Itsenäisen Suomen kielet

Samankaltaiset tiedostot
Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

TULKKI, POTILAS JA LÄÄKÄRI

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Vaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Osallistujan raportointilomake - KA 1 - Ammatillisten oppilaitosten opettaja- ja henkilöstöliikkuvuus - Call 2015

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Kirjaston tilastot. Kokoelma Kirjaston lainaajat toimipisteittäin Kirjakokoelma, hankinta ja poistot

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Lapin maahanmuuttotilastoja

Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019

YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE

Tutkimuksen lähtökohdat

Kirjaston tilastot 2005

Kirjaston tilastot. Kävijät vuonna Lainaus Kirjaston lainaajat toimipisteittäin

Tulkkaus- ja käännöspalvelut

Tilastokeskuksen Pekka Myrskylän tietoja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneistä vuotiaista nuorista

Osallistujan raportointilomake - KA1 - Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden liikkuvuus - Call 2015

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

Kirjaston tilastot 2002

Infotilaisuus Järvenpään turvapaikanhakijatilanteesta Järvenpään kaupunki ja valtuustoryhmien neuvottelukunta

Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti

Kirjaston tilastot 2006

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta

Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen

Tulkkauspalvelujen hankinta. I Kohta: Hankintaviranomainen. I.1) Nimi ja osoitteet. I.4) Hankintaviranomaisen tyyppi

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna

Väestörakenne ja väestönmuutokset

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

SISÄLLYSLUETTELO. Tulkkauspalvelun esittely 3 Organisaatio 4 Toiminnan kuvaus 5 Tulkkimme & kielet 6 Laatu ja laadun mittaaminen 7 Yhteystiedot 8

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Olen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen vastuualue

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Kirjaston tilastot 2007

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Kansallisen kielivarannon kehittämistarpeet. Riitta Pyykkö Kari Sajavaara -muistoluento Jyväskylä 12.1.

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Raportti Vantaan yhteispalvelupisteiden tutustumiskäynneistä

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista

Monikielisyys ja sen tukeminen. Kieliä kehiin -koulutus Raisa Harju-Autti, EDU Sirkku Latomaa, LTL Tampereen yliopisto

Vuorimiespäivät

Turun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

Kaikkien yhteinen Vantaa

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Kansallisen kielivarannon kehittämistarpeet

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan. Kuopio v Ulkomaan kansalaisia noin 3000 henkeä 2,5 %

Kohti parempaa asioimistulkkausta ammattikorkeakoulutuksen avulla Gun-Viol Vik Raakel Vihavainen 3/28/17

LAATUKÄSIKIRJA.

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014

Minister Astrid Thors

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Kuopion työseminaari III Torstain johdantokalvot. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Tilannekatsaus. Rovaniemen MAKO-kokous Mirva Petäjämaa

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä

Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Monikulttuurisen opetuksen aloitusiltapäivä

Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä. Marjut Pohjalainen Pori

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

39 31 muut: 137 Koepistejono *) yht muut: 155,5 Koepistejono 10 8 ensikertalaiset: 65,0 muut:73,25. yht.

yht yht muut: 183 Koepistejono ,5 *) 3 2 yht muut: 177 Koepistejono 4 3 ensikertalaiset: 57 muut: 62

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Transkriptio:

Itsenäisen Suomen kielet Matti Räsänen Kielineuvoston seminaari Tukholma 28.3.2019

Väestönkehitys vuosina 1749-2050 http://www.stat.fi/org/tilastokeskus/vaestonkehitys.html

Suomen, ruotsin ja saamen puhujamäärät 1880 2016

Suomen, ruotsin ja saamen puhujamäärät 1880 2016

Suomen, ruotsin ja saamen puhujamäärät 1880 2016

Suomen, ruotsin ja saamen puhujamäärät 1880 2016

Saamelaisten kotiseutualue Kuvankaappaus sivulta: https://www.samediggi.fi/ydintehtava/ Saamelaisten osuus kunnan asukkaista: Utsjoki 70 % Inari 30 % Enontekiö 19 % Sodankylä 4 % Asukasluku: Utsjoki 1 242 Inari 6 869 Enontekiö 1 893

Karjalan kieli ja sen murteet *** Suomen kielen ns. karjalaismurteet (sininen ja lila) Kartta: kotus.fi

Vieraskielisten määrä 1990 2016 Vuosi Puhujia 1990 24783 1995 65649 2000 99227 2005 144334 2006 156827 2007 172928 2008 190538 2009 207037 2010 224388 2011 244827 2012 266949 2013 289068 2014 310306 2015 329562 2016 353993

1980 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Puhujien määrä 400000 Vieraskielisten puhujamäärän kehitys 1980 2016 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0-50000 Vuosi Puhujien määrä Linjär (Puhujien määrä)

1980 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Puhujien määrä 400000 Vieraskielisten puhujamäärän kehitys 1980 2016 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0-50000 Vuosi Puhujien määrä Linjär (Puhujien määrä)

Kielten puhujamäärien kehitys 1990 2016 (yleisyysjärjestys vuoden 2016 tilanteen mukaisena) vuosi 1990 2000 2010 2016 venäjä 3884 28205 54559 75444 viro 1394 10176 28493 49241 arabia 1138 4892 10415 21783 somali 0 6454 12985 19059 englanti 3569 6919 12855 18758 kurdi 179 3115 8032 12226 kiina 790 2907 7546 11334 persia, farsi 291 1205 5020 10882 albania 0 3293 7113 9791 vietnam 1643 3588 5637 9248

venäjä englanti albania turkki romania bengali portugali swahili, suahili kreikka liettua lingala tsekki tsetseeni indonesia, bahasa indonésia azeri uzbekki kroatia wolof tataari oromo, afan oromo fulani, fulfulde katalaani moldova, moldavia katanganluba, luba afar malta ido fääri bambara avaari sango swazi, siswati guarani aimara herero bislama etelä-ndebele kymri, wales retoromaani tsonga 80000 Puhujamäärien jakauma 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0

Havainnollistuksia vieraskielisten määrästä 2016 Vieraskielisten määrä 353 993, tilastoituja kieliä 157 10 yleisimmän kielen puhujia 237 766 eli 67 % 20 yleisimmän kielen puhujia 290 544 eli 82 % 30 yleisimmän kielen puhujia 314 875 eli 89 % 60 yleisimmällä kielellä 337 777 puhujaa eli 95 % vieraskielisistä Lopuille kielille (määrä ~100 400?) jää yhteensä 16 216 puhujaa

Väestötieteelliset tosiot 1. Kaupungistuminen on yleismaailmallinen trendi (jota Suomikin seuraa) 2. Maahanmuutto suuntautuu kaupunkeihin 3. Kaupunkien kielimaisema on värikkäämpi kuin maaseudun (pätee aina)

Vieraskielisten määrä kunnissa 1990 ja 2016 (Suomessa on 311 kuntaa vuonna 2019) Vieraskielisten määrä Kuntien määrä 1990 2016 0 13-5 105 3 10 166 6 20 213 26 100 277 139

Puhujamäärä Vieraskieliset Espoossa ja Helsingissä 2008-2017 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Espoo 19394 21240 23238 26011 28976 31949 35194 38325 41652 44655 Helsinki 55245 59573 63420 68323 73608 78469 83549 88132 93214 98269 Vuosi

Puhujamäärä Vieraskieliset Espoossa ja Helsingissä 2008-2017 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Espoo 19394 21240 23238 26011 28976 31949 35194 38325 41652 44655 Helsinki 55245 59573 63420 68323 73608 78469 83549 88132 93214 98269 Vuosi

Puhujamäärä Vieraskieliset Espoossa ja Helsingissä 2008-2017 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Espoo 19394 21240 23238 26011 28976 31949 35194 38325 41652 44655 Helsinki 55245 59573 63420 68323 73608 78469 83549 88132 93214 98269 Vuosi

Kaupungit vetävät väkeä Vuonna 1990 5 kaupungissa yli 1 000 vieraskielistä: Tampere 1 027,Turku 1 297, Vantaa 1 631, Espoo 2 271, Helsinki 7 827 Vuonna 2016 43 kaupungissa yli 1 000 vieraskielistä (näissä asuu yhteensä 310 125 muunkielistä)

Kielelliset oikeudet tulevaisuudessa Kysymyksiä: Muut kotoperäiset kielet kuin saame ja viittomakielet? Muut kielet? Englannin kielen vyöry palvelu~asiointikielenä? Ruotsin kielen asema? Erilliskysymys: valtiollinen kielipoliittinen ohjelma?

Ennuste 2030 Suomen kielen asema ihan ok. Kielen käyttöalan kaventumisesta (ja kielen laadun heikkenemisestä) nuristaan nykyistä voimakkaammin, myös viranomaispalveluissa. Ruotsin kielen käyttöala kapenee vuoteen 2030 suunnilleen samaa tahtia kuin tähänkin saakka. Aiheuttaa (osassa väestöä) tyytymättömyyttä. Rinnakkaiskielisyyden kasvu tosin voi kääntää suunnan. Vieraskielisten kielelliset oikeudet. Ei olennaisia säädösmuutoksia. Yhden kotoperäisen vähemmistökielen asemaan parannusta, ehkä erillislaki tai sen tapainen. Englannin kielen käyttöala on laajentunut huomattavasti. Käyttöalan laajentumiseen ei kiinnitetä enää huomiota. Varsinkin eijulkisissa palveluissa ja liike-elämässä englannin kielen aseman kyseenalaistamista pidetään lapsellisena tai julkeana. Englannin kieli ei tarvitse sääntelyä, koska se on de facto virallinen kieli.

Kiitos! matti.rasanen@kotus.fi