.7 kohta, 34 kappale) on T&K&I-puitteiden 5.1 jakson mukainen. Tukikelpoiset kustannukset (ks. 2.6 kohta) vastaavat T&K&I-puitteiden 5.1.4 jaksossa vahvistettuja tukikelpoisia kustannuksia. Komissio voi näin ollen päätellä, että tuki T&K-hankkeille on yhdenmukainen T&K&I-puitteiden 5.1 jakson kanssa. 4.3. Tuki teknisiin toteutettavuustutkimuksiin (53) Kuten edellä on todettu (ks. 2.6 kohta, 26 kappale), teknisiin toteutettavuustutkimuksiin myönnettävällä tuella on valmisteltava teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä. Tutkimuskustannusten perusteella lasketut tukiintensiteetit (ks. 2.7 kohta, 31 kappale) eivät ylitä T&K&I-puitteiden 5.2 jaksossa vahvistettuja tuki-intensiteettejä. Komissio voi näin ollen päätellä, että teknisiin toteutettavuustutkimuksiin myönnettävä tuki on T&K&I-puitteiden mukaista. 8 EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2. 9 Komission tiedonanto viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä, EYVL C 273, 9.9.1997, s. 3.
4.4. Teollisoikeuksista pk-yrityksille aiheutuviin kustannuksiin myönnettävä tuki (54) Tuki-intensiteetti ja tuki kustannuksiin, joita pk-yrityksille aiheutuu patenttien ja muiden teollisoikeuksien hankkimisesta ja vahvistamisesta (ks. 2.6 kohta, 29 kappale, ja 2.7 kohta, 33 kappale), ovat T&K&I-puitteiden 5.3 jakson mukaisia. Pk-yrityksille teollisoikeuksista aiheutuviin kustannuksiin myönnettävä tuki on näin ollen T&K&Ipuitteiden mukainen. 4.5. Tuen kasautuminen (55) T&K&I-puitteiden 8 luvussa todetaan, että kun kaikkiin tai osaan T&K&I-tukeen oikeutetuista kustannuksista voidaan myöntää myös muita tukia, yhteiseen osuuteen sovelletaan asiaa koskevien sääntöjen suotuisinta enimmäisintensiteettiä. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta tukeen, joka myönnetään valtiontuesta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen 10 mukaisesti. T&K&I-tuki ei saa myöskään kasautua vähämerkityksisen tuen kanssa samojen tukikelpoisten kustannusten osalta näissä puitteissa vahvistettujen tuen enimmäisintensiteettien kiertämiseksi. (56) Ohjelmassa noudatettavat tuen kasautumista koskevat säännöt (ks. 2.8 kohta) ovat T&K&I-puitteiden 8 luvun mukaisia. 4.6. Tuen kannustava vaikutus ja tuen välttämättömyys (57) T&K&I-puitteiden 6 luvussa edellytetään, että valtiontuella on kannustava vaikutus, ts. tuensaajan on sen johdosta muutettava käyttäytymistään ja lisättävä T&K&Itoimintaansa. Tukiohjelmista T&K&I-puitteiden 6 luvussa todetaan, että kannustava vaikutus täyttyy automaattisesti hanketuen ja toteutettavuustutkimusten osalta, kun tuensaaja on pk-yritys ja hankekohtaisen tuen määrä on enintään 7,5 miljoonaa euroa pk-yritystä kohden edellyttäen, että tuettu toiminta ei ole alkanut ennen kuin tuensaaja on tehnyt tukihakemuksen. Kuten edellä on todettu (ks. 2.9 kohta, 36 kappale), ohjelma täyttää kannustavalle vaikutukselle T&K&I-puitteiden 6 luvussa asetetut ehdot. (58) Mitä tulee suurille yrityksille myönnettävään hanketukeen ja pk-yrityksille myönnettävään hanketukeen, joka on enemmän kuin 7,5 miljoonaa euroa yritystä ja pk-yritystä kohti, tuen kannustava vaikutus on varmennettava tuen hakuhetkellä. Komissiolle on toimitettava vuosikertomukset, joista käy ilmi, miten kannustavaa vaikutusta on arvioitu ennen tuen myöntämistä T&K&I-puitteiden 6 luvussa esitettyjen perusteiden mukaisesti. Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet varmentamaan tuen kannustavan vaikutuksen ja osoittamaan sen vuosikertomuksissa (ks. 2.9 kohta, 36 kappale) ja noudattavat näin T&K&I-puitteiden 6 luvun säännöksiä. (59) T&K&I-puitteiden 7.1 jakson mukaisesti komissio arvioi yksityiskohtaisemmin tietyt tukitoimenpiteet, jotka on tästä syystä ilmoitettava erikseen. Ensinnäkin tämä koskee erikseen ilmoittamisesta ryhmäpoikkeusasetuksessa annettuja sääntöjä. Toiseksi kyseeseen tulevat tietyt T&K&I-puitteiden alaiset tukiohjelmat. T&K&I-puitteiden 7.1 jaksossa vahvistetaan ne tuki-intensiteetin raja-arvot ja hankeluokat, joita tämä erikseen ilmoittamisen vaatimus koskee, eli: 20 miljoonaa euroa ylittävä tuki, jos hanke on ensi sijassa perustutkimusta, 10 miljoonaa euroa, jos hanke on ensi sijassa teollista tutkimusta, ja 7,5 miljoonaa euroa kaikissa muissa hankkeissa. Suomen 10 EUVL C 194, 18.8.2006, s. 2.
viranomaiset ovat sitoutuneet ilmoittamaan edellä tarkoitetut erikseen ilmoitettavat tuet (ks. 2.9 kohta, 37 kappale) T&K&I-puitteiden 7.1 jakson mukaisesti. (60) Komissio voi näin ollen päätellä, että ohjelma täyttää kannustavaa vaikutusta ja erikseen ilmoittamista koskevat T&K&I-puitteissa esitetyt vaatimukset. 4.7. Toimenpiteen läpinäkyvyys (61) T&K&I-puitteiden 10.1.1 jakson mukaisesti komissiolle on toimitettava vuosikertomukset. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 659/1999 11 ja komission asetuksessa (EY) N:o 794/2004 12 asetettujen vaatimusten lisäksi kertomuksissa on ilmoitettava kunkin toimenpiteen osalta tuensaajan nimi, tuen määrä tuensaajaa kohti, tuki-intensiteetti, alat, joilla tukea saavat hankkeet toteutetaan, sekä tiedot, jotka vaaditaan tuen kannustavan vaikutuksen osoittamiseksi. Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet noudattamaan raportointivelvollisuutta (ks. 2.10 kohta), joten niiden voidaan katsoa noudattavan sitä. (62) T&K&I-puitteiden 10.1.2. jakson mukaisesti komissio T&K&I-tukiohjelmia tutkiessaan edellyttää järjestelmällisesti, että asianomainen jäsenvaltio julkaisee kaikkien lopullisten tukiohjelmien tekstin kokonaisuudessaan Internetissä ja ilmoittaa julkaisun Internet-osoitteen komissiolle. Ohjelmaa ei saa panna täytäntöön ennen kuin tiedot on julkaistu Internetissä. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen perusteella (ks. 2.10 kohta, 39 kappale) T&K&I-puitteiden 10.1.2 kohdassa esitetty vaatimus täyttyy. (63) T&K&I-puitteiden 10.1.3 jakson mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle T&K&I-puitteiden liitteessä olevassa vakiolomakkeessa vaaditut tiedot, jos T&K&Ituen määrä on yli 3 miljoonaa euroa. Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuen myöntämisestä kaikille T&K&I-toimenpiteille pidetään yksityiskohtaista kirjanpitoa. Kirjanpidon on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että tukikelpoisia kustannuksia ja tuen enimmäisintensiteettiä koskevia sääntöjä on noudatettu. Tiedot on säilytettävä 10 vuoden ajan tuen myöntämispäivämäärästä. Suomi on sitoutunut säilyttämään kirjanpitotietoja T&K&I-puitteiden 10.1.3 kohdan mukaisesti. 11 EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1. 12 EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.
(64) Komissio voi näin ollen päätellä, että ohjelma täyttää läpinäkyvyyttä koskevat T&K&Ipuitteissa esitetyt vaatimukset. 4.8. Päätelmät (65) Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että kyseessä oleva toimenpide on tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden mukainen. 5. PÄÄTÖS (66) Komissio päättelee, että ilmoitettu valtiontukitoimenpide T&K-tukiohjelma, jolla muutetaan olemassa olevaa valtiontukiohjelmaa Avustus ja laina teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (tuen numero N 269/2003), soveltuu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla yhteismarkkinoille. Näin ollen se on päättänyt olla vastustamatta ilmoitettua toimenpidettä. (67) Komissio muistuttaa Suomen viranomaisia siitä, että komissiolle on ilmoitettava EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikista suunnitelmista jälleenrahoittaa tai muuttaa tätä tukiohjelmaa. (68) Ennen ohjelman täytäntöönpanoa Suomen viranomaisten on julkaistava lopullisen tukiohjelman teksti kokonaisuudessaan Internetissä ja ilmoitettava kyseinen Internetosoite komissiolle. (69) Komissio muistuttaa Suomen viranomaisia myös siitä, että niiden on toimitettava ilmoitetun ohjelman täytäntöönpanosta vuosikertomukset, joihin sisältyy tiedot tuen kannustavasta vaikutuksesta. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksi antamiseen kolmansille ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä Internetosoitteessa http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/index.htm Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: Euroopan komissio Kilpailun PO (DG COMP) Valtiontuet Valtiontukien kirjaamo B-1049 Bruxelles/Brussel Faksi: (+32-2) 296 12 42 Kunnioittavasti Komission puolesta Neelie KROES Komission jäsen