77
METSÄ Tulevaisuuden alkavat jo tutkijan MINNA MON NÄKÖKU Minna Vesterinen, kauppatieteiden maisteri ja väitöskirjaa valmisteleva tutkija on viimeiset kaksi vuotta tutkaillut metsäalaa monelta suunnalta. Jyväskylän yliopiston Kotimaisen puunhankinnan tulevaisuuden liiketoimintamallit tutkimushankkeessa Minna on porautunut syvälle alan eri toimijoiden Tutkija on tuonut havaintonsa alan väen tietoon hankkeen väliraporteissa ja mukaansatempaavalla esiintymistavallaan lukuisissa alan tilaisuuksissa. Tutkimustyön edetessä uudistumisen pakko isossa murroksessa olevalle puunhankintaketjulle on tullut hyvin näkyviin. Kiinnostus ensi vuoden lopulla päättyvää projektia kohtaan on kasvanut lähes sfääreihin. Alan eri toimijaryhmät varsinkin alan yrittäjät - ovat kasanneet Minnan harteille toinen toistaan suurempia odotuksia. Sateentekijän rooliin pääseminen on yllättänyt tutkijankin. - Rehellisesti sanoen en osannut kuvitellakaan, millaisia odotuksia hanke kasvattaa. Mutta, joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön, tuumii koviin haasteisiin valmis hankkeen vetäjä Minna Vesterinen hymyssä suin ja vähän otettunakin. Nyt työ on edennyt vaiheeseen, jossa tutkijan mielessä alkavat jo vahvasti hahmottua tutkimustyön lopputulemat uudenlaiset ja kilpailukykyisemmät toimintatavat. Visiota etsimässä Tutkimushankkeen tavoitteena on kartoittaa uusia vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, jotka turvaavat puuta jalostavan teollisuuden raaka-aineen toimitusvarmuuden ja laadun tulevaisuudessa. - On tärkeää saada puunhankintaan työvälineitä, joiden avulla opitaan näkemään yli organisaatiorajojen koko raakapuuhankinnan kustannustehokkuus, määrittelee Minna tutkimuksen päämäärää. Jo tutkimushankkeen ensiaskeleet - ensimmäiset perusselvitykset nykytilasta, alan eri toimijoiden haastattelut ja asiantuntija-aivoriihet - kertoivat tutkijalle viimeistään, mistä on kyse ja miten haastavan urakan hän oli ottanut. Metsäkoneyrittäjän tyttärenä ja yrittäjyyttä pääaineenaan opiskelleena Minnalla oli tietysti vahva tuntuma alaan ja sen 78
liiketoimintamallit muotoutua mielessä KATSOO ALAA ESTA LMASTA perinteisiin ja osin luutuneisiinkin toimintatapoihin ja organisaatiorakenteisiin. Hän on tunnistanut ketjusta kipukohtia ja päällekkäisyyksiä, jotka syövät kannattavuutta sekä haittaavat toimintojen kehittämistä ja uudenlaisten palvelumallien käyttöönottoa. ongelmakohtiin jo ennestään. - Karkeasti tiivistettynä pahimmat kehitysjarrut uudenlaisille toimintavoille löytyivät alan toimijoiden keskinäisestä luottamuspulasta, asenteista, kateudesta, liiallisesta omaan napaan tuijottamisesta, ja sopimusyrittäjien puutteellisesta liiketoimintaosaamisesta. - Tilannetta pahentavat päällekkäiset organisaatiot, jotka pitävät kovapäisesti kiinni reviireistään sekä teollisuuden yhteen sopimattomat tietojärjestelmät, kiteyttää Minna perustyön antamia näkemyksiä syistä, jotka ovat kuristaneet puunhankintaketjun tämän päivän kannattamattomuuden suohon. Eri toimijoilla on toki jo nyt halua ja yritystäkin kehittyä ja kehittää toimintojaan, mutta kun kukin tekee suunnitelmia ilman kokonaisuuden koko ketjun yhteisen edun - hahmottamista, tulokset jäävät torsoksi. - Metsäalalla kaikki ovat naimisissa keskenään. Ei homma muutu, jos yrittäjät tai teollisuus lähtevät yksin ja vain omista lähtökohdistaan yrittämään muutosta. Alalta puuttuu yhteinen visio, on lause, joka on kuultu Minnan suusta kymmeniä kertoja. Raha ratkaisee - Puunhankintaketjussa jokainen on riippuvainen siitä kuinka kilpailukykyinen suomalainen metsäteollisuus on maailmanmarkkinoilla. Tässä on Minnan mukaan koko jutun ydin. - Maailmanmarkkinahinnat määräävät paljonko rahaa kannon ja tehtaan välillä kullekin on jaettavissa. Paljonko saa metsänomistaja, korjuu- tai kuljetusyrittäjä ja paljonko jää jalostavalle teollisuudelle, riippuu siitä millaisen hinnan loppukäyttäjä on valmis suomalaisesta tuotteesta maksamaan, selittää Minna. - Suomalaisten pitää osata kilpailla osaamisella, meidän on oltava paljon parempia kuin muut, jotta pystymme kilpaile- 79
maan. Suomi on kallis maa ja kaukana isoista markkinoista - Jaettavaa tuottoa voidaan parantaa vain jalostusastetta korottamalla tai hintoja nostamalla, sikäli kun maailmanmarkkinat sen hyväksyvät. Muuten ainoaksi vaihtoehdoksi koko ketjun eri ryhmien kannattavuuden parantamiseksi jää kustannusten karsiminen. Oman toiminnan on oltava mahdollisimman kustannustehokasta. - Yksinkertainen on kaunista tässäkin tapauksessa, sanoo Minna. - Mitä vähemmillä rukkasen jäljillä työ saadaan tehtyä, sitä halvemmilla kustannuksilla selvitään. Mahdollisimman vähillä pääomilla mahdollisimman suuri tuotto. Näissä asioissa on puunhankintaketjussa paljon parantamisen varaa. Asenteet ja osaaminen Käytännössä metsäalan pa- Minna Vesterinen on parin vuoden aikana puhunut uusista liiketoimintamalleista ja kertonut tutkimuksensa vaiheista kymmenissä seminaareissa ja kokouksissa. rempi tulevaisuus on vahvojen, Myös asenteiden on muututtava. kannattavien, osaavien ja kilpailukykyisten - Pitää olla halua menes- laaja-alaisesti palveluja tyä, halua ja kykyä oppia uutta tuottavien ja tarjoavien ja pitää hyväksyä se, että kavetyä, verkostojen maailma. Nykyinen rikin menestyy. Pitää oppia tuotjämalleineen suuntaus alue/avainyrittätamaan hyötyä verkostolle ja on jo askel uuden saamaan itse hyötyä verkostoista, ajan verkottumisen suuntaan. sanoo Minna. Avainasia on kuitenkin terveen Kannattavuuden parantamiseksi kilpailutilanteen saaminen metsään. on ratkaisevaa, kuinka mielekkäästi pystytään järjestämään toiminnot esimerkiksi yrittäjien ja teollisuuden välillä ja kuinka nopeasti pystytään poistamaan turhat päällekkäisyydet. Kun opitaan katsomaan yli organisaatiorajojen, mistä tuottavuus ja kustannukset syntyvät, näkökulma toimii luontevana ohjaajana kohti mielekästä työjakoa. Paljon keskustelussa jo aikaisemminkin herättänyt laskutuksen käyttöönotto on Minnan mielestä yksi perusjutuista. - Laskutuskäytäntö ohjaa automaattisesti siihen suuntaan, että sekä palvelun myyjä että ostaja kiinnittävät enemmän huomiota siihen, mistä kulut oikeasti syntyvät. Mutta ollaanko suomalaisella metsäalalla valmiita uuteen aikaa? Se on tuhannen taalan kysymys.. Ainakin kaikkinainen liiketaloudellinen osaaminen pitää ensin saada iskos- 80
tettua läpi kentän. Kolmas väliraportti valmistumassa Tutkimushankkeen aikana on julkaistu ja julkaistaan väliraportteja. Uusin, järjestyksessään jo kolmas, valmistuu näinä päivinä. Siinä raakapuun hankintaa vertaillaan muiden toimialojen liiketoimintamalleihin. On tärkeää oppia näkemään alaa uudella tavalla ja myös ajattelemaan uudella tavalla. Siinä mielessä muiden toimialojen tarkastelu on virkistävää, sanoo Minna. - Yritämme ottaa oppia niiltä aloilta, jotka tämän mankelin ovat jo käyneet läpi. Seuraava projektin johtoryh- män kokous 11. toukokuuta, raportti esitellään siellä, minkä jälkeen se tulee myös julkiseen jakeluun. Tutkimuksen etenemistä ja väliraportteja voi seurata tutkimus hankkeen verkkosivuilta www.woodfuture.fi. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat: Tekes, Koneyrittäjien liitto ry, Metsäteollisuus ry, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Metsä, UPM Metsä, Metsähallitus, Yksityismetsätalouden Työnantajat ry, MTK ry, Ponsse Oyj, John Deere Forestry Oy sekä OKO Oyj. Edellisten lisäksi Metsämiesten säätiö on myöntänyt tutkimusapurahaa hankkeen toteutusta varten Minna Vesterinen on Vuoden Herättäjä 2006 Minna Vesterinen on Vuoden Herättäjä 2006. Minna vastaanotti kunniakirjan Luostolla maaliskuussa. Vuoden Herättäjä -on Metsätrans -lehden ja Reijo Lahtonen Oy:n muodollinen huomionosoitus. Kunniakirja myönnetään aktiivisesta ja ansiokkaasta toiminnasta metsäalan yrittäjyyden edistämiseksi. 2005 Vuoden Herättäjä -tittelin sai Heikki Kuusela. Perusteluna Minnan valinnalle on hänen halunsa laittaa itsensä likoon. Hän ei myöskään ole hautautunut tutkijan kammioonsa valmistelemaan loppuraporttia, vaan on kertonut avoimesti tutkimuksen vaiheista lukuisissa alan tilaisuuksissa ja saanut alaa tervehdyttävän keskustelun viriämään. Reijo Lahtonen (oik.) ja Esko Savinainen luovuttivat Vuoden Herättäjä 2006 -kunniakirjan Minna Vesteriselle. 81