KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.4.2018 COM(2018) 170 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Kansalaisten Eurooppa -ohjelman 2014-2020 täytäntöönpanoa koskevasta väliarvioinnista {SWD(2018) 86 final} FI FI

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Kansalaisten Eurooppa -ohjelman 2014 2020 täytäntöönpanoa koskevasta väliarvioinnista Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker korosti unionin tilaa koskeneessa vuoden 2017 puheessaan tarvetta ottaa kansalaisyhteiskunta paremmin mukaan Euroopan tulevaisuutta koskevaan työhön kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on yksi keinoista, joiden avulla voidaan saada Euroopan kansalaiset osallistumaan Euroopan yhdentymishankkeeseen ja lisätä aitoa mielenkiintoa Euroopan unionia kohtaan ja samastumista siihen. Tässä kertomuksessa esitellään Kansalaisten Eurooppa -ohjelman puoliväliin mennessä saavutetut tulokset ja käsitellään ohjelman täytäntöönpanon laadullisia ja määrällisiä näkökohtia 14 päivänä huhtikuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen N:o 390/2014 1 15 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti. Kertomus perustuu ulkopuolisella arvioijalla teetettyyn väliarviointiin 2 ja Euroopan komission yksiköiden laatimaan valmisteluasiakirjaan 3. Siinä hyödynnetään Euroopan parlamentin maaliskuussa 2017 hyväksymää mietintöä ohjelman täytäntöönpanosta 4 ja komission tammikuun ja huhtikuun 2017 välisenä aikana toteuttamaa julkista kuulemista 5. 1. JOHDANTO JA TAUSTA Nykyinen Kansalaisten Eurooppa -ohjelma 2014 2020 perustettiin neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/2014. Asetuksessa ohjelman yleisiksi tavoitteiksi asetetaan seuraavat: unionin, sen historian ja monimuotoisuuden ymmärtämisen lisääminen kansalaisten keskuudessa sekä Euroopan kansalaisuuden edistäminen ja kansalaisvaikuttamisen ja demokraattisen osallistumisen edellytysten parantaminen unionin tasolla. Ohjelman erityistavoitteet ovat 1 2 3 4 5 Neuvoston asetus (EU) N:o 390/2014, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2014 2020, EUVL L 115, 17.4.2014. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman väliarviointi, Deloitte and Coffey International, heinäkuu 2017. Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Oheisasiakirja kertomukseen Kansalaisten Eurooppa -ohjelman 2014 2020 täytäntöönpanoa koskevasta väliarvioinnista. Euroopan parlamentin mietintö Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2014 2020 14. huhtikuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 390/2014 täytäntöönpanosta (2015/2329(INI)). Ks. https://ec.europa.eu/home-affairs/content/public-consultation-mid-term-evaluation-europe-citizensprogramme-2014-2020_en 2

tietoisuuden lisääminen unionin muistiperinnöstä, yhteisestä historiasta ja yhteisistä arvoista sekä unionin päämäärästä edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia kannustamalla keskustelua, pohdintaa ja verkostojen kehittämistä sekä demokraattiseen toimintaan osallistumisen ja kansalaisvaikuttamisen kannustaminen unionin tasolla parantamalla kansalaisten ymmärrystä unionin politiikan laadintaprosessista ja lisäämällä mahdollisuuksia osallistua kansalaisyhteiskuntaan, kulttuurien väliseen ja vapaaehtoistoimintaan unionin tasolla. Ohjelmaa panee täytäntöön Euroopan komissio koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) tuella. 2. OHJELMAN KESKEISET OSATEKIJÄT JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelmalla tuetaan monenlaisia toimia ja järjestöjä, jotka edistävät aktiivista Euroopan kansalaisuutta lisäämällä kansalaisten osallistumista kaikkialla Euroopassa. Ohjelman kahta lohkoa Eurooppalainen muistiperintö ja Demokraattiseen toimintaan osallistuminen ja kansalaisvaikuttaminen täydentää monialainen toimenpide (horisontaalinen hyödyntämistoimi), jossa analysoidaan, levitetään ja hyödynnetään hankkeiden tuloksia. Asetuksen mukaisesti ohjelmassa käytetään toimikohtaisia avustuksia, joilla tuetaan molempiin lohkoihin kuuluvia hankkeita, ja toiminta-avustuksia, joilla tuetaan ohjelman tavoitteita edistäviä järjestöjä. 2.1. Ohjelman lohkot Lohko 1: Eurooppalainen muistiperintö Tässä lohkossa tuetaan toimia, joilla kannustetaan pohtimaan Euroopan kulttuurista moninaisuutta ja EU:n yhteisiä arvoja niiden laajimmassa mielessä. Sen tarkoitus on rahoittaa hankkeita, joissa pohditaan Euroopan nykyhistorian totalitaaristen järjestelmien syitä ja muistetaan niiden rikosten uhreja. Lohkossa tuetaan myös toimia, jotka koskevat Euroopan lähihistorian muita merkittäviä hetkiä ja vaiheita. Etusijalla ovat erityisesti hankkeet, joilla kannustetaan suvaitsevaisuuteen, keskinäiseen ymmärtämykseen, kulttuurien väliseen vuoropuheluun ja sovintoon keinona päästä eteenpäin menneisyydestä ja rakentaa tulevaisuutta ja joilla pyritään tavoittamaan etenkin nuorempi sukupolvi. Lohko 2: Demokraattiseen toimintaan osallistuminen ja kansalaisvaikuttaminen Tässä lohkossa tuetaan kansalaisvaikuttamiseen liittyviä toimia ja keskitytään erityisesti toimiin, joilla on välitön yhteys EU:n politiikkaan. Tukea annetaan hankkeille, joilla edistetään osallistumista EU:n poliittisen ohjelman laatimiseen ohjelman tavoitteisiin liittyvillä aloilla. Tämä lohko kattaa myös hankkeita ja aloitteita, joissa kehitetään mahdollisuuksia keskinäiseen ymmärtämykseen, kulttuurien väliseen oppimiseen, yhteisvastuullisuuteen, kansalaisyhteiskuntaan osallistumiseen ja vapaaehtoistoimintaan EU:n tasolla. Lohkossa 2 tuetaan seuraavanlaisia toimia: Ystävyyskaupunkitoiminta: Tässä toimenpiteessä tuetaan hankkeita, jotka tuovat yhteen monenlaisia kansalaisia ystävyyskaupungeista keskustelemaan ohjelman 3

tavoitteisiin sopivista aiheista. Näissä hankkeissa aktivoidaan kansalaisia keskustelemaan paikallisella ja EU:n tasolla unionin poliittisen ohjelman konkreettisista kysymyksistä, ja näin pyritään edistämään kansalaisvaikuttamista ja kehittämään kansalaisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan. Kaupunkiverkostot: Pitkällä aikavälillä yhteisten aiheiden parissa työskentelevät kunnat, alueet ja yhdistykset voivat kehittää verkostoja tehdäkseen yhteistyöstään kestävämmän ja vaihtaakseen hyviä käytäntöjä. Kaupunkiverkostot järjestävät yhteistä etua koskeviin aiheisiin liittyviä toimia ohjelman tavoitteiden tai monivuotisten painopisteiden puitteissa. Kansalaishankkeet: Tässä toimenpiteessä myönnetään avustuksia sellaisten hankkeiden tukemiseksi, joita toteuttavat ylikansalliset kumppanuudet ja verkostot, joihin kansalaiset osallistuvat suoraan. Nämä hankkeet tuovat yhteen taustoiltaan erilaisia kansalaisia toimissa, jotka tarjoavat mahdollisuuksia osallistua EU:n poliittisen ohjelman laatimiseen. Osana näitä hankkeita kansalaisia kehotetaan tekemään yhteistyötä monivuotisten painopisteaiheiden parissa tai keskustelemaan niistä paikallisella ja unionin tasolla. Horisontaalinen toimi: Tulosten hyödyntäminen Tähän toimenpiteeseen kuuluu viestintätoimia, tutkimuksia, ohjelman tulosten levittämistä ja tukea jäsenvaltioissa ja osallistujamaissa nimetyille Euroopan kansalaisuuden yhteyspisteille. Yhteyspisteet tarjoavat neuvoja hakijoille, tukevat kumppaneiden hakua ja levittävät tietoa ohjelmasta. 2.2. Talousarvio Ohjelman kokonaisbudjetti kaudelle 2014 2020 on 187 718 000 euroa 6. Nyt kyseessä olevan raportointikauden aikana ohjelmassa käytettiin kaikki sille osoitetut maksusitoumus- ja maksumäärärahat. Ne jakautuivat ohjelman lohkojen ja toimien kesken seuraavasti: 9,46 miljoonaa euroa myönnettiin eurooppalaista muistiperintöä koskeviin hankkeisiin. 12,21 miljoonaa euroa myönnettiin ystävyyskaupunkihankkeisiin. 12,71 miljoonaa euroa myönnettiin kaupunkiverkostoille. 10,32 miljoonaa euroa myönnettiin kansalaisyhteiskuntahankkeisiin. Yhteensä 3,64 miljoonaa euroa myönnettiin rakennetukena eurooppalaista muistiperintöä edistäville järjestöille. Yhteensä 16,65 miljoonaa euroa myönnettiin ajatushautomoille ja kansalaisvaikuttamisen alalla aktiivisille eurooppalaisille kansalaisyhteiskunnan järjestöille. Lisäksi ohjelmasta on myönnetty 2,8 miljoonan euron rahoitus monialaisille toimille, joiden tarkoituksena on muun muassa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ohjelman tuloksia. Taulukko 1: vuosien 2014 2016 ohjelman vuotuiset menot: 6 Nykyistä monivuotista rahoituskehystä 2014 2020 koskevien neuvottelujen tuloksena näitä määrärahoja vähennettiin noin 29,5 miljoonalla eurolla komission alun perin ehdottamiin määrärahoihin verrattuna. 4

Vuosi Käytetty summa (euroina) 2014 22 688 003 2015 22 352 785 2016 22 765 895 Yhteensä 2014 2016 67 806 683 Lähde: Euroopan komission vuotuiset kertomukset ohjelman toimista vuosina 2014, 2015 ja 2016 2.3. Saadut hakemukset ja valitut hankkeet Vuosina 2014 2016 toimitettiin yli 7 000 avustushakemusta. Edelliseen ohjelmaan verrattuna avustuksia saivat harvemmat hankkeet 7. Tämä selittyy osittain avustuksia saaneiden hankkeiden suuremmalla koolla ja hankkeiden suuremmalla osallistujamäärällä. Vuosina 2014 2016 jätetyistä hanke-ehdotuksista rahoitusta sai keskimäärin alle 10 prosenttia, paitsi ystävyyskaupunkihankkeiden kohdalla. Vuonna 2016 rahoitusta sai 8 prosenttia muistiperintöhankkeista, 22 prosenttia ystävyyskaupunkihankkeista, 9 prosenttia kaupunkiverkostoista ja 5 prosenttia kansalaisyhteiskuntahankkeista. 8 Avustusten suuri kysyntä osoittaa, että lisärahoitukselle on tarvetta, muun muassa jatko- ja tiedonlevitystoimia varten. Myönteisistä arvioista huolimatta huomattavaa määrää hankkeista jotka olisivat voineet auttaa ohjelmaa saavuttamaan laajemman vaikutuksen ei voitu rahoittaa budjettirajoitusten takia. Sidosryhmät ovat korostaneet, että tämä tilanne saattaa saada hakijat luopumaan uusista hakemuksista tulevina vuosina. Euroopan parlamentti kehotti maaliskuussa 2017 hyväksymässään mietinnössä ohjelman täytäntöönpanosta kaudella 2014 2020 9 neuvostoa ja komissiota harkitsemaan seuraavalle ohjelmalle noin 500 miljoonan euron kokonaisbudjettia seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 10. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea teki vastaavan johtopäätöksen lokakuussa 2017 antamassaan lausunnossa Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden EU-rahoitus 11. Taulukko 2: Hankkeiden ja myönnettyjen toiminta-avustusten lukumäärä v. saatujen hakemusten lukumäärä 12 Lohko Avustustyyppi Saadut hakemukset Valitut hankkeet % valittu Saadut hakemukset Valitut hankkeet % valittu Saadut hakemukset Valitut hankkeet % valittu LOHKO 1 Toimikohtaiset avustukset 2014 2015 2016 472 36 8 % 538 33 6 % 468 38 8 % 7 Kun vuonna 2013 esimerkiksi oli rahoitettu yhteensä 544:ää hanketta, niin vuonna 2016 rahoitettaviksi valittiin vain 395 hanketta. Vuonna 2013 rahoitettiin yhteensä 353:a ystävyyskaupunkihanketta ja 41:ä kaupunkiverkostoa, mutta vuonna 2016 vain 237:ää ystävyyskaupunkihanketta ja 30:ä kaupunkiverkostoa. 8 Euroopan komission vuotuiset kertomukset ohjelman toimista vuosina 2014, 2015 ja 2016. 9 Ks. edellinen viite. 10 Määrä vastaisi symbolista 1 euroa kansalaista kohden. 11 Ks. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean oma-aloitteinen lausunto Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden EU-rahoitus, esittelijä Jean-Marc Roirant, 19.10.2017, EESC 2017, 01953. 12 Prosenttiosuudet on pyöristetty. 5

LOHKO 2 Toimintaavustukset Ystävyyskaupunkitoiminta Kaupunkiverkostot Kansalaisyhteiskuntahankkeet Toimintaavustukset 22 6 27 % 6 6 100 % 13 6 6 100 % 667 252 38 % 1 404 252 18 % 1 093 237 22 % 224 35 16 % 339 32 9 % 328 30 9 % 538 29 5 % 440 27 6 % 541 25 5 % 139 29 21 % 37 31 84 % 31 30 97 % Yhteensä 2 062 387 2 764 381 2 467 366 Lähde: Ohjelman vuoden 2017 väliarviointi, Deloitte and Coffey International 2.4. Hankkeiden maantieteellinen alkuperä Ohjelmaan voivat osallistua EU:n jäsenvaltiot, ehdokasmaat, mahdolliset ehdokasmaat (eli Länsi-Balkanin maat) ja ETA-sopimuksen osapuolina olevat EFTA-maat, jotka allekirjoittavat kansainvälisen sopimuksen, jossa vahvistetaan ohjelmaan osallistumisen yksityiskohdat. Vuonna 2017 ohjelma oli käynnissä 33 osallistujamaassa 14. Kun otetaan huomioon kumppanijärjestöjen osallistuminen, kaikki ohjelmaan osallistuvat maat saivat hankeavustuksia. Unkari on pysynyt tasaisesti maana, josta tulee suurin osuus edunsaajia. Sille myönnettiin noin 15 prosenttia kaikista hankeavustuksista vuosina 2014 2016. Slovakia ja Italia ovat lähellä hankkeiden lukumäärän osalta; Slovakialle myönnettiin noin 13 ja Italialle noin 11 prosenttia kaikista avustuksista. Tämä johtuu lähinnä ystävyyskaupunkitoimenpiteestä, jossa nämä kolme jäsenvaltiota ovat toimittaneet lähes puolet hakemuksista. Taulukko 3: Vuosina 2014, 2015 ja 2016 saatujen hakemusten määrä maittain Lähde: Ohjelman vuoden 2017 väliarviointi, Deloitte and Coffey International 13 14 Vain järjestöt, jotka valittiin alun perin ohjelman ensimmäisen vuoden ehdotuspyynnössä, saivat hakea uudestaan vuosina 2015 ja 2016. 28 EU:n jäsenvaltiota sekä Albania, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro ja Serbia. 6

2.5. Osallistujat ja kumppanit Vuosina 2014 2016 myönnettiin avustuksia yli 1 000 hankkeen tukemiseksi 33 osallistujamaassa. Yhteensä 3,3 miljoonaa kansalaista osallistui suoraan ohjelmasta tuettuun toimintaan (esimerkiksi ystävyyskaupunkitoiminnan osallistujat ja kansalaisjärjestöjen järjestämien tapahtumien osallistujat), ja vielä 3,9 miljoonaa osallistui välillisesti (esimerkiksi osana ohjelmaa tuotetun verkkomateriaalin käyttäjät ja ajatushautomojen laatimien tutkimusten lukijat). Ensikertalaisia edunsaajia koskevien tietojen mukaan ohjelma on onnistunut tavoittamaan uusia yleisöjä sekä houkuttelemalla uusia edunsaajia että laajempien, ylikansallisempien kumppanuuksien kautta. 15 Ohjelmassa tavoitettiin lähes 4 500 eurooppalaista kaupunkia ystävyyskaupunkihankkeiden ja kaupunkiverkostojen kautta. 16 Myös kuhunkin hankkeeseen osallistuneiden kumppaneiden kokonaismäärä kasvoi huomattavasti. Hakijoista on tullut ajan myötä kokeneempia, minkä ansiosta ne ovat esittäneet monimutkaisempia hankkeita, joihin osallistuu useampia kumppaneita. Yhteensä ohjelmaan osallistui yli 2 500 järjestöä. Ne jakautuivat noin 700 muistiperintöjärjestöön ja 1 800 kansalaisjärjestöön. 2.6. Hankkeiden laatu Hanketasolle saatiin joustoa ja merkittäviä parannuksia, kun aiemman vuotuisten painopisteiden järjestelmän tilalle otettiin käyttöön monivuotisten aihekohtaisten painopisteiden järjestelmä. Jäljellä olevan ohjelmakauden (2016 2020) kattavat monivuotiset painopisteet otettiin käyttöön, jotta hakijoilla olisi enemmän aikaa suunnitella ja valmistella hankkeita. Näin ne voivat keskittyä paremmin ohjelman tavoitteisiin ja esittää paremmin jäsenneltyjä ehdotuksia, joiden mahdollinen vaikutus on suurempi. Koska ohjelmassa keskitytään vahvasti kansalaisiin sen lisäksi, että painotetaan sellaisia ajankohtaisia kysymyksiä kuin maahanmuutto, yhteisvastuullisuus, kulttuurinen moninaisuus, sosiaalinen osallisuus, Euroopan kulttuuriperintö ja historiallinen muisti, se tarjosi osallistujille mahdollisuuden tuoda Euroopasta käytävään keskusteluun ruohonjuuritason näkökulma ja samalla EU:n toimielimille mahdollisuuden saada suora yhteys ihmisiin kentällä. Tämä on auttanut parantamaan ystävyyskaupunkihankkeiden kokonaislaatua, mistä ovat osoituksena arvioinnin aikana saadut pisteet. Aiemmin ystävyyskaupunkihankkeet tarkoittivat usein eri maista tulevien ihmisten tapaamisia, joissa käsiteltiin erilaisia aiheita, kuten ympäristöä tai urheilua. Tämän ohjelman ansiosta komission ja toimeenpanoviraston kohdennetut toimet ovat antaneet ohjelmasta rahoitetuille ystävyyskaupunkihankkeille ja kaupunkiverkostoille mahdollisuuden tehdä toiminnastaan vähitellen osallistavampaa ja jäsennellympää. Nyt näihin hankkeisiin osallistuu yleensä suuri määrä kumppaneita (keskimäärin viisi ystävyyskaupunkihankkeiden ja kymmenen kaupunkiverkostojen kohdalla) 17, ja niissä keskitytään keskeisiin kysymyksiin, kuten muuttoliikkeeseen tai keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta. Eurooppalaiseen muistiperintöön liittyvien hankkeiden ja kansalaisyhteiskuntahankkeiden sisältövaatimuksia on myös tiukennettu, mikä luo tiiviimmän yhteyden ohjelman tavoitteisiin. 15 16 17 Ks. tähän kertomukseen liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirja, luku 3. EACEAn toimittamia seurantaohjelman tietoja. Ks. esimerkiksi ranskalainen Festival of Europe -ystävyyskaupunkihanke, jota kuvaillaan liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan liitteessä 4. 7

Yhä useammat järjestöt esittivätkin innovatiivisempia hankkeita, joilla oli laajempi eurooppalainen ulottuvuus. 18 2.7. Järjestöjen rakennetuki Vuosina 2014 2017 eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ja ajatushautomot saivat monivuotista rakennetukea toiminta-avustusten muodossa. 19 Valituille järjestöille myönnettiin vuotuiset toiminta-avustukset niiden vuosiksi 2014 2017 laadittujen työohjelmien perusteella. Ohjelman ulkoisesti toteutetun väliarvioinnin jälkeen monivuotiset toiminta-avustukset antoivat edunsaajille mahdollisuuden työskennellä pidemmän aikavälin vision mukaisesti ja siten tehostaa toimintaansa. 3. MITÄ KANSALAISTEN EUROOPPA -OHJELMALLA ON SAATU AIKAAN? Kuten liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa osoitetaan, ohjelma toimii kauden puolivälissä molempien lohkojen osalta yleisesti ottaen hyvin suhteessa ohjelman erityistavoitteisiin. Tulos perustuu vaikutustenarvioinnin vaikutusindikaattoreihin, asetuksessa vahvistettuihin tulosindikaattoreihin ja sidosryhmien esittämiin näkemyksiin. 3.1. Ohjelman merkityksellisyys ja EU:n tason lisäarvo Haastavassa poliittisessa, yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa ilmapiirissä ohjelmalla oli merkittävä tehtävä kansalaisvaikuttamisen edistämisessä kaikkialla Euroopassa. Se on kannustanut ihmisiä osallistumaan aktiivisemmin EU:n kehittämiseen ja edistämään sen perusarvoja, kuten suvaitsevaisuutta, yhteisvastuullisuutta ja syrjimättömyyttä, hankkeilla ja toimilla, joihin he voivat osallistua ja joissa he voivat saada äänensä kuuluviin. Monissa hankkeissa käsiteltiin suoraan ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten muuttoliikettä ja talouskriisejä. Ohjelmassa on myös tuettu vapaaehtoistoimintaa, etenkin tarjoamalla sijoituspaikkoja vasta perustettujen Euroopan solidaarisuusjoukkojen jäsenille. Tällä ajanjaksolla koettu euroskeptisyyden lisääntyminen korosti ohjelman merkitystä. Sen myötä kasvoi tarve edistää tunnetta yhteisestä eurooppalaisesta identiteetistä ja pohtia syitä, jotka ovat Euroopan unionin houkuttelevuuteen ja lisäarvoon liittyvien osallistujamaiden ja Euroopan kansalaisten kysymysten taustalla. Tämän vuoksi ohjelma tarjosi julkisen foorumin, joka antaa ihmisille mahdollisuuden esittää ajatuksiaan Euroopan tulevaisuudesta ruohonjuuritason lähestymistavan avulla. Edelliseen ohjelmaan verrattuna Euroopan historiallisen muistin painottaminen nykyisessä ohjelmassa on edistänyt merkittävästi sen tavoitteiden saavuttamista. Se on erityisesti kannustanut pohtimaan Euroopan kulttuurista moninaisuutta ja yhteisiä arvoja ja luonut yhteyksiä Euroopan lähihistoriasta saatujen kokemusten ja Euroopan tulevaisuutta koskevan keskustelun välille. Kaikilla Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta rahoitetuilla toimilla on joko rajat ylittävä ulottuvuus eli niihin osallistuu kansalaisia ja järjestöjä useista osallistujamaista tai ne liittyvät suoraan Euroopan unioniin. Muun muassa muistiperintöön, ystävyyskaupunkitoimintaan ja Euroopan laajuisiin verkostoihin liittyvien toimien tarkoitus on laajentaa näkökulmia ja 18 19 Ks. esimerkiksi In Between? -muistiperintöhanke, jota kuvaillaan liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan liitteessä 4. Eurooppalaisten julkishallinnon politiikan tutkimusjärjestöjen (ajatushautomoiden) ja unionin tason kansalaisyhteiskunnan järjestöjen rakennetukea koskeva ehdotuspyyntö COMM-C2/01-2013. 8

kehittää tunnetta eurooppalaisesta identiteetistä ja Eurooppaan kuulumisesta. Ohjelman EU:n tason lisäarvo näkyy siinä kokonaisvaikutuksessa, joka muodostuu sen vaikutuksesta osallistujiin ja sen täydentävyydestä EU:n muiden aloitteiden kanssa. Tähän tuskin päästään muilla keinoin, jos ohjelmaa ei jatketa. 3.2. Ohjelman tavoitteiden saavuttaminen Eurooppalainen muistiperintö -lohkon avulla ohjelma auttoi lisäämään tietoisuutta Euroopan historiallisesta muistista ja muistiperinnöstä. Ohjelmassa muun muassa kehitettiin toimia, jotka yhdistivät muistiperinnön kansalaisvaikuttamiseen ja demokratiaan niiden laajimmassa merkityksessä. Holokaustiin ja kansanmurhaan liittyvissä hankkeissa pyrittiin saamaan aikaan kansalliset rajat ylittävää ja Euroopan tasolla tapahtuvaa historian tarkastelua edistävää vaihtoa, mikä antoi huomattavaa lisäarvoa aiheeseen liittyville keskusteluille. Ulkopuolisen arvioijan tekemän väliarvioinnin mukaan osallistujat ymmärsivät eurooppalaisten muistiperintöhankkeiden päättyessä, että heillä on yhteiset arvot muista osallistujamaista tulevien kansalaisten kanssa, ja katsoivat, että hankkeet voivat osaltaan muuttaa pysyvästi osallistujien asenteita EU:ta ja sen historiaa, arvoja ja kulttuuria kohtaan. 20 Ystävyyskaupunkitoiminnan osalta ohjelmassa pyritään lisäämään ja syventämään kansalaisten keskinäistä ymmärrystä ja ystävyyttä paikallistasolla. Ystävyyskaupunkitoiminta tarjoaa kansalaisuuteen ruohonjuuritason lähestymistavan osallistamalla paikallisyhteisöjen kansalaisia niin, että he voivat itse kokea ja havaita, minkälaista lisäarvoa EU voi tarjota. 21 Nämä kokemukset vuorostaan johtavat siihen, että ihmiset kokevat entistä enemmän olevansa osa EU:ta, ja viime kädessä ne edistävät kansalaisvaikuttamista EU:n tasolla. Kaupunkiverkostot täydensivät perinteistä ystävyyskaupunkitoimenpidettä tarjoamalla kaupungeille ja kunnille mahdollisuuden kehittää suuremman mittakaavan hankkeita. Näin hankkeista voitiin tehdä vaikuttavampia ja kestävämpiä. Samalla edunsaajat pystyivät kehittämään selkeämmin yksittäisiin aiheisiin pureutuvia ja tiiviimmin politiikkatoimiin liittyviä hankkeita ja luomaan pysyviä yhteyksiä kumppanijärjestöihin. 22 Ohjelman kohderyhmänä olivat kansalaisjärjestöt, joille myönnettiin toiminta-avustuksia ja joiden kansalaishankkeita tuettiin. Molemmilla tavoilla saatiin kansalaiset mukaan kansalaisvaikuttamiseen ja demokraattiseen osallistumiseen unionin tasolla ja edistettiin siten ohjelman perimmäistä päämäärää eli unionin tuomista lähemmäs kansalaisiaan. Molempien lohkojen osalta käytettävissä olleet määrärahat käytettiin suhteellisen tasaista vauhtia joka vuosi. Kansalaisten Eurooppa -hankkeiden suoraan ja välillisesti tavoittamien osallistujien suuri määrä osoittaa, että ohjelma on ollut vaikuttava suhteellisen pienin kustannuksin. Sidosryhmäjärjestöjen osallistuminen ohjelmaan vaikutti niiden käsityksiin Euroopasta. Useimmat osallistujajärjestöt huomasivat myönteisen vaikutuksen niiden tietämykseen Euroopasta, ja järjestöt olivat sitoutuneita lisäämään osallistumistaan kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Lisäksi ohjelmaan osallistuminen antoi kansalaisjärjestöille ja niiden 20 21 22 Ks. esimerkiksi irlantilainen Women, War and Peace -muistiperintöhanke, jota kuvaillaan liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan liitteessä 4. Ks. esimerkiksi San Bartolomé de las Abiertasin (Espanja) ja Lavernose-Lacassen ystävyyskaupunkihanke, jota kuvaillaan liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan liitteessä 4. Ks. esimerkiksi hollantilainen kaupunkiverkosto Town to Town, People to People Building A European Culture of Zero waste, jota kuvaillaan liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan liitteessä 4. 9

kumppaneille mahdollisuuden kehittää valmiuksiaan, saada kokemuksia kansainvälisestä toiminnasta, oppia toisiltaan ja joissakin tapauksissa luoda kestäviä verkostoja. Ohjelman tulosten kestävyydestä voidaan todeta, että hankkeissa luotiin kumppaneiden välille pitkäikäisiä suhteita ja että monissa tapauksissa kumppanit jatkoivat kansalaisyhteiskunnan muuhun toimintaan osallistumista hankkeen päätyttyä. Tästä seurasi, että esimerkiksi ystävyyskaupunkihankkeiden jälkeen perustettiin kaupunkiverkostoja ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta alkurahoitusta saaneet toimet ja hankkeet jatkuivat, kun samat edunsaajat järjestivät jatkotapahtumia. Jotkin toimista olivat kuitenkin kertaluonteisia, kuten tapahtumat ja tapaamiset, joiden tarkoituksena oli lujittaa kokemusten vaihtoa keskittymällä sosiaalisiin ja kulttuurisiin kysymyksiin. Yksi nykyisen ohjelman yhteydessä toteutetuista yksinkertaistavista uudistuksista oli vain kahteen lohkoon ja niihin liittyvään horisontaaliseen toimeen perustuvan rakenteen käyttöönotto. Uusi rakenne on osoittautunut hakijoiden kannalta selkeämmäksi ja tyydyttävästi toimivaksi. Lisäparannuksia ovat tuoneet myös monivuotisten painopisteiden käyttöönotto, kertakorvausjärjestelmään siirtyminen sekä käyttöön otetut sähköiset toimenpiteet (raportointijärjestelmä). Seurantaprosessi oli kuitenkin haastava, koska asetukseen sisältyvät indikaattorit eivät olleet suoraan vertailukelpoisia ohjelman vaikutustenarvioinnissa käytettyjen indikaattoreiden kanssa. 3.3. Hyödyntämistoimet ohjelman hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla Tämän alan tärkeintä toimintaa on ollut EU:n jäsenvaltioiden ja muiden osallistujamaiden tiedotusrakenteiden Euroopan kansalaisuuden yhteyspisteiden 23 tukeminen taloudellisesti. Ulkoinen väliarviointi vahvistaa näiden yhteyspisteiden vaikuttavuuden kansallisen tason toimijoina, jotka mainostavat ohjelmaa, tukevat mahdollisia hakijoita ja luovat yhteyksiä ruohonjuuritason järjestöihin ja sidosryhmiin osallistujamaissa. Lisäksi on kehitetty ja ylläpidetty tiedonlevitystyökaluja, kuten hankkeiden tuloksille tarkoitettua VALOR-foorumia 24. Tämä uusi verkkotietokanta auttaa edistämään hyvien käytäntöjen vaihtamista ja synergiaa EU:n rahoitusohjelmien välillä koulutuksen, kulttuurin ja kansalaisuuden aloilla. Vaikka tiedonlevitystoimet ovat yleisesti ottaen auttaneet lisäämään tietoisuutta ohjelmasta, ohjelman toisella puoliskolla kannattaisi kehittää strategisempi lähestymistapa, jotta voitaisiin edelleen parantaa toimien näkyvyyttä ja hankkeiden tulosten siirrettävyyttä ja kestävyyttä. 3.4. Poliittiset tapahtumat ja tapaamiset Ohjelman ensimmäisellä puoliskolla järjestetyt tapahtumat auttoivat lisäämään tietoisuutta ohjelmasta ja sen yleistä näkyvyyttä ja saamaan sidosryhmät aktiivisemmin mukaan. Euroopan komissio on vuodesta 2010 alkaen järjestänyt vuosittain eurooppalaiseen muistiperintöön liittyviä verkostoitumistapaamisia, jotka tuovat yhteen eurooppalaisen 23 24 Vuosina 2014 2016 kaikissa jäsenvaltioissa ja osallistujamaissa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Albaniaa, Bosnia ja Hertsegovinaa ja Montenegroa lukuun ottamatta oli nimetty Euroopan kansalaisuuden yhteyspiste. Ks. http://ec.europa.eu/programmes/europe-for-citizens/projects/ 10

muistiperinnön alalla aktiivisten järjestöjen edustajia. Vuodesta 2012 alkaen Euroopan komissio on myös järjestänyt Brysselissä erityisen vuotuisen tapahtuman holokaustin uhrien muistamiseksi kansainvälisenä holokaustin muistopäivänä 27. tammikuuta. Sen lisäksi, että nämä tapahtumat kannustavat kehittämään Euroopan laajuista muistiperintöverkostoa, ne parantavat vuoropuhelua tämän ohjelman muistiperintölohkon monivuotisista painopisteistä ja niiden avulla voidaan nostaa ohjelman yleistä profiilia. Kansalaisvaikuttamislohkossa on järjestetty yhteistyössä sidosryhmäjärjestöjen kanssa kaksi konferenssia (vuonna 2014 Roomassa ja vuonna 2016 Barcelonassa), jotka ovat lisänneet ohjelmasta rahoitettujen toimien poliittista näkyvyyttä. Sidosryhmät osallistuvat ohjelmaa koskevaan päätöksentekoprosessiin kansalaiskeskusteluissa, joita käydään komission henkilöstön ja noin 50:n ohjelmaan aktiivisesti osallistuvan sidosryhmäjärjestön välisissä säännöllisissä tapaamisissa. Kansalaiskeskusteluryhmän kautta ohjelmassa taataan riippumattomien kansalaisyhteiskunnan äänten kuuluminen EU:n keskusteluissa ja tarjotaan foorumi vuoropuhelulle komission ja muiden toimielinten kanssa. 3.5. Täydentävyys ja synergia EU:n muiden ohjelmien kanssa Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on yhdenmukainen EU:n muiden sellaisten politiikkojen ja työkalujen kanssa, joiden tarkoitus on lisätä EU:n kansalaisten osallistumista EU:n kansalaisyhteiskuntaan, ja se on linjassa vapaaehtoistyön, nuorison, tutkimuksen ja innovoinnin alojen muiden välineiden kanssa. Se täydentää EU:n muita rahoitusohjelmia, etenkin Erasmus+-ohjelmaa, Euroopan solidaarisuusjoukkoja, Luova Eurooppa -ohjelman Kulttuuri-alaohjelmaa ja kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta 2018, antamalla lisää painoarvoa osallistumiselle ja korostamalla vahvasti kansalaisia ja EU:n yhteiskunnallisia näkökohtia. Synergioita kehitetään jo joillakin aloilla, esimerkiksi edellä mainitun VALOR-foorumin perustamisen yhteydessä tai kansalaisten Eurooppa -ohjelman yhteyspisteiden, Luova Eurooppa -yhteyspisteiden ja Erasmus+-ohjelman kansallisten virastojen satunnaisesti tapahtuvan yhteistyön välityksellä. Väliarviointi osoittaa kuitenkin, että ohjelma voi tulevaisuudessa hyötyä edelleen muiden asiaankuuluvien ohjelmien kanssa paremmin yhteensovitetusta lähestymistavasta. 4. PÄÄTELMÄT JA JATKOTOIMET Viime vuosikymmenen poliittinen ja yhteiskunnallinen kehitys Euroopassa on tuonut kansalaisuuskysymykset etualalle ja korostanut tarvetta lisätä arvoa, jonka EU:n kansalaiset näkevät Euroopan yhdentymishankkeessa. Tämä kertomus vuosien 2014 2020 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman väliarvioinnista vahvistaa ohjelman hyödyn kansalaisvaikuttamisen edistämisessä, yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamisessa ja keskinäisen ymmärryksen tukemisessa. Ohjelmalla on yleisesti ottaen myönteinen rooli kansalaisvaikuttamisen ja demokraattiseen toimintaan osallistumisen edistämisessä, ja sillä tavoitetaan suuri määrä kansalaisia, jotka eivät muuten olisi osallistuneet Euroopan yhdentymishankkeeseen. Ohjelmaan osallistuminen auttaa vahvistamaan tietoisuutta EU:hun liittyvistä kysymyksistä ja kehittämään yhteistä käsitystä 11

Euroopasta ja siihen samastumista, mikä auttaa tukemaan Euroopan yhdentymisprosessia pidemmällä aikavälillä. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman on alusta alkaen katsottu olevan askel kohti johdonmukaisempaa EU:n strategiaa ja politiikkaa kansalaisvaikuttamisen ja eurooppalaisen muistiperinnön aloilla. Tähän liittyen ohjelmalla voi olla myönteinen vaikutus myös kansalaisten kiinnostukseen tulevia Euroopan parlamentin vaaleja kohtaan ja niihin osallistumiseen. Ohjelman nykyinen rakenne, joka koostuu kahdesta lohkosta ja monialaisesta hyödyntämistoimenpiteestä, on edistänyt keskustelua EU:n tulevaisuudesta sen menneisyydestä saatujen kokemusten perusteella. Sekä toiminta-avustukset että toimikohtaiset avustukset ovat auttaneet haluttujen tulosten saavuttamisessa. Useimmat EU:n rahoitusohjelmat liittyvät suoraan tiettyihin EU:n politiikkoihin, kun taas Kansalaisten Eurooppa -ohjelma täyttää aukon käsittelemällä komission yleistä tavoitetta, joka on tuoda kansalaiset lähemmäs EU:ta. Koska ohjelmassa työskennellään suoraan kansalaisten kanssa, se tarjoaa ainutlaatuisen foorumin, jonka avulla ihmisiä saadaan osallistumaan EU:n toimintaan ruohonjuuritason lähestymistavan kautta. Ohjelma on osoittanut EU:n tason lisäarvonsa sekä siltä osin, miten se vaikuttaa osallistujiin, että roolissaan EU:n muita rahoitusvälineitä ja poliittisia aloitteita täydentävänä tekijänä. Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ja EU:n tulevien rahoitusohjelmien valmistelun yhteydessä komissio arvioi väliarvioinnin tulokset ja käsittelee kaikkia parannusta kaipaavia seikkoja, erityisesti ohjelman näkyvyyden lisäämistä, seurantaindikaattorien tarkistamista ja synergioiden vahvistamista EU:n muiden asiaankuuluvien rahoitusohjelmien ja aloitteiden kanssa. 12