Eväitä keskusteluun: Jotkut läksyt oppii parhaiten tyynessä, jotkut taas myrskyssä (Willa Cather)
Omaishoito Omaishoidon tärkein motiivi on suhde, joka ei ole syntynyt hoidon tarpeen perusteella vaan on olemassa siitä riippumatta (Mikkola 2005, 2009) Suurin osa omaisiaan hoitavista tekee hoivatyötä ilman omaishoidon tukea, vaikka hoidettavan avun tarve saattaisi sitä edellyttää Näkökulmia omaishoitoon: ONKO VAIHTOEHTOJA? Hoidettava henkilö Hoitava omainen Kunta Ja moni muu
OMAISHOITAJA Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti.
Omaishoidon laajuus Omaistaan auttaa yli miljoona suomalaista, joista pääasiallisia auttajia on noin 280 000. Raskaita omaishoitotilanteita, joissa hoidettava olisi laitoshoidossa ilman omaishoitoa, on noin 60.000. Henkilökohtaisissa toimissa läheistään auttaa päivittäin noin 60 000. Sairaanhoidollisissa toimenpiteissä läheistään auttaa päivittäin noin 30 000. henkilöä. Yli miljoonasta auttajasta 820 000 ei tiedosta olevansa omaishoitaja. Nämä omaishoitajat ovat usein etäomaishoitajia. Työelämässä on tällä hetkellä noin 250.000 omaistaan samanaikaisesti hoitavaa henkilöä.
Omaishoito laissa v. 2006 Omaishoito on vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla Omaishoitaja on hoidettavan omainen tai muu hänelle läheinen henkilö, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen
Omaishoito suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteessa Omaishoitajat nähdään voimavarana, jolloin korostetaan omaishoitajan työpanosta ja omaishoidon mahdollisuuksia inhimillisenä tapana vastata hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien kuntalaisten tarpeisiin nähdään yhteistyökumppaneina ja asiakkaina, jolloin omaishoitoa tuetaan ja täydennetään julkisilla palveluilla. Tuen kohteena ovat sekä hoidettava että hoitaja. Laissa omaishoidon tuesta on otettu huomioon nämä näkökulmat
Omaishoidon tukipilarit riittävä tuki ja palvelut hoidettavalle hoidon onnistumiseksi tarvittavat hoitotarvikkeet, apuvälineet ja asunnonmuutostyöt riittävä taloudellinen tuki ja palvelut omaishoitajalle omaishoitajalle henkistä tukea ja vapautusta hoitotyöstä
Kenelle vastuu kuuluu? 1879 vaivaishuoltoasetus, 1922 köyhäinhoitolaki, 1956 huoltoapulaki päävastuun kantajina perhe ja omaiset 1970 poistettiin laista lasten velvollisuus huolehtia vanhemmistaan ja isovanhemmistaan 1977 poistettiin aviopuolisoiden keskinäinen huolehtimisvelvollisuus kunta kuntalaisten lailliseksi huolehtijaksi
Omaishoito- Omaishoidon laki tuki Lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. hoitopalkkio omaishoitajalle palvelut hoidettavalle vapaapäivät omaishoitajalle omaishoitoa tukevat palvelut
Omaishoidon tuen kattavuus Omaishoidon tuen asiakkaat/1000 asukasta maakunnittain 2009 Mitä tummempi alue, sen myötämielisempi suhtautuminen omaishoidon tuen myöntämiseen
Omaishoidon tuki Lakisääteisen omaishoidon tuen saajien määrä on tasaisesti kasvanut. Nykyisin tuen piirissä on vuosittain noin 35 000 hoitajaa. Keskimärin Suomessa oli 6.7 omaishoidon tuen saajaa/1000 asukas v. 2009. Selvityshenkilö Elli Aaltosen STM:lle esittämä tavoite oli 8 %:a. Keskimääräinen omaishoidon hoitopalkkio on noin 420e/kk. Vuonna 2010 lakisääteiset palkkioluokat ovat 347,41 euroa kk:ssa ja raskaan siirtymävaiheen palkkion alaraja 694,83 euroa kk:ssa. Oikeus kolmeen vapaavuorokauteen ei toteudu lain mukaisesti. Tuen piirissä olevilla vain 76 %:lla on oikeus vapaaseen. Sopivia tilapäishoidon vaihtoehtoja on liian vähän. Osittain tästä syystä noin 40 % tuen saajista ei pidä lainkaan lakisääteisiä vapaitaan.
Tilapäishoito
Omaishoidon kunta- ja yhdistyskysely Tavoitteena selvittää kuntien omaishoidon strategisia linjauksia ja tulevaisuuden kehittämisnäkymiä sekä paikallisyhdistysten näkemyksiä omaishoidon tilanteesta Toteutettiin nettikyselynä lokakuussa 2009 (Sosiaalikehitys Oy ) Lähetettiin yhteensä 374:lle kunta- tai omaishoitajayhdistystoimijalle; kuntavastaajille esitettiin yhdistysvastaajia useampia kysymyksiä Kokonaisvastausprosentti 33 % (n=122), joista kuntien edustajia 67 (yht. 66 kuntaa) ja yhdistysten 55 Selvitystä työstetään eteenpäin v. 2010 tekemällä teemahaastatteluja kyselyn aihepiiristä Samoja teemoja esillä myös v. 2006 tehdyssä selvityksessä omaishoidon tilanteesta Hoitaahan ne joka tapauksessa sekä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton järjestöbarometrissa 2009
Kyselyyn vastanneet (n=122): kunta n= 67 / yhdistys n=55 Yhdistyksen luottamushenkilö Yhdistyksen työntekijä Omaishoidontuesta vastaava viranhaltija Sosiaali-/perusturvajohtaja Muu kunnan toimija Vastaajan lääni: 0 10 20 30 40 50 Kaikki Kunta Yhdistys 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lapin lääni Oulun lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Etelä-Suomen lääni
Omaishoidon kysymykset kunnan strategioissa *kuntavastaajat=67 Omaishoidon asiat sisältyvät kunnan: vanhuspoliittiseen ohjelmaan tai strategiaan 78% vammaispoliittiseen ohjelmaan tai strategiaan 24% erilliseen omaishoidon ohjelmaan tai strategiaan 6% Strategioiden keskeisimmät osa-alueet: lakisääteisten vapaiden toteutumisen 88% omaishoitajan hoitotehtävää tukevat palvelut 85% tilapäishoidon vaihtoehtojen kehittämisen 72% ryhmä/vertaisryhmätoiminnan järjestämisen 71% palveluohjauksen kehittämisen 67% linjaus omaishoidon tuella hoidettavien määrästä 56% hoitopalkkioiden tavoiteltavan tason 50% tuen ulkopuolella olevien hoitajien tukemisen 50%
Omaishoidon tukemisen onnistuminen kunnissa 1 Riittävät, kohtuulliset hoitopalkkiot: Kunta Yhdistys 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Palveluohjaus: Kunta Yhdistys 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Ryhmä- ja vertaistoiminta: Kunta Yhdistys 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyvin Kohtalaisesti Huonosti
Omaishoidon tukemisen onnistuminen kunnissa 2 Tilapäishoidon saatavuus: Kunta Yhdistys 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Omaishoitajien lakisääteisten (3 vrk) vapaiden käyttö: Kunta Yhdistys 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyvin Kohtalaisesti Huonosti
Omaishoidon keskeisimmät kehittämishaasteet lähitulevaisuudessa* Keskeisimmät: Tilapäishoidon järjestäminen ja kehittäminen! Omaishoitajien vapaiden järjestäminen Hoitopalkkioiden ja määrärahan riittävyys Tärkeää myös: Vertaistuen järjestäminen Jaksamisen tukeminen Palvelujen kehittäminen Palveluohjaus, neuvonta ja tiedottaminen Terveystarkastusten järjestäminen * kaikki vastaajat=122
SATA-KOMITEAN ESITYKSIÄ OMAISHOIDON TUKEMISESTA Hoitotuki liitetään osaksi hoidettavan hoitosuunnitelmaa ja omaishoidontuen palkkion toimeenpano siirretään Kelalle. Kunnat suorittavat omaishoidon tuen tarpeen arvioinnin valtakunnallisin kriteerein. Omaishoito kytketään osaksi kuntien toteuttama hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Omaishoidon tuen palkkioon liittyvä toimeenpano siirretään Kelalle sekä rahoitusvastuu valtiolle. Hoitotuesta ja omaishoidontuesta muodostetaan yksi kokonaisuus. Hoitotuki sisältäisi hoito-osan ja omaishoito-osan. Lainsäädäntövalmistelu käynnistetään STM:n tekemällä erillisselvityksellä kustannusvaihtoehdoista v. 2010. Raportti löytyy internetistä www.stm.fi
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n vaatimukset hallitusohjelmaan Tavoitteet: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry esittää, että hallitusohjelmavalmistelussa otettaisiin huomioon omaishoitolain parantaminen ja omaishoitajien kuntoutuksen edistäminen sekä järjestöjen roolin vahvistaminen omaishoitajien tukemisessa hallitusohjelmakaudella 2011-2015. Sata-komitean ehdottamasta hoitotukien yhdistämisestä tulee luopua ja säätää omaishoitoa koskeva lainsäädäntö erillisenä sosiaalihuoltolakia täydentävänä erityislakina, jossa määritellään tarkoin myös kuntien tehtävät omaishoitajien tukemisessa. Kantamme mukaan omaishoidon hoitopalkkio tulisi toteuttaa Kansaneläkelaitoksen maksamana koko valtakunnassa yhdenmukaisin kriteeristöin. Omaishoidon tukeminen tulee resurssoida riittävästi.
1.Lainsäädännön parantaminen omaishoidon tuen piirissä olevien omaishoitajien määrää tulee kasvattaa ja lisätä taloudellisia resursseja omaishoitoon omaishoidon hoitopalkkion rahoitus tulee siirtää valtiolle ja maksatus Kelalle omaishoidon tuen verotukseen tulee saada selkeä parannus: omaishoidon tukeen liittyvästä hoitopalkkiosta peritään vain lakisääteiset sosiaaliturvamaksut eläkekertymän turvaamiseksi, muilta osin sen tulee olla verovapaa omaishoidon tuki tulee säätää etuoikeutetuksi tuloksi omaishoitajat tulee saada työterveyshuollon piiriin omaishoitajien tarvitsemat palvelut tulee säilyttää lähipalveluina ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseksi tulee kehittää uusia ratkaisumalleja oikeutta omaishoidon tukeen tulee arvioida yhtenäisellä kriteeristöllä yhdenvertaisuuden takaamiseksi tulee varmistaa myös niiden omaishoitajien asema, jotka eivät saa omaishoidon tukea raskaasta hoitotilanteesta huolimatta
2. Omaishoitajien kuntoutuksen kehittäminen hallitusohjelmassa tulee kiinnittää huomiota omaishoitajien kuntoutustarpeeseen kuntoutuslaitosten resurssit veteraanikuntoutuksen vähentyessä tulee suunnata omaishoitajien ja hoidettavien kuntoutustoimintaan omaishoitajien pääsy kuntoutukseen on turvattava takaamalla riittävät sijaishoitojärjestelyt
3. Järjestöjen rooli omaishoitajien tukemisessa Omaishoitajat ja Läheiset-liiton sekä muiden järjestöjen toimintaedellytykset omaishoitajien tukemisessa tulee turvata ja mahdollistaa järjestöpohjainen auttamistyö valtion ja kuntien vastuunjaon yhteydessä tehtäviä voidaan delegoida ja resurssoida myös 3. sektorille. Tällaisia ovat mm. omaishoitoon valmentaminen tai kotiin annettava sijaishoito omaishoitajille. järjestöjen ja yleishyödyllisten yritysten tuottamat omaishoitoa tukevat palvelut tulee säätää vapaaksi kilpailusta (SGEI) yleishyödyllisten järjestöjen asemaa ja toimintaedellytyksiä on vahvistettava
tällä hetkellä akuuttia palvelusetelit palveluohjaus henkilökohtainen budjetti hoivarahasto omaishoidon tuen saajien eriarvoisuus jne..
Kysymyksiä Voiko paljon puhuttu itsemääräämisoikeus olla myös heitteillejättöämikäli omaiset eivät kanna vastuuta tai heitä ei ole? Voiko omaishoitoon jäädä kiini- onko vaara, että vaikka omaishoitaja olisi kuinka uupunut, jonon ohi menevät ne, joilla ei ole omaishoitajaa? Onko palveluseteli aina hyvä ratkaisu? Miten taataan palvelujen saatavuus?
motto: Tuntea joku, jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys välimatkoista tai lausumattomista ajatuksista huolimatta - se voi tehdä tästä maailmasta puutarhan. - Johann Wolfgang Von Goethe